Työtön! Miksi et saa töitä?
Otsikko. Ennen kuin alapeukutatte, en tarkoita tuota vittuilumielessä. Itsekin olen juuri työttömäksi jäänyt, joka ei ahkerasta hakemusten lähettelystä huolimatta ole päässyt vielä yhteenkään haastatteluun. Kiinnostaisi kuulla muiden samantapaisessa tilanteessa olevien mielipiteitä siitä, miksi niitä töitä on ihan oikeasti niin hel... vaikeaa saada.
Kommentit (2374)
En pysty työskentelemään puhelinmyynnissä tai feissarina yms. joka vaatii myymistä ja ihmisten häiritsemistä. En vaan yksinkertaisesti pysty siihen henkisesti ja ahdistun asiasta liikaa. Tiedän, että saisin heti töitä tuolla alalla ja tästä syystä olen työtön. En varmaan ansaitse tukia, kun en ole valmis tekemään mitä vaan töitä.
Suurin syy on varmaan se, että en edes hae. Paitsi silloin, kun työkkäri nakittaa velvollisuutena. Joo, olen lusmu. Tai siis tosiasiassa mielenterveysongelmainen, joka ei edes halua hoitoa (hoito kun on erilaisia pillereitä naamaan, eikä ne auta, päinvastoin, olen kokeillut kolmesti). Jaksaminen on nykyiselläänkin mukavan haastavaa. Todennäköisyys kunnolliseen romahdukseen olisi työpaikan myötä todennäköinen. Toiminnallani en tee kansantaloudelle palvelusta tosiaankaan, tiedän sen ja häpeän sitä, mutta ainakin teen mahdolliselle työnantajalle palveluksen. Ja varmaan se on palvelus myös kunnolliselle työnhakijalle, joka saa minun puolestani oikein mielellään saada paikan.
Tosin vaikka hakisin kuinka ahkerasti, niin en pääsisi haastatteluun enkä töihin, kun CV:ssä ei ole yhtään mitään houkuttelevaa. MT-ongelmien vuoksi keskeytettyjä opintoja, ei juurikaan työkokemusta. Enkä ala entisiä valetyöpaikkoja sinne päästäni keksimään.
Mirja kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Miksi suomessa ei saa töitä? No siksi kun kaikki tilastokikkailut puretaan, tässä maassa on 600000 työtöntä, eikä työpaikkoja ole kuin muutamalle harvalle! Niistä jaossa olevistakin työpaikoista vain aniharvat ovat sellaisia joihin kannattaa vakavasti edes hakea. Puhelinmyynti ja 0 sopimukset, eivät ole oikeita työpaikkoja!
Oletko ajatellut, että ehkä esimerkiksi tuota puhelinmyyntiä tekemällä voisi ovet aueta jonnekin muualle? Myyntiosaamista tarvitaan ja arvostetaan aika monessa paikassa. Toki miksi tehdä mitään jos voi vain valittaa. Siinäpä ihmettelet sitten kotona miksi ei ole töitä.
Omituista ajattelua. Vuosikymmenet ovat todistaneet pulan puhelinmyyjistä. Se on aukoton todiste siitä, että kyseinen "työ" on syvästi vastenmielistä useimmille. Sillä on lähes mahdotonta tulla toimeen ("työn"antaja on käytännössä ainoa, joka voi jossain määrin hyötyä "työ"panoksesta jos muutama kauppa silloin tällöin sattuu syntymään). Lisäksi henkinen pahoinvointi, joka moisesta itsensä ja muiden ihmisten kidutuksesta seuraa on järjettömän suuri. Ennemmin olen pysyvästi työtön kuin enää koskaa moiseen riistoon suostun.
Mitkä on nää alat missä on vähiten työpaikkoja? Tytär haluaisi opiskella opettajaksi, tuen toki hänen päätöksiään mutta olen huolissani että miten hänelle riittää töitä. Itsellä ammattina sydänkirurgi ja helppoa on ollut aina löytää töitä.
Ei mitään saumaa. Tämän kesän vielä jaksan ja sitten luovutan. Pitäkää kilpailuyhteiskuntanne. Minusta ei siihen ollut.
olen liian kiltti ja ujo nykyiseen teho-sitä ja teho-tätä -meininkiin. kassalle en pääse, koska en ole tarpeeksi puhelias. olen lapsentekoiässä, eikä yritykset uskalla palkata. siivoustöitä olen tehnyt, ja niitä yritän hakea. tuntuu, että niihinkin haetaan aina enemmän ja enemmän vaan jotain tehotiimenvetäjää kuin tunnollista työntekijää. ajokorttia en omista, joten sekin rajoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Heh, hain muuten juurikin Kelaan töihin. Haastatteluun pääsin mutten pidemmälle. Jäi fiilis etteivät kelpuuttaneet koska olen työtön. Esittivät kyllä osaamistani koskevan tekosyyn (tekosyy koska juuri sen asian satun osaamaan erinomaisesti).
Minullekkin kävi ihan samoin. Kovasti olivat kiinnostuneita (ihan kehuivat todistuksia ym) ja jäi positiivinen fiilis. Muutama viikko myöhemmin tuli se klassinen "Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun..." :( Elättelin jo toivoa että jos NYT tärppäisi, kunnes petyin niin karvaasti että pariin päivään ei huvittanut hakea yhtikäs mihinkään.
Heh, sama juttu mullakin. Olen pitkäaikaistyötön ja kävin haastattelussa Kelassa. En tullut valituksi vaikka vaikuttivat kovin kiinnostuneilta, mulle jäi se vaikutelma etteivät tahtoneet palkata työtöntä.
Olen ruma, puhevikainen, huonokuntoinen ja lievästi autistinen. Tai en niinkään huonokuntoinen, keuhkoni ja sydämeni ovat normaalia pienikokoisemmat joten hengästyn ja väsyn normaalia nopeammin. Harmi, sillä pidän fyysisestä työstä.
Teen osa-aikatöitä sen mitä saan, mutta olen jo 40v. ja työhistoriassani on niin paljon aukkoja mielenterveysongelmien takia, että en jaksa enää yrittää enempää kuin on pakko. Olen lapseton (Luojan kiitos!), elän rikasta elämää itsekseni ja teen mitä huvittaa. Tekisin mielelläni oikeita töitä, mutta pääni on aina ollut sellainen inferno ilotulituskenttä, että en vain pysy ekstroverttien tahdissa.
Juuri joku tunnekylmä sosiaalityöntekijäkin yritti vain tuputtaa tavallista koulutusta ymmärtämättä sitä, että minun täytyy saada pääni kuntoon, ennen kuin voin edes ajatella normaalia työsuhdetta.
Tsemppiä kaikille, jotka etsitte töitä. Muistakaa ulkoilla paljon, nyt on hyvät ilmat.
Työttömiä on erilaisia, minäkin työtön vaikka olen töissä. Ja kannattaa päivittää oma osaaminen ja pitää kaikki kortit sun muut voimassa. Myös cv kannattaa käydä läpi. Itselläni on vain ne työt esimerkiksi mainittu cv:ssä joista on jotain hyötyä alalla josta haen töitä. Ei siis kaikkea mahdollista mitä olen tehnyt. Cv:ni on lyhyt mutta ytimekäs ja sen kanssa on toiminut hyvin työnhaku.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi en pääse edes työhaastatteluun. Työkokemuksen puute kai.
Minä tiedän.
Tietokone ja kännykkä vie kaiken ajan elämästäsi.
et ehdi töihin koska "Bisnekset" estää.
Vierailija kirjoitti:
Olen liian vanha. En kelpaa enää mihinkään hommiin.
Mulla sama. Ja lisäksi ylikouluttautuneisuus.
Olin tässä taannoin ravitsemistyöntekijänä Valtion laitoksessa, (hygieniapassi riittää koulutukseksi ja 0 vuotta työkokemukseksi), kun oli pakko päästä palkkatöihin.
Koulutukseltani olen restonomi-diettikokki. Eli olisin voinut olla koko suurkeittiön esimies koulutukseni ja työkokemukseni puolesta (olen ollut mm. kans. välisen hotelliketjun henkilöstöpäällikkönä Euroopassa).
Mutta en antanut sen häiritä, eikä se taatusti näkynyt asenteessani. Siellä kuurasin kylmiöitä ja lattioita ihan muiden malliin.
Kaikki oli hyvin siihen asti, kunnes pääemännälle alkoi valkenemaan, että hänen jakkaransa saattaisi olla vaarassa. Luvatut työsuhde jatkot torppasi siihen. Työkaverit kovasti ihmettelivät, että miksei työsuhteelleni tullut jatkoa.
Facebook kavereistani oli bongattu entinen alaiseni, joka oli jonkun tutun tuttu, joka oli kertonut työhistoriaani.
Ennen tätä oli hauskoja tilanteita, kun oppisopimusopiskelija halusi neuvoa minua salaatinkastikkeen teossa tai kabinetin pöytäkattauksissa 😆.
Mutta joo, esimiestehtäviin en pääse yli-ikäisyyteni (51v.) vuoksi ja tavalliseksi duunariksi omalle alalleni saan vain lyhyitä määräaikaispaikkoja, koska esimiehet pelkäävät minun vievän heidän paikkansa.
Menin minä kaupan kassallekin osa-aika töihin. Se mitä ei kerrottu, oli että töitä on vain 15-17 tuntia viikossa. Sillä liksalla ei lasta yh:na elätetä...
Olen erakkoluonteinen 42-vuotias humanistitohtori, jolla väärään puolueeseen liittyvää julkista toimintaa.
Pahoittelen jos tulee tuplavastaus, netti pätkäisi juuri.
Mutta siis, olen halvempi pitää (työkokeilussa kuuetta kuukautta..) kuin ottaa palkallisena, vaikka teen samat hommat kuin vakkari ja tarvetta vakkarille olisi selkeästi.
Jäin 48-v hetkellisesti työttömäksi. En päässyt edes haastatteluihin. Sitten jätin ikäni pois hakemuksesta (kuvani laitoin) ja pääsin heti muutamaan haastatteluun, jonka jälkeen sain valita minkä työn otan ja nyt vakipaikka.
No mun ja tuttujenkin kohdalla on kysytty suosituksia uutta paikkaa hakiessa, niin aika huonot suositukset tulee, jos olet valehdellut olevasi töissä ja selviääkin, ettet enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen liian vanha. En kelpaa enää mihinkään hommiin.
Mulla sama. Ja lisäksi ylikouluttautuneisuus.
Olin tässä taannoin ravitsemistyöntekijänä Valtion laitoksessa, (hygieniapassi riittää koulutukseksi ja 0 vuotta työkokemukseksi), kun oli pakko päästä palkkatöihin.
Koulutukseltani olen restonomi-diettikokki. Eli olisin voinut olla koko suurkeittiön esimies koulutukseni ja työkokemukseni puolesta (olen ollut mm. kans. välisen hotelliketjun henkilöstöpäällikkönä Euroopassa).
Mutta en antanut sen häiritä, eikä se taatusti näkynyt asenteessani. Siellä kuurasin kylmiöitä ja lattioita ihan muiden malliin.Kaikki oli hyvin siihen asti, kunnes pääemännälle alkoi valkenemaan, että hänen jakkaransa saattaisi olla vaarassa. Luvatut työsuhde jatkot torppasi siihen. Työkaverit kovasti ihmettelivät, että miksei työsuhteelleni tullut jatkoa.
Facebook kavereistani oli bongattu entinen alaiseni, joka oli jonkun tutun tuttu, joka oli kertonut työhistoriaani.
Ennen tätä oli hauskoja tilanteita, kun oppisopimusopiskelija halusi neuvoa minua salaatinkastikkeen teossa tai kabinetin pöytäkattauksissa 😆.Mutta joo, esimiestehtäviin en pääse yli-ikäisyyteni (51v.) vuoksi ja tavalliseksi duunariksi omalle alalleni saan vain lyhyitä määräaikaispaikkoja, koska esimiehet pelkäävät minun vievän heidän paikkansa.
Menin minä kaupan kassallekin osa-aika töihin. Se mitä ei kerrottu, oli että töitä on vain 15-17 tuntia viikossa. Sillä liksalla ei lasta yh:na elätetä...
Kyllä sapettaa sun puolesta! Ettei tässä maassa osata arvostaa sun laista ihmistä, sulla ei ole vain koulutus ja työkokemus kohdillaan vaan myös asenne.
Etkö voi hake opetustehtäviin?
Vierailija kirjoitti:
Heh, sama juttu mullakin. Olen pitkäaikaistyötön ja kävin haastattelussa Kelassa. En tullut valituksi vaikka vaikuttivat kovin kiinnostuneilta, mulle jäi se vaikutelma etteivät tahtoneet palkata työtöntä.
Eiköhän Kelan hommiin ole ollut sen verran hakijoita, etteivät olisi tuhlanneet aikaansa haastattelemalla sinua, jos olisivat jo päättäneet, ettei työtön kelpaa.
Varmasti olet ollut ihan varteenotettava hakija, mutta niin on ollut moni muukin.
Tällä hetkellä töissä, mutta hyvin muistuu mieleen kuinka oksettavaa paskaa tuo työttömäksi joutuminen ja töiden haku turhien hakemusten ja haastattelujen myötä on. Tähän päälle vielä poliitikkojen keksimä kyykytys (ja tietenkin omien palkkojensa korotus). Ennen oli jotenkin ylpeä siitä, että on suomalainen ja meillä oli hyvinvointivaltio. Nykyään ei enää ylpeä ja näkee jo hyvinvointivaltion tuhon alun. Kansa on täysin kahtiajakautunutta ja suurin huolenaihe on se, että mitä kukin saa enää julkisesti puhua.
Tällä viikolla oli iltapäivälehdessä juttu siitä kuinka luoton saaminen on vaikeampaa niillä jotka puhuvat äidinkielenään suomea.
Perusteena on se, että tietokoneohjelma määrittelee profiilin ja tekee riskikartoituksen. Yksi riskitekijä on suomi äidinkielenä. Siis Suomessa.
Hienoa Suomi!
Kuolevien/uhanalaisten kielten listalla äidinkielemme jo onkin. Ilmeisesti kielen säilymistä ei täällä nähdä kovin tärkeänä vaan siitä halutaan pikemminkin päästä eroon. Tarpeeton ja turha kielihän tämä on :/