Mitä röyhkeää teiltä on kysytty?
Eli mitä tahdittomia ja röyhkeitä henk.kohtaisia asioita teiltä on kysytty? Ja miten olette niihin vastanneet? Saitteko kysyjälle luun kurkkuun?
Kertokaahan kokemuksianne ja jakakaa mahdollisesti vinkkejä niin saadaan nuo röyhkeilijät aisoihin!
Itselläni tuli mieleen tällainen:
Minulta sukulais täti, joka ei ole koskaan kauhean läheinen mulle ollut, tuli miehensä kanssa pitkästä aikaa isälleni kylään ja itse olin juuri parhaillani vierailulla isälläni. Kahvipöydässä sitten täti kyseli, että, koskas minun ja miehenikin luona kuuluu pikku jalkojen tepsutusta. Että olisikos meilläkin pian jo se aika kypsä, kun niin kauankin ollaan jo yhtä köyttä vedetty.
Vastasin, että oi kyllä, hyvä, kun kysyit meinasin jo unohtaa mainita, että ollaan suunniteltu koiran hankintaa vakavasti. Luultavasti tyttö koiraa. Onko nimi ehdotuksia?
Täti meni vaikeaksi ja jätti asian siihen. Ei muuten kysellyt enää. Viesti taisi mennä perille.
Kommentit (1173)
Kerran ollessani baarissa nauttimassa ihanaa crowmoor siideriäni ystäväni kanssa viereeni istahti mies, joka oli pukeutunut siististi, mutta haisi jotenkin omituiselle. Mies vilkuili minua hetken, jonka jälkeen hän kysyi minulta olinko katsonut kyseisen illan sääennustetta. Vastasin tähän etten ollut vielä. Tähän hän vastasi: Täksi illaksi on luvattu ukkosta, mutta saanko minä iskeä ensin? Vastasin tähän, että olen varautunut sateenvarjon kanssa iltaan. Tämän jälkeen mies yritti alkaa kähmimään minua ja oli pakko vaihtaa toiseen baariin. Tämän koommin en ole kyseistä miestä nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Raskausutelut ja mahan seuraamiset on kyllä koettu. Välillä ihmettelen, että nuorilla tuntuu riittävän ymmärrystä ettei näitä kysymyksiä kannata esittää kovin herkästi. Sen sijaan vanhemmat naiset utelevat ja kyselevät tätä, taputtavat vieraiden ihmisten vatsoja. Ja juuri vanhemmilla ihmisillä olettaisi olevan sitä elämänkokemusta ja ymmärrystä siitä, että kaikille asia ei ole niin helppo. Onko ongelma sitten se, että aiemmin keskenmenoista ja lapsettomuudesta on vaiettu?
Yksi törkeys oli myös, kun Jehovat kyselivät kaupassa saavatko rukoilla parantumiseni puolesta. Käytän kuulokojeita ja elän niiden turvin ihan normaalia elämää. Olin tuolloin teini-iässä ja kyllähän se nuorena häkellytti, että noin käyttäydytään. Mutta, minkä sille voi, jos on tullut aivopestyksi uskonnolla?
Jaa'a. Sairastuin syöpään ja kyllä tunteettomimmat kommentit ovat tulleet juuri nuorilta.
Yksi kysyi että voiko tuosta selvitä.
Ei ehkä kuulosta pahalta mutta se kommentti masentaa minua vieläkin vaikka tilanne on tällä hetkellä hyvä.
Toinen nuori sanoi että minun pitäisi olla kiitollinen että minua hoidetaan vaikka kävisi niin etten selviäkään. Että monissa maissa hoito on huonoa tai sitä ei kaikki saa.
Totta tietenkin mutta en mitenkään valittanut hoitoa tms. Ei tuollaista sanota vakavasti sairaalle ihmiselle , ainutkertainen elämä se minullakin on vaikka olenkin saanut elää hyvinvointiyhteiskunnassa.
Kolmas, taas nuori, ei kysynyt minulta osallistumistani erään porukan yhteiseen ravintolareissuun. Kysyi yksitellen kaikki läpi vierestäni molemmin puolin mutta ei minulta.
Sanoin hänelle että minäkin olen lähdössä. Hän käyttäytyi aivan kuin olisin ollut jo kuollut.
Anopin tyypilliset kysymykset. Eivät välttämättä röyhkeitä, mutta kysymyksenasettelu sisältää lähes aina jo oletuksia, jotka koen hyväksyväni vastaamalla kysymykseen.
Esim. "Pelottaako sinua enemmän nykyisessä asuinkaupungissasi vai Helsingissä?" Kysymyksenasettelussa jo siis oletetaan, että minua pelottaisi ylipäätään. Paras vastaus varmaan olisi, että en hyväksy kysymyksen lähtökohtia, mutta se tekisi keskustelusta melko kummallista. :D
Harmi, kun ei muistu heti mieleen muita esimerkkejä. En ole häntä vähään aikaan nähnyt, joten varastot ovat tyhjinä.
Tätini kyseli minulta aina nuorena, että onko minulla heilaa. Sitten kun oli, alkoi kyttääminen, että joko on sormusta. Seuraavaksi kyseli, että milloin te pidätte ne häät. Ensimmäistä lasta hän ei valitettavasti ehtinytkään kysellä häiden jälkeen, kun olin jo naimisiin mennessä raskaana. Mutta kun esikoinen oli tyttö, hän kyseli milloin te teette pojan. Mikä pettymys hänelle, toinenkin lapsi oli tyttö.
lapsista, kihloista ja häistä on kyselty moneen kertaan. osa on ollut ihan keskustelun lomassa kohteliaasti kysyttyjä kysymyksiä yleensä perheellisiltä joista en kyllä suutu . osa taas aika tuomitsevia tökeröjä suoria kysymyksiä.
kerran on tuttava mies kysynyt oletko raskaana kun taas syöt jotain ja se kyllä loukkasi minua. en ollut raskaana.
jhgjghj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran eräs kysyi ihmetellen eikö minulla ole omia lapsia "koska kaikilla on"
Sukulaiseni kyselevät jatkuvasti että koskas sulle tulee omia. Siis silloin jos vahingossa satun juttuun heidän kanssa tulemaan. Vähän kuin piikittelevään sävyynkin heittelevät kommenttejaan. Vain yksi ihminen tietää tänä päivänä että olen steriloinut itseni. Eikä se asia todellakaan kenellekään kuulu jos niin en halua, kuten ei kuulu kakaroiden "saaminenkaan".
Olen mies
Mikä siinä on niin vaikeaa sanoa, että "olen steriloinut itseni, koska en halua lapsia"?
Mitä vähemmän sukulaiset tietävät asioistani sen parempi. Omalla kohdallani suku on pahin pitää kirjaimellisesti paikkansa. Tosin saattaahan se päivä joskus tulla että räväytän päin naamaa sopivalla hetkellä asioita, kuten esim. tädilleni jonka tytär on ollut vuosikausia lesbosuhteessa mutta sanaakaan koko asiasta minulle kertonut. Nykyään kyseinen tytär on onnellisesti miehen kanssa naimisissa. Ja lapsia on sitten monta, voi hellanlettas sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töissä (olen baarimikko) miespuolinen asiakas kysyi että miksi minulla ei ole tissejä. Olen siis pienirintainen nainen ja työpaita päällä näytän kieltämättä laudalta. No mutta mitä helvettiä tuohon vastaisi... vastasin vaan että oliko tuo sun mielestä nyt nätisti sanottu. Mies otti oluensa ja luikki karkuun.
Mielenterveysongelmainen isoäitini sanoi minulle ilman syytä, että jaan pilluani netissä. Olin 13-vuotias. En ole enää isoäidin kanssa tekemisissä, nyt olen 22 ja edelleen hän jaksaa ihmetellä että miksi en soittele hänelle tai käy moikkaamassa. Tämä ei siis ollut ainoa kerta kun hän on ollut ilkeä minulle, mutta tämä juttu oli vikatikki. Ei kukaan täysijärkinen ihminen sano omalle lapsenlapselleen, etenkään niin nuorelle kuin 13-vuotiaalle, mitään tuollaista.
Miten se oli?
Sehän tässä olikin jujuna. Että mummini ei todellakaan ole täysijärkinen. Pahoittelen hämmennystä.
T: viestin kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyään kaikkien henkilökohtaisten asioiden kysely koetaan röyhkeänä ja loukkaavana. Itse kyllä mokasin sillä tavalla, että totesin eräälle tutulleni, että hänellä varmaan on viiden vuoden päästä mies ja pari lasta? Hänen asunnostaan totesin, että on siinä hänelle maksamista. Purkausta tuli muutaman päivän päästä, että ne ovat asioita, jotka eivät minulle kuulu. Ei kuulukaan, mutta toteamukset olivat lähinnä retorisia., ilman sen kummempaa tarvetta saada edes vastausta.
Hahahaa aito mielensäpahoittaja, ei se sinunkaan vastaus yhtään parempi ollut, sen sijaan että paikalla olisi ollut 2 x onnellista, tulikin tilanne jossa on 2 x kyrpiintynyttä.
Miten te ihmiset selviätte elämästä...ai niin ettehän te edes selviä...20% on masentuneita, 60% ei ole yhtään oikeasti hyvää ystävää, yli 50% ei pidä työstään, 60% eroaa. Tässä on Suomen naisten saldoa vuodelta 2015-2016.
Ei tulla toimeen töissä, ei kotona, ei lasten kanssa, ei naapureiden kanssa, ei vanhojen tätien kanssa....ei kenenkään kanssa.
Hankkijan mies oli ajanu autonsa ojaan ja kysyi minulta silloin 10- vuotiaalta tytöltä että " osaako poika ajaa traktoria?". 😲
Oletko miesystäväsi kanssa rahasta? Myös mieheltä kysytty samaa, olenko kanssaan rahasta. Tämän perään tehty tarjousta yhdestä yöstä, siis ei suoraan minulle, vaan mieheltä kysyi paljon olis tytön "vuokra". Itse olin vieressä, kuulin oikein hyvin.
Usein häneltä kysytty myös onko hakenut mut venäjältä yms.
Meillä on melko paljon ikäeroa, mutta miesystäväni on komea ja karismaattinen. Yksikään nainen ei ole ikäeroamme tai muuta kummastellut, näkevät jo ettei ole hullumpi saalis.
Olin 19-vuotias kun itseäni paljon vanhempi mies (juntti) kysyi minulta jatkoilla, onko minulla tubulaariset rinnat. Ei ole. Onneksi en tuon ikäisenä ymmärtänyt kysymystä. o_O
N41 kirjoitti:
Labrahoitajana työskentelen. 175 cm ja tavallisen näköinen, ylipainoinen nyt nelikymppisenä, 80 kg.
"Eikö teillä olis joku paremmannäkönen näytteenottaja. Sä oot niin ruma, että et varmaan edes osu suoneen."
"Sä et oo nainen. Et ole koskaan ollutkaan!" (En ollut jaksanut meikata sinä päivänä)
Nämä ja monia muita kuultu asiakkailta. En totu ikinä, aina tulee paha mieli moneksi päiväksi. Pitäisi kai miettiä vielä alan vaihtoa, kun en ole tarpeeksi itsevarma, että pystyisin antamaan kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Valitsit näille varmaan vähän paksumman neulan ja pikkuisen huonommin tökkäisit?
Missä päin suomea piikität?
Mistä tuollaiset jutut tulee? Ei kyllä tulisi mieleenkään tuollaista sanoa kenellekään,varsinkaan vain työtään tekevälle ihmiselle,mitä väliä minkä näköinen joku näytteenottaja,kaupankassa tai vastaava on jos vain hommansa hoitaa?
Alle 25-vuotiaana olen molemmat lapseni saanut ja molemmista kaikenlaista kommenttia kuullut.
Ekasta kun kerroin pomolle, hän oli järkyttynyt ja päivitteli kuinka nykypäivänä jo lapsetkin lisääntyy. Kysyi olenko edes naimisissa, aikooko mies edes osallistua lapsen elämään jne. Poistuin paikalta.
Toisen raskauden aikana, eräs asiakas vain töksäytti et ootko raskaana. Kun iloisena vastasin, että itseasiassa olen, niin nauroi, et tais olla vahinko. Sanoin, että vaikkei hänelle kuulukaan, niin ihan on toivottu, eikä edes ensimmäinen. Vähän nolona sitten onnitteli.
Pahin on kyllä ollut anoppi, joka on ihan suoraan sanonut, etten hänen mielestään ymmärrä mitään lasten kasvattamisesta jne. (kun en toimi kuten hän 25 vuotta aikaisemmin).
Vierailija kirjoitti:
Hankkijan mies oli ajanu autonsa ojaan ja kysyi minulta silloin 10- vuotiaalta tytöltä että " osaako poika ajaa traktoria?". 😲
No osasitko?😄
Olin juuri laihduttanut 25kg ja tuli puolituttu mies kaupungilla vastaan ja kysyi, että olenko pieniin päin..kyllä v***tti!
M41v kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Labrahoitajana työskentelen. 175 cm ja tavallisen näköinen, ylipainoinen nyt nelikymppisenä, 80 kg.
"Eikö teillä olis joku paremmannäkönen näytteenottaja. Sä oot niin ruma, että et varmaan edes osu suoneen."
"Sä et oo nainen. Et ole koskaan ollutkaan!" (En ollut jaksanut meikata sinä päivänä)
Nämä ja monia muita kuultu asiakkailta. En totu ikinä, aina tulee paha mieli moneksi päiväksi. Pitäisi kai miettiä vielä alan vaihtoa, kun en ole tarpeeksi itsevarma, että pystyisin antamaan kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.Valitsit näille varmaan vähän paksumman neulan ja pikkuisen huonommin tökkäisit?
Missä päin suomea piikität?
Mistä tuollaiset jutut tulee? Ei kyllä tulisi mieleenkään tuollaista sanoa kenellekään,varsinkaan vain työtään tekevälle ihmiselle,mitä väliä minkä näköinen joku näytteenottaja,kaupankassa tai vastaava on jos vain hommansa hoitaa?
Kiitos teille ystävällisesti kommentoineille. Vaikka olen jo näin vanha, mulla on oikeasti huono itseluottamus. Joo, olen kiltti nössö. Kai se niin on, että ikävästi kommentoivilla verinäytteen ottoon tulevilla on omia ongelmia, jotka purkavat minuun.
Otan näytteet usein perhosneulalla, jos on vähänkään huonot suonet. En halua satuttaa ketään. Ja itse asiassa olen sen verran kokenut, että en joudu yleensä pistämään kuin kerran.
Palkanlaskia ruokalassa"Onko sun kaikilla lapsilla ERI isä?" Menin vähä hämilleni "Kyllä kaikki on mun miehen kanssa tehty" Samalla viikolla uteli ihan pokkana "Kumman vanhemmilta te ootte perinyt talon?" "Öö, ei kummaltakaan, ihan ollaan itse ostettu" Seuraavalla viikolla uteli onko mun miehellä oma firma? Ei kyllä paljoa huvittanut mennä ruokalaan samaan aikaan syömään ja muutenkin kuulin että T.C juttelee aika outoja. Taisi miettiä niin paljon toisten asioita että ei sitten pystynyt laskemaan palkkoja oikein...
Uimahallissa neljän lapseni kanssa monesti törmännyt ikääntyneeseen tätiin joka viime kerralla jäi rupattelemaan altaan reunalle ja kyselemään mm että onkos kaikilla sama isä. No kyllä vain.
Esikoisen saadessani olin 19v, näytin vielä ikäistäni hieman nuoremmalta. Vaunukävelyllä ollessani tuntematon keski-ikäinen mies vastaantullessaan kommentoi minulle, että ei taida mennä hyvin sulla, käännyin ja jäin suu auki katselemaan kyseisen idiootin perään, jäi jälkeenpäin harmittamaan etten letkauttanut takaisin vastalausetta.
Paljonkin on tyhmiä heittoja tullut.. kaikkia en edes muista. Yksi paskimmista on " miten pystyt harrastamaan seksiä". Hooh olen 120 cm pitkä nainen. Ja ihan normaalisti, päällä, alla, takaa, pöydällä.. ainut mikä uupuu on seisten.
Tervetuloa 2010-luvulle. Vaikka lestadiolaisten kannattavat arvot ovatkin vanhahtavia, niin kyllä naisilla on oikeudet päättää omasta seksuaalisesta koskemattomuudestaan siinä missä muillakin. Huh huh, mitä ihmettä oikein ajattelet.