Mies lähtee 4 kuukaudeksi ulkomaille
Mies lähtee 4 kuukaudeksi työmatkalle, miten ihmeessä tästä selviän?
Ei ole mikään pakkokomennus eikä uraa edistäväkään mahdollisuus vaan sai valita, että haluaisiko lähteä yrityksen sisällä ulkomaan yksikköön hetkeksi.
Halusi tietenkin, ilmeisesti, ja ilmoitti nyt asiasta. Lähtee ihan pian ja siten on Joulun/uudenvuodenkin poissa.
Nyt jään lasten ja talon kanssa yksin tuoksi aikaa nyt jo kahden aikuisen jakamaa erittäin hektistä arkea pyörittämään.
Olen toki iloinen mieheni puolesta, onhan se varmasti mukava kokemus mutta pääkoppani huutaa APUA!
Minulla ei ole minkäänlaista tukiverkkoa lähellä, lasten vielä työssä käyvät isovanhemmat asuvat toisella puolella maata ja suhteellisen tuoreena asukkaana paikkakunnallamme en ole kiireiltä ehtinyt luomaan mitään lähempiä ystävyyssuhteitakaan.
Ja sitten se, että olemme aina olleet hyvin tiivis ja yhdessä tekevä perhe. Meistä kumpikaan ei ole ikinä ennen edes yöpynyt erillään lukuunottamatta jotakin pakkotilanteita kuten synnärillä olemista.
Miten opin kestämään sen, että toinen ei ole siinä vieressä, edes yöllä rutistettavana?
Olemme matkustelleet paljon mutta aina perheenä, tämä on ensimmäinen matka jonka vain toinen yksipuolisesti tekee.
Mies vielä sanoo, että ei tiedä onko koko tuona aikana mahdollisuutta esim käydä kotona jonakin viikonloppuna tai vastavuoroisesti, että me kävisimme siellä.
En tykkää, en mitenkään!
Olen mustasukkainen, kateellinen, vihainen, paniikissa ja ties missä tunnevyöryssä, sisäisesti, ulkoisesti hillitsen itseni ainakin vielä.
Miten te joidenka puolisot tekevät pitkiä työmatkoja selviätte näistä tunnetiloista ja yleensä hektisestä arjesta yksin?
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on lähes varma, että kuukausien työmatkalla mies käy johonkin pussinsa tyhjentämässä.
Niih. Kyllä minäkin ulkomaan komennusten aikana tyhjennän pussini ihan omin käsin. En ymmärrä tätä logiikkaa, jonka mukaan miehen on päästävä kassit tyhjentämään naiseen jos toiseen tai muuten "pallit räjähtää". Uskoisin, että naisilla ihan samalla tavalla voi tehdä mieli. On se nyt jumalauta jos ei muutamaa kuukautta pysty "hoitelemaan itseänsä". Kokeilkaa vaikka jotain jännää, kuten seksuaalissävytteistä kommunikointia tai jopa molemminpuolista masturbointia Skypen välityksellä. Se on yllättävän kivaa.
M48
Ystävä oli töissä isossa suomalaisessa firmassa ja pakkasi komennusmiehille/naisille firman puolesta tarvikkeita ympäri maailmaa. Pakettiin pantiin aina jättimegaloota kondomipakkauksia.
Vierailija kirjoitti:
No hyvähän se miehen on laajentaa näkemystä ja saada uusia kokemuksia kun sinä hoidat sitten yksin täällä kaikki tylsät rutiinit ja velvollisuudet. Halusit tai et sillä miehen halut on näköjään arvokkaampia teillä.
Yhä kyselen ja ihmettelen että miksi uskot naiivisti että päätös piti tehdä heti? Etkö halua uskoa tosiasioita että miehesi valehtelee ja jos tässä ja nyt valehtelee niin mitä muuta paskaa on tulossa.
Toivottavasti ei sitä paskaa olisi niin hirveästi tulossa mutta mistäs sitä vielä voi tietää.
Ja ei, en oikeasti usko, että päätös on pitänyt nyt just ja sassiin tehdä.
Uskon sitävastoin, että kyseinen projekti oikeasti kiinnostaa miestäni erittäin paljon ja haluaa olla siinä osallisena.
Uskon myös, että selittelee asian näin koska ei halunnut ottaa sitä riskiä, että minä kieltäisin häntä lähtemästä täysin ja jäisi siten projektin ulkopuolelle.
Tässä asiassa kyllä veti maton alta sillä en olisi tällaista "yllätystä" osannut odottaa, meillä on kaikki aina päätetty yhdessä tuumin.
Tulee kyllä vähän turpaan vedetty olo, pakko sanoa!
Muutoin ollaan oltu aika tasavertaisia suhteessa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on lähes varma, että kuukausien työmatkalla mies käy johonkin pussinsa tyhjentämässä.
Niih. Kyllä minäkin ulkomaan komennusten aikana tyhjennän pussini ihan omin käsin. En ymmärrä tätä logiikkaa, jonka mukaan miehen on päästävä kassit tyhjentämään naiseen jos toiseen tai muuten "pallit räjähtää". Uskoisin, että naisilla ihan samalla tavalla voi tehdä mieli. On se nyt jumalauta jos ei muutamaa kuukautta pysty "hoitelemaan itseänsä". Kokeilkaa vaikka jotain jännää, kuten seksuaalissävytteistä kommunikointia tai jopa molemminpuolista masturbointia Skypen välityksellä. Se on yllättävän kivaa.
M48
Jep, ihan kuin miehet olisivat jotain eläimiä joiden vietit vaan vievät ja sille ei nyt mitään voi! Ja naiset vielä viljelevät tätä ajatustapaa jossa miehellä ei ole mitään vastuuta omasta käytöksestään.
apostoliZztop kirjoitti:
miksi vitussa miestä pitäisi rutistaa yöllä?
itse kyllä asuisin ihan omassa sängyssä jos olisi akka
Kuulostaa aika ahdistavalta ja läheisriippuvaiselta meiningiltä jos ei saa yöllä olla rauhassa.
Itse tarvitsen 100% yörauhan.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä joku puhelinmyyntifirma vai mainostenjakoa? Työsuhde edut kuulostaa olevan sitä luokkaa. Varmaan provikkapalkka niin ei kerkeä perhettään tapaamaan 4kuukauteen kun on pakko painaa yötäpäivää.
Ei ole tälläisestä alasta kyse.
Ap
Kuinka pitkälle mies oikeen menee, kun ei ehdi kotonaan käymään?
Olet ehkä tehnyt sen virheen että olet arjessa pyörittänyt yksin tuota teidän arkirumbaa ja miehellä ei ole käsitystä mitä se on eikä ihan kiinnostakaan. Vaimo/äit hoitaa ja vaimo/äiti järjestää.
Tässä on kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Ystävä oli töissä isossa suomalaisessa firmassa ja pakkasi komennusmiehille/naisille firman puolesta tarvikkeita ympäri maailmaa. Pakettiin pantiin aina jättimegaloota kondomipakkauksia.
No tuskin niitä kumipakkauksia pakattiin pakettiin siksi, että oletettiin varattujen pettävän puolisoitaan. Kyseessä lienee ollut ko. firman normikäytäntö siviilisäätyyn katsomatta.
Valitettavasti tämä ei unohdu koskaan ja on iso särö teidän suhteeseen. Jos toinen on itsekäs ja elämä yksipuolisesti muutetaan noin radikaalisti niin luottamus on mennyt. Vaikka olisit kuinka kiltti ja ymmärtäväinen ihminen niin tässä on nyt tietty raja ylitetty ja pieni katkeruus ja epäluottamus jää kaihertamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, rauhoitu. Kyllä sä selviät. Teillä tuntuu perusasiat olevan kunnossa. Ei se elämä yhteen neljän kuukauden työmatkaan kaadu! Itse olen ollut 40 vuotta naimisissa äärimmäisen työorientoituneet miehen kanssa. Vähän päälle kolmekymppisenä jaloissa pyöri kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi niin sanottua erityislasta, lisäksi opiskelin yliopistossa. Silloin miehen pitkät poissaolot tuntuivat todella raastavilta. Erityisen raastavia olivat miehen ulkomaanpuhelut, joiden taustalta kuului iloinen puheensorina (usein jostakin ravintolasta). Itse juoksin hiki hatussa minuuttiaikataulun mukaan, eikä edes vessassa voinut istua rauhassa. Olin haljeta kateudesta. Tämä oli ennen kännykkäaikaa. Itse toimin niin, että ulkomaanreissujen ajaksi suljin miehen pois kokonaan mielestäni, elin arkea kuin yksinhuoltaja. Minulle sellainen sopi parhaiten.
Me tosin ollaan asuttu vuosia ulkomailla koko perheenkin voimin. Näinä vuosina opin sen, että yleensä ne miehet oikeasti painaa pitkää päivää niillä ulkomaan työreissuillaankin. Ja kun pari viikkoa on kulunut, alkavat ikävöidä perheitään.
Täällä samanlaisia ajatuksia. Neljä kuukautta kuluu nopeasti, tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Ap:n nuorin 10 kk ja äidillä haastava vaativa työ, johon on juuri palannut vanhempainlomalta? Ja samaan aikaan mies ilmoittaa lähtevänsä muutamaksi kuukaudeksi muualle? Sattuipa kivasti aikatauluun. En nyt ehkä ihan usko tätä juttua tällaisena.
En ole ollut vanhempainvapaalla koko sallittua aikaa koska työni on tosiaan hyvin vastuullista.
Sitävastoin olen sellaisessa asemassa, että voin yleensä hyvin itse päättää aikataulutukseni.
Tähän asti esim nuorimman kanssa "ollaan oltu kotona" eli olen miehen hieman tarkempien työaikojen mukaan jaksottanut työni.
Kun mies on töissä niin olen minä ollut kotona ja toisinpäin, näin karkeasti sanottuna.
Ap
Niin 4kk kuluu äkkiä jos asioista on sovittu yhdessä!!!
Minulla tämä ei olisi ok enkä siihen suostuisi ja PISTE!
Yksikin 3:n kapsen äiti avautui leikkipuistossa kuinka rankkaa on yksin hoitaa aina kaikki kun mies on Aasiassa töissä. Mies oli niin kiireinen työssään ettei edes pystynyt 3.lapsen ristiäisiin osallistumaan. Mutta jotenkin ehti kuitenkin panna Suomi-vaimoa niin että tuli raskaaksi.
Toivottavasti sulle ei käy niin kuin ystävälleni, jota autoin miehensä komennuksen ajan. Hänellä oli vain kaksi lasta, mutta vuorotyö ja kuskailuja harrastuksiin yms. Autoin parhaani mukaan. Ystäväni luotti mieheensä 100%. Laski päiviä, milloin mies palaa. Laitettiin lasten kanssa talo tip top, kun isi palaa. Paitsi, että palasi kertoakseen, että haluaa eron.
Miten raukkamaista. Komennukselle lähti tosiaan uusi naisystävä mukaan. Mä vaan olin niin vittumainen, että kerroin tälle uudelle naisystävälle, että mies ei jättänyt perhettään hänen takiaan alussa, vaan vasta lopussa. Hän oli koeajalla komennuksen ajan ja vaimo lasten kanssa itsestään selvä jatkumo, jos ei olisi niin sujutnutkaan. Ihan fiksu tämä nainen tuntui olevan, vaikka ystäväni häntä vihasikin, mutta mun mielestä häntä oli kusetettu myös. Hän luuli lähtevänsä juuri eronneen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mies on ihan selvästi kyllästynyt lapsiperhe-elämään. Mies ei keskustellut asiasta sinun kanssasi koska oli paljon helpompi vain ilmoittaa että lähden ja piste. Munaton mies ja tietää sisimmässään että tekee väärin mutta oma etu ennen perheen etua menee edelle.
Varmaan kiva porukka lähdössä ja onhan se mukava 4kk elää kuin sinkku. Päivät töitä ja illat ja viikonloput omaa aikaa ja vapaus tehdä mitä lystää. Kuka nyt paskavaippoja vaihtaa kotona kun voi istua vaikka ravintolossa tai pelata golfia.
Toki lapsiperhe-elämä on rankkaa molemmille vamhemmille ja se kannattaisi yrittää tiedostaa jo ennen lasten tekoa yöherätyksineen ja paskavaippoineen. Sen arjen vaativuus töiden ohessa voi tulla yllätyksenä vaikka kuinka olisi varautunut. Siksi vastaavat päätökset tulisi tehdä yhdessä sulassa sovussa. Jos puolison työkommenus on selvästi hieno mahdollisuus, niin ei ole mitään mieltä ryhtyä sitä suoralta kädeltä torppaamaan.
4 kk menee nopeasti jos siihen oikein suhtautuu. Olen itse ollut vuodenkin etäsuhteessa, mutta siihen sisältyi useampia reissuja puolin ja toisin. Asiaa helpotti ettei ollut lapsia. Mutta jos ap:n mies on lähelläkään Eurooppaa, niin lennot parille viikonloppulomalle kotimaahan työkomennuksen aikana kestävät vain 2-4 tuntia yhteen suuntaan ja ovat vieläpä varsin edullisia.
Tuohon "onhan se mukavaa elää kuin sinkku" sanoisin, että vaikka erillään oltaisiin, niin sinkkujahan siinä ei olla. Useammin kuin kerran viikossa voi järjestää vaikka tunnin videopuheluita (Skype/WhatsApp) vaimon ja lapsikatraan kanssa, eikö vain? Kyllä parisuhdetta pystyy ylläpitämään myös etänä, jos siihen on tahtoa.
M48
Aika erikoista minusta sekin, että mies on ihan innolla lähdössä neljäksi kuukaudeksi pois oman perheensä luota. Eikö tule lapsia ikävä? Pikkuvauvaa, joka on alle vuoden? Minun mieheni suostuisi lähtemään noin pitkäksi aikaa ainoastaan, jos reissu tarkoittaisi erittäin paljon rahaa perheelle. Siinäkin tapauksessa vain, jos on rahapula.
Heh. Jos nainen olisi lähdössä vauvansa luota neljäksi kuukaudeksi ja kirjoittelisi tänne, niin hänet olisi lynkattu samoin tein.
Kinkkinen tilanne kyllä. Erityisesti pistää silmään tuo, että mies itsekkäästi päätti asiasta, tuo ei ole perheelliselle miehelle sopivaa käyttäytymistä. Perheettömänä laittaisin parisuhteen pakettiin tuollaisessa tilanteessa, mutta tässä tapauksessa lasten etua on ajateltava ensin. En tiedä, miten itse suhtautuisin tai ennen kaikkea, miten toimisin miehen paluun jälkeen. Säröttä ei suhde selviäisi.
Pakko vielä lisätä, että ihmisillä on valitettavasti taipumus pariutua tuollaisilla reissuilla omasta parisuhteesta tai perheestä huolimatta. Nuo suhteet yleensä myös jäävät kohdemaahan. Se on inhimillistä, mutta itse ainakin lukeuduin niihin, joiden olisi mahdotonta pystyä säilyttämään luottamus ja jatkamaan suhdetta siitä mihin se kuukausia sitten jäi.
Ei minunkaan mieheni olisi lähtenyt maailmalle kun lapset oli vauvoja ja pieniä. Olisi tullut liian ikävä.
Ilman minua olisi pärjännyt mainiosti mutta ei ilman lapsia.
Ja komennukselle lähdetaan tienaamaan isosti rahaa tai hankkimaan sellaista työkekemusta mitä Suomessa ei voi saada. Ja ap:n miehellähän tästä ei ole kyse vaan lähtee vaikka ei siitä ole mitään etua koska voi ja haluaa.
Niin se on totta että jos ap vauvan ja pienten lasten äitinä tulisi tänne avautumaan että lähtee ulkomaille täihin vähän niinkuin huvikseen niin olisi haukuttu paskaksi ja lynkattu välittömästi.
Mies ja isä toki saa lähteä ja pitää vaan tukea ja ymmärtää.
Ap:n nuorin 10 kk ja äidillä haastava vaativa työ, johon on juuri palannut vanhempainlomalta? Ja samaan aikaan mies ilmoittaa lähtevänsä muutamaksi kuukaudeksi muualle? Sattuipa kivasti aikatauluun. En nyt ehkä ihan usko tätä juttua tällaisena.