Nyt jutellaan 1970-luvusta!

70-luvulla oli järkyttävää tuo punainen fundamentalismi. Oltiin niin kallellaan itään päin, josta "tuli kaikki hyvä". Mafiat, rikolliset, sortajat, niitä Neuvostoliitto oli pullollaan, mutta näille oltiin täysin sokeita. Suomi nuoleskeli neuvostoliittolaisten pyllyjä joka tasolla. Ministereistä työläiseen. Hävettää vieläkin nuo nähnyt vapaus- ja maailmankansalaiskulkueet, punaiset liput liehuivat ja sitä oltiin kuin hypnoosissa.

Meillä oli koulussa vapaaehtoista kotitaloutta 1969-71 lukiossa. Pojilla.

Ainakin kotsan opettaja sanoi, ettei hän tiennyt Hämeessä sellaista ihmettä olevan.

Ei meillä varsinaista kotitaloutta ollut, keskityimme ruuanlaittoon.

Olin itsekin tehnyt jo ruokia viikonloppuisin, joten vapaaehtoinen kotitalous oli ihan mukavaa.

Perusruokia, leivontaa, ei mitään ihmeempää, mutta hyvää. Tunnin lopussa syötiin ruuat ja opettaja kehui.

Oli kuulemma herättänyt hämmästystä opettajanhuoneessa ja vanhempain neuvostossa.

Kiitos Arja-opettajamme.

Oliko kansakoulujärjestelmässä valinnaisaineita kuten peruskoulussa?

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla oli järkyttävää tuo punainen fundamentalismi. Oltiin niin kallellaan itään päin, josta "tuli kaikki hyvä". Mafiat, rikolliset, sortajat, niitä Neuvostoliitto oli pullollaan, mutta näille oltiin täysin sokeita. Suomi nuoleskeli neuvostoliittolaisten pyllyjä joka tasolla. Ministereistä työläiseen. Hävettää vieläkin nuo nähnyt vapaus- ja maailmankansalaiskulkueet, punaiset liput liehuivat ja sitä oltiin kuin hypnoosissa.

Totta. Nyt sitten muka lännestä tulee kaikki hyvä. Naurattaa.

8000km päästä tuleva maahan muuttaja on muka läheisempi, kuin 100km päässä asuva venäläinen. Hilpeää.

Siitä itäsuuntauksesta me hyödyimme taloudellisesti valtavasti.

Tämä länsinuoleskelu vie meidät konkurssiin. Se on ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisellä on tuskin juuri kokemuksia 70-luvusta.

Totta. Ketju on aloitettu kuusi vuotta sitten.

No ei nykyisillä viisikymppisilläkään kun vähän. 70-luvun alkupuoliskolla syntyneet olivat alle kouluikäisiä suurimmn osan 70-luvusta.

Selkeimmät muistit yhteiskunnallisista asioista ja perhe-elämästä, muodostuu yleensä varmaan siitä 8-vuotiaasta eteenpäin, mitä oli koulu, teini-ikä, nuoruus, aikuisuus, työelämä...

Parhaiten 70-luvun elämää pystyvät kuvailemaan 50- 60-luvulla syntyneet.

Täällä puhuttiin matematiikan joukko-opista.. asuin pienellä tehdaspaikkakunnalla ja aloitin peruskoulun elokuussa 1974. Joukko-oppi tuli silloin "muotiin". Ennen koulun alkua vanhempien piti käydä parin illan "kurssi" joukko-opista, että osaisivat neuvoa lapsiaan läksyissä. Aikuisille oli ihan oppikirjakin asiasta tai paremminkin vihkonen. Ihan hyvin asia ainakin itselle koulussa aukeni, ei ollut sen kanssa ongelmia - eikä tarvinnut vanhemmilta kysyä. Muistaakseni ei heistäkään vaikeaa ollut vaikka naureskelivatkin alkioille ja joukkioille. Toisella luokalla mokomasta ei enää koulussa edes puhuttu, palattiin tavalliseen matematiikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Oliko kansakoulujärjestelmässä valinnaisaineita kuten peruskoulussa?

Ei ollut kansakoulussa, ehkä kansalaiskoulussa oli jotain. Silloin oli erikseen tyttöjen ja poikien liikunnat ja käsityöt, ja ainakin kotitalous oli erikseen pojilla ja tytöillä.

Keskikoulussa oli valinnaisaineet jo kansakouluaikoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tupakoitiin joka paikassa, kotona ja konttorissa, olipa läsnä lapsia tai ei. Tehtaat puskivat savunsa taivaalle ilman mitään suodattimia. Autoissa ei mitään katalysaattoreita. Ja peseydyttiin vain saunassa kerran viikossa.

Hajumaailma oli varmaan aikamoinen nykyaikaan nähden. Tosin ei sitä itse huomannut.

Poltettiin tupakkaa koulun luokkaretkien bussissa, ja ope istui etupenkissä. Oli pikkumallua, siis 10 savukkeen Mallboro rasia ja siideriä. Oltiin 14 v ja totaalisesti koviksia. Pikku mankalla äänitettiin lauantaina Heikki Harman toivottuja. En muista ohjelman nimeä. Koskaan ei saatu koko kappaletta nauhalle, aina oli puhetta mukana. Sitten kasetti meni sotkuun ja lyijykynän kanssa sitä kelattiin. Sukka Discoa perjantaina, jammattiin tytöt porukassa ja kassit keskellä rinkiä.

Siideriä nyt ette ainakan juoneet. Siideriä sai Alkostakin vasta  80-luvulla, ja vain yhtä merkkiä, Golden Capiä.

Maitokauppoihin se tuli vasta 90-luvulla 

Kyllä me joimme. Tai ehkä oli sittenkin lonkeroa, jonka joku oli hakenut Alkosta. Kouluilla oli oikeasti tietyt sallitut tupakointipaikat myös oppilaille, ja lääkäri saattoi tupakoida vastaanottohuoneessa. Muuan työnvälityksen virkailija jäi mieleen kovana tupakoijana. Kyllä, asioin työnvälityksessä 1970-luvulla, ja luin ahkerasti Työmarkkinat-lehteä.

Vierailija kirjoitti:

Oppikouluun piti pyrkiä neljännen luokan jälkeen. Kaikki koulussa maksettiin itse: kirjat, laskutikku ja ruokaliput. Ruoka tosiaan oli maksullista! Käytettiin sammareita ja takataskusta törrötti kampa. Teinariin kirjoitettiin kaikki tärkeät asiat. Olin entisessä poikalyseossa, jonne tyttöjä oli alettu päästää vasta myöhemmin ja lukio oli täynnä ihanan näköisiä pitkätukkaisia miehiä 😂

Aloitin ekaluokan 79 ja mitään tuollaista ei ollut enää. Kirjat ilmaiset eikä muuten kierrätettyjä. Ruoka ilmainen ja oli ollut jo jonkin aikaa. Millä luvulla siis kävit koulusi? Ai niin lukiosta kai kyse. Olikohan peruskouluissa mitään maksullista koskaan, tuskin

Tämä siinä mielessä huono aloitus, että nykyiset 50-vuotiaat elivät 80-luvun koulu nuoruusmaailmaa 90- 2000 luvun aikuisuutta.

Kasarin alussa jo 70-luvun tyyli oli naurettavaa. 90-luvulla tuli taas jotain takaisin. Paksupohjasaappaita, trumpettihihoja, vaikka kengistäkin oltiin aluksi että hyi sa... tana.

Kasarilla piti olla suippokärkisiä piikkikorkoisia avokkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena iltauutisten pääaihe oli joka ikinen päivä Vietnamin sota. En tiedä miten tuollainen mahtaa lapseen vaikuttaa.

Mä olen syntynyt 1970, enkä muista koko uutisointia. Aloin kiinnittää uutisiin huomiota vasta jotain 10-11-vuotiaana. Silloin oli tapetilla Carter ja Reagan ja Neuvostoliitto ja ydinaseet. Ne ydinaseet ahdisti. 

Meikäläinenkin on vuosimallia 1970. Vietnamin rähinä oli jo ohi kun rupesin "seuraamaan" uutisia. Mutta Libanonista raportoitiin ahkerasti, ja vuosikymmenen lopissa Iranista ja Afganistanista ja Kamputseasta.

Varhaisin uutismuistoni on Ruotsin kuninkaan Kustaa VI Aadolfin hautajaisista syyskuussa 1973. Töölötin lähetystä pienestä mustavalkoisesta Siemensistämme, ja äiti sanoi: "Ruotsin kuningas on kuollut ja hän makaa tuossa arkussa."

Kolme vuotta myöhemmin seurattiin nykykunkun ja Silvian häitä samaisesta toosasta. Kaksi Viggen-hävittäjää piirsi savulla ison sydämen Tukholman taivaalle.

Vierailija kirjoitti:

Tämä siinä mielessä huono aloitus, että nykyiset 50-vuotiaat elivät 80-luvun koulu nuoruusmaailmaa 90- 2000 luvun aikuisuutta.

Eihän tässä ole rajattu että minkäikäiset saa kirjoitella tähän ketjuun. Itse olen syntynyt 70-luvun puolenvälin maissa ja en tosiaan hirveästi muista 70-luvusta, lähinnä joitain merkittävimpiä asioita, kuten muutto kerrostaloon 1978.

Vierailija kirjoitti:

Tämä siinä mielessä huono aloitus, että nykyiset 50-vuotiaat elivät 80-luvun koulu nuoruusmaailmaa 90- 2000 luvun aikuisuutta.

Otapa se helmitaulu uudelleen pikku kätöseen.

Tällä hetkellä 50-vuotiaat ovat syntyneet 1972 (tai 1973).

Näillä on jo hyvinkin eläviä muistoja 1970-luvun lapsuudesta.

Suomessa 1970-luvun pysähtyneisyyden aika jatkui sitä pautsi aivan samanlaisena käytännössä kekkosen kauden loppuun 1982.

1980-luku otti meillä verkkaisen lähdön vasta 1983-1984 mutta kasinotalouden loppukiekaisu 1989 oli sitten sitäkin komeampi.

Vuosien 1982 ja 1989 Suomea oli vaikea uskoa samaksi paikaksi. 1982 elettiin vielä ankeassa suomettuneessa 1970-luvun Sovjet Finlandissa mutta 1989 geelitukat remelsivät olkatoppaukset viuhuen muovikassillinen halpaa valuuttalainaa kummassakin kädessä.

Kyllä maailma oli silloin turvallisempi. Hyviä aikoja olivat. Onnellisia oltiin vaikkei ollut älypuhelimia ei edes kännyköitä. Ehkä just siksi.

Ei ollut itsepalvelumyymälöitä. Piti tietää mitä osti. Kauppoja oli maaseudullakin. Naapurista haettiin maitoa ja munia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi tv-kanavaa joissa ohjelma loppui viimeistään klo 23.

Harmittiko se teitä? Itse olin lapsi 70-luvulla, joten en olisi muutenkaan katsellut tv:tä noin myöhään. Jotenkin silti tuntuu, että aika harvassa oli ne aikuisetkaan, joille olisi ollut tärkeää saada katsella ohjelmia esim. yhdeltä yöllä.

Ihmisten piti nousta aikaisin aamulla. Lähiöstä voi silloin olla tunnin bussimatka kaupungin keskustaan ja sieltä kävellen tai muulla kulkuvälineellä työpaikalle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä maailma oli silloin turvallisempi. Hyviä aikoja olivat. Onnellisia oltiin vaikkei ollut älypuhelimia ei edes kännyköitä. Ehkä just siksi.

Oltiin enemmän tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Enemmän yhteisöllisyyttä ja jutustelua. Ottaisin mielelläni sen ajan takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppikouluun piti pyrkiä neljännen luokan jälkeen. Kaikki koulussa maksettiin itse: kirjat, laskutikku ja ruokaliput. Ruoka tosiaan oli maksullista! Käytettiin sammareita ja takataskusta törrötti kampa. Teinariin kirjoitettiin kaikki tärkeät asiat. Olin entisessä poikalyseossa, jonne tyttöjä oli alettu päästää vasta myöhemmin ja lukio oli täynnä ihanan näköisiä pitkätukkaisia miehiä 😂

Aloitin ekaluokan 79 ja mitään tuollaista ei ollut enää. Kirjat ilmaiset eikä muuten kierrätettyjä. Ruoka ilmainen ja oli ollut jo jonkin aikaa. Millä luvulla siis kävit koulusi? Ai niin lukiosta kai kyse. Olikohan peruskouluissa mitään maksullista koskaan, tuskin

Maksullista ruoka oli vain oppikouluissa ennen peruskoulua ja kunnallisia keskikouluja, eli 4. luokan jälkeen niille, jotka eivät jatkaneet kansakoulussa. Siellähän oli maksuton kouluruokailu jo 1948. Peruskoulu aloitettiin Lapissa, joten maksuttomat kouluruokailut jatkuivat jossakin pitempään.

Suomi oli Varsovan liiton jäsen.