Nyt jutellaan 1970-luvusta!

Näin naapurissa ja muut radio-ohjejmat, missä ylistettiin Neuvostoliittoa. Taisi olla muuan Pentti Kemppainen suurimpia ylistäjiä.

Radiossa tai telkussa opetettiin venäjää, en kyllä oppinut mutta jäi mieleen sen naisen nimi: Klarissa.

Sen jälkeen olen aina siitä tykännyt ja harmittaa, etten ole senniminen vaan sain 1960-luvun alussa nimen Sinikka. Ketään samannimistä en ole kohdannut elämäni aikana. No onneksi se sentään oli säveltäjä Toivo Kuulan tyttären nimi.

-70 luvulla oli kaikille halukkaille töitä, ei tarvinnu kuolujakaan olla käytynä kummosesti kun pääsi hankkeisiin kiinni.

Jykylässäkin oli tehtaita monta, ja niissä hommia duunareille joka lähtöön.

Nykyään kai valmetti ainoana vielä jotenkin nilkuttaa, ja sinne ei peruskoulu pohjalla pääse, onhan se varma.

Sekin oli fantsua ettei ollu nee ke reitä ja muita ähl ää mejä kansan elätettävänä, riitti kun musta lai set loisi ja varasteli.

Ihmisten piti nousta aikaisin aamulla. Lähiöstä voi silloin olla tunnin bussimatka kaupungin keskustaan ja sieltä kävellen tai muulla kulkuvälineellä työpaikalle.

Ja miten tämä poikkeaa 2020-luvun Helsingistä?

Aijoo, 1970-luvulla se saattoi kestää jopa tunnin.

Tänään suorat bussit on lakkautettu ja liityntäbussi-metro kestää tunti 15 minuuttia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut itsepalvelumyymälöitä. Piti tietää mitä osti. Kauppoja oli maaseudullakin. Naapurista haettiin maitoa ja munia. 

Ja höpö höpö. Meillä Nastolassa K-kauppa oli itsepalvelukauppa jo 60-luvulla, maito ja munat ostettiin kaupasta. Lähin karjatila ja kanala olivat jossain Ruuhijärvellä seitsemän kilometrin päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppikouluun piti pyrkiä neljännen luokan jälkeen. Kaikki koulussa maksettiin itse: kirjat, laskutikku ja ruokaliput. Ruoka tosiaan oli maksullista! Käytettiin sammareita ja takataskusta törrötti kampa. Teinariin kirjoitettiin kaikki tärkeät asiat. Olin entisessä poikalyseossa, jonne tyttöjä oli alettu päästää vasta myöhemmin ja lukio oli täynnä ihanan näköisiä pitkätukkaisia miehiä 😂

Aloitin ekaluokan 79 ja mitään tuollaista ei ollut enää. Kirjat ilmaiset eikä muuten kierrätettyjä. Ruoka ilmainen ja oli ollut jo jonkin aikaa. Millä luvulla siis kävit koulusi? Ai niin lukiosta kai kyse. Olikohan peruskouluissa mitään maksullista koskaan, tuskin

Ja höpö höpö. Peruskoulu tuli etelään vasta 1977 ja siihen asti melkein kaikissa oppikouluissa, sekä keskikouluissa että lukioissa kaikki ostettiin itse. Joitain valtion oppikouluja oli, niistä en tiedä.

Millä luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tupakoitiin joka paikassa, kotona ja konttorissa, olipa läsnä lapsia tai ei. Tehtaat puskivat savunsa taivaalle ilman mitään suodattimia. Autoissa ei mitään katalysaattoreita. Ja peseydyttiin vain saunassa kerran viikossa.

Hajumaailma oli varmaan aikamoinen nykyaikaan nähden. Tosin ei sitä itse huomannut.

Poltettiin tupakkaa koulun luokkaretkien bussissa, ja ope istui etupenkissä. Oli pikkumallua, siis 10 savukkeen Mallboro rasia ja siideriä. Oltiin 14 v ja totaalisesti koviksia. Pikku mankalla äänitettiin lauantaina Heikki Harman toivottuja. En muista ohjelman nimeä. Koskaan ei saatu koko kappaletta nauhalle, aina oli puhetta mukana. Sitten kasetti meni sotkuun ja lyijykynän kanssa sitä kelattiin. Sukka Discoa perjantaina, jammattiin tytöt porukassa ja kassit keskellä rinkiä.

Siideriä nyt ette ainakan juoneet. Siideriä sai Alkostakin vasta  80-luvulla, ja vain yhtä merkkiä, Golden Capiä.

Maitokauppoihin se tuli vasta 90-luvulla 

Kuten niin usein, tässäkin digitoidut sanomalehdet paljastavat muistot valemuistoiksi. Marlin Golden Cap -siideri tuli todellisuudessa Alkoon myyntiin jo vuonna 1962, aluksi nimellä Cider. Nimeksi vaihtui Golden Cap vuonna 1968, ja samoihin aikoihin tuli markkinoille rinnakkaistuote White Cap.

Siiderien kauppamyynti alkoi samaan aikaan kuin keskioluen, vuodenvaihteessa 1968–69. Ruokakauppojen tarjousilmoituksissa sanomalehdissä alkoi vilahdella siideri heti saman tien. Esim. lahtelaisen Askon tavaratalon mainoksessa Etelä-Suomen Sanomissa 10.1.1969 mainitaan siideri 0,75 mk/pullo, samoin SOK:n eli nykyisen S-ryhmän mainoksessa Hesarissa 13.3.1969.

Kaksiprosenttista siideriä on myyty maitokaupoissa eri tuotenimillä v 1962 - 1995 . Muut  vahvemmat 4,5- 7,5 prosenttiset myytiin vain Alkossa. Vasta 1995  laki salli keskioluen vahvuisen siiderin myynnin elintarvikekaupoissa

Vierailija kirjoitti:

Suomi oli Varsovan liiton jäsen.

No ei nyt noin paksua spammia kannattaisi sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverin tykönä kävin katsomassa väritelkkaria, kun kotona oli mustavalkotelevisio. Televisiossa ja radiossa oli kaksi kanavaa. Merilinja ja Kahden kerroksen väkeä olivat lempisarjojani.

Tupakkaa poltettiin joka paikassa. Sairaalassakin hoitaja toi potilaalle tuhkakupin yöpöydälle. Kotona isä poltti sisällä pikkulapsista huolimatta.

Vanhemmat puuhastelivat jatkuvasti jotain. Kyläänkään ei voinut mennä ilman käsitöitä. Vanhemmat eivät juuri leikkineet lasten kanssa.  Taaperot laitettiin leikkikehään, että äiti sai tehdä kotitöitä rauhassa.

Autoa ei ollut kuin rikkailla.  Polkupyörällä mentiin joka paikkaan. Lapset joutuivat usein ajamaan liian isoilla pyörillä.

Lapsilla ei ollut talvihaalareita. Jokin tikkitakki saattoi olla talvella. Tytöt ulkoilivat sukkahousuissa ja hamosissa. Toki villahousut piti laittaa. Kylmä oli aina.

Sikotauti ja tuhkarokko sairastettiin. Särkylääke oli pulverimuodossa. Ei paljon kyselty, saako sitä antaa lapsille.

Päiväkoteja ei ollut kuin korkeintaan suurissa kaupungeissa. Lapset hoiti naapuri tai kelpasi siihen sairaalloinen isoäitikin. Virikkeitä ei paljon tarjottu. Kylässä piti istua hiljaa. Vanhemmat menivät ensin kahvipöytään, lapset saatettiin kokonaan unohtaa.

Jossakin pilakuvassa leikkikehä esitettiin vankilana! Mutta se oli käytännöllinen kapine. Pikkulapsi oli turvassa siellä ja hänellä oli leluja viihdykkeenä. Hän näki perheenjäsenet sieltä ja oli omalla tavallaan mukana touhussa. Leikkikehä antoi äidille mahdollisuuden tehdä kotitöitä ilman, että samalla pitää koko ajan huolehtia lapsen turvallisuudesta. Kodeissa ei ollut sellaisia turvalaitteita kuin nykyään,  esim. pistorasia saattoi olla ilman suojatulppaa.  Leikkikehä suojasi lasta isoilta sisaruksilta, jos näiden meno oli kovin riehakasta. Monet muut kohdat tuntuvart hyvin tutulta.

Mulla oli jopa paljon kauhistellut valjaat kun vilkkaana lapsena olin aina hukassa kun silmä vältti . Olin kuulemma tosi villi ja ehtiväinen .

Ördög kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena iltauutisten pääaihe oli joka ikinen päivä Vietnamin sota. En tiedä miten tuollainen mahtaa lapseen vaikuttaa.

Mä olen syntynyt 1970, enkä muista koko uutisointia. Aloin kiinnittää uutisiin huomiota vasta jotain 10-11-vuotiaana. Silloin oli tapetilla Carter ja Reagan ja Neuvostoliitto ja ydinaseet. Ne ydinaseet ahdisti. 

Meikäläinenkin on vuosimallia 1970. Vietnamin rähinä oli jo ohi kun rupesin "seuraamaan" uutisia. Mutta Libanonista raportoitiin ahkerasti, ja vuosikymmenen lopissa Iranista ja Afganistanista ja Kamputseasta.

Varhaisin uutismuistoni on Ruotsin kuninkaan Kustaa VI Aadolfin hautajaisista syyskuussa 1973. Töölötin lähetystä pienestä mustavalkoisesta Siemensistämme, ja äiti sanoi: "Ruotsin kuningas on kuollut ja hän makaa tuossa arkussa."

Kolme vuotta myöhemmin seurattiin nykykunkun ja Silvian häitä samaisesta toosasta. Kaksi Viggen-hävittäjää piirsi savulla ison sydämen Tukholman taivaalle.

Te olettekin nuoria. Vietnamin sota loppui 1975 ja ei siitä enää paljoa ollut juttua 1985

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tienvieret myrkytettiin vesakkomyrkyillä, DDT:tä vaan penkoille, niin jopa vesakot kukistui. 

Ei ollut punkkeja.

Punkit tuli -77 rottenin innoittamana. Ne haisteli liimaa ja oli kommareita.

Tedit tuli samoihin aikohin katukuvaan ja ne taas oli oikeistolaisia ja niillä oli koulun makeimmat muijjat.

Alte gubbe kirjoitti:

Ördög kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena iltauutisten pääaihe oli joka ikinen päivä Vietnamin sota. En tiedä miten tuollainen mahtaa lapseen vaikuttaa.

Mä olen syntynyt 1970, enkä muista koko uutisointia. Aloin kiinnittää uutisiin huomiota vasta jotain 10-11-vuotiaana. Silloin oli tapetilla Carter ja Reagan ja Neuvostoliitto ja ydinaseet. Ne ydinaseet ahdisti. 

Meikäläinenkin on vuosimallia 1970. Vietnamin rähinä oli jo ohi kun rupesin "seuraamaan" uutisia. Mutta Libanonista raportoitiin ahkerasti, ja vuosikymmenen lopissa Iranista ja Afganistanista ja Kamputseasta.

Varhaisin uutismuistoni on Ruotsin kuninkaan Kustaa VI Aadolfin hautajaisista syyskuussa 1973. Töölötin lähetystä pienestä mustavalkoisesta Siemensistämme, ja äiti sanoi: "Ruotsin kuningas on kuollut ja hän makaa tuossa arkussa."

Kolme vuotta myöhemmin seurattiin nykykunkun ja Silvian häitä samaisesta toosasta. Kaksi Viggen-hävittäjää piirsi savulla ison sydämen Tukholman taivaalle.

Te olettekin nuoria. Vietnamin sota loppui 1975 ja ei siitä enää paljoa ollut juttua 1985

kirotusvihre 1980.

Ei tarvinnut olla avotakkakotia vaan lastulevyhuonekalut oli ihan ok.

Julkkiksia ei juuri seurattu saati sitten kadehdittu

Ei tarvinnut olla merkkivaatteita vaan äitin tekemät oli ihan ok.

Kaikilla oli jonkinainen työpaikka vaikka sitten vaatimatonkin

Huotoasemalla sai palvelua, auto tankattiin ja tuulilasi pestiin. Itse tarvitsi vain maksaa.

Syötiin läskisoosoa, silakkalaatikkoa, ja kanaviillokkia.... Kukaan ei tiennyt mitä ovat tofu, nuudeli, taco, hummus, kvinoa tai sushi.

TV:ssä oli vain kaksi kanavaa ja niiklläkin lähetystä vaan 17.00 - 22.00

1970-luvun alussa japsiautot oli maalattu sellaisella kellertävänvihreällä metallihohtovärillä josta on vaikea sanoa tarkkaan minkä värinen se on.

Tykkäsin Fordin sähkönsinisestä metalliväristä joka oli mielestäni silloin kaunein maali.

Tehtaalta sai jopa oransseja sekä vaaleanpunaisella metallihohtovärillä maalattuja autoja jotka näyttivät ihan marjapuurolta

Tänään 2/3 uusista autoista on merkistä ja hintaluokasta riippumatta maalattu jääkaappivalkoisella. Loput ovat mustia tai harmaita että saadaan räiskyvää väri-iloittelua piristykseksi.

En usko että koko 1970-luvulla Suomeen myytiin yhtään valkoista henkilöautoa ainakaan yksityiskäyttöön.

Suoritin intin 1971-72. 2 viikkoa yo-juhlista lähdin kohti Sodankylää. Siihen erään tuli vain kaksi täältä etelästä. Etukäteen oli tietysti peloteltu simputuksella, alikersanteilla ja rättisulkeilla. Olin krh:ssa, koulutus oli rankkaa mutta mitään simputusta ei ollut. Yksi koulukavereni kieltäytyi varusmiespalvelusta ja se hyväksyttiin. Meillä oli kirjuri joka suoritti aseettoman palveluksen, kaikessa mukana ilman asetta.

Pelottelut tutkijalautakunnista oli täysin aiheettomia.

Rauk oli yhtä rauhallinen, mutta hommat tehtiin ja vapaat oli vapaita. Vapaita viikonloppuja ei ollut niin usein, mutta niistäkin selvisi. RUK oli herrasmiesten hommaa, lomapuvussa syömään ja illat oli Haminassa vapaita.

Takaisin Sodankylään, alikessut oli pelotelleet jääkäreitä mutta kun näkivät meidän leppoisan luonteen, kaikki rauhoittuivat ja koulutimme heitinmiehet.

Jostain syystä suomalaiseen varusmies-koulutukseen liittyy aina ulkopuolisten pelottelu, pojalleni oli jo ennen inttiä kerrottu kaikenlaisia tornihuhuja ja saas nähdä mitä tarinoita tyttärenpojalle ensi vuonna kerrotaan.

70 luvulla ei ollut armeiassa vielä rynnäkökyvääreitä. Pystykorva kyvääreillä ampusivat

Olipa mukavaa aikaa...alkuvuosina.  Sai leikkiä hippiä, soittaa Uriah Heepiä ja Hair-musikaalia sekä opetella viinan kanssa läträämistä solmurommin, Vineton ja Gampinan voimalla. 

Mutta musiikki oli loistavaa, Glam Rock, disco, soul, funk, pop musiikki

Joka kuukausi ilmestyi 1 - 4 ikivihreää hittiä

Muoti oli aika karseeta mutta ainakin kaikki oli uutta eikä kierrätettyä ja nuoriso loi oman muotinsam kapinansa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvinnut olla avotakkakotia vaan lastulevyhuonekalut oli ihan ok.

Julkkiksia ei juuri seurattu saati sitten kadehdittu

Ei tarvinnut olla merkkivaatteita vaan äitin tekemät oli ihan ok.

Kaikilla oli jonkinainen työpaikka vaikka sitten vaatimatonkin

Huotoasemalla sai palvelua, auto tankattiin ja tuulilasi pestiin. Itse tarvitsi vain maksaa.

Syötiin läskisoosoa, silakkalaatikkoa, ja kanaviillokkia.... Kukaan ei tiennyt mitä ovat tofu, nuudeli, taco, hummus, kvinoa tai sushi.

TV:ssä oli vain kaksi kanavaa ja niiklläkin lähetystä vaan 17.00 - 22.00

TV-lähetyksiä oli kyllä iltakymmentä pidempään.

Vierailija kirjoitti:

70 luvulla ei ollut armeiassa vielä rynnäkökyvääreitä. Pystykorva kyvääreillä ampusivat

Höpö höpö. Varusmiespalvelukseni 1971-72 suorittaneena voin kertoa, että todella rynnäkkökivääreillä ammuttiin. Milloin sinä olit varusmiehenä? Sekoitatko 60-lukuun?