Nyt jutellaan 1970-luvusta!
Täällä on liikaa eilen syntyneitä, nyt me neljä-viisikymppiset saamme jutella siitä mitä 70-luvulla oli ihanaa ja kauheaa.
Kommentit (1865)
Vierailija kirjoitti:
Muistan että silloin kyläilimme usein vanhempieni sisaruksilla Datsun 1600 merkkisellä autolla iltaisinkin ja matkaa oli noin 25 km. Elämä oli sosiaalisempaa vaikkei ollut somea. Juhliimme äiti osti uuden tulokkaan käpykakun ja teki voileipäkakun jota vieraat ihmettelivät mitäs tämä on. Sain 12 vuotislahjaksi ihanan vihreän Jobo-polkupyörän. Olohuoneessa oli sinapinvärinen nahkasohvakalusto ja teak-puiset pöydä, kaappi ja kirjahylly. Verhot olivat isokukkaiset ja yksi huoneen seinä oli erivärinen.
Tuo kyläily oli yleistä. Meilläkin kävi säännöllisesti vanhempien tuttavapariskunta ja isän työkaveri puolisoineen kylässä. Meille lapsille se oli mukavaa, koska saatiin vieraiden lähdettyä syödä kahvipöydästä syömättä jääneet pullat, kakkupalat ja piparkakut. Kävimme säännöllisesti myös koko perheen voimin sukulaisilla kylässä. Kaksi tätiäni asui Helsingissä ja päästiin kerran kyläreissulla pikkuveljen kanssa katsomaan Jokerit-Kärpät harjoitusottelua jäähallin piippuhyllylle. Toisen tädin mies kun ajoi työkseen Zambonia jäähallilla.
Nainen-64 kirjoitti:
Joukko-oppia opetettiin kansakouluissa, en muista vuosia tarkkaan, mutta ainakin v.1972, mulla ensimmäisen luokan luokkakuvassa, joka otettiin liitutaulun edessä seisten, on juurikin tätä outoa matetatiikkaa. Osajoukko, joukko, mikä ei kuulu joukkoon? Tämä "villitys" Neuvostoliitosta kuopattiin hiljaa ja nopeasti, hyvä niin.
Asioiden perusteeton Neuvostoliittoon yhdistäminen saa ketjussa aina vain uusia muotoja. Todellisuudessa joukko-oppiin perustuva matematiikanopetus oli lähtöisin täysin päinvastoin Yhdysvalloista. Sen juuret olivat sitä paitsi selvitystyössä, jonka Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö käynnisti, kun Neuvostoliiton Sputnik 1 -satelliitin laukaisu vuonna 1957 herätti julkista keskustelua koululaisten matemaattis-luonnontieteellisten valmiuksien jäämisestä jälkeen kilpailevan leirin osaamisesta. Joukko-opin piti olla salainen ase tätä kehityskulkua vastaan taistelemiseksi. No, eihän se ihan suunnitellusti sitten tosiaan toiminut.
Tästä on englanninkielisessä Wikipediassa hyvä artikkeli, ja kuten se aivan oikein huomauttaa, Neuvostoliitossa joukko-oppilähtöisyys nimenomaan päinvastoin torjuttiin opetuksessa:
Vierailija kirjoitti:
Nainen-64 kirjoitti:
Joukko-oppia opetettiin kansakouluissa, en muista vuosia tarkkaan, mutta ainakin v.1972, mulla ensimmäisen luokan luokkakuvassa, joka otettiin liitutaulun edessä seisten, on juurikin tätä outoa matetatiikkaa. Osajoukko, joukko, mikä ei kuulu joukkoon? Tämä "villitys" Neuvostoliitosta kuopattiin hiljaa ja nopeasti, hyvä niin.
Asioiden perusteeton Neuvostoliittoon yhdistäminen saa ketjussa aina vain uusia muotoja. Todellisuudessa joukko-oppiin perustuva matematiikanopetus oli lähtöisin täysin päinvastoin Yhdysvalloista. Sen juuret olivat sitä paitsi selvitystyössä, jonka Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö käynnisti, kun Neuvostoliiton Sputnik 1 -satelliitin laukaisu vuonna 1957 herätti julkista keskustelua koululaisten matemaattis-luonnontieteellisten valmiuksien jäämisestä jälkeen kilpailevan leirin osaamisesta. Joukko-opin piti olla salainen ase tätä kehityskulkua vastaan taistelemiseksi. No, eihän se ihan suunnitellusti sitten tosiaan toiminut.
Tästä on englanninkielisessä Wikipediassa hyvä artikkeli, ja kuten se aivan oikein huomauttaa, Neuvostoliitossa joukko-oppilähtöisyys nimenomaan päinvastoin torjuttiin opetuksessa:
Jeps, välillä tuntuu, että nämä 70-lukua "muistelevat" ovat itse asiassa syntyneet 90-luvulla. Niin erilaista elämää minä muistan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakoitiin joka paikassa, kotona ja konttorissa, olipa läsnä lapsia tai ei. Tehtaat puskivat savunsa taivaalle ilman mitään suodattimia. Autoissa ei mitään katalysaattoreita. Ja peseydyttiin vain saunassa kerran viikossa.
Hajumaailma oli varmaan aikamoinen nykyaikaan nähden. Tosin ei sitä itse huomannut.
Poltettiin tupakkaa koulun luokkaretkien bussissa, ja ope istui etupenkissä. Oli pikkumallua, siis 10 savukkeen Mallboro rasia ja siideriä. Oltiin 14 v ja totaalisesti koviksia. Pikku mankalla äänitettiin lauantaina Heikki Harman toivottuja. En muista ohjelman nimeä. Koskaan ei saatu koko kappaletta nauhalle, aina oli puhetta mukana. Sitten kasetti meni sotkuun ja lyijykynän kanssa sitä kelattiin. Sukka Discoa perjantaina, jammattiin tytöt porukassa ja kassit keskellä rinkiä.
Tupakkaahan saatiin ostaa, eikun välkällä lähikioskille. Kätevä oli tuo pikkuaski, maksoi 1,25 markkaa.
Vierailija kirjoitti:
Väärin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosvo Ruudolf ja Matti ja Miisu
Ei ole totta ! Olin unohtanut Matin ja Miisun ja ihanan tunnarin, Iso kiitos kun muistutit!
Täytyy kaivaa, jos Youtubesta löytyisi. Muistin myös Hingun ja Vingun :)
Ja Neil Hardwickin englanninkurssi lapsille "Hello, hello, hello".
The cat is in the tree.
The cat is on the moon.
Ha ha haa, tämän muistan hyvin. Brittiläistä englannin opetusta, iso hampaiden mies opetti.
Eikös se ollut Neil Hardwick.
Vierailija kirjoitti:
Väärin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosvo Ruudolf ja Matti ja Miisu
Ei ole totta ! Olin unohtanut Matin ja Miisun ja ihanan tunnarin, Iso kiitos kun muistutit!
Täytyy kaivaa, jos Youtubesta löytyisi. Muistin myös Hingun ja Vingun :)
Ja Neil Hardwickin englanninkurssi lapsille "Hello, hello, hello".
The cat is in the tree.
The cat is on the moon.
Ha ha haa, tämän muistan hyvin. Brittiläistä englannin opetusta, iso hampaiden mies opetti.
Taaskaan ette muista mitään. Hello, Hello, Hello -sarjassa opetettiin vain "in" -prepositio, joten
opetus piti tehdä kieliopillisesti väärin: The cat´s in the moon. Hardwick pahoittelee tätä vieläkin
En jaksa kahlata koko ketjua. Onko Hai-saappaat ja leveät lahkeet jo käsitelty? Ja varsinkin se lahkeen oikeaoppinen asennus saappaan varren suuhun niin, että edessä roikkui eräänlainen kolmio?
Entäs Rymd-mehu? Sitä meillä juotiin, kun ei ollut varaa oikeaan tuoreeseen, eli Cappy-mehuun.
Limsamerkkejä, mitä meilläpäin myytiin olivat Sitso, Italia ja Rex-porter. Karkeista parhaita olivat Merijalin
Leijona-salmiakit (oli 3 eri vahvuutta) ja PK -purukumi
Koulussa opettajat saivat nöyryyttää ja kiusata oppilaita, varsinkin natsiliikunnan- opettajat, joilla oli omat lellikit ja inhokit. Lisäksi nämä samat hirviöt hyväksyivät sen, että suosikit kiusasivat muita ja vielä kannustivat siihen. Samat tunarit jättivät loukkaantumiset huomioimatta liikuntatunnilla, yksi vielä omalla toiminnallaan aiheutti oppilaan loukkaantumisen ja toinen viis veisasi, vaikka yksi lellikki aiheutti toiselle oppilaalle pahan selkävaivan, josta jäi ikuinen riesa. Hyi olkoon, mitä porukkaa. En yleensä toivo kenellekään mitään pahaa, mutta kolmen liikkaopen ja yhden heidän lellikkinsä olen toivonut saavan ansioidensa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Koulussa opettajat saivat nöyryyttää ja kiusata oppilaita, varsinkin natsiliikunnan- opettajat, joilla oli omat lellikit ja inhokit. Lisäksi nämä samat hirviöt hyväksyivät sen, että suosikit kiusasivat muita ja vielä kannustivat siihen. Samat tunarit jättivät loukkaantumiset huomioimatta liikuntatunnilla, yksi vielä omalla toiminnallaan aiheutti oppilaan loukkaantumisen ja toinen viis veisasi, vaikka yksi lellikki aiheutti toiselle oppilaalle pahan selkävaivan, josta jäi ikuinen riesa. Hyi olkoon, mitä porukkaa. En yleensä toivo kenellekään mitään pahaa, mutta kolmen liikkaopen ja yhden heidän lellikkinsä olen toivonut saavan ansioidensa mukaan.
Minun yhden liikunnanopettajani tyttärestä tuli suunnistuksen maailmanmestari. Minä en oppinut edes kompassia käyttämään, vaikka opettajan into nimenomaan suunnistukseen olikin varsinkin syksyisin jatkuvaa. Kolmen muun tytön kanssa kerran eksyttiinkin metsiin ja pelloille ja jostain maatalosta käytiin kysymässä, missähän mahdamme olla. Koululla oltiin jo meistä huolestuneita, mutta kyllä me sitten perille lopulta päästiin. Rakkoja oli jaloissa ja pikkuisen janotti koettelemuksen jälkeen.
Kouluajan jälkeen suunnistus ei ole oikein osannut kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosvo Ruudolf ja Matti ja Miisu
Ei ole totta ! Olin unohtanut Matin ja Miisun ja ihanan tunnarin, Iso kiitos kun muistutit!
Täytyy kaivaa, jos Youtubesta löytyisi. Muistin myös Hingun ja Vingun :)
Ja Neil Hardwickin englanninkurssi lapsille "Hello, hello, hello".
The cat is in the tree.
The cat is on the moon.
Ha ha haa, tämän muistan hyvin. Brittiläistä englannin opetusta, iso hampaiden mies opetti.
Taaskaan ette muista mitään. Hello, Hello, Hello -sarjassa opetettiin vain "in" -prepositio, joten
opetus piti tehdä kieliopillisesti väärin: The cat´s in the moon. Hardwick pahoittelee tätä vieläkin
Näin. Suomalaislapset olisivat kuulemma hämääntyneet, koska suomeksi sanotaan kissa on kuussa eli 'IN the moon'. Jos olisi opetettu oikein 'ON the moon', kissa olisi ollut kuulla ja lapsiparat sormi suussa.
Eli varmasti on paljon minun ikäisiäni ja vähän vanhempia, jotka luulevat osaavansa englantia oikein mutta osaavatkin väärin, kiitos Neil Hardwickin ja kumppaneiden. Edes R.E.M.in hittibiisi vuodelta 1992 Man On The Moon ei varmastikaan auttanut asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakoitiin joka paikassa, kotona ja konttorissa, olipa läsnä lapsia tai ei. Tehtaat puskivat savunsa taivaalle ilman mitään suodattimia. Autoissa ei mitään katalysaattoreita. Ja peseydyttiin vain saunassa kerran viikossa.
Hajumaailma oli varmaan aikamoinen nykyaikaan nähden. Tosin ei sitä itse huomannut.
Poltettiin tupakkaa koulun luokkaretkien bussissa, ja ope istui etupenkissä. Oli pikkumallua, siis 10 savukkeen Mallboro rasia ja siideriä. Oltiin 14 v ja totaalisesti koviksia. Pikku mankalla äänitettiin lauantaina Heikki Harman toivottuja. En muista ohjelman nimeä. Koskaan ei saatu koko kappaletta nauhalle, aina oli puhetta mukana. Sitten kasetti meni sotkuun ja lyijykynän kanssa sitä kelattiin. Sukka Discoa perjantaina, jammattiin tytöt porukassa ja kassit keskellä rinkiä.
Siideriä nyt ette ainakan juoneet. Siideriä sai Alkostakin vasta 80-luvulla, ja vain yhtä merkkiä, Golden Capiä.
Maitokauppoihin se tuli vasta 90-luvulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakoitiin joka paikassa, kotona ja konttorissa, olipa läsnä lapsia tai ei. Tehtaat puskivat savunsa taivaalle ilman mitään suodattimia. Autoissa ei mitään katalysaattoreita. Ja peseydyttiin vain saunassa kerran viikossa.
Hajumaailma oli varmaan aikamoinen nykyaikaan nähden. Tosin ei sitä itse huomannut.
Poltettiin tupakkaa koulun luokkaretkien bussissa, ja ope istui etupenkissä. Oli pikkumallua, siis 10 savukkeen Mallboro rasia ja siideriä. Oltiin 14 v ja totaalisesti koviksia. Pikku mankalla äänitettiin lauantaina Heikki Harman toivottuja. En muista ohjelman nimeä. Koskaan ei saatu koko kappaletta nauhalle, aina oli puhetta mukana. Sitten kasetti meni sotkuun ja lyijykynän kanssa sitä kelattiin. Sukka Discoa perjantaina, jammattiin tytöt porukassa ja kassit keskellä rinkiä.
Siideriä nyt ette ainakan juoneet. Siideriä sai Alkostakin vasta 80-luvulla, ja vain yhtä merkkiä, Golden Capiä.
Maitokauppoihin se tuli vasta 90-luvulla
Kuten niin usein, tässäkin digitoidut sanomalehdet paljastavat muistot valemuistoiksi. Marlin Golden Cap -siideri tuli todellisuudessa Alkoon myyntiin jo vuonna 1962, aluksi nimellä Cider. Nimeksi vaihtui Golden Cap vuonna 1968, ja samoihin aikoihin tuli markkinoille rinnakkaistuote White Cap.
Siiderien kauppamyynti alkoi samaan aikaan kuin keskioluen, vuodenvaihteessa 1968–69. Ruokakauppojen tarjousilmoituksissa sanomalehdissä alkoi vilahdella siideri heti saman tien. Esim. lahtelaisen Askon tavaratalon mainoksessa Etelä-Suomen Sanomissa 10.1.1969 mainitaan siideri 0,75 mk/pullo, samoin SOK:n eli nykyisen S-ryhmän mainoksessa Hesarissa 13.3.1969.
Kirjoitin yo:ksi -71. Lukion viimeiset vuodet meillä oli valtaa. Oppilaat vaati tauko/lepo/jutteluhuoneen. Se saatiin ja siellä sai olla myös välitunneilla ja tupakoida, kyllä! Koulun oppilaat oli hyvin poliittisesti heränneitä, ja vaadimme sanomalehtiä tilattavaksi. Koulu tilasi meille Etelä-Suomen Sanomat, Suomenmaa ( vai oliko se vielä maakansa), Kansan Uutiset ja Suomen Sosialidemokraatti. Niitä siellä luettiin ja keskusteltiin politiikasta. Voi meidän äidinkielenopettajaa, hänen opetuksensa viimeisinä kouluvuotenamme kääntyivät lähes aina politiikkaan.
Teinikunta piti kahviota koulun kirjastossa, kahvia, limua, keksejä ja karkkia.
Teinikuntaan kuuluu kaikki, ja luokkakaverini oli sihteeri, jolta sai jäsenkortin, johon leimattiin henkilö vanhemmaksi että pääsi raflaan. Toimi ainakin Lahden seudulla.
Menin kouluun jykylässä kessarille -73. Inkeri Rantamaula oli opettaja.
Koulun jäleen menin usein kaupungin musiikki kirjastoon kuuntelemaan Hullujussia ja Hurriganesin ekaa lättyä koska harvoilla oli levaria, saatika stereoita siihen aikaan.
Jos en menny musiikki kirjastoon, kävin kuvan pihassa näpelöimässä motskareita, tai väinön soittimessa ja kaupparissa soitto kamoja.
Musa prätkät ja tytöt kiinnosti silloin...ja kiinnostaa edelleen.
Oli värikkäät tapetit ja verhot. Hiukset oli miehilläkin vähän pitkät.Lihavia ihmisiä näki harvoin. Ihmiset olivat sopusuhtaisia. Ja lapset leikkivät pihoilla.
Vierailija kirjoitti:
Oli värikkäät tapetit ja verhot. Hiukset oli miehilläkin vähän pitkät.Lihavia ihmisiä näki harvoin. Ihmiset olivat sopusuhtaisia. Ja lapset leikkivät pihoilla.
Kyllä minä näin 70-luvulla hyvinkin monta lihavaa!
Onpa ihana ketju! Todella mielenkiintoinen. Itse olen syntynyt 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa kahlata koko ketjua. Onko Hai-saappaat ja leveät lahkeet jo käsitelty? Ja varsinkin se lahkeen oikeaoppinen asennus saappaan varren suuhun niin, että edessä roikkui eräänlainen kolmio?
Entäs Rymd-mehu? Sitä meillä juotiin, kun ei ollut varaa oikeaan tuoreeseen, eli Cappy-mehuun.
Limsamerkkejä, mitä meilläpäin myytiin olivat Sitso, Italia ja Rex-porter. Karkeista parhaita olivat Merijalin
Leijona-salmiakit (oli 3 eri vahvuutta) ja PK -purukumi
https://www.google.com/search?q=mikko+kuustonen+beyton+placen+allison&o…
Alte gubbe kirjoitti:
Teinikuntaan kuuluu kaikki, ja luokkakaverini oli sihteeri, jolta sai jäsenkortin, johon leimattiin henkilö vanhemmaksi että pääsi raflaan. Toimi ainakin Lahden seudulla.
Minä kuljin ravintolassa kaverini siskon passilla - aito paperi mutta oltiin kyllä niin eri näköisiä kuin olla voi ja pieni paikkakunta - varmasti moni portsari tiesi, etten ollut passin henkilö vaan katselivat läpi sormien. Kiljut meillä pöhisi kaverin vaatekaapissa, sen äiti ei koskaan käynyt sen kaapeilla. Ei se kovin hyvää ollut..
Se oli meidän onni ettei ollut kännyköitä; kaveri kertoi kotona että tulee meille tai meidän mökille yöksi/viikonlopuksi ja sama meillä kerrottiin kotona. Sitten liftaamaan Ruisrokkiin, oltiin ehkä 14 v jotain 70 luvun alkua, silloin vielä sinne pystytettiin telttoja ja yövyttiin. Tosin meillä ei ollut mitään mukana, ei edes juuri rahaa ja aidan yli mentiin alueelle.
Ha ha haa, tämän muistan hyvin. Brittiläistä englannin opetusta, iso hampaiden mies opetti.