Isompi lapsi päivähoitoon, äiti pienemmän kanssa kotona
Tämä on siis meidän perhe. Mitä mieltä olette?
Pienempi juuri 9kk isompi 3,5 vuotta.
Olen halunnut hoitaa lapset kotona ja minulla onkin ollut siihen rahatilanteen puolesta mahdollisuus. Nyt kuitenkin tuntunut, että isompi lapsi kaipaisi enemmän seuraa ja tekemistä mitä voin itse tarjota.
Hän aloittaa siis päivähoidon kolmena päivänä viikossa ja noin 7 tuntia päivässä.
Onko tämä yhteiskunnan rahojen tuhlausta ja äidin laiskuutta. Voisinhan viedä puistoihin ja kerhoihin itsekin.. en vaan oikein itse viihdy perhekerhoissa jne niin päädyin päivähoitoon.
Kommentit (584)
Lapset ovat yksilöitä. Vaikka kuinka olisi viettänyt monta vuotta päiväkodissa, eivät leikkitaidot ole kovin kummoiset. Vastaavasti kotoa suoraan 5-vuotiaana päiväkotiin tullut voi olla hyvin taitava leikkijä, kun on kotona leikkinyt sisarustensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Edelliselle kirjoitan. Eikös ap monta kertaa maininnut että hoitaisi mielellään isomman lapsen myös kotona, mutta tuntee ettei pysty tarjoamaan sitä mitä tarvitsee. Paikkakunnan tarjonta lapsiperheille huono.
Ja ymmärsin että kaikkialle pitkä matka, asuvat ilmeisesti jossain syrjäkylässä.
Päivähoito matka pitkä niin eikö jo bensakulujen takia kannata järjestää haku niin ettei ylimääräistä kulua. Onhan se rahakin koko perheen hyväksi.Kolme päivää viikossa on minusta aika säännöllistä ja lapselle jää myös paljon perheissä.
Lapsi on joka toinen päivä pois. Eli aina kun sinne menee, on ollut edellisen päivän pois. Jos on pakko panna päiväkotiin, lapselle hyvä vaihtoehto on päivä kello 8-12. Silloin osallisuu varhaiskasvatukseen ja pääsee ryhmään.
Asuinpaikan valinta on Suomessa vapaaehtoista. Miksi muuttaa korpeen?
Ap kertoi että seurakunnan kerho lapsille löytyy. Löytyy myös perhekerho mutta sinne ap ei viitsi mennä. Eli mahdollisuudet järjestää asia on, mutta se viitseliäisyys puuttuu.
Matka on 10 kilsaa. Ei mikään matka maaseudulla. Eikä ap perustellut tätäkään rahalla, vaan viitseliäisyydellä. Sitäpaitsi isä voisi yhtä hyvin viedä aamulla, sen sijaan että hakee illalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliselle kirjoitan. Eikös ap monta kertaa maininnut että hoitaisi mielellään isomman lapsen myös kotona, mutta tuntee ettei pysty tarjoamaan sitä mitä tarvitsee. Paikkakunnan tarjonta lapsiperheille huono.
Ja ymmärsin että kaikkialle pitkä matka, asuvat ilmeisesti jossain syrjäkylässä.
Päivähoito matka pitkä niin eikö jo bensakulujen takia kannata järjestää haku niin ettei ylimääräistä kulua. Onhan se rahakin koko perheen hyväksi.Kolme päivää viikossa on minusta aika säännöllistä ja lapselle jää myös paljon perheissä.
Lapsi on joka toinen päivä pois. Eli aina kun sinne menee, on ollut edellisen päivän pois. Jos on pakko panna päiväkotiin, lapselle hyvä vaihtoehto on päivä kello 8-12. Silloin osallisuu varhaiskasvatukseen ja pääsee ryhmään.
Asuinpaikan valinta on Suomessa vapaaehtoista. Miksi muuttaa korpeen?
Ap kertoi että seurakunnan kerho lapsille löytyy. Löytyy myös perhekerho mutta sinne ap ei viitsi mennä. Eli mahdollisuudet järjestää asia on, mutta se viitseliäisyys puuttuu.
Matka on 10 kilsaa. Ei mikään matka maaseudulla. Eikä ap perustellut tätäkään rahalla, vaan viitseliäisyydellä. Sitäpaitsi isä voisi yhtä hyvin viedä aamulla, sen sijaan että hakee illalla.
Eikös 10km ole ihan sama matka maalla kuin kaupungissakin?? Kyselee epätietoinen maalainen 😂
Siis mikä tää juttu 8-12 aika on? Jollain on siitä pakkomielle että silloin vain saisi varhaiskasvatusta.
Siis jonkun opetushetken vai?
Eikös se leikki ja ulkoilu ole tärkeää. Minusta ainakin se on tärkeintä. Ei joku askartelut jokia todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliselle kirjoitan. Eikös ap monta kertaa maininnut että hoitaisi mielellään isomman lapsen myös kotona, mutta tuntee ettei pysty tarjoamaan sitä mitä tarvitsee. Paikkakunnan tarjonta lapsiperheille huono.
Ja ymmärsin että kaikkialle pitkä matka, asuvat ilmeisesti jossain syrjäkylässä.
Päivähoito matka pitkä niin eikö jo bensakulujen takia kannata järjestää haku niin ettei ylimääräistä kulua. Onhan se rahakin koko perheen hyväksi.Kolme päivää viikossa on minusta aika säännöllistä ja lapselle jää myös paljon perheissä.
Lapsi on joka toinen päivä pois. Eli aina kun sinne menee, on ollut edellisen päivän pois. Jos on pakko panna päiväkotiin, lapselle hyvä vaihtoehto on päivä kello 8-12. Silloin osallisuu varhaiskasvatukseen ja pääsee ryhmään.
Asuinpaikan valinta on Suomessa vapaaehtoista. Miksi muuttaa korpeen?
Ap kertoi että seurakunnan kerho lapsille löytyy. Löytyy myös perhekerho mutta sinne ap ei viitsi mennä. Eli mahdollisuudet järjestää asia on, mutta se viitseliäisyys puuttuu.
Matka on 10 kilsaa. Ei mikään matka maaseudulla. Eikä ap perustellut tätäkään rahalla, vaan viitseliäisyydellä. Sitäpaitsi isä voisi yhtä hyvin viedä aamulla, sen sijaan että hakee illalla.
Eikös 10km ole ihan sama matka maalla kuin kaupungissakin?? Kyselee epätietoinen maalainen 😂
Tuuppa ajamaan se matka pariin kertaan Helsingissä ruuhka-aikaan niin huomaat eron.
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tää juttu 8-12 aika on? Jollain on siitä pakkomielle että silloin vain saisi varhaiskasvatusta.
Siis jonkun opetushetken vai?
Eikös se leikki ja ulkoilu ole tärkeää. Minusta ainakin se on tärkeintä. Ei joku askartelut jokia todellakaan.
No se iltapäivähän on lähinnä nukkumista. Luulisi äidin voivan järjestää sen kotonakin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä 7 tuntia johtuu siitä että mies hakee lapsen kotimatkalla töistä. Vien lapsen yhdeksältä. Myöhemmin vieminen tuntuu hassulta kun ei oikein ehtisi aamulla ulkoilla.
Onko tämä kaikkien mielestä niin tuomittavaa?
Kolme päivää viikossa kuitenkin.
Lapsi saa ystäviä ja oppii hirveästi uutta. Ja hän itse on todella ylpeä kun pärjää ja osaa. On ollut aikalailla äidissä kiinni kun on ollut kotihoidossa näin isoksi.
Lapsesi on 3,5 v. Hänen ei vielä tarvitse olla iso. Tottakai hän on ylpeä, kun sinä kehut häntä pärjäämisestä ja osamisesta, jokainen lapsi hakee vanhemman hyväksyntää, tämä on ihan peruspsykologiaa.
7 tunnin päivät ovat pitkiä pienelle, vaikkakin mainitsemanasi 3 päivänä viikossa, hän tulee olemaan hoitopäivien jälkeen ihan poikki ja välipäivät menevät toipumiseen ja tod.näköisesti sinussa roikkumiseen. Pienemmällä on toki rytminsä, mutta tekstistäsi paistaa enemmän läpi sinun kokemasi epämukavuudet. Sinä et viihdy perhekerhoissa, sinusta on hankalaa se ja se.
Omilla lapsillani oli ikäeroa lähes 5,5 v. Isompi oli seurakunnan kerhossa parina pvänä vkossa 3 tuntia kerrallaan ja siinä oli virikkeitä enemmän kuin tarpeeksi. Ja tosiaan virikehoito, mikä mainio sana vanhemmille, jotka eivät jaksa keksiä tekemistä lapsilleen kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliselle kirjoitan. Eikös ap monta kertaa maininnut että hoitaisi mielellään isomman lapsen myös kotona, mutta tuntee ettei pysty tarjoamaan sitä mitä tarvitsee. Paikkakunnan tarjonta lapsiperheille huono.
Ja ymmärsin että kaikkialle pitkä matka, asuvat ilmeisesti jossain syrjäkylässä.
Päivähoito matka pitkä niin eikö jo bensakulujen takia kannata järjestää haku niin ettei ylimääräistä kulua. Onhan se rahakin koko perheen hyväksi.Kolme päivää viikossa on minusta aika säännöllistä ja lapselle jää myös paljon perheissä.
Lapsi on joka toinen päivä pois. Eli aina kun sinne menee, on ollut edellisen päivän pois. Jos on pakko panna päiväkotiin, lapselle hyvä vaihtoehto on päivä kello 8-12. Silloin osallisuu varhaiskasvatukseen ja pääsee ryhmään.
Asuinpaikan valinta on Suomessa vapaaehtoista. Miksi muuttaa korpeen?
Ap kertoi että seurakunnan kerho lapsille löytyy. Löytyy myös perhekerho mutta sinne ap ei viitsi mennä. Eli mahdollisuudet järjestää asia on, mutta se viitseliäisyys puuttuu.
Matka on 10 kilsaa. Ei mikään matka maaseudulla. Eikä ap perustellut tätäkään rahalla, vaan viitseliäisyydellä. Sitäpaitsi isä voisi yhtä hyvin viedä aamulla, sen sijaan että hakee illalla.
Eikös 10km ole ihan sama matka maalla kuin kaupungissakin?? Kyselee epätietoinen maalainen 😂
Eipä se ajallisesti ole. Maalla 10 km matkaan menee ehkä kymmenen minuuttia, kaupungissa voi mennä yli puoli tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa nyt ymmärtää, että perheitä on erilaisia. Meillä tyttö (5v.) ehti käydä päiväkotia 2,5 vuotta samojen kavereiden kanssa kunnes vauva syntyi. Nämä kaverit ovat tytölle todella tärkeitä ja leikkiporukka on vakiintunut aika pysyväksi. Olisi ollut todella väärin lapselle ottaa hänet yhtäkkiä ainoana pois kaveriporukasta kun muut tapaavat ja leikkivät edelleen joka päivä yhdessä. Jatkavat siitä samaan eskariinkin ja edelleen kouluun.
Miettikää itsenne kohdalle tilanne, että teillä on tiivis tyttöporukka ja näette joka arkipäivä useamman tunnin, juoruilette, nauratte, juttelette kaikesta. Sitten yhtäkkiä joutuisit itsestäsi täysin riippumattomasta syystä ainoana jättämään porukan. Lohduttaisiko, että kyllähän sinä voit vaikka joogakerhossa käydä ja nähdä muita ihmisiä siellä ja vaikka joskus viikonloppuna kysyä jos joku entisestä porukastasi lähtisi kanssasi kävelylle?
Pieni lapsi ei edes ymmärrä isompia syitä tällaisen takana. Hän näkee vain sen, että sisarus syntyi ja vauvan takia joutui pois kavereiden leikeistä.
Miten teidän tilanteenne siis liittyy tähän mitenkään?
Ap:n lapsihan ei edes saa sitä kiinteää omaa ryhmää koska piipahtelee hoidossa sen mukaan miten vanhemmille on helpointa.
Siten, että tänne taas pöllähti paikalle hurskastelevat mammat, joiden mielestä hyvä äiti on vain sellainen, joka kökkii hiekkalaatikolla symbioosissa lapsensa kanssa ainakin 3 vuotta ja sen jälkeen uuden pershedelmän pykättyään taas seuraavat kolme vuotta. Ja joiden mielestä isomman lapsen paikka on tilanteesta riippumatta mamman helmoissa.
No onpa sulla kaunis asenne.
5-vuotias on eri asia kuin 3-vuotias.
Jo päivähoidon aloittanut on eri asia kuin varta vasten sinne pantu.
Eli jo päivähoidon esim. vanhemman työssäkäynnin vuoksi aloittanut on oikeutettu pitämään kaverinsa, mutta kotona pikkusisarusten takia koko ajan ollut ei ole yhtä oikeutettu edes saamaan niitä omia kavereita ja harjoittelemaan miten kaverisuhteet isossa porukassa ylipäänsä syntyvät? Aika eriarvoistavaa jos sisarusten syntymä tai työttömyys tiputtavat lapsen jonon hännille. Etenkään kun kumpikaan ei ole lapsen vika millään tavalla. Perheen tilanne ei saisi vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin saada ikätasoista seuraa ihan päivittäin. Sanotaanko juurikin n. 3-vuotiaasta ylöspäin kun lapsi jo todellakin iloitsee seurasta ja tajuaa vastavuoroisesta leikistä. Aika eri lähtökohdista mennään muuten esim. eskariin jos iso osa on saanut jo olla tutussa porukassa ja muutama tällainen"pudokas" joutuu aloittamaan sekä eskarijutut, että isoon ryhmään sopeutumisen ja kavereiden hommaamisen kaiken yhdellä kertaa.
Jos kolmevuotias on ollut siihen asti kotihoidossa, ei hän saa sieltä päivähoidosta mitään sellaista, mitä se äiti ei kykenisi järjestämään. Esim kerho, harrastus, leikkitreffit, leikkipuisto.
Nyt ap järjestää päivähoidon puhtaasti omista tarpeistaan ja sillä tavalla, että lapsi ei edes ole siellä säännöllisesti vaan jää ryhmän ulkopuolelle.
Kyllä meidän 3v. ainakin on saanut. Päiväkodista alkoi 3-vuotiaana ystävyyssuhde, joka kantaa edelleen 6-vuotiaana. Kävi vuoden vain 3 päivänä viikossa, mutta se riitti siihen,että paras ystävä löytyi. Lopulta me vanhemmatkin tutustuimme ja vähitellen tytöt ovat nähneet myös päiväkodin ulkopuolella. meidän tytölle tuo oli todella tärkeä juttu, koska naapurustossa ei asu yhtään lasta ja myöskään tästä kaupungista emme silloin tunteneet ketään.
Kaikki vanhemmat/äidit eivät ole toistensa kopioita sosiaalisuudessa. Ihmisiä on ujompia ja avoimempia. Itselleni on hyvin vieras ja hermostuttava ajatus lähteä yksin puistossa juttelemaan muille ventovieraille vanhemmille. On kurja ajatus, että tämän takia lapseni jäisi paitsi lapsikontakteista. Juuri näinhän se yksinäisyys periytyy. Erilaisuutta voisi opetella sietämään, eikä pakottaa kaikkia toimimaan kuten itse toimisit. Jos olet sosiaalinen ja pystyt tuosta vaan tarjoamaan leikkiseuraa, leikkitreffejä ja sinulla on ystävien kautta samanikäistä seuraa lapsillesi, niin onnea. Kaikilla ei ole näin hyvin asiat.
Nykyaikana on inhottavaa tämä kyräily ja muiden moralisointi joka asiasta. Mitä tahansa teet, aina joku piikittelee ja osoittaa epäkohtia äitiydessäsi. Olisipa ihanaa kun koko päivähoito vapautuisia kaikkien vapaaseen käyttöön ilman mitään paineita mikä on oma statuksesi kyseisellä hetkellä ja ikään kuin lapsen harrastuskerhoksi. Ymmärrettäisiin sen merkitys, että perheissä tilanteet vaihtelevat, jaksaminen, perhesuhteet, lapsen tarpeet. Vanhemmat on viime kädessä kuitenkin parhaita asiantuntijoita lapsensa ja perheensä kulloisestakin avun tarpeesta, oli se sitten virikkeiden, kaverisuhteiden, puheen oppimisen tms. tarvetta tai perheen tarvetta ulkopuoliseen hoitoapuun jos jaksaminen on koetuksella. Kynnys pyytää apua olisi matalampi jos ei heti leimattaisi laiskaksi tai syypääksi siihen, että työssäkäyville koituu ongelma. Ongelman kyllä aiheuttaa kaupunki, ei pikkulapsiperheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliselle kirjoitan. Eikös ap monta kertaa maininnut että hoitaisi mielellään isomman lapsen myös kotona, mutta tuntee ettei pysty tarjoamaan sitä mitä tarvitsee. Paikkakunnan tarjonta lapsiperheille huono.
Ja ymmärsin että kaikkialle pitkä matka, asuvat ilmeisesti jossain syrjäkylässä.
Päivähoito matka pitkä niin eikö jo bensakulujen takia kannata järjestää haku niin ettei ylimääräistä kulua. Onhan se rahakin koko perheen hyväksi.Kolme päivää viikossa on minusta aika säännöllistä ja lapselle jää myös paljon perheissä.
Lapsi on joka toinen päivä pois. Eli aina kun sinne menee, on ollut edellisen päivän pois. Jos on pakko panna päiväkotiin, lapselle hyvä vaihtoehto on päivä kello 8-12. Silloin osallisuu varhaiskasvatukseen ja pääsee ryhmään.
Asuinpaikan valinta on Suomessa vapaaehtoista. Miksi muuttaa korpeen?
Ap kertoi että seurakunnan kerho lapsille löytyy. Löytyy myös perhekerho mutta sinne ap ei viitsi mennä. Eli mahdollisuudet järjestää asia on, mutta se viitseliäisyys puuttuu.
Matka on 10 kilsaa. Ei mikään matka maaseudulla. Eikä ap perustellut tätäkään rahalla, vaan viitseliäisyydellä. Sitäpaitsi isä voisi yhtä hyvin viedä aamulla, sen sijaan että hakee illalla.
Eikös 10km ole ihan sama matka maalla kuin kaupungissakin?? Kyselee epätietoinen maalainen 😂
Tuuppa ajamaan se matka pariin kertaan Helsingissä ruuhka-aikaan niin huomaat eron.
Ymmärrän kyllä että aikaa menee enemmän, mutta kyllä se bensa täälläkin kuluu.
Jos päivittäin tulisi ylimääräinen haku hoidosta pois vaikka 25km edes takas ja sinun ehdottama 5 päivää viikossa. niin tulisi yhteensä 250 km ajoa hoidon takia 😵
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa nyt ymmärtää, että perheitä on erilaisia. Meillä tyttö (5v.) ehti käydä päiväkotia 2,5 vuotta samojen kavereiden kanssa kunnes vauva syntyi. Nämä kaverit ovat tytölle todella tärkeitä ja leikkiporukka on vakiintunut aika pysyväksi. Olisi ollut todella väärin lapselle ottaa hänet yhtäkkiä ainoana pois kaveriporukasta kun muut tapaavat ja leikkivät edelleen joka päivä yhdessä. Jatkavat siitä samaan eskariinkin ja edelleen kouluun.
Miettikää itsenne kohdalle tilanne, että teillä on tiivis tyttöporukka ja näette joka arkipäivä useamman tunnin, juoruilette, nauratte, juttelette kaikesta. Sitten yhtäkkiä joutuisit itsestäsi täysin riippumattomasta syystä ainoana jättämään porukan. Lohduttaisiko, että kyllähän sinä voit vaikka joogakerhossa käydä ja nähdä muita ihmisiä siellä ja vaikka joskus viikonloppuna kysyä jos joku entisestä porukastasi lähtisi kanssasi kävelylle?
Pieni lapsi ei edes ymmärrä isompia syitä tällaisen takana. Hän näkee vain sen, että sisarus syntyi ja vauvan takia joutui pois kavereiden leikeistä.
Miten teidän tilanteenne siis liittyy tähän mitenkään?
Ap:n lapsihan ei edes saa sitä kiinteää omaa ryhmää koska piipahtelee hoidossa sen mukaan miten vanhemmille on helpointa.
Siten, että tänne taas pöllähti paikalle hurskastelevat mammat, joiden mielestä hyvä äiti on vain sellainen, joka kökkii hiekkalaatikolla symbioosissa lapsensa kanssa ainakin 3 vuotta ja sen jälkeen uuden pershedelmän pykättyään taas seuraavat kolme vuotta. Ja joiden mielestä isomman lapsen paikka on tilanteesta riippumatta mamman helmoissa.
No onpa sulla kaunis asenne.
5-vuotias on eri asia kuin 3-vuotias.
Jo päivähoidon aloittanut on eri asia kuin varta vasten sinne pantu.
Eli jo päivähoidon esim. vanhemman työssäkäynnin vuoksi aloittanut on oikeutettu pitämään kaverinsa, mutta kotona pikkusisarusten takia koko ajan ollut ei ole yhtä oikeutettu edes saamaan niitä omia kavereita ja harjoittelemaan miten kaverisuhteet isossa porukassa ylipäänsä syntyvät? Aika eriarvoistavaa jos sisarusten syntymä tai työttömyys tiputtavat lapsen jonon hännille. Etenkään kun kumpikaan ei ole lapsen vika millään tavalla. Perheen tilanne ei saisi vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin saada ikätasoista seuraa ihan päivittäin. Sanotaanko juurikin n. 3-vuotiaasta ylöspäin kun lapsi jo todellakin iloitsee seurasta ja tajuaa vastavuoroisesta leikistä. Aika eri lähtökohdista mennään muuten esim. eskariin jos iso osa on saanut jo olla tutussa porukassa ja muutama tällainen"pudokas" joutuu aloittamaan sekä eskarijutut, että isoon ryhmään sopeutumisen ja kavereiden hommaamisen kaiken yhdellä kertaa.
Jos kolmevuotias on ollut siihen asti kotihoidossa, ei hän saa sieltä päivähoidosta mitään sellaista, mitä se äiti ei kykenisi järjestämään. Esim kerho, harrastus, leikkitreffit, leikkipuisto.
Nyt ap järjestää päivähoidon puhtaasti omista tarpeistaan ja sillä tavalla, että lapsi ei edes ole siellä säännöllisesti vaan jää ryhmän ulkopuolelle.
Kyllä meidän 3v. ainakin on saanut. Päiväkodista alkoi 3-vuotiaana ystävyyssuhde, joka kantaa edelleen 6-vuotiaana. Kävi vuoden vain 3 päivänä viikossa, mutta se riitti siihen,että paras ystävä löytyi. Lopulta me vanhemmatkin tutustuimme ja vähitellen tytöt ovat nähneet myös päiväkodin ulkopuolella. meidän tytölle tuo oli todella tärkeä juttu, koska naapurustossa ei asu yhtään lasta ja myöskään tästä kaupungista emme silloin tunteneet ketään.
Kaikki vanhemmat/äidit eivät ole toistensa kopioita sosiaalisuudessa. Ihmisiä on ujompia ja avoimempia. Itselleni on hyvin vieras ja hermostuttava ajatus lähteä yksin puistossa juttelemaan muille ventovieraille vanhemmille. On kurja ajatus, että tämän takia lapseni jäisi paitsi lapsikontakteista. Juuri näinhän se yksinäisyys periytyy. Erilaisuutta voisi opetella sietämään, eikä pakottaa kaikkia toimimaan kuten itse toimisit. Jos olet sosiaalinen ja pystyt tuosta vaan tarjoamaan leikkiseuraa, leikkitreffejä ja sinulla on ystävien kautta samanikäistä seuraa lapsillesi, niin onnea. Kaikilla ei ole näin hyvin asiat.
Nykyaikana on inhottavaa tämä kyräily ja muiden moralisointi joka asiasta. Mitä tahansa teet, aina joku piikittelee ja osoittaa epäkohtia äitiydessäsi. Olisipa ihanaa kun koko päivähoito vapautuisia kaikkien vapaaseen käyttöön ilman mitään paineita mikä on oma statuksesi kyseisellä hetkellä ja ikään kuin lapsen harrastuskerhoksi. Ymmärrettäisiin sen merkitys, että perheissä tilanteet vaihtelevat, jaksaminen, perhesuhteet, lapsen tarpeet. Vanhemmat on viime kädessä kuitenkin parhaita asiantuntijoita lapsensa ja perheensä kulloisestakin avun tarpeesta, oli se sitten virikkeiden, kaverisuhteiden, puheen oppimisen tms. tarvetta tai perheen tarvetta ulkopuoliseen hoitoapuun jos jaksaminen on koetuksella. Kynnys pyytää apua olisi matalampi jos ei heti leimattaisi laiskaksi tai syypääksi siihen, että työssäkäyville koituu ongelma. Ongelman kyllä aiheuttaa kaupunki, ei pikkulapsiperheet.
Sinä olisit kyennyt järjestämään sille lapselle ihan yhtä hyvin sen ystävän muualta. Ei se vaadi päivähoitoa.
Ei ap ole lapsensa paras asiantuntija. Hän on vaan laiska. Ihan turha lässyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliselle kirjoitan. Eikös ap monta kertaa maininnut että hoitaisi mielellään isomman lapsen myös kotona, mutta tuntee ettei pysty tarjoamaan sitä mitä tarvitsee. Paikkakunnan tarjonta lapsiperheille huono.
Ja ymmärsin että kaikkialle pitkä matka, asuvat ilmeisesti jossain syrjäkylässä.
Päivähoito matka pitkä niin eikö jo bensakulujen takia kannata järjestää haku niin ettei ylimääräistä kulua. Onhan se rahakin koko perheen hyväksi.Kolme päivää viikossa on minusta aika säännöllistä ja lapselle jää myös paljon perheissä.
Lapsi on joka toinen päivä pois. Eli aina kun sinne menee, on ollut edellisen päivän pois. Jos on pakko panna päiväkotiin, lapselle hyvä vaihtoehto on päivä kello 8-12. Silloin osallisuu varhaiskasvatukseen ja pääsee ryhmään.
Asuinpaikan valinta on Suomessa vapaaehtoista. Miksi muuttaa korpeen?
Ap kertoi että seurakunnan kerho lapsille löytyy. Löytyy myös perhekerho mutta sinne ap ei viitsi mennä. Eli mahdollisuudet järjestää asia on, mutta se viitseliäisyys puuttuu.
Matka on 10 kilsaa. Ei mikään matka maaseudulla. Eikä ap perustellut tätäkään rahalla, vaan viitseliäisyydellä. Sitäpaitsi isä voisi yhtä hyvin viedä aamulla, sen sijaan että hakee illalla.
Eikös 10km ole ihan sama matka maalla kuin kaupungissakin?? Kyselee epätietoinen maalainen 😂
Tuuppa ajamaan se matka pariin kertaan Helsingissä ruuhka-aikaan niin huomaat eron.
Ymmärrän kyllä että aikaa menee enemmän, mutta kyllä se bensa täälläkin kuluu.
Jos päivittäin tulisi ylimääräinen haku hoidosta pois vaikka 25km edes takas ja sinun ehdottama 5 päivää viikossa. niin tulisi yhteensä 250 km ajoa hoidon takia 😵
Ap:lla matka päiväkotiin oli kymmenen kilsaa suuntaansa.
Ja mitä varten mies voi töihin mennessään viedä lasta? Kun kerran hakeakin voi.
Tai ap viedä hoitoon, hoitaa asioita ja käydä sen nuorimman kanssa leikkipuistossa jne ja ottaa taas sen isommankin mukaansa.
Ja edelleen : jos muuttaa korpeen niin sitten pitää tajuta, että ajelua tulee.
Ap varmasti itse näkee kärsiikö vai nauttiiko lapsi.
Näitä kun lukee alkaa tulla olo, että päivähoito voisi pikemminkin olla pakollista 3 vuotta täyttäneille. Saataisiin ne lapset ammattilaisten silmällä pidettäväksi ja kasvatettavaksi ja edes hetkeksi pois näin ehdottomien ja fanaattisten mammojen luota. Hyvää tekisi useimpien teidän lapsille epäilemättä.
Vierailija kirjoitti:
Ap varmasti itse näkee kärsiikö vai nauttiiko lapsi.
Näitä kun lukee alkaa tulla olo, että päivähoito voisi pikemminkin olla pakollista 3 vuotta täyttäneille. Saataisiin ne lapset ammattilaisten silmällä pidettäväksi ja kasvatettavaksi ja edes hetkeksi pois näin ehdottomien ja fanaattisten mammojen luota. Hyvää tekisi useimpien teidän lapsille epäilemättä.
Tuskin näkee. Hänhän ajattelee itseään tässä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös samanikäiset lapset, eikä ihan suoraan sanottuna ole tullut mieleenkään laittaa isompaa päiväkotiin. Hakekaa isommalle paikkaa kunnan, mll:n tai seurakunnan kerhosta? Myös avoimissa perhekerhoissa tai vaikka muskarissa tai jumpassa on mielestäni ihan tarpeeksi virikettä kolmevuotiaille.
En ole ap, vaan se, joka aikoo viedä neljävuotiaan hoitoon maksimissaan neljäksi tunniksi päivässä jäädessään kotiin hoitamaan kuopusta.
Aikanani hoidin esikoisen ja keskimmäisen kotona 4,5- ja 2,5-vuotiaiksi. Näin ollen minulla on melkoisen laaja kokemus avoimesta varhaiskasvatuksesta, ja tämän kokemuksen nojalla pidän ehdottomasti tutusta päiväkotipaikasta kiinni. Tässä muutamia poimintoja kokemuksistani:
-Seurakunnan kerho. Ei enää ikinä. Tädit tulkitsivat kristinuskon sanomaa tavalla, joka sai herkän lapsen oirehtimaan. Sinänsä kyllä kokeneet ohjaajat ja hyvä kuri (miksiköhän!)
- Kunnallinen kerho. Aivan täyttä sekasortoa. Ohjaajat sairauslomalla koko ajan, ryhmäkoot ylisuuria. Lapsella koko ajan pelko fyysisen koskemattomuutensa puolesta. Sai muun muassa hiekkaa silmään.
- Avoin päiväkoti. Aika vahvat klikit vanhempien välillä. No, paimensin omiani ja vähän muitakin lapsia. Ihan ok, ryhmäytyminen lasten välillä olematonta.
- Musiikkiopiston muskari. Ihan pätevä aikuinen, mutta ryhmässä pari adhd-tapausta, jotka tekivät koko hommasta tuskaa.
- Urheiluseuran kerho. Vetäjät hyvin nuoria, lapset touhusivat ihan omiaan eikä lapseni päässyt tähänkään porukkaan mukaan.
Näiden kokemuksien rinnalla hyvä kunnallinen päiväkoti on suoranainen paratiisi. On tiivis ryhmä jossa hyviä ystäviä, on monipuolista toimintaa, pätevät jämäkät aikuiset. Muut voivat hakea lapsilleen noita edellä kuvailemiani virikkeitä, minä olen sen jo tehnyt ja tullut siihen tulokseen, että meidän lapsille parasta, kiitos. Ja se paras on kunnallinen hoitopaikka lyhyillä päivillä.
Surullista että joillakin äideillä on niin huonoa äitiyttä että tarvitsevat laitoksen hoitamaan sen kasvattamisen puolestaan. Surullista.
Tää on masentava keskustelu. Toisten valintojen lyttäämistä ja omien valintojen korottamista.
Sain lapset 3 vuoden ikäerolla ja esikoinen oli ehtinyt olla päikyssä puoli vuotta kun jäin äitiyslomalle. Esikoinen jatkoi päikyssä vauvan synnyttyä 2-3 päivänä viikossa, ja olen kiitollinen tästä valinnasta. Kuopuksen vauvavuosi oli yhtä helvettiä ja taisin kärsiä masennuksestakin. Ulospäin näytimme varmasti kunnon lattemammailijoilta, kun hymy huulilla hain vauvan kanssa esikoista hoidosta. Todellisuudessa olin jatkuvasti ahdistunut ja lopen uupunut vauvan yövalvomisten vuoksi ja pelkäsin jo monta päivää etukäteen niitä päiviä, kun olin molempien lasten kanssa yksin kotona koko päivän. Ei kannata tuomita, kun ei tiedä mitä kulissien takana on!
Vierailija kirjoitti:
Surullista että joillakin äideillä on niin huonoa äitiyttä että tarvitsevat laitoksen hoitamaan sen kasvattamisen puolestaan. Surullista.
Hyvin surullista, ja iän myötä tilanne vain pahenee. Eskari-iässä ja koulussa huono äitiys koskee jo lähes sataa prosenttia lapsista.
Itselläni on kotona 6kk vauva ja isosisko kohta 4v on hoidossa neljä päivää viikossa 6 tuntia. Asumme tosin ulkomailla ja maksamme täyden hinnan hoidosta ihan itse. Tämä ratkaisu sopii meille parhaiten.
Edellinen jatkaa
Viimeinen sana piti olla perheaikaa.