Huomaako naiset itse, että nyky-yhteiskunnassa on naisena helpompi elää kuin miehenä?

Mistäpä minä sen olisin huomannut, kun olen koko ikäni elänyt itsellisen naisen elämään, joka on välillä ollut helpompaa, välillä vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut. Pikemminkin päinvastoin. Kaikkia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä vähätellään "no sulla on niin paljon helpompaa kuin miehillä että turha valittaa".

Missä noin vähätellään? En ole koskaan lukenut mediassa jonkun vähättelevän naisten kokemuksia tuolla verukkeella.

Esimerkkinä vaikka puolison löytäminen. Tahtomattaan sinkkua naista syytetään valehtelijaksi, rinnakkaistodellisuudessa eläjäksi, nirsoksi yms. Mies kyllä saa ymmärrystä ja sympatiaa, nainen ei.

Hah haa. Joku ruikutusketju av:lla, tosi yleistä.

Laitetaan yksinäisen ihmisen 'vuoralle halutaan' ilmoitus jonnekin:

1) miehenä

2) naisena.

Kumpaan näistä ilmoituksista  luulisit tulevan enemmän vastauksia ?

Tarkoitat siis asunnonhakua? Tuohon on äärettömän helppo ratkaisu: kaikki miespuoliset vuokranantajat voivat jatkossa ottaa vuokralaisiksi vain miehiä. Kai siihen joku syy on, että miehet vuokraavat asuntojaan mieluummin naisille? Eikä kaikki naiset ole seksikkäitä kaksikymppisiä, jotka haluavat maksaa vuokran muulla tavoin kuin rahalla.

Sulla menee nyt pointti ihan ohi. Ajattele yksittäistä naista ja yksittäistä miestä ja sitä miten eri tavalla yhteiskunta heitä kohtelee tuossa asiassa. Tuollaiset "äärettömän helpot ratkaisut" eivät ole ratkaisuja ensinkään, vaan niillä on ilmeisesti tarkoitus viedä huomiota mainitulta syrjinnältä. 

Kohteleeko yhteiskunta eri lailla mies- ja naispuolista vuokra-asunnon hakijaa eli kaupungin asuntojonossa?

Yhteiskunta ja kaupunki ovat kaksi eri asiaa.

Kaupunki on julkishallintoa eli yhteiskuntaa. Yksityinen vuokranantaja on yksityishenkilö eikä yhteiskunta. Hänellä on henkilökohtaiset motiivit vuokralaista valitessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisikin elänyt molempina ei transihmisen kokemus vastaa kuitenkaan täysin ciskokemusta, koska henkinen sukupuoli on kuitenkin koko ajan sama ja sitä katselee niiden lasien läpi. Ja ruoho on aina vihreämpää.

Niinpä. Miten tätä asiaa voisi sitten selvittää? Pitäisi olla joku luotettava ja objektiivinen mittari. Ja tutkijan pitäisi olla sukupuoleton. Ja olisi huomioitava, että elämän rankkuus on kuitenkin myös henkilökohtainen kokemus.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että kumpikaan sukupuoli ei ole oletusarvoisesti toista parempi, niin voimme käyttää mittarina yhteiskunnassa pärjäämistä. Miehet ovat yliedustettuna mm. asunnottomien, vankien, päihderiippuvaisten, itsemurhan tehneiden, pitkäaikaistyöttömien, "syrjäytyneiden", väkivalta- ja henkirikosten uhrien ja kouluttamattomien joukossa. Moni asia toki vaikuttaa siihen, mihin henkilö elämässään päätyy, mutta naisena se pohjalle putoaminen näyttää olevan epätodennäköisempää.

Ap

Nämä pitkälti selittyvät naisten ja miesten eri tavoilla reagoida asiaan. Miehet esim. ottavat useammin työttömäksi jäämisen tai jätetyksi tulemisen paljon rankemmin kuin naiset ja "lohduttautuvat" helpommin päihteillä. Päihteet taas lisäävät todennäköisyyttä väkivaltarikoksiin ja vankilatuomioihin. Kaikki nämä yhdessä kasvattavat vaikeutta saada asuntoa tai löytää työtä jatkossakaan, sekä lisäävät sitä itsemurhariskiä.

Onko kyse silloin kuitenkaan siitä, että miehen osa olisi alunperin ollut huonompi? Ei mielestäni.

Taas kerran keksitään itselle sopivia selityksiä. Miksi miehet ottavat työttömyyden rankemmin? Kuinka paljon asian kannalta on merkitystä sillä, että miehiltä odotetaan eri asioita kuin naisilta? Työtön mies on luuseri, mutta työtön nainen voi vaikka alkaa kotiäidiksi. Naiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti empaattisemmin, kun taas mieheen varautuneemmin, pidetään jopa fyysisenä uhkana. Moni asia vaikuttaa siihen, miksi naisen on helpompi kestää takaiskuja elämässä nykyään (ainahan näin ei ole ollut), ja tämä on yksi niistä syistä, miksi nyky-yhteiskunnassa naisena on helpompi elää. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisikin elänyt molempina ei transihmisen kokemus vastaa kuitenkaan täysin ciskokemusta, koska henkinen sukupuoli on kuitenkin koko ajan sama ja sitä katselee niiden lasien läpi. Ja ruoho on aina vihreämpää.

Niinpä. Miten tätä asiaa voisi sitten selvittää? Pitäisi olla joku luotettava ja objektiivinen mittari. Ja tutkijan pitäisi olla sukupuoleton. Ja olisi huomioitava, että elämän rankkuus on kuitenkin myös henkilökohtainen kokemus.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että kumpikaan sukupuoli ei ole oletusarvoisesti toista parempi, niin voimme käyttää mittarina yhteiskunnassa pärjäämistä. Miehet ovat yliedustettuna mm. asunnottomien, vankien, päihderiippuvaisten, itsemurhan tehneiden, pitkäaikaistyöttömien, "syrjäytyneiden", väkivalta- ja henkirikosten uhrien ja kouluttamattomien joukossa. Moni asia toki vaikuttaa siihen, mihin henkilö elämässään päätyy, mutta naisena se pohjalle putoaminen näyttää olevan epätodennäköisempää.

Ap

Miehet ovat myös yliedustettuina eduskunnassa, korkeissa johtoasemissa ja suuri palkkaisissa työtehtävissä, vaikka miehillä on keskimäärin huonompi koulutus kuin naisilla.

Koulutuksella nyt ei ole mitään tekemistä palkan tai minkään muunkaan kanssa, kunhan se on riittävä.

Miehet ovat enemmän edustettuina yhteiskunnan alaluokissa (toki myös korkeimmilla tasoilla).

Kouluopetuksen tyyli nykyään sopii (keskimäärin) paremmin tytöille kuin pojille, sillä miehet ovat (keskimäärin) kilpailuun ja yksilötyöskentelyyn taipuvaisia kun taas naiset toimivat (keskimäärin) paremmin ryhmissä ja yhteistyössä. Ei ole siis mikään ihme että tytöt saavat (keskimäärin) parempia numeroita.

Miehen sukupuolirooli on ahtaampi ja he saavat vähemmän sympatiaa sekä miehiltä että naisilta.

Miehillä on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa vanhemmaksi tulemiseen niissä tapauksissa joissa se on ei-toivottua. Miehillä vain ehkäisy, kun naisilla se on ehkäisy+raskaustesti+abortti. Juridinen abortti (isyydestä luopuminen raskauden alkuvaiheessa) auttaisi tässä.

Miehet joutuvat useammin etävanhemmaksi erotilanteessa, vaikkakin on epäselvää johtuuko se yleensä heidän omasta halustaan vai syrjinnästä.

Miehillä löytyy vähemmän auttavia tahoja silloin kun he ovat joutuneet perheväkivallan tai raiskauksen kohteeksi.

Miehen sukuelimet on laillista silpoa siinä iässä kun he eivät vielä pysty estämään tapahtumaa. Se on Suomessa aikaisemmin rinnastettu lapsen törkeään pahoinpitelyyn (mitä se on), mutta nykyään ei.

Ihan mielelläni olen nainen tässä yhteiskunnassa.

"Sun viestin ongelma on siinä, että sun selitykset miesten ongelmien syille on sun itse keksimiä."

Mitkäs ne sun omat selitykset on, ja kenen keksimiä?

Minä osaan ajatella omilla aivoillani. Riekkujaksi ja väliinputoajaksi tullaan yleensä sitä kautta, että se on henkilölle ollut mahdollinen toimintatapa. Naiselle se ei ole yhtä helppoa, ja siksi pärjäämme paremmin elämässä. Joskus täytyy olla vaikeaa ja haastavaa, jotta voi olla sitten myöhemmin helpompaa. Naiset ymmärtävät pääsääntöisesti paremmin tämän kaavan. Miehille kaikki pitää olla ja tulla nyt, heti, tänne, mulle, ja se ei ole pitkän onnen ja iän salaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisikin elänyt molempina ei transihmisen kokemus vastaa kuitenkaan täysin ciskokemusta, koska henkinen sukupuoli on kuitenkin koko ajan sama ja sitä katselee niiden lasien läpi. Ja ruoho on aina vihreämpää.

Niinpä. Miten tätä asiaa voisi sitten selvittää? Pitäisi olla joku luotettava ja objektiivinen mittari. Ja tutkijan pitäisi olla sukupuoleton. Ja olisi huomioitava, että elämän rankkuus on kuitenkin myös henkilökohtainen kokemus.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että kumpikaan sukupuoli ei ole oletusarvoisesti toista parempi, niin voimme käyttää mittarina yhteiskunnassa pärjäämistä. Miehet ovat yliedustettuna mm. asunnottomien, vankien, päihderiippuvaisten, itsemurhan tehneiden, pitkäaikaistyöttömien, "syrjäytyneiden", väkivalta- ja henkirikosten uhrien ja kouluttamattomien joukossa. Moni asia toki vaikuttaa siihen, mihin henkilö elämässään päätyy, mutta naisena se pohjalle putoaminen näyttää olevan epätodennäköisempää.

Ap

Miehet ovat yliedustettuina myös johtajanpaikoilla. Tälle on selitys. Tutkimuksen mukaan miesten aivoissa on paljon eroja: heissä on sekä älykkäimmät, että tyhmimmät, kun taas naisten aivot ovat tasaisesti keskivertaisia. Tämä on siis biologinen, ei yhteiskunnallinen seikka.

Itse aiheeseen, nykymaailmassa miehet ja naiset ovat hyvinkin tasavertaisia. Yhteiskunnallisia eroja ovat mm. armeija, raskauden ja perheen perustamisen vaikutus uraan ja yleiseen asemaan työelämässä, tapa jolla perheväkivaltaan suhtaudutaan kun uhri on mies tai nainen, johtoasemaan pääsemisenvaikeus ym. Mielestäni ongelmia on molemmilla sukupuolilla keskimäärin yhtä paljon. Suurempi yhteiskunnallinen ongelma olisi esimerkiksi vanhuksiin suhtautuminen ja aarvostuksen puute.

Ps. Rehellisesti olen sitä mieltä että vuosituhansien alistamisen jälkeen olisi ihan ok jos nykypäivänä naisena eläminen olisikin marginaalisesti hieman miehiä helpompaa.

Ensin  sun pitäisi pystyä todistamaan, että ne pohjalla olevat miehet ovat vähemmän älykkäitä kuin tavalliset naiset. Vasta sen jälkeen voidaan edes alkaa keskustelemaan siitä johtuuko se pohjalla oleminen älykkyydestä ensinkään.

En usko, että huipulla olevat miehet eivät ole asemassaan koska olisivat naisia fiksumpia, vaan koska ovat tehneet enemmän töitä (miehet ovat kunnianhimoisempia ja tekevät pidempiä työviikkoja kuin naiset), ottaneet enemmän riskejä ja heidän työuransa on katkeamaton (miehet ei synnytä). Naiset tyypillisesti panostavat enemmän vapaa-aikaansa ja perhesuhteisiin, ja tuo aika on työuran edistämisestä pois. Huipulle pyrittäessä sillä on iso merkitys pitkässä juoksussa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut. Pikemminkin päinvastoin. Kaikkia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä vähätellään "no sulla on niin paljon helpompaa kuin miehillä että turha valittaa".

Missä noin vähätellään? En ole koskaan lukenut mediassa jonkun vähättelevän naisten kokemuksia tuolla verukkeella.

Esimerkkinä vaikka puolison löytäminen. Tahtomattaan sinkkua naista syytetään valehtelijaksi, rinnakkaistodellisuudessa eläjäksi, nirsoksi yms. Mies kyllä saa ymmärrystä ja sympatiaa, nainen ei.

Hah haa. Joku ruikutusketju av:lla, tosi yleistä.

Laitetaan yksinäisen ihmisen 'vuoralle halutaan' ilmoitus jonnekin:

1) miehenä

2) naisena.

Kumpaan näistä ilmoituksista  luulisit tulevan enemmän vastauksia ?

Tarkoitat siis asunnonhakua? Tuohon on äärettömän helppo ratkaisu: kaikki miespuoliset vuokranantajat voivat jatkossa ottaa vuokralaisiksi vain miehiä. Kai siihen joku syy on, että miehet vuokraavat asuntojaan mieluummin naisille? Eikä kaikki naiset ole seksikkäitä kaksikymppisiä, jotka haluavat maksaa vuokran muulla tavoin kuin rahalla.

Sulla menee nyt pointti ihan ohi. Ajattele yksittäistä naista ja yksittäistä miestä ja sitä miten eri tavalla yhteiskunta heitä kohtelee tuossa asiassa. Tuollaiset "äärettömän helpot ratkaisut" eivät ole ratkaisuja ensinkään, vaan niillä on ilmeisesti tarkoitus viedä huomiota mainitulta syrjinnältä. 

Kohteleeko yhteiskunta eri lailla mies- ja naispuolista vuokra-asunnon hakijaa eli kaupungin asuntojonossa?

Yhteiskunta ja kaupunki ovat kaksi eri asiaa.

Kaupunki on julkishallintoa eli yhteiskuntaa. Yksityinen vuokranantaja on yksityishenkilö eikä yhteiskunta. Hänellä on henkilökohtaiset motiivit vuokralaista valitessaan.

Jokainen kansalainen on osa yhteiskuntaa. Jos on olettavaa, että yksityinen vuokranantaja tekee päätöksen sukupuolen perusteella, puhutaan yhteiskunnan asenteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vanha nainen ei ole minkään arvoinen. Seuraamalla mainosmaailmaa selviää pian, ketä ei haluta näkyviin.

Riippuu (aivan niinkuin miestenkin kohdalla) paljolti  siitä, onko  joku yksinäinen sairaseläkekeläinen (jostain aivan tavallisesta keskivertotyöstä aikanaan), vaiko esim. jonkun suuren, kansainvälisen, vaikkapa sitten esim. kosmetiikka-alan yrityskonsernin johtaja . . .

Vierailija kirjoitti:

"Sun viestin ongelma on siinä, että sun selitykset miesten ongelmien syille on sun itse keksimiä."

Mitkäs ne sun omat selitykset on, ja kenen keksimiä?

Minä osaan ajatella omilla aivoillani. Riekkujaksi ja väliinputoajaksi tullaan yleensä sitä kautta, että se on henkilölle ollut mahdollinen toimintatapa. Naiselle se ei ole yhtä helppoa, ja siksi pärjäämme paremmin elämässä. Joskus täytyy olla vaikeaa ja haastavaa, jotta voi olla sitten myöhemmin helpompaa. Naiset ymmärtävät pääsääntöisesti paremmin tämän kaavan. Miehille kaikki pitää olla ja tulla nyt, heti, tänne, mulle, ja se ei ole pitkän onnen ja iän salaisuus.

Mulla ei oikeastaan ole juuri selityksiä, ja jos onkin, niin esitän ne kyllä omina mielipiteinäni enkä faktoina, jos ne eivät faktoja ole.

Jotenkin hassu väite tuo "miehille pitää kaikki tulla heti ja nyt", kun 90 % menstyvistä yrityksistä on miesten perustamia. Menestyvän yrityksen perustaminen ja se kaikki vuosikausien työ sitä vartenko on sinusta nyt heti mulle kaikki tänne mulle jne? Taidat vain sortua nyt argumentoimaan stereotypioiden perusteella miettimättä asiaa sen tarkemmin. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehet ovat enemmän edustettuina yhteiskunnan alaluokissa (toki myös korkeimmilla tasoilla).

Kouluopetuksen tyyli nykyään sopii (keskimäärin) paremmin tytöille kuin pojille, sillä miehet ovat (keskimäärin) kilpailuun ja yksilötyöskentelyyn taipuvaisia kun taas naiset toimivat (keskimäärin) paremmin ryhmissä ja yhteistyössä. Ei ole siis mikään ihme että tytöt saavat (keskimäärin) parempia numeroita.

Miehen sukupuolirooli on ahtaampi ja he saavat vähemmän sympatiaa sekä miehiltä että naisilta.

Miehillä on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa vanhemmaksi tulemiseen niissä tapauksissa joissa se on ei-toivottua. Miehillä vain ehkäisy, kun naisilla se on ehkäisy+raskaustesti+abortti. Juridinen abortti (isyydestä luopuminen raskauden alkuvaiheessa) auttaisi tässä.

Miehet joutuvat useammin etävanhemmaksi erotilanteessa, vaikkakin on epäselvää johtuuko se yleensä heidän omasta halustaan vai syrjinnästä.

Miehillä löytyy vähemmän auttavia tahoja silloin kun he ovat joutuneet perheväkivallan tai raiskauksen kohteeksi.

Miehen sukuelimet on laillista silpoa siinä iässä kun he eivät vielä pysty estämään tapahtumaa. Se on Suomessa aikaisemmin rinnastettu lapsen törkeään pahoinpitelyyn (mitä se on), mutta nykyään ei.

Ihan mielelläni olen nainen tässä yhteiskunnassa.

Totta kai se lapsen kantaja saa ensisijaisesti päättää mitä lapselle tehdään. Olisin huomattavasti mieluummin se jonka ei tarvitsisi kärsiä raskaudesta ja sen seurauksista.

Nainen myös useimmiten on se joka lapsen kanssa on viettänyt eniten aikaa joten useimmissa tilanteissa lapsen päätyminen äidille on loogista, joskin on tilanteita joissa pitäisi tarkastella asiaa paremmin.

Muissa tapauksissa sukupuoleni on ollut yhdentekevä. Koulussa on syrjitty ja mielenterveysongelmat on vieneet siihen etten nyt kykene juuri mihinkään, vaikka olenkin ihan fiksu ja vielä koulussa ollessani menestyin sinänsä opinnoissa hyvin. Myöhemmin AMKissa alettiin vaatia paljon ryhmätyöskentelyä johon en sovellu ja josta en pidä yhtään, sosiaaliset tilanteet kun on vaikeita ja työskentelen paremmin yksin. 

Tässä on paljon lähinnä mielipidekysymyksiä ja mutuilua siitä, kenellä on vaikeaa ja missä asioissa. Yksilökokemukset ovat monilla täysin sukupuolesta riippumattomia ja eriäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisikin elänyt molempina ei transihmisen kokemus vastaa kuitenkaan täysin ciskokemusta, koska henkinen sukupuoli on kuitenkin koko ajan sama ja sitä katselee niiden lasien läpi. Ja ruoho on aina vihreämpää.

Niinpä. Miten tätä asiaa voisi sitten selvittää? Pitäisi olla joku luotettava ja objektiivinen mittari. Ja tutkijan pitäisi olla sukupuoleton. Ja olisi huomioitava, että elämän rankkuus on kuitenkin myös henkilökohtainen kokemus.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että kumpikaan sukupuoli ei ole oletusarvoisesti toista parempi, niin voimme käyttää mittarina yhteiskunnassa pärjäämistä. Miehet ovat yliedustettuna mm. asunnottomien, vankien, päihderiippuvaisten, itsemurhan tehneiden, pitkäaikaistyöttömien, "syrjäytyneiden", väkivalta- ja henkirikosten uhrien ja kouluttamattomien joukossa. Moni asia toki vaikuttaa siihen, mihin henkilö elämässään päätyy, mutta naisena se pohjalle putoaminen näyttää olevan epätodennäköisempää.

Ap

Miehet ovat yliedustettuina myös johtajanpaikoilla. Tälle on selitys. Tutkimuksen mukaan miesten aivoissa on paljon eroja: heissä on sekä älykkäimmät, että tyhmimmät, kun taas naisten aivot ovat tasaisesti keskivertaisia. Tämä on siis biologinen, ei yhteiskunnallinen seikka.

Itse aiheeseen, nykymaailmassa miehet ja naiset ovat hyvinkin tasavertaisia. Yhteiskunnallisia eroja ovat mm. armeija, raskauden ja perheen perustamisen vaikutus uraan ja yleiseen asemaan työelämässä, tapa jolla perheväkivaltaan suhtaudutaan kun uhri on mies tai nainen, johtoasemaan pääsemisenvaikeus ym. Mielestäni ongelmia on molemmilla sukupuolilla keskimäärin yhtä paljon. Suurempi yhteiskunnallinen ongelma olisi esimerkiksi vanhuksiin suhtautuminen ja aarvostuksen puute.

Ps. Rehellisesti olen sitä mieltä että vuosituhansien alistamisen jälkeen olisi ihan ok jos nykypäivänä naisena eläminen olisikin marginaalisesti hieman miehiä helpompaa.

Ensin  sun pitäisi pystyä todistamaan, että ne pohjalla olevat miehet ovat vähemmän älykkäitä kuin tavalliset naiset. Vasta sen jälkeen voidaan edes alkaa keskustelemaan siitä johtuuko se pohjalla oleminen älykkyydestä ensinkään.

En usko, että huipulla olevat miehet eivät ole asemassaan koska olisivat naisia fiksumpia, vaan koska ovat tehneet enemmän töitä (miehet ovat kunnianhimoisempia ja tekevät pidempiä työviikkoja kuin naiset), ottaneet enemmän riskejä ja heidän työuransa on katkeamaton (miehet ei synnytä). Naiset tyypillisesti panostavat enemmän vapaa-aikaansa ja perhesuhteisiin, ja tuo aika on työuran edistämisestä pois. Huipulle pyrittäessä sillä on iso merkitys pitkässä juoksussa.

Ap

Tiedän henkilökohtaisesti useita tapauksia joissa johtajiksi on valittu vain miehiä. Sellaisia jotka eivät joko tee mitään tai tekevät täysillä väärin. Samaan aikaan avustajan nimikkeellä oleva naishenkilö tekee johtajan työt kolme kertaa pienemmällä palkalla. Koko yritys tietää tämän, mutta kun on nainen niin on nainen, ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisikin elänyt molempina ei transihmisen kokemus vastaa kuitenkaan täysin ciskokemusta, koska henkinen sukupuoli on kuitenkin koko ajan sama ja sitä katselee niiden lasien läpi. Ja ruoho on aina vihreämpää.

Niinpä. Miten tätä asiaa voisi sitten selvittää? Pitäisi olla joku luotettava ja objektiivinen mittari. Ja tutkijan pitäisi olla sukupuoleton. Ja olisi huomioitava, että elämän rankkuus on kuitenkin myös henkilökohtainen kokemus.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että kumpikaan sukupuoli ei ole oletusarvoisesti toista parempi, niin voimme käyttää mittarina yhteiskunnassa pärjäämistä. Miehet ovat yliedustettuna mm. asunnottomien, vankien, päihderiippuvaisten, itsemurhan tehneiden, pitkäaikaistyöttömien, "syrjäytyneiden", väkivalta- ja henkirikosten uhrien ja kouluttamattomien joukossa. Moni asia toki vaikuttaa siihen, mihin henkilö elämässään päätyy, mutta naisena se pohjalle putoaminen näyttää olevan epätodennäköisempää.

Ap

Miehet ovat yliedustettuina myös johtajanpaikoilla. Tälle on selitys. Tutkimuksen mukaan miesten aivoissa on paljon eroja: heissä on sekä älykkäimmät, että tyhmimmät, kun taas naisten aivot ovat tasaisesti keskivertaisia. Tämä on siis biologinen, ei yhteiskunnallinen seikka.

Itse aiheeseen, nykymaailmassa miehet ja naiset ovat hyvinkin tasavertaisia. Yhteiskunnallisia eroja ovat mm. armeija, raskauden ja perheen perustamisen vaikutus uraan ja yleiseen asemaan työelämässä, tapa jolla perheväkivaltaan suhtaudutaan kun uhri on mies tai nainen, johtoasemaan pääsemisenvaikeus ym. Mielestäni ongelmia on molemmilla sukupuolilla keskimäärin yhtä paljon. Suurempi yhteiskunnallinen ongelma olisi esimerkiksi vanhuksiin suhtautuminen ja aarvostuksen puute.

Ps. Rehellisesti olen sitä mieltä että vuosituhansien alistamisen jälkeen olisi ihan ok jos nykypäivänä naisena eläminen olisikin marginaalisesti hieman miehiä helpompaa.

En usko, että huipulla olevat miehet eivät ole asemassaan koska olisivat naisia fiksumpia, vaan koska ovat tehneet enemmän töitä (miehet ovat kunnianhimoisempia ja tekevät pidempiä työviikkoja kuin naiset), ottaneet enemmän riskejä ja heidän työuransa on katkeamaton (miehet ei synnytä). Naiset tyypillisesti panostavat enemmän vapaa-aikaansa ja perhesuhteisiin, ja tuo aika on työuran edistämisestä pois. Huipulle pyrittäessä sillä on iso merkitys pitkässä juoksussa.

Ap

Minkä nainen mahtaa sille että on se synnyttävä osapuoli? Mies voi perustaa perheen ja silti olla katkeamattomasti töissä, naisen on useimmiten vähän pakko panostaa perheeseen jos sellaisen ensinkään haluaa. Toisin sanoen tämähän on nimenomaan naisille hankala ja epätasa-arvoinen tilanne.

Miehenä on todella helppoa elää kunhan unohtaa haaveet perheestä ja parisuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut. Pikemminkin päinvastoin. Kaikkia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä vähätellään "no sulla on niin paljon helpompaa kuin miehillä että turha valittaa".

Missä noin vähätellään? En ole koskaan lukenut mediassa jonkun vähättelevän naisten kokemuksia tuolla verukkeella.

Esimerkkinä vaikka puolison löytäminen. Tahtomattaan sinkkua naista syytetään valehtelijaksi, rinnakkaistodellisuudessa eläjäksi, nirsoksi yms. Mies kyllä saa ymmärrystä ja sympatiaa, nainen ei.

Hah haa. Joku ruikutusketju av:lla, tosi yleistä.

Laitetaan yksinäisen ihmisen 'vuoralle halutaan' ilmoitus jonnekin:

1) miehenä

2) naisena.

Kumpaan näistä ilmoituksista  luulisit tulevan enemmän vastauksia ?

Tarkoitat siis asunnonhakua? Tuohon on äärettömän helppo ratkaisu: kaikki miespuoliset vuokranantajat voivat jatkossa ottaa vuokralaisiksi vain miehiä. Kai siihen joku syy on, että miehet vuokraavat asuntojaan mieluummin naisille? Eikä kaikki naiset ole seksikkäitä kaksikymppisiä, jotka haluavat maksaa vuokran muulla tavoin kuin rahalla.

 

Älä nyt mene tuollaisin, noin suoriin yksinkertaistuksiin tilanteesta, jossa tarkoitin lähin sukupuolten sosiaalista  statusta, enkä siis mitään tuollaista vuokralaisen ja  vuokranantajan prostituutiosuhdetta

(jollaiset ovat sitäpaitsi aina vain jotain poikkeustapauksia ja sitäpaitsi kaikki sensuuntaiset ehdotuksetkin vuokranantajan taholta saattavat nykyään  johtaa hänet itsensä käräjille asiasta ja tuoda hänelle sieltä kautta hyvin ikäviä seurauksia jo pelkkien korvausvaatimusten osaltaan )

Nykyäänhän  moni vuokranantaja on sitäpaitsi nainen ja useimmiten joku jopa ylikin keski-ikäinen henkilö.

Yksinäistä nuorta miestä joka etsii asuntoa  pidetään valitettavan usein ja monien vuokranantajien taholta  jotenkin "kunnottomana ihmisenä" ja riskinä,mutta yksinäistä nuorta naista "kunnollisena ja riskittömänä" vuokralaisena.

Vastaavasti naimisissa olevaa nuorta lapsetonta miestä pidetään työnantajan taholta sitoutumiskykyisenä ja tunnollisena. Naista vastaavasti pidetään potentiaalisena äitiyslomalaisena. Kumpi saa työpaikan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisikin elänyt molempina ei transihmisen kokemus vastaa kuitenkaan täysin ciskokemusta, koska henkinen sukupuoli on kuitenkin koko ajan sama ja sitä katselee niiden lasien läpi. Ja ruoho on aina vihreämpää.

Niinpä. Miten tätä asiaa voisi sitten selvittää? Pitäisi olla joku luotettava ja objektiivinen mittari. Ja tutkijan pitäisi olla sukupuoleton. Ja olisi huomioitava, että elämän rankkuus on kuitenkin myös henkilökohtainen kokemus.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että kumpikaan sukupuoli ei ole oletusarvoisesti toista parempi, niin voimme käyttää mittarina yhteiskunnassa pärjäämistä. Miehet ovat yliedustettuna mm. asunnottomien, vankien, päihderiippuvaisten, itsemurhan tehneiden, pitkäaikaistyöttömien, "syrjäytyneiden", väkivalta- ja henkirikosten uhrien ja kouluttamattomien joukossa. Moni asia toki vaikuttaa siihen, mihin henkilö elämässään päätyy, mutta naisena se pohjalle putoaminen näyttää olevan epätodennäköisempää.

Ap

Miehet ovat yliedustettuina myös johtajanpaikoilla. Tälle on selitys. Tutkimuksen mukaan miesten aivoissa on paljon eroja: heissä on sekä älykkäimmät, että tyhmimmät, kun taas naisten aivot ovat tasaisesti keskivertaisia. Tämä on siis biologinen, ei yhteiskunnallinen seikka.

Itse aiheeseen, nykymaailmassa miehet ja naiset ovat hyvinkin tasavertaisia. Yhteiskunnallisia eroja ovat mm. armeija, raskauden ja perheen perustamisen vaikutus uraan ja yleiseen asemaan työelämässä, tapa jolla perheväkivaltaan suhtaudutaan kun uhri on mies tai nainen, johtoasemaan pääsemisenvaikeus ym. Mielestäni ongelmia on molemmilla sukupuolilla keskimäärin yhtä paljon. Suurempi yhteiskunnallinen ongelma olisi esimerkiksi vanhuksiin suhtautuminen ja aarvostuksen puute.

Ps. Rehellisesti olen sitä mieltä että vuosituhansien alistamisen jälkeen olisi ihan ok jos nykypäivänä naisena eläminen olisikin marginaalisesti hieman miehiä helpompaa.

Ensin  sun pitäisi pystyä todistamaan, että ne pohjalla olevat miehet ovat vähemmän älykkäitä kuin tavalliset naiset. Vasta sen jälkeen voidaan edes alkaa keskustelemaan siitä johtuuko se pohjalla oleminen älykkyydestä ensinkään.

En usko, että huipulla olevat miehet eivät ole asemassaan koska olisivat naisia fiksumpia, vaan koska ovat tehneet enemmän töitä (miehet ovat kunnianhimoisempia ja tekevät pidempiä työviikkoja kuin naiset), ottaneet enemmän riskejä ja heidän työuransa on katkeamaton (miehet ei synnytä). Naiset tyypillisesti panostavat enemmän vapaa-aikaansa ja perhesuhteisiin, ja tuo aika on työuran edistämisestä pois. Huipulle pyrittäessä sillä on iso merkitys pitkässä juoksussa.

Ap

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005170416.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut. Pikemminkin päinvastoin. Kaikkia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä vähätellään "no sulla on niin paljon helpompaa kuin miehillä että turha valittaa".

Missä noin vähätellään? En ole koskaan lukenut mediassa jonkun vähättelevän naisten kokemuksia tuolla verukkeella.

Esimerkkinä vaikka puolison löytäminen. Tahtomattaan sinkkua naista syytetään valehtelijaksi, rinnakkaistodellisuudessa eläjäksi, nirsoksi yms. Mies kyllä saa ymmärrystä ja sympatiaa, nainen ei.

Hah haa. Joku ruikutusketju av:lla, tosi yleistä.

Laitetaan yksinäisen ihmisen 'vuoralle halutaan' ilmoitus jonnekin:

1) miehenä

2) naisena.

Kumpaan näistä ilmoituksista  luulisit tulevan enemmän vastauksia ?

Tarkoitat siis asunnonhakua? Tuohon on äärettömän helppo ratkaisu: kaikki miespuoliset vuokranantajat voivat jatkossa ottaa vuokralaisiksi vain miehiä. Kai siihen joku syy on, että miehet vuokraavat asuntojaan mieluummin naisille? Eikä kaikki naiset ole seksikkäitä kaksikymppisiä, jotka haluavat maksaa vuokran muulla tavoin kuin rahalla.

Sulla menee nyt pointti ihan ohi. Ajattele yksittäistä naista ja yksittäistä miestä ja sitä miten eri tavalla yhteiskunta heitä kohtelee tuossa asiassa. Tuollaiset "äärettömän helpot ratkaisut" eivät ole ratkaisuja ensinkään, vaan niillä on ilmeisesti tarkoitus viedä huomiota mainitulta syrjinnältä. 

Kohteleeko yhteiskunta eri lailla mies- ja naispuolista vuokra-asunnon hakijaa eli kaupungin asuntojonossa?

Yhteiskunta ja kaupunki ovat kaksi eri asiaa.

Kaupunki on julkishallintoa eli yhteiskuntaa. Yksityinen vuokranantaja on yksityishenkilö eikä yhteiskunta. Hänellä on henkilökohtaiset motiivit vuokralaista valitessaan.

Jokainen kansalainen on osa yhteiskuntaa. Jos on olettavaa, että yksityinen vuokranantaja tekee päätöksen sukupuolen perusteella, puhutaan yhteiskunnan asenteesta.

Jos Asuntosijoittaja-Anssi haluaa vuokrata asuntonsa, niin ei hän mieti, että "hmmm, yhteiskunnan asenteet suosivat naisia, joten otanpa vuokralaiseksi Seijan enkä Simoa". Anssi voisi olla oikeasti huolissaan siitä, että miehiä on asunnottomina ja siksi vuokrata asuntonsa Simolle. Jos Anssi ei noin tee, hänellä on jotain ennakkoluuloja omaa sukupuoltaan kohtaan. Älä syytä tästä yhteiskunnan asenteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisikin elänyt molempina ei transihmisen kokemus vastaa kuitenkaan täysin ciskokemusta, koska henkinen sukupuoli on kuitenkin koko ajan sama ja sitä katselee niiden lasien läpi. Ja ruoho on aina vihreämpää.

Niinpä. Miten tätä asiaa voisi sitten selvittää? Pitäisi olla joku luotettava ja objektiivinen mittari. Ja tutkijan pitäisi olla sukupuoleton. Ja olisi huomioitava, että elämän rankkuus on kuitenkin myös henkilökohtainen kokemus.

Jos lähdetään siitä oletuksesta, että kumpikaan sukupuoli ei ole oletusarvoisesti toista parempi, niin voimme käyttää mittarina yhteiskunnassa pärjäämistä. Miehet ovat yliedustettuna mm. asunnottomien, vankien, päihderiippuvaisten, itsemurhan tehneiden, pitkäaikaistyöttömien, "syrjäytyneiden", väkivalta- ja henkirikosten uhrien ja kouluttamattomien joukossa. Moni asia toki vaikuttaa siihen, mihin henkilö elämässään päätyy, mutta naisena se pohjalle putoaminen näyttää olevan epätodennäköisempää.

Ap

Nämä pitkälti selittyvät naisten ja miesten eri tavoilla reagoida asiaan. Miehet esim. ottavat useammin työttömäksi jäämisen tai jätetyksi tulemisen paljon rankemmin kuin naiset ja "lohduttautuvat" helpommin päihteillä. Päihteet taas lisäävät todennäköisyyttä väkivaltarikoksiin ja vankilatuomioihin. Kaikki nämä yhdessä kasvattavat vaikeutta saada asuntoa tai löytää työtä jatkossakaan, sekä lisäävät sitä itsemurhariskiä.

Onko kyse silloin kuitenkaan siitä, että miehen osa olisi alunperin ollut huonompi? Ei mielestäni.

Taas kerran keksitään itselle sopivia selityksiä. Miksi miehet ottavat työttömyyden rankemmin? Kuinka paljon asian kannalta on merkitystä sillä, että miehiltä odotetaan eri asioita kuin naisilta? Työtön mies on luuseri, mutta työtön nainen voi vaikka alkaa kotiäidiksi. Naiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti empaattisemmin, kun taas mieheen varautuneemmin, pidetään jopa fyysisenä uhkana. Moni asia vaikuttaa siihen, miksi naisen on helpompi kestää takaiskuja elämässä nykyään (ainahan näin ei ole ollut), ja tämä on yksi niistä syistä, miksi nyky-yhteiskunnassa naisena on helpompi elää. 

Ap

Ei minulla ole tarvetta keksiä mitään itselleni sopivia selityksiä. Kuka työttömältä mieheltä odottaa enemmän kuin naiselta? En minä ainakaan. Yhteiskuntakin mielestäni odottaa, että ihmiset pyrkivät mahdollisuuksien mukaan tekemään työtä, niin naiset kuin miehetkin. Ei lapseton nainen (tai yh äiti) voi ruveta kotiäidiksi, mutta onko lapsettomilla naisilla työttömäksi jäädessään yhtä suuri riski alkoholisoitua ja tehdä itsemurha kuin miehillä?

Kaikki tekemisillä ja tietämisillä pätemiset ja niillä kilpailu on enemmän miesten heiniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut. Pikemminkin päinvastoin. Kaikkia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä vähätellään "no sulla on niin paljon helpompaa kuin miehillä että turha valittaa".

Missä noin vähätellään? En ole koskaan lukenut mediassa jonkun vähättelevän naisten kokemuksia tuolla verukkeella.

Esimerkkinä vaikka puolison löytäminen. Tahtomattaan sinkkua naista syytetään valehtelijaksi, rinnakkaistodellisuudessa eläjäksi, nirsoksi yms. Mies kyllä saa ymmärrystä ja sympatiaa, nainen ei.

Hah haa. Joku ruikutusketju av:lla, tosi yleistä.

Laitetaan yksinäisen ihmisen 'vuoralle halutaan' ilmoitus jonnekin:

1) miehenä

2) naisena.

Kumpaan näistä ilmoituksista  luulisit tulevan enemmän vastauksia ?

Tarkoitat siis asunnonhakua? Tuohon on äärettömän helppo ratkaisu: kaikki miespuoliset vuokranantajat voivat jatkossa ottaa vuokralaisiksi vain miehiä. Kai siihen joku syy on, että miehet vuokraavat asuntojaan mieluummin naisille? Eikä kaikki naiset ole seksikkäitä kaksikymppisiä, jotka haluavat maksaa vuokran muulla tavoin kuin rahalla.

Sulla menee nyt pointti ihan ohi. Ajattele yksittäistä naista ja yksittäistä miestä ja sitä miten eri tavalla yhteiskunta heitä kohtelee tuossa asiassa. Tuollaiset "äärettömän helpot ratkaisut" eivät ole ratkaisuja ensinkään, vaan niillä on ilmeisesti tarkoitus viedä huomiota mainitulta syrjinnältä. 

Yksittäinen yksityinen vuokranantaja ei ole yhteiskunta. Siinä on tasan yksi ihminen vuokraamassa asuntoa ja hän tekee päätöksen ihan itse, kenelle vuokraa. Kaupungin vuokra-asunnot vuokrataan tarpeen pereusteella, ei sukupuolen.