Mitä ajattelet ihmisestä joka "ei todella muuta töiden takia"?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole valmis tekemään pitkää työmatkaa, ei ole valmis olemaan työviikkoa toisella paikkakunnalla. Mitä kertoo ihmisestä joka olettaa, että ihmisen perusoikeuteen kuuluu saada jonkinlainen elatus vaikka työntekemättömyyteen löytyy aina _joku_ syy?

Onko muut ihmiset velvollisia elättämään ihmistä joka ei voi lähteä työhön jossa on viikot pois kotoa?

Näin ympäristökatastrofin aamunkoitteessa ennemminkin kunnat pitäisi velvoittaa järjestämään työpäikka jokaiselle asukkaalleen, omien kuntarajojen sisäpuolelta! Siinä tuotettaisiin sitä kuuluisaa lähiruokaa ja lähipalveluita, eikä tarvitsisi raahata toiselta puolelta suomea voita toisille pöytään!

Niin no. Meillä on pieniä lapsia, meidän talomme on täällä... Täällä on myös tukiverkosto, jota meillä ei varmaan jossain toisaalla olisi. Lasten kaverit ja koulu/päiväkoti on täällä. Kyllä mä koen, että aika paljon vaadittu olisi, että pitäisi muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että töissäkäyviä vituttaa se, että heidän verorahoistaan pieni osa menee työttömien elossapitämiseen.

Minuakin velana vituttaa se, että minun verorahoistani menee osa kouluihin ja muihin julkisiin palveluihin, joita muiden ihmisten penikat tarvitsevat. Lapset ovat valinta ja minä en valinnut lapsia, miksi pitää maksaa muiden kersoista? Terveydestäni oikeasti huolehtivana ihmisenä myös vituttaa se, että tupakoivien ja ylipainoisten ihmisten terveydenhuoltoon menee verorahojani. Molemmat ovat itseaiheutettuja, omien huonojen valintojen tuloksia ja silti joudun maksamaan. (Ja koska joku mamma kuitenkin vetää palkokasvin nenäänsä, niin pistetään tähän varmuuden vuoksi että /sarkasmi)

Yhteiskunnassa on vaikka mitä juttuja, joista kaikki joutuvat maksamaan veroja riippumatta siitä osallistuuko niihin itse. Se on täysin välttämätöntä sivistyneen, toimivan yhteiskunnan ylläpitämiseen.

Työttömyys tulee vain lisääntymään - paljon, ja pian. Jo nyt näkyy monilla, monilla aloilla automatisoinnin aiheuttamaa työttömyyttä. Tilanne ei ole muuttumassa paremmaksi vaikka kuinka sitä toivoisimme.

Oleta aivan oikeassa! Oikeusvaltiossa pitäisi olla sellainen periaate, että jokainen maksaa oman huor*ssa käymisensä itse! Jos kouluilla ei olisi oikeutta pumpata määrättömästi verorahoja, saataisiin ikuiset opiskelut loppumaan, ja ihmiset ennen 40v synttäreitään työelämään! Ilman omaa syyt aiheutetut sairaudet ja vammat toki pitää hoitaa, mutta muuten  vastuu ihmisille itselleen. Tupakoitsijat, läskit ja juopot kuolkoon kelvottomiin elämäntapoihinsa, tai maksakoon hoitonsa itse. Mutta eihän tässä orjien yhteiskunnassa voida ihmisille antaa vapautta päättää omista asioistaan. Silloinhan nuo niin kutsutut herrat menettäisivät valtansa ihmisiin, ja eihän sellainen heille käy!

En ymmärrä tuollaisia ihmisiä. Olen muuttanut työn perässä x kertaa ja se tuntuu "normaalilta". Itselleni makaaminen tuilla työn vaihtoehtona ei ole edes käynyt mielessä. Toivon ja uskon, että jatkossa on pakko muuttaa työn perässä, ja jos ei muuta, tuet lakkaa.

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole valmis tekemään pitkää työmatkaa, ei ole valmis olemaan työviikkoa toisella paikkakunnalla. Mitä kertoo ihmisestä joka olettaa, että ihmisen perusoikeuteen kuuluu saada jonkinlainen elatus vaikka työntekemättömyyteen löytyy aina _joku_ syy?

Onko muut ihmiset velvollisia elättämään ihmistä joka ei voi lähteä työhön jossa on viikot pois kotoa?

Näin ympäristökatastrofin aamunkoitteessa ennemminkin kunnat pitäisi velvoittaa järjestämään työpäikka jokaiselle asukkaalleen, omien kuntarajojen sisäpuolelta! Siinä tuotettaisiin sitä kuuluisaa lähiruokaa ja lähipalveluita, eikä tarvitsisi raahata toiselta puolelta suomea voita toisille pöytään!

Jollei kunta pysty järjestämään työtä kuntarajojen sisäpuolelta, pitäisi sellaiselle maksaa täysi palkka kotiin! Nyt ei tarvitsisi motivoida ketään tolkuttomalla ryöstöön perustuvalla auto/polttoaine verotuksella vähentämään autoilua, kun jokainen pääsisi vaikka pyörällä oman kunnan järjestämälle työpaikalle! Ai niin, se ei tainnutkaan olla tarkoitus verotuksella vähentää autoilua, vaan ihan pelkästään ryöstää autoilijoita!

Mun on vaikea kuvitella, että saisin edes töitä mistään kauempaa. Asun Helsingissä ja täällä on omistusasunto ja perhe. Jos nyt hakisin töitä jostain 200km päästä, niin uskoisiko se työnantaja hetkeäkään, että ihan innoissani oon siitä työpaikasta ja valmis sitoutumaan vuosikausiksi? Joutuisin maksamaan asumiskulut Helsingin asunnosta ja työpaikkakunnalla. Ja jos haluaisin tavata perhettäni viikonloppuisin, niin aika paljon suhausta siinä tulisi. Jäisikö mulle siitä palkasta näiden kulujen jälkeen mitään käteen, mikä korvaisi sitä, että näen perhettäni vain viikonloppuisin? Ja olisiko minulla edes mitään toivoa saada sitä työpaikkaa? Eikö sieltä esim. 100km säteeltä löytyisi potentiaalisempia hakijoita?

En todellakaan muuta työn takia. Höh!

Työ ei kaikilla se tärkein asia elämmä. on ajateltava muitakin.

Jos haluaa töihin, niitä tekee jonkin aikaa pitkästäkin matkasta, jo sen vuoksi, että työssäkäyvä saa helpommin uuden työpaikan kuin sohvalle kroonistunut työtön.

Serkku kävi kaksi vuotta Tampereelta Helsingissä töissä.

Lapset ja puolison työ voivat estää näin tekemästä, mutta normaali ihminen pystyy järjestelemään ja joustamaan edes vähän. Jo se osoittaa, ettei ole toivoton tapaus.

Osa työttömistä tykkää joutilaisuudestaan. Niille työhakemuksen teko ja muista lakisääteisistä velvillisuuksistaan huolehtiminen on ylivoimaista. Nämä pitäisi tunnistaa ja pamauttaa niin tiukat sanktiot, että järki alkaa toimia.

Osa on sairaita ja pitää saada hoitoon tai eläkkeelle.

Ei noita kuulukaan tehdä töiden saamisen eteen, luepa ap lakia.

Vierailija kirjoitti:

Työ ei kaikilla se tärkein asia elämmä. on ajateltava muitakin.

Työikäisen ja terveen tärkeysjärjestyksessä työn on oltava ensisijainen toimeentulon lähde. Kela ja sossu eivät rahoita vetelysten downshiftaamista, kun oikeista syistäkin apua tarvitsevia on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Työ ei kaikilla se tärkein asia elämmä. on ajateltava muitakin.

Aivan. Kuten vaikka se, että taas piti aamulla painaa auton rattiin tienaamaan vapaaehtoisesti työttömälle leipää pöytään.

Mikä paikkakunta Suomessa on se, jossa on hirveästi avoimia työpaikkoja, mutta ei työttömiä hakijoita omastakin takaa? Jossain sellainen paikkakunta ilmeisesti on, kun kerran muuttaminen olisi ratkaisu korkeaan työttömyyteen. Kertokaa nyt ihmeessä työttömien sankalle joukolle, missä se paikka on.

PS. Ennenkuin joku alkaa kitistä, että olen laiska sossuelätti, niin tiedoksi, että olen työssäkäyvä ihminen. Kunhan ihmettelen.

Ajattelen, että hänellä on varmaan perhe ja tukiverkot sillä yhdellä paikkakunnalla. 

Mielelläni olisin työllistetty ja matkustaisin vähän pidempiä työmatkoja tai muuttaisin eri paikkakunnalle työn takia MUTTA

Asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Muutto vaatisi olemassa olevien lasten viemistä pois kaikesta tutusta, talon myymistä pilkkahintaan ja puolison pitäisi jättää oma työnsä. Ei kuulosta hirveän järkevältä vaikka minun kannalta olisi parempi.

Ja nuo pitkät työmatkat. Omaa autoa ei ole eikä meidän pienellä paikkakunnalla onnistu matkat julkisilla. Tätä on kokeiltu eikä toimi. Lisäksi meillä on vauva nyt tulossa eli ei oiken ole varteen otettava vaihtoehto olla viikot poissa perheen luota. Tämä muualla asuminen myös mahdollisesti toisi niin isot lisäkustannukset ettei se töissä käyminen olisi taloudellisesti kannattavaa vaikka mielenterveyden kannalta olisikin.

Kaikkia vaihtoehtoja on pohdittu. Enkä terveenä suht. nuorena ihmisenä oikeesti saa työttömyydestä mitään iloa. Hinku päästä takaisin "oikeaan" maailmaan ihmisten ilmoille on suuri. Ei vaan valitettavasti auta kun yrittää löytää edes jotain omalta paikkakunnalta kunhan tuo äitiysloma loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Mikä paikkakunta Suomessa on se, jossa on hirveästi avoimia työpaikkoja, mutta ei työttömiä hakijoita omastakin takaa? Jossain sellainen paikkakunta ilmeisesti on, kun kerran muuttaminen olisi ratkaisu korkeaan työttömyyteen. Kertokaa nyt ihmeessä työttömien sankalle joukolle, missä se paikka on.

PS. Ennenkuin joku alkaa kitistä, että olen laiska sossuelätti, niin tiedoksi, että olen työssäkäyvä ihminen. Kunhan ihmettelen.

Samaa olen ihmetellyt. No, monilla paikkakunnilla on kyllä se tilanne, että esimerkiksi lääkäreitä ja hammaslääkäreitä ei saada mistään. Mutta tämä tilanne eroaa siten, että niitä työttömiä on kyllä omastakin takaa, mutta siellä ei ole ketään joka voisi ryhtyä lääkäriksi. Ja ne lääkärit tuskin muillakaan paikkakunnilla ovat työttömiä.  

Mä olin 10 vuotta sitten tilanteessa, jossa olisi pitänyt muuttaa töiden perässä Helsinkiin. En halunnut, enkä muuttanut, koska Helsingin työpaikkakin oli määräaikainen, asuminen olisi tullut paljon kalliimmaksi ja koko muu elämäni olisi jäänyt kotipaikkakunnalle.

Ei tämä silti tarkoittanut, että olisin jäänyt makaamaan kotiin. Olen rakentanut itse itselleni työpaikan tekemällä oman alani töitä keikkahommina. Rahaa ei tule niin paljon kuin vakkarina Helsingissä, mutta ei sitten toisaalta ole yhtä paljon menojakaan. Lisäksi näyttää siltä, että ne Hesan hommat, joita olisin saanut, on myöhemmissä yt-neuvotteluissa pyyhkäisty olemattomiin.

Ai niin. Yhteiskunnan tukia olen tämän kymmenen vuoden aikana saanut työttömyyden tai vähävaraisuuden takia nolla euroa.

Ajattelen, että hänellä on varmaan painavat perustelut sille. Meillä on täällä tukiverkosto, ystävät, perhe, puolison työpaikka, lapsen terapiapaikka ja lapsen pienryhmä. Varsinkin kahden viimeisen hankinta oli ainakin tässä kaupungissa käsittämättömän työmäärän takana, en jaksaisi tehdä sitä heti uudestaan siksi, että muuttaisimme johonkin työn perässä. Itse päädyin yrittäjäksi huonon työtilanteen takia juurikin siksi, etten halunnut muuttaa sinne, missä töitä todennäköisemmin olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.

Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?

Onko Suomessa joku työpaikka, joka jää kokonaan täyttämättä, jos tuo tyyppi ei hae sitä? Onko sillä oikeasti työantajan kannalta merkitystä, hakeeko avointa työtä 100 vai 101 henkilöä? Ei ne kaikki kuitenkaan saa sitä työtä.

Täällä maakunnissa kyllä on. Lääkäreistä kulttuuripuolen vakinaiseen työhön (arkisto, edellinen tekijä jäi eläkkeelle - ei ainuttakaan pätevää hakijaa tai edes hakijaa jolla olisi alan kokemusta) jää paikkoja täyttämättä koska ihmiset eivät halua muuttaa sitä 200-600 kilometriä Suomen rajojen sisällä työpaikan takia.

Itse lähdin pääkaupunkiseudulta samoin tein kun sain oman alan töitä (puhelinhaastattelu eli ei tarvinnut edes mennä paikan päälle). Helsingissä tein niitä paskaduuneja (puhelinmyynti :p ) joista sai hätäisesti tonnin kuussa ennen veroja. Asuminenkin on täällä halvempaa.

Eihän tämä mikään pääkaupunkiseutu ole, mutta autolla, junalla ja busseilla pääsee "suureen maailmaan".

Jos ei löydy pätevää hakijaa tai hakijaa, jolla ei ole alan kokemusta tai koulutusta, niin työnantaja ottaa töihin kenet tahansa. Niihän työntekijöitäkin vaaditaan ottamaan vastaan työtä, johon ei ole koulutusta, työkokemusta tai edes kiinnostusta. Jos menneinä vuosikymmeninä tehtävään kuin tehtävään on riittänyt se, että on käynyt kansakoulun, pitäisi se riittää jatkossakin. Arkistonhoitaja voi kouluttaa seuraajansa ihan itse, kyllä tumpelokin oppii sen vuodessa. Nykyisin ei niin pientä hommaa olekaan, johon ei vaadita vähintään amk-tutkintoa, usean vuoden työkokemusta ja sujuvaa englannin kielen taitoa. Vaatimukset on ihan ylimitoitettuja.

Eipä tämä ketju oikein yllätä. Varsinkin naisille on pääasia, että on mukavaa ja helppoa. Koska naiseus, lapset ja perhe!

Ihan niinkuin työelämässä muutenkin ja mm. terveydenhuollon kuluttamisessa, pääasia kun saa olla saamapuolella. Kyllä taikaseinä tai joku muu maksaa!

"Eihän kukaan hullu ota työtä jos siitä jää vain vähän enemmän kuin työttömänä!"