Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ihmisestä joka "ei todella muuta töiden takia"?
21.09.2017 |
Ei ole valmis tekemään pitkää työmatkaa, ei ole valmis olemaan työviikkoa toisella paikkakunnalla. Mitä kertoo ihmisestä joka olettaa, että ihmisen perusoikeuteen kuuluu saada jonkinlainen elatus vaikka työntekemättömyyteen löytyy aina _joku_ syy?
Onko muut ihmiset velvollisia elättämään ihmistä joka ei voi lähteä työhön jossa on viikot pois kotoa?
Kommentit (171)
Sehän riippuu aika paljon siitä työpaikastakin. Jos on hyväpalkkainen homma, joka poikii lisää töitä tulevaisuudessa ja urakehitys niin mikäs siinä. Parhaassa tapauksessa voi vaikka asua viikot työpaikkakunnalla ja viikonlopuksi kotiin plus etäpäivät. Mutta eikait kukaan ole niin hullu, että muuttaa perheineen vaikka jonnekin Taivalkoskelle, koska siellä nyt hetkellisesti tarvitaan hitsareita joiden palkka nyt on vähän mitä on pajoilla.
Ja joo joo on täältä ennenkin muutettu Ruotsiin asti. Mutta ei kukaan olisi muuttanut jos ne palkat olisivat olleet edes lähellä Suomen tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti hyvin pieni osa avoimista työpaikoista on sellaisia, johon ko paikkakunnalla ei ole soveltuvaa työtöntä työvoimaa, mutta jossain muualla on. Eniten pulaa on yleensä korkean tason asiantuntijoista kuten. lääkäreistä, joita ei ole oikein missään työttömänä tai sitten siivoojista ja puhelinmyyjistä, joihin sopivia työttömiä on ympäri maata - aivan 100% varmasti myös siinä kyseisessä kaupungissa jo valmiina. Jos nuo jälkimmäiset paikat jäävät täyttämättä, niin se ei johdu työvoiman puuteesta eikä korjaannu ihmisten muuttamisella, vaan se johtuu vain ja ainoastaa alhaisesta palkkatasosta.
Minusta on aika ymmärrettävää, ettei perheellinen ihminen voi olla työviikkoa muualla kuin perheensä. Tai revi koko perhettä juuriltaan ja muuta työn perässä jonnekin, jossa puolisolla ei ole töitä ja jossa se omakin työpaikka todennäköisesti olisi vain pätkäduuni, ilman varmuutta pysyvyydestä.
Muuttaminen on aina iso prosessi, ja kalliskin. Jos on perhettä, pitää tehdä kompromisseja muiden perheenjäsentenkin tarpeet huomioiden.
Yksineläjälle muutto helpompaa, mutta hänelläkin voi olla sitoumuksia, joita ei kuuluta kaikille. Dementoitunut vanhempi hoidettavana. Luottamustehtäviä. Vasta-alkanut parisuhde ja rakkaus.
Joten ei, en ajattele pahaa tuollaisesta ihmisestä. Toisin kuin ap, minä lähden siitä, että ihmiset enimmäkseen laskevat asiat aivan järkevästi. Pyrkivät edistämään omaa työuraansa ja tulotasoaan.
Sivusta besserwisserointi on typerää.
Maksan ihan mielelläni veroja työttömyysturvan kustantamiseksi, enkä halua sitä heikennettävän.
t. akateeminen uranainen, joka maksaa joka kk veroja 1,5 tonnia
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia syitä. Itsellä on sen luokan mt-ongelmia, etten olisi työkykyinen enää sen jälkeen, jos joutuisin muuttamaan muualle tai joutuisin ekstra pitkää työmatkaa tekemään. Minä en saa tehdä elämässäni suuria muutoksia, ja stressi pitää minimoida, jotta edes jonkinlainen tasapaino säilyisi. Ymmärrän, että kaikki eivät hyväksy minun syytäni olla muuttamatta, mutta sittenpähän eivät hyväksy.
Lässynlää. Mistä teitä mielisairaita sikiää? Joka toisella (itse tehty) diagnoosi. Vaikka yleensähän kyse on vain siitä, että ei haluta poistua mukavuusalueelta (eli sieltä sossun kustantamasta keskustayksiöstä) yhtään minnekään.
Jossain vaiheessa varmaan pidetään jo normaalina, että muuttaa toiselle puolelle maapalloa ottamaan suihin pääomasijottajalta. Ja niitä jotka ei tuohon alistu, pidetään laiskoina vässyköinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tosiaan Suomessa olisi ongelmana työhaluisten puute, niin voisin ymmärtää tän keskustelun. Mutta kun ei ole. Lääkäripula on ehkä ainut oikea ongelma, ja sen saa ratkaistua vain kasvattamalla opiskelijamäärää. Jos kaupungeissa jää työttömäksi, niin kyl sit jotkut suostuvat lähtemään muualle (kunhan maksetaan tarpeeksi).
Mutta aivan älytöntä vaatia jotain pienipalkkaista lähtemään toiselle puolelle Suomea jonkun epävarman määräaikaisen pätkän takia. Vakityön perässä kyllä sit taas monet ihmiset muuttavat itsensä ja perheensä uudelle paikkakunnalle, koska se on harvinaista herkkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites noi lapset ja niiden koulu? Mies tekee matkatyötä ja itse lähtisin toiselle paikkakunnalle töihin. Taitaisi joku tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos jättäisin alaikäiset keskenään arkipäiviksi.
Lapsetkin kykenevät muuttamaan ja vaihtamaan koulua.
Tästä kuulisin mielelläni kokemuksia, jos kenellä on. Mies on yrittäjä, tekee pitkää päivää ja toisinaan matkatöitä, ei voi muuttaa. Jos minä muutan lasten kanssa jonnekin täysin muualle ja joudumme hankkimaan toisen asunnon, kuljemme jatkuvasti kahden paikkakunnan väliä, niin jääkö siitä ihan oikeasti niin paljon rahallista voittoa, että muutto kannattaa? Nouseeko elämänlaatu? Olen kovin skeptinen tämän suhteen. Olemme laskeneet, että täytyisi saada todella hyväpalkkainen työ, että kahdella paikkakunnalla asuminen kannattaa.
Vertaatko nyt työnvaihtoa vai sitä, että korvaisit työttömyyden reissutyöllä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisas ihminen. Jos työ kiinnostaa ja ihminen haluaa muuttaa, muuttaminen on ok. Mutta elämässä on paljon muutakin, joten ei työn voi antaa sanella kaikkea. Sekin työpaikka kun voi olla vain väliaikainen ja kohta mennyttä, niin mitäs sitten, muutetaanko taas ja laitetaan kaikki uusiksi... Pitää ajatella myös ihmisten terveyttä ja mielenterveyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole valmis tekemään pitkää työmatkaa, ei ole valmis olemaan työviikkoa toisella paikkakunnalla. Mitä kertoo ihmisestä joka olettaa, että ihmisen perusoikeuteen kuuluu saada jonkinlainen elatus vaikka työntekemättömyyteen löytyy aina _joku_ syy?
Onko muut ihmiset velvollisia elättämään ihmistä joka ei voi lähteä työhön jossa on viikot pois kotoa?
Nauran.
Itse olen ollut monessa maassa hommissa teini-iästä lähtien.¨
Ja totean myös että sosiaaliturvan taso on aivan liian korkea koska tuollainen elämäntapa on ylipäätään mahdollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika ymmärrettävää, ettei perheellinen ihminen voi olla työviikkoa muualla kuin perheensä. Tai revi koko perhettä juuriltaan ja muuta työn perässä jonnekin, jossa puolisolla ei ole töitä ja jossa se omakin työpaikka todennäköisesti olisi vain pätkäduuni, ilman varmuutta pysyvyydestä.
Muuttaminen on aina iso prosessi, ja kalliskin. Jos on perhettä, pitää tehdä kompromisseja muiden perheenjäsentenkin tarpeet huomioiden.
Yksineläjälle muutto helpompaa, mutta hänelläkin voi olla sitoumuksia, joita ei kuuluta kaikille. Dementoitunut vanhempi hoidettavana. Luottamustehtäviä. Vasta-alkanut parisuhde ja rakkaus.
Joten ei, en ajattele pahaa tuollaisesta ihmisestä. Toisin kuin ap, minä lähden siitä, että ihmiset enimmäkseen laskevat asiat aivan järkevästi. Pyrkivät edistämään omaa työuraansa ja tulotasoaan.
Sivusta besserwisserointi on typerää.
Maksan ihan mielelläni veroja työttömyysturvan kustantamiseksi, enkä halua sitä heikennettävän.
t. akateeminen uranainen, joka maksaa joka kk veroja 1,5 tonnia
Tämä!
Ap ja moni muu tässä ketjussa harjoittaa juurikin besserwisserointia, kuvittelee tietävänsä paremmin muiden asiat ja katsoo muiden ratkaisuja nenän varttaan pitkin. Ette te tiedä heidän elämästään, ja kun asenteenne on, että "huijareita ja laiskureita nuo kuitenkin on", ei teille kukaan viitsi kertoakaan syistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika ymmärrettävää, ettei perheellinen ihminen voi olla työviikkoa muualla kuin perheensä. Tai revi koko perhettä juuriltaan ja muuta työn perässä jonnekin, jossa puolisolla ei ole töitä ja jossa se omakin työpaikka todennäköisesti olisi vain pätkäduuni, ilman varmuutta pysyvyydestä.
Muuttaminen on aina iso prosessi, ja kalliskin. Jos on perhettä, pitää tehdä kompromisseja muiden perheenjäsentenkin tarpeet huomioiden.
Yksineläjälle muutto helpompaa, mutta hänelläkin voi olla sitoumuksia, joita ei kuuluta kaikille. Dementoitunut vanhempi hoidettavana. Luottamustehtäviä. Vasta-alkanut parisuhde ja rakkaus.
Joten ei, en ajattele pahaa tuollaisesta ihmisestä. Toisin kuin ap, minä lähden siitä, että ihmiset enimmäkseen laskevat asiat aivan järkevästi. Pyrkivät edistämään omaa työuraansa ja tulotasoaan.
Sivusta besserwisserointi on typerää.
Maksan ihan mielelläni veroja työttömyysturvan kustantamiseksi, enkä halua sitä heikennettävän.
t. akateeminen uranainen, joka maksaa joka kk veroja 1,5 tonnia
Tämä!
Ap ja moni muu tässä ketjussa harjoittaa juurikin besserwisserointia, kuvittelee tietävänsä paremmin muiden asiat ja katsoo muiden ratkaisuja nenän varttaan pitkin. Ette te tiedä heidän elämästään, ja kun asenteenne on, että "huijareita ja laiskureita nuo kuitenkin on", ei teille kukaan viitsi kertoakaan syistään.
Meinaat ohittaa koko työnvieroksumisongelman sillä, että "onhan ihmisillä syynsä"?
Vierailija kirjoitti:
Mites noi lapset ja niiden koulu? Mies tekee matkatyötä ja itse lähtisin toiselle paikkakunnalle töihin. Taitaisi joku tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos jättäisin alaikäiset keskenään arkipäiviksi.
Kuule muuttakaa koko perhe sille paikkakunnalle mistä saat töitä. Ei vaikuta miehen työmatkaankaan kun on jo matkatöissä. Tekosyitä keksii jokainen. Itse olen viimeksi muuttanut työn perässä 240km, sitä ennen lyhyempiä matkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työ ei kaikilla se tärkein asia elämmä. on ajateltava muitakin.
Herttileijaa. Ihan niin kuin työn perässä muualle muuttavalla ei olisi muutakin elämää kuin se työelämä.
Tässä maassa etäisyydet ovat kuitenkin sitä luokkaa, että niitä omaisiaankin pääsee tapaamaan. Harrastaa voi sitä sun tätä vaikka Nurmeksessa. Uusia tuttavia saa, jos haluaa.
Ei ihme, että tällä maalla menee huonosti. Porukat alkaa olla kuin venäläiset lähiöasujat. Tässä istun enkä muuta voi.
Olen sietänyt korkeaa veroprosenttia siksi, että olen ajatellut että verotulot tuovat yhteistä hyvää meille kaikille. Ketään ei jätetä heitteille. Tähän on vaikuttanut myös se ajatus, että koska olen saanut maksuttoman koulutuksen (toki opintolainaa piti ottaa), niin velvollisuuksiini kuuluu tehdä työtä ja omalta osaltani rakentaa yhteiskuntaa. Idootti olen ollut.
Käykää vaikka Monsterissa katsomassa, millaisia duuneja on haettavana vaikka Kuopiossa tällä hetkellä. Ei kestä kauan junalla mennä esimerkiksi Hesasta ja lentäen vielä vähemmän (jos sitä autoa ei ole). Onnibussi kuskaa halvimmalla.
Haussa on myyntineuvottelijaa, viestintäassistenttia, asiakasneuvojaa pankkiin, korvausratkaisijaa, tiimiassistenttia, kokkeja, logistiikan esimiestä, asentajia....
Paikkakunnalla on tyhjillään rivareita, joissa kolmion vuokra rakennuksen iästä ja kunnosta riippuen 800 - 900 e/kk. Kerrostalokämppiä ihan samalla lailla. Alueella kun on rakennettu paljon viime vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole valmis tekemään pitkää työmatkaa, ei ole valmis olemaan työviikkoa toisella paikkakunnalla. Mitä kertoo ihmisestä joka olettaa, että ihmisen perusoikeuteen kuuluu saada jonkinlainen elatus vaikka työntekemättömyyteen löytyy aina _joku_ syy?
Onko muut ihmiset velvollisia elättämään ihmistä joka ei voi lähteä työhön jossa on viikot pois kotoa?
Ajattelen että se on sitten oma valinta kitkuttaa pienillä korvauksilla. Vapaa maa. Kunhan ei valita niin tehköön mitä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä ajattelen, että meillä on liian hyvä sosiaaliturva. Itse olen töiden ja opiskelujen vuoksi muuttanut monta kertaa, myös useamman kerran ulkomaille. Mutta jos ei edes Suomen sisällä voi muuttaa, työttömyys on itseaiheutettua.
Köyhillä ei ole varaa muuttaa.
Uskon, että jokainen muuttaa paremman elintason perässä. Mutta ihmisellä on oikeus miettiä asian hyvät ja huonot puolet. Puolison valo työ ja lasten vakiintunut elinympäristö painaa aika paljon jos vaakakupissa on epämääräisen ajan kestävä työ kaukana.
Olen itse muuttanut työn perässä läpi Suomen ja ulkomaillakin. Siis moneen paikkaan. Nyt kun minulla on lapsia, olen koko ajan ollut paikoillani. Tehnyt omassa kaupungissa keikkatöitä. Ei edes oman alan töitä. Pienet tulot vs. turvallinen lapsuus. Mielestäni olen tehnyt hyvän valinnan vaikka tämä stressaa taloudellisesti.
Olen muuttomyönteinen mutta nyt haitat ylittää hyödyt.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuollaisia ihmisiä. Olen muuttanut työn perässä x kertaa ja se tuntuu "normaalilta". Itselleni makaaminen tuilla työn vaihtoehtona ei ole edes käynyt mielessä. Toivon ja uskon, että jatkossa on pakko muuttaa työn perässä, ja jos ei muuta, tuet lakkaa.
Olen itsekin muuttanut töiden perässä x kertaan. Mutta nyt kun on perhe ja lapset ei enää vauvoja,
Arvostan myös muita asioita kuin työtä. Kompromisseja on pakko tehdä. Luultavasti miehen tai minun vakituinen unelmatyöpaikka hyvällä palkalla saisi muuttamaan. Sekään ei olisi varmaa. Toinen joutuisi muuttamaan työttömäksi ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites noi lapset ja niiden koulu? Mies tekee matkatyötä ja itse lähtisin toiselle paikkakunnalle töihin. Taitaisi joku tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos jättäisin alaikäiset keskenään arkipäiviksi.
Kuule muuttakaa koko perhe sille paikkakunnalle mistä saat töitä. Ei vaikuta miehen työmatkaankaan kun on jo matkatöissä. Tekosyitä keksii jokainen. Itse olen viimeksi muuttanut työn perässä 240km, sitä ennen lyhyempiä matkoja.
Onko sinulla perhettä, kouluikäisiä lapsia?
Tästä kuulisin mielelläni kokemuksia, jos kenellä on. Mies on yrittäjä, tekee pitkää päivää ja toisinaan matkatöitä, ei voi muuttaa. Jos minä muutan lasten kanssa jonnekin täysin muualle ja joudumme hankkimaan toisen asunnon, kuljemme jatkuvasti kahden paikkakunnan väliä, niin jääkö siitä ihan oikeasti niin paljon rahallista voittoa, että muutto kannattaa? Nouseeko elämänlaatu? Olen kovin skeptinen tämän suhteen. Olemme laskeneet, että täytyisi saada todella hyväpalkkainen työ, että kahdella paikkakunnalla asuminen kannattaa.