Anoppi tiesi jo kertoa, että imetän ainakin puoli vuotta + muita hössötyksen aiheita
Ilmoitti minulle, että kyllä sinä sitten imetät ainakin 6kk. Kotoakaan en kuulemma aijo lapsen synnyttyä poistua. Esikoista siis odotan.
Lisäksi joka vuotinen jouluspektaakkeli (=eli ruokailu heidän luonaan) stressaa häntä jo nyt. Sanoin, että haluamme olla vain kotosalla joulun n. kuukauden ikäisen vauvamme kanssa, jotta ei tarvitse silloin ravata molempien vanhemmilla (joista molemmat vielä eronneetkin) ja väsyttää itseään sekä vauvaa. Hyvä ettei sydänkohtausta saanut, kun asiasta ilmoitin. Jotenkin kamala vääryys, jos haluammekin olla vain kotosalla VAIKKA melkein naapurissa asummekin.
Nyt stressaa ihan vietävästi, millainen hössötys ja päteminen siitä alkaa, tai siis pahenee, kun vauva syntyy. Nytkin jaksaa muistutella, että vauvan kanssa on ulkoiltava.. ihanko totta? :-D Pelkään pahoin, että emme saa olla kotona rauhassa lapsen synnyttyä.
Olen jo nyt saanut tarpeekseni!!! MITEN tämän tulee kestämään??? Mikä siinä on niin vaikeaa kunnioittaa toisten ihmisten/perheiden valintoja?
N25
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ihan juuri kuten täälläkin on todettu, sun TÄRKEIN tehtävä raskauden tuossa vaiheessa on katkaista välit kaikkiin sukulaisiin. Tärkeintä on saada riita aikaiseksi mahdollisimman monen kanssa.
Onneksi sullon toi joulujuttu, se on tosi hyvä syy ja väline! Tsemppiä! Kyllä se siitä.Ootko oikeessakin elämässä noin yksoikoonen?
Miten se on riidan haastamista, jos ap ei nauti ajatuksesta puolivuotisesta pakkoimetyksestä jos maito ei vaan nouse vaan koska anoppi niin päätti? Ja anoppihan se oli repimässä pelihousunsa ajatuksesta ettei ap lapsineen välttämättä tulekkaan jouluksi niille, herra mun jee, sinnehän on monta kuukautta, miksi ei aikuunen ihminen totea että selvä, sun päätös, olette silti tervetulleita jos mielenne tänä aikana muutatte, eihän sitä tiedä miten aika vielä vie, jos vaikka vielä innostuiskin lähempänä.
Anoppi pakottaa pakkoimetykseen jos maito ei nouse? Kyllä. Oikein mainio syy tapella siitä jo valmiiksi. Hohhoijaa.
Jos on äidiksi tulo täynnä herkkiä tunteita, niin on myös mummoksi tulo. Kannattaa muistaa, että "sanoessaan suorat sanat" nakertaa väistämättä lapsensa mummosuhdetta.
Se ensimmäinen yksinäinen joulu voi ihan hyvin tulla mummon mieleen siinä vaiheessa kun lapsi on isompi ja ap alkaa kaivata miehensä kanssa viikonloppureissua kahdestaan. Eikä se ole pikkumaista, vaan inhimillistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset sinä voi järjestä sitä joulua? Jos kerran te ette voi mennä muualle.
Oikeastiko ehdotat että kuukausi sitten lapsen saanut äiti alkaa pykäämään jotain sukujoulua sen sijaan että keskittyisi siihen lapseen ja yrittäisi levätä?
Öh. Ei voi olla ylivoimaista. Yhdestä ateriasta kyse.
Kiitos aamun naurusta... yksi ateria vaan... :'D
Joo kato yksi ateria minkä ostamiseen menee arkiruuan verran rahaa, sama aika valmistuessa ja pöytäkin oletetaan että näyttää arkiruokailulta :P turha tietenkään laittaa joulukoristeita tai hienompia vaatteita jne....
Joo ei... antaa tuoreen äidin levätä ja viettää eka joulu oman perheen kesken vauvaan tutustuen.
Öh. Jouluruoka on halpaa. Helppo tehdä kaikki ennakkoon. Ja kai se koti pitää koristella kuitenkin.
Jestas miten Avutonta!
Miten niin pitää? Meillä on menty usea joulu niin ette ole koristeen koristetta ja joskus vain joulukuusi.
No sitten ei koristella, mutta yksi ateria ei voi olla ylivoimainen. Miten se perhe ylipäätään pärjää jps jo yksi ateria on ylivoimainen?
Miten sulle saatais taottua päähän se ettei sukulaisten kanssa tarvitse viettää aikaa millään verukkeella ellei itse halua tai jaksa? Ap saa syödä jouluna vaikka pizzaa jos haluaa, sen sijaan että tekee satatuhatta lisäkettä tai raahautuu kuuntelemaan anopin kettuilua vaan siks että on joku vatun joulu. Joulu ei ole mikään kärsimysjuhla, vaikka moni täällä siitä sellaisen itselleen tekeekin..Sillä ei ole mitään tekemistä perheen pärjäämisen kanssa, jos haluaa rauhoittaa ekan vauvajoulun ihan itselleen.
Haenko ratakiskoa vai riittikö rautalanka?
Ootko sä nyt ihan ihan varma että se anoppi sanoi " sä imetät puolivuotta ja jos ei onnistu mä pakotan sut"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset sinä voi järjestä sitä joulua? Jos kerran te ette voi mennä muualle.
Oikeastiko ehdotat että kuukausi sitten lapsen saanut äiti alkaa pykäämään jotain sukujoulua sen sijaan että keskittyisi siihen lapseen ja yrittäisi levätä?
Öh. Ei voi olla ylivoimaista. Yhdestä ateriasta kyse.
Kiitos aamun naurusta... yksi ateria vaan... :'D
Joo kato yksi ateria minkä ostamiseen menee arkiruuan verran rahaa, sama aika valmistuessa ja pöytäkin oletetaan että näyttää arkiruokailulta :P turha tietenkään laittaa joulukoristeita tai hienompia vaatteita jne....
Joo ei... antaa tuoreen äidin levätä ja viettää eka joulu oman perheen kesken vauvaan tutustuen.
Öh. Jouluruoka on halpaa. Helppo tehdä kaikki ennakkoon. Ja kai se koti pitää koristella kuitenkin.
Jestas miten Avutonta!
Miten niin pitää? Meillä on menty usea joulu niin ette ole koristeen koristetta ja joskus vain joulukuusi.
No sitten ei koristella, mutta yksi ateria ei voi olla ylivoimainen. Miten se perhe ylipäätään pärjää jps jo yksi ateria on ylivoimainen?
Normaali ateriat on eri asia kuin jouluateria. Monissa perheissä on perinteitä ja ruokia mitä "nyt on pakko olla" ja osa vaatii että kaikki tehdään itse alusta asti jne. Lisäksi jos suku tulossa niin olettavat että kystä kyllän lisäksi koti on siivottu tip top ja koristeet ylhäällä. Jos suvulle kelpaa purkkihernekeitto tai makaronilaatikko jouluna arkipöydässä niin sitten tervetuloa. Muuten antaisivat vaan tuoreiden äitien tehdä mitä päättävät.
Juu, jos anoppi sanoo että tervetuloa tänne meille valmiiseen pöytään viettämään joulua niin sekin on väärin. Kaikki on väärin.
Tajuappa mikä ero on toivottaa vapaaehtoisesti tervetulleeksi joulupöytään ja olla ok jos eivät tule ja sen ero että saa sydärin jo pelkästä ajatuksesta että ei saata tulla syömään jouluna ja sukuloimaan. Tai siitä että pahoittaa mielensä jos tuore perhe haluaa viettää joulun keskenään.
No voi että. Anopille te olette tärkeitä ja se välittää teistä ja on innoissaan lapsenlapsestaan. Kyllä siinä on aihetta riitaan jo. Jatka samaan malliin..
Pahoitat mielesi neuvolassa, anopin takia, riitelet miehen kanssa... Hyvin menee.
Ei vaan anoppi on aivopesty laittamaan joulu koska se nyt vaan kuuluu tehdä niin vaikkei haluaisikaan. Tiedän yhden anopin joka lakkasi tekemästä joulua ja alkoikin nauttia joulusta ihan eri lailla sen jälkeen. Samoin jälkikasvu, joka sai lopultakin viettää joulut kotona sen ainaisen kylässä ramppaamisen tai kyläilyyn varautumisen sijaan.
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset sinä voi järjestä sitä joulua? Jos kerran te ette voi mennä muualle.
Oikeastiko ehdotat että kuukausi sitten lapsen saanut äiti alkaa pykäämään jotain sukujoulua sen sijaan että keskittyisi siihen lapseen ja yrittäisi levätä?
Öh. Ei voi olla ylivoimaista. Yhdestä ateriasta kyse.
Kiitos aamun naurusta... yksi ateria vaan... :'D
Joo kato yksi ateria minkä ostamiseen menee arkiruuan verran rahaa, sama aika valmistuessa ja pöytäkin oletetaan että näyttää arkiruokailulta :P turha tietenkään laittaa joulukoristeita tai hienompia vaatteita jne....
Joo ei... antaa tuoreen äidin levätä ja viettää eka joulu oman perheen kesken vauvaan tutustuen.
Öh. Jouluruoka on halpaa. Helppo tehdä kaikki ennakkoon. Ja kai se koti pitää koristella kuitenkin.
Jestas miten Avutonta!
Miten niin pitää? Meillä on menty usea joulu niin ette ole koristeen koristetta ja joskus vain joulukuusi.
No sitten ei koristella, mutta yksi ateria ei voi olla ylivoimainen. Miten se perhe ylipäätään pärjää jps jo yksi ateria on ylivoimainen?
Normaali ateriat on eri asia kuin jouluateria. Monissa perheissä on perinteitä ja ruokia mitä "nyt on pakko olla" ja osa vaatii että kaikki tehdään itse alusta asti jne. Lisäksi jos suku tulossa niin olettavat että kystä kyllän lisäksi koti on siivottu tip top ja koristeet ylhäällä. Jos suvulle kelpaa purkkihernekeitto tai makaronilaatikko jouluna arkipöydässä niin sitten tervetuloa. Muuten antaisivat vaan tuoreiden äitien tehdä mitä päättävät.
Juu, jos anoppi sanoo että tervetuloa tänne meille valmiiseen pöytään viettämään joulua niin sekin on väärin. Kaikki on väärin.
Tajuappa mikä ero on toivottaa vapaaehtoisesti tervetulleeksi joulupöytään ja olla ok jos eivät tule ja sen ero että saa sydärin jo pelkästä ajatuksesta että ei saata tulla syömään jouluna ja sukuloimaan. Tai siitä että pahoittaa mielensä jos tuore perhe haluaa viettää joulun keskenään.
No voi että. Anopille te olette tärkeitä ja se välittää teistä ja on innoissaan lapsenlapsestaan. Kyllä siinä on aihetta riitaan jo. Jatka samaan malliin..
Pahoitat mielesi neuvolassa, anopin takia, riitelet miehen kanssa... Hyvin menee.Ei vaan anoppi on aivopesty laittamaan joulu koska se nyt vaan kuuluu tehdä niin vaikkei haluaisikaan. Tiedän yhden anopin joka lakkasi tekemästä joulua ja alkoikin nauttia joulusta ihan eri lailla sen jälkeen. Samoin jälkikasvu, joka sai lopultakin viettää joulut kotona sen ainaisen kylässä ramppaamisen tai kyläilyyn varautumisen sijaan.
Ai, nyt se on jo aivopesty laittamaan joulu.. Ja pakottaa sinut imettämään.
Jep, raskaushulluus.
Ulkoilu on tärkeää normaalin näön kehityksen kannalta. Ulkona näkee kauemmas ja laajempia alueita kuin sisällä. Mutta tämä tulee ajankohtaiseksi rattaisiin siirryttäessä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on äidiksi tulo täynnä herkkiä tunteita, niin on myös mummoksi tulo. Kannattaa muistaa, että "sanoessaan suorat sanat" nakertaa väistämättä lapsensa mummosuhdetta.
Se ensimmäinen yksinäinen joulu voi ihan hyvin tulla mummon mieleen siinä vaiheessa kun lapsi on isompi ja ap alkaa kaivata miehensä kanssa viikonloppureissua kahdestaan. Eikä se ole pikkumaista, vaan inhimillistä.
Juu, ehkä se suorien sanojen sanominen kannattaisi jättää vähemmälle.
Ei se oikeuta kuitenkaan käyttäytymään kuin pönttö vaikka lapsen saakin.. Eikä tuo kuin lekalla päähän lyötynä kaikkea viisautta ja tietoa päähän.
Vierailija kirjoitti:
Ulkoilu on tärkeää normaalin näön kehityksen kannalta. Ulkona näkee kauemmas ja laajempia alueita kuin sisällä. Mutta tämä tulee ajankohtaiseksi rattaisiin siirryttäessä.
Joo ja kyllä se tekee hyvää keuhkoille, unenlahjoille, iholle ja ruokahalulle.. Niin pienen kuin isonkin. Ulkoilua ei kannata väheksyä.
Naurattaa tämä joulukeskustelu. Me päätettiin pitää ihan oma joulu siitä lähtien kun toinen lapsemme syntyi, siis ei haluttu edes kutsua kummankaan vanhempia. Sitten sitä nimittäin laskettaisiin kenen vuoro nyt tulla meille jouluksi ja entäs sisarukset jne. Tapaninpäivä ja joulupäivä sitten vietetään mummoloissa. Ja on muuten aivan luksusta viettää lempijuhlaa ihan omalla porukalla!
Totta kai joulun saa viettää juuri niin kuin haluaa, joulun on rauhan juhla! Joillekin se rauha on sitä, että mummot ja papat eivät ole hössöttämässä ja päsmäröimässä ympärillä, ja se pitää vain muiden hyväksyä.
Tietysti ap olette rauhassa kotona joulun ilman vieraita, ei kukaan täysjärkinen edes odota teiltä tuossa vaiheessa ramppaamista monessa eri paikkaa tai muiden kestitystä. Jos oikein tykästytte omaan pikku jouluunne, niin teette siitä teidän perheen perinteen. Lapsen syntyessä vanhemman tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sekä irtautuminen lapsuuden perheestä että terve itsekkyys. Lapsen hyvinvoinnille on kaikista tärkeintä vanhemman hyvinvointi. Valitettavasti harvalla hyvinoivaan elämään kuuluu anoppi, joka ei ole ihan varma kumpi nyt lapsen saa - mummo vai miniä. Nyt on aika opetella terveet rajat ja luoda se ihan oma perhe. Perhe, jonka elämään isovanhemmat kuuluvat, mutta vain isovanhemman roolissa. Tervettä irtautumista on se että välit säilyvät ja tavataan/ollaan yhteydessä sopivalla frekvenssillä, mutta perheen asioiden päätöksentekoon eivät vaikuta isovanhemmat.
Omilta vanhemmilta voi myös aikuistuessa vaatia käytöstapoja. Esimerkiksi nuo imetysasiat yms ovat henkilökohtaisia asioita, ja on hyvien käytöstapojen mukaista olla niihin puuttumatta. Samoin lapsenlapsen syntyessä pitää pystyä kunnioittamaan omaa lasta ja hänen puolisoaan vanhempina, ja olla hyppimättä vanhemman reviirille. Pitää opetella kokonaan uudenlainen rooli, joka perustuu molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen, eli isovanhemman rooli. Näitä voitte ap miettiä jo nyt: mitkä ovat teidän rajanne anopin suhteen? Mistä asioista sanotte suoraan hänelle ja millaista käytöstä ette siedä?
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa tämä joulukeskustelu. Me päätettiin pitää ihan oma joulu siitä lähtien kun toinen lapsemme syntyi, siis ei haluttu edes kutsua kummankaan vanhempia. Sitten sitä nimittäin laskettaisiin kenen vuoro nyt tulla meille jouluksi ja entäs sisarukset jne. Tapaninpäivä ja joulupäivä sitten vietetään mummoloissa. Ja on muuten aivan luksusta viettää lempijuhlaa ihan omalla porukalla!
Totta kai joulun saa viettää juuri niin kuin haluaa, joulun on rauhan juhla! Joillekin se rauha on sitä, että mummot ja papat eivät ole hössöttämässä ja päsmäröimässä ympärillä, ja se pitää vain muiden hyväksyä.
Tietysti ap olette rauhassa kotona joulun ilman vieraita, ei kukaan täysjärkinen edes odota teiltä tuossa vaiheessa ramppaamista monessa eri paikkaa tai muiden kestitystä. Jos oikein tykästytte omaan pikku jouluunne, niin teette siitä teidän perheen perinteen. Lapsen syntyessä vanhemman tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sekä irtautuminen lapsuuden perheestä että terve itsekkyys. Lapsen hyvinvoinnille on kaikista tärkeintä vanhemman hyvinvointi. Valitettavasti harvalla hyvinoivaan elämään kuuluu anoppi, joka ei ole ihan varma kumpi nyt lapsen saa - mummo vai miniä. Nyt on aika opetella terveet rajat ja luoda se ihan oma perhe. Perhe, jonka elämään isovanhemmat kuuluvat, mutta vain isovanhemman roolissa. Tervettä irtautumista on se että välit säilyvät ja tavataan/ollaan yhteydessä sopivalla frekvenssillä, mutta perheen asioiden päätöksentekoon eivät vaikuta isovanhemmat.
Omilta vanhemmilta voi myös aikuistuessa vaatia käytöstapoja. Esimerkiksi nuo imetysasiat yms ovat henkilökohtaisia asioita, ja on hyvien käytöstapojen mukaista olla niihin puuttumatta. Samoin lapsenlapsen syntyessä pitää pystyä kunnioittamaan omaa lasta ja hänen puolisoaan vanhempina, ja olla hyppimättä vanhemman reviirille. Pitää opetella kokonaan uudenlainen rooli, joka perustuu molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen, eli isovanhemman rooli. Näitä voitte ap miettiä jo nyt: mitkä ovat teidän rajanne anopin suhteen? Mistä asioista sanotte suoraan hänelle ja millaista käytöstä ette siedä?
Ettehän te ole joulua omalla porukalla vaan olette just niitä jotka ravaa mummoloissa.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä ap! Itellä myös laskettu aika Joulun alla, mutta ongelmani ei ole anoppi vaan oma äiti. Ihan samat kuviot muuten; kai tiedät että vauvaa pitää kylvettää, kai ymmärrät että vauvan kanssa pitää ulkoilla jne. Meillä on melko etäiset ja kireät välit, eikä se auta kun yritetään päälle 30 vuotiaille tuputtaa neuvoja ja sitten taas loukkaannutaan kun sanon, että en tarvitse kiitos ohjeita. Lisäksi äiti on kasvattanut meidät vähän sinnepäin, itku vahvistaa keuhkoja-tyylillä ja "lasta ei saa hemmotella pilalle" eli jätetty itkemään toiseen huoneeseen jne. Nyt kun itse kannatan noissa asioissa erilaista tapaa, niin ihmettelee ja väittää että "kyllä sä sitten huomaat että ei sitä lasta kannata koko ajan sylitellä" jne.
Joulu ahdistaa valmiiksi, molempien puolelta on odotuksia ja äidin puolelta mustasukkaisuutta, jos menemme rauhallisen anopin luokse käymään (joka asuu samassa kaupungissa, äitini 200 km päässä). Toisaalta harmittaa äidin puolesta että on Jouluna yksinään mutta meidän pikkuiseen kaksioonkaan en haluaisi pyörimään yöksi, koska hän vaatisi palvelua ja viihdyttämistä, kuten yleensä. Sellaiset ihmiset joilla ei tälläisiä ongelmia ole ovat usein kärkkäitä sanomaan että "no yksi ateria sinne tänne" tai "olisit kiitollinen että on mummi" jne mutta kun asia on ns iholla niin ei se ole helppoa. Marttyyriasenne aina kaikkeen syö omaa motivaatiota olla yhteydessä ja yrittää pitää hyvät välit. Nimittäin jos yrität nätisti selittää että luomme nyt omia perinteitä perheenä jbe niin alkaa iänikuinen "entä minä, en vissiin ole perhettä, en kuulu samaan porukkaan" jne. Todella raskasta kuunneltavaa ilman lastakin saatikka juuri synnyttäneenä, voin vaan kuvitella.
Tsemppiä kaikille saman ongelman kanssa painiville. Itse en ole keksinyt hyvää ratkaisua tuohon vielä. Kun asetan rajat, saan syyllistämistä ja pahaa mieltä itselleni. Kun yritän mukautua, mun mieli aina pahoitetaan. Ei voi voittaa.
Ainoa ratkaisu tuohon on omien rajojen asettaminen. Sinun pitää opetella ajattelemaan niim, että jos äitisi aikuisena ihmisenä loukkaantuu siitä että haluatte viettää oman perheen kesken joulun, niin hänen tunteensa eivät ole sinun vastuulla. Ylipäätään jos teet omassa elämässäsi päätöksiä,jotka ovat yleisellä maalaisjärjellä katsottuna ihan teidän perheen omia päätöksiä, niin muiden tunteet eivät ole teidän vastuulla. Se on loputon suo, jos lapsen synnytettyäsi et elä teidän perheelle vaan sillä ajatuksella että loukkaantuukohan äiti.
Mikäli äitisi sanoo sinulle "Ai minä en ilmeisesti ole teidän perhettä", niin voit kokeilla vastata: "Niin äiti, minä, X, ja vauva muodostamme perheen, se on meidän oma perhe. Sinä olet minun rakas äitini, lähisukulaiseni, sekä lapsemme mummo. Se on tärkeä rooli, vaikka meillä onkin ihan oma perheemme. Se että me olemme perhe, ei poissulje sinua tärkeänä ihmisenä, mutta nyt sinun on hyväksyttävä että minä olen aikuinen ihminen, jolla on mies ja lapsi. Minä en aio kuunnella näin normaalista asiasta syyllistämistä. Ollaan yhteydessä sitten kun pystyt tämän hyväksymään ilman syyllistämistä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa tämä joulukeskustelu. Me päätettiin pitää ihan oma joulu siitä lähtien kun toinen lapsemme syntyi, siis ei haluttu edes kutsua kummankaan vanhempia. Sitten sitä nimittäin laskettaisiin kenen vuoro nyt tulla meille jouluksi ja entäs sisarukset jne. Tapaninpäivä ja joulupäivä sitten vietetään mummoloissa. Ja on muuten aivan luksusta viettää lempijuhlaa ihan omalla porukalla!
Totta kai joulun saa viettää juuri niin kuin haluaa, joulun on rauhan juhla! Joillekin se rauha on sitä, että mummot ja papat eivät ole hössöttämässä ja päsmäröimässä ympärillä, ja se pitää vain muiden hyväksyä.
Tietysti ap olette rauhassa kotona joulun ilman vieraita, ei kukaan täysjärkinen edes odota teiltä tuossa vaiheessa ramppaamista monessa eri paikkaa tai muiden kestitystä. Jos oikein tykästytte omaan pikku jouluunne, niin teette siitä teidän perheen perinteen. Lapsen syntyessä vanhemman tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sekä irtautuminen lapsuuden perheestä että terve itsekkyys. Lapsen hyvinvoinnille on kaikista tärkeintä vanhemman hyvinvointi. Valitettavasti harvalla hyvinoivaan elämään kuuluu anoppi, joka ei ole ihan varma kumpi nyt lapsen saa - mummo vai miniä. Nyt on aika opetella terveet rajat ja luoda se ihan oma perhe. Perhe, jonka elämään isovanhemmat kuuluvat, mutta vain isovanhemman roolissa. Tervettä irtautumista on se että välit säilyvät ja tavataan/ollaan yhteydessä sopivalla frekvenssillä, mutta perheen asioiden päätöksentekoon eivät vaikuta isovanhemmat.
Omilta vanhemmilta voi myös aikuistuessa vaatia käytöstapoja. Esimerkiksi nuo imetysasiat yms ovat henkilökohtaisia asioita, ja on hyvien käytöstapojen mukaista olla niihin puuttumatta. Samoin lapsenlapsen syntyessä pitää pystyä kunnioittamaan omaa lasta ja hänen puolisoaan vanhempina, ja olla hyppimättä vanhemman reviirille. Pitää opetella kokonaan uudenlainen rooli, joka perustuu molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen, eli isovanhemman rooli. Näitä voitte ap miettiä jo nyt: mitkä ovat teidän rajanne anopin suhteen? Mistä asioista sanotte suoraan hänelle ja millaista käytöstä ette siedä?
Ettehän te ole joulua omalla porukalla vaan olette just niitä jotka ravaa mummoloissa.
Ai koska tapanina kahvitellaan yhdessä mummolassa ja joulupäivänä toisessa? Niin no, onhan se kyllä noinkin. Itselleni varsinainen tärkeä päivä on aatto, joten en ajatellut asiaa noin. Ja meille loukkaannuttiin kyllä ihan jouluaatosta, kun ei sitä jaettu kahden mummolan välillä.
Mutta jos on tärkeää saada viettää joulupyhät kokonaan rauhassa, niin sitten viettää ne pyhät rauhassa. En näe tuossa yhtään mitään pahaa, joten mielipiteeni asiasta on (edelleen) näin: jokainen viettää tismalleen sellaisen joulunajan kuin itse haluaa. Ei ole tervettä aikuiselta ihmiseltä loukkaantua toisten tavasta viettää oman perheen kesken joulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa tämä joulukeskustelu. Me päätettiin pitää ihan oma joulu siitä lähtien kun toinen lapsemme syntyi, siis ei haluttu edes kutsua kummankaan vanhempia. Sitten sitä nimittäin laskettaisiin kenen vuoro nyt tulla meille jouluksi ja entäs sisarukset jne. Tapaninpäivä ja joulupäivä sitten vietetään mummoloissa. Ja on muuten aivan luksusta viettää lempijuhlaa ihan omalla porukalla!
Totta kai joulun saa viettää juuri niin kuin haluaa, joulun on rauhan juhla! Joillekin se rauha on sitä, että mummot ja papat eivät ole hössöttämässä ja päsmäröimässä ympärillä, ja se pitää vain muiden hyväksyä.
Tietysti ap olette rauhassa kotona joulun ilman vieraita, ei kukaan täysjärkinen edes odota teiltä tuossa vaiheessa ramppaamista monessa eri paikkaa tai muiden kestitystä. Jos oikein tykästytte omaan pikku jouluunne, niin teette siitä teidän perheen perinteen. Lapsen syntyessä vanhemman tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sekä irtautuminen lapsuuden perheestä että terve itsekkyys. Lapsen hyvinvoinnille on kaikista tärkeintä vanhemman hyvinvointi. Valitettavasti harvalla hyvinoivaan elämään kuuluu anoppi, joka ei ole ihan varma kumpi nyt lapsen saa - mummo vai miniä. Nyt on aika opetella terveet rajat ja luoda se ihan oma perhe. Perhe, jonka elämään isovanhemmat kuuluvat, mutta vain isovanhemman roolissa. Tervettä irtautumista on se että välit säilyvät ja tavataan/ollaan yhteydessä sopivalla frekvenssillä, mutta perheen asioiden päätöksentekoon eivät vaikuta isovanhemmat.
Omilta vanhemmilta voi myös aikuistuessa vaatia käytöstapoja. Esimerkiksi nuo imetysasiat yms ovat henkilökohtaisia asioita, ja on hyvien käytöstapojen mukaista olla niihin puuttumatta. Samoin lapsenlapsen syntyessä pitää pystyä kunnioittamaan omaa lasta ja hänen puolisoaan vanhempina, ja olla hyppimättä vanhemman reviirille. Pitää opetella kokonaan uudenlainen rooli, joka perustuu molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen, eli isovanhemman rooli. Näitä voitte ap miettiä jo nyt: mitkä ovat teidän rajanne anopin suhteen? Mistä asioista sanotte suoraan hänelle ja millaista käytöstä ette siedä?
Ettehän te ole joulua omalla porukalla vaan olette just niitä jotka ravaa mummoloissa.
Ai koska tapanina kahvitellaan yhdessä mummolassa ja joulupäivänä toisessa? Niin no, onhan se kyllä noinkin. Itselleni varsinainen tärkeä päivä on aatto, joten en ajatellut asiaa noin. Ja meille loukkaannuttiin kyllä ihan jouluaatosta, kun ei sitä jaettu kahden mummolan välillä.
Mutta jos on tärkeää saada viettää joulupyhät kokonaan rauhassa, niin sitten viettää ne pyhät rauhassa. En näe tuossa yhtään mitään pahaa, joten mielipiteeni asiasta on (edelleen) näin: jokainen viettää tismalleen sellaisen joulunajan kuin itse haluaa. Ei ole tervettä aikuiselta ihmiseltä loukkaantua toisten tavasta viettää oman perheen kesken joulu.
Ilmaisu Jouluna kattaa kyllä ne kaikki kolme joulunpyhää.
Tehän ravaatte paljon. Enemmän kuin mitä ap:lta odotettiin. Mitä teillä tapahtuisi jos ette menisi mi nekään? Miksi menette?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa tämä joulukeskustelu. Me päätettiin pitää ihan oma joulu siitä lähtien kun toinen lapsemme syntyi, siis ei haluttu edes kutsua kummankaan vanhempia. Sitten sitä nimittäin laskettaisiin kenen vuoro nyt tulla meille jouluksi ja entäs sisarukset jne. Tapaninpäivä ja joulupäivä sitten vietetään mummoloissa. Ja on muuten aivan luksusta viettää lempijuhlaa ihan omalla porukalla!
Totta kai joulun saa viettää juuri niin kuin haluaa, joulun on rauhan juhla! Joillekin se rauha on sitä, että mummot ja papat eivät ole hössöttämässä ja päsmäröimässä ympärillä, ja se pitää vain muiden hyväksyä.
Tietysti ap olette rauhassa kotona joulun ilman vieraita, ei kukaan täysjärkinen edes odota teiltä tuossa vaiheessa ramppaamista monessa eri paikkaa tai muiden kestitystä. Jos oikein tykästytte omaan pikku jouluunne, niin teette siitä teidän perheen perinteen. Lapsen syntyessä vanhemman tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sekä irtautuminen lapsuuden perheestä että terve itsekkyys. Lapsen hyvinvoinnille on kaikista tärkeintä vanhemman hyvinvointi. Valitettavasti harvalla hyvinoivaan elämään kuuluu anoppi, joka ei ole ihan varma kumpi nyt lapsen saa - mummo vai miniä. Nyt on aika opetella terveet rajat ja luoda se ihan oma perhe. Perhe, jonka elämään isovanhemmat kuuluvat, mutta vain isovanhemman roolissa. Tervettä irtautumista on se että välit säilyvät ja tavataan/ollaan yhteydessä sopivalla frekvenssillä, mutta perheen asioiden päätöksentekoon eivät vaikuta isovanhemmat.
Omilta vanhemmilta voi myös aikuistuessa vaatia käytöstapoja. Esimerkiksi nuo imetysasiat yms ovat henkilökohtaisia asioita, ja on hyvien käytöstapojen mukaista olla niihin puuttumatta. Samoin lapsenlapsen syntyessä pitää pystyä kunnioittamaan omaa lasta ja hänen puolisoaan vanhempina, ja olla hyppimättä vanhemman reviirille. Pitää opetella kokonaan uudenlainen rooli, joka perustuu molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen, eli isovanhemman rooli. Näitä voitte ap miettiä jo nyt: mitkä ovat teidän rajanne anopin suhteen? Mistä asioista sanotte suoraan hänelle ja millaista käytöstä ette siedä?
Ettehän te ole joulua omalla porukalla vaan olette just niitä jotka ravaa mummoloissa.
Ai koska tapanina kahvitellaan yhdessä mummolassa ja joulupäivänä toisessa? Niin no, onhan se kyllä noinkin. Itselleni varsinainen tärkeä päivä on aatto, joten en ajatellut asiaa noin. Ja meille loukkaannuttiin kyllä ihan jouluaatosta, kun ei sitä jaettu kahden mummolan välillä.
Mutta jos on tärkeää saada viettää joulupyhät kokonaan rauhassa, niin sitten viettää ne pyhät rauhassa. En näe tuossa yhtään mitään pahaa, joten mielipiteeni asiasta on (edelleen) näin: jokainen viettää tismalleen sellaisen joulunajan kuin itse haluaa. Ei ole tervettä aikuiselta ihmiseltä loukkaantua toisten tavasta viettää oman perheen kesken joulu.
Ilmaisu Jouluna kattaa kyllä ne kaikki kolme joulunpyhää.
Tehän ravaatte paljon. Enemmän kuin mitä ap:lta odotettiin. Mitä teillä tapahtuisi jos ette menisi mi nekään? Miksi menette?
Minusta sinä jankkaat pikkuasiasta, me menenne koska meistä on ihan kiva käydä kylässä joulupäivänä&tapanina. Jos ei olisi, emme menisi. Mummolat alle 10km päässä, ja meille nimenomaan tärkeää viettää aatto oman perheen kesken.
Se ei poissulje sitä, etteikö jonkun toisen ole ihan ok olla kaikki joulun pyhät kotona. En ymmärrä miksi takerrut asiaan, kun en ole kenellekään sanonut että näin pitäisi muidenkin tehdä? Kaikki viettäkööt omantyylisen joulunajan, ei näihin ole yhtä oikeaa tapaa. On tärkeää tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Jos haluaa olla kotona koko joulun,n iin sitten on!
Aah. Anoppi ja joulu.
Anopin mielestä vain "kunnon maalaisjoulu" on jotakin.
Kökötetään sisällä kolme päivää syömässä. Läskiä, lihaa ja perunaa. Ja juureksia.
Ja sitten saunoa pitää tuntitolkulla.
Mitään ei puhuta. Mitään muuta ohjlemaa ei ole kuin se sisällä kököttäminen ja lihan, läskin ja perunan syöminen.
Never again!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa tämä joulukeskustelu. Me päätettiin pitää ihan oma joulu siitä lähtien kun toinen lapsemme syntyi, siis ei haluttu edes kutsua kummankaan vanhempia. Sitten sitä nimittäin laskettaisiin kenen vuoro nyt tulla meille jouluksi ja entäs sisarukset jne. Tapaninpäivä ja joulupäivä sitten vietetään mummoloissa. Ja on muuten aivan luksusta viettää lempijuhlaa ihan omalla porukalla!
Totta kai joulun saa viettää juuri niin kuin haluaa, joulun on rauhan juhla! Joillekin se rauha on sitä, että mummot ja papat eivät ole hössöttämässä ja päsmäröimässä ympärillä, ja se pitää vain muiden hyväksyä.
Tietysti ap olette rauhassa kotona joulun ilman vieraita, ei kukaan täysjärkinen edes odota teiltä tuossa vaiheessa ramppaamista monessa eri paikkaa tai muiden kestitystä. Jos oikein tykästytte omaan pikku jouluunne, niin teette siitä teidän perheen perinteen. Lapsen syntyessä vanhemman tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sekä irtautuminen lapsuuden perheestä että terve itsekkyys. Lapsen hyvinvoinnille on kaikista tärkeintä vanhemman hyvinvointi. Valitettavasti harvalla hyvinoivaan elämään kuuluu anoppi, joka ei ole ihan varma kumpi nyt lapsen saa - mummo vai miniä. Nyt on aika opetella terveet rajat ja luoda se ihan oma perhe. Perhe, jonka elämään isovanhemmat kuuluvat, mutta vain isovanhemman roolissa. Tervettä irtautumista on se että välit säilyvät ja tavataan/ollaan yhteydessä sopivalla frekvenssillä, mutta perheen asioiden päätöksentekoon eivät vaikuta isovanhemmat.
Omilta vanhemmilta voi myös aikuistuessa vaatia käytöstapoja. Esimerkiksi nuo imetysasiat yms ovat henkilökohtaisia asioita, ja on hyvien käytöstapojen mukaista olla niihin puuttumatta. Samoin lapsenlapsen syntyessä pitää pystyä kunnioittamaan omaa lasta ja hänen puolisoaan vanhempina, ja olla hyppimättä vanhemman reviirille. Pitää opetella kokonaan uudenlainen rooli, joka perustuu molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen, eli isovanhemman rooli. Näitä voitte ap miettiä jo nyt: mitkä ovat teidän rajanne anopin suhteen? Mistä asioista sanotte suoraan hänelle ja millaista käytöstä ette siedä?
Ettehän te ole joulua omalla porukalla vaan olette just niitä jotka ravaa mummoloissa.
Ai koska tapanina kahvitellaan yhdessä mummolassa ja joulupäivänä toisessa? Niin no, onhan se kyllä noinkin. Itselleni varsinainen tärkeä päivä on aatto, joten en ajatellut asiaa noin. Ja meille loukkaannuttiin kyllä ihan jouluaatosta, kun ei sitä jaettu kahden mummolan välillä.
Mutta jos on tärkeää saada viettää joulupyhät kokonaan rauhassa, niin sitten viettää ne pyhät rauhassa. En näe tuossa yhtään mitään pahaa, joten mielipiteeni asiasta on (edelleen) näin: jokainen viettää tismalleen sellaisen joulunajan kuin itse haluaa. Ei ole tervettä aikuiselta ihmiseltä loukkaantua toisten tavasta viettää oman perheen kesken joulu.
Ilmaisu Jouluna kattaa kyllä ne kaikki kolme joulunpyhää.
Tehän ravaatte paljon. Enemmän kuin mitä ap:lta odotettiin. Mitä teillä tapahtuisi jos ette menisi mi nekään? Miksi menette?
Minusta sinä jankkaat pikkuasiasta, me menenne koska meistä on ihan kiva käydä kylässä joulupäivänä&tapanina. Jos ei olisi, emme menisi. Mummolat alle 10km päässä, ja meille nimenomaan tärkeää viettää aatto oman perheen kesken.
Se ei poissulje sitä, etteikö jonkun toisen ole ihan ok olla kaikki joulun pyhät kotona. En ymmärrä miksi takerrut asiaan, kun en ole kenellekään sanonut että näin pitäisi muidenkin tehdä? Kaikki viettäkööt omantyylisen joulunajan, ei näihin ole yhtä oikeaa tapaa. On tärkeää tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Jos haluaa olla kotona koko joulun,n iin sitten on!
No lähinnä huvittaa, miten paasaat että te olette oman perheen oanssa joulun, kun nimenomaan ette ole, vaan ravaatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa tämä joulukeskustelu. Me päätettiin pitää ihan oma joulu siitä lähtien kun toinen lapsemme syntyi, siis ei haluttu edes kutsua kummankaan vanhempia. Sitten sitä nimittäin laskettaisiin kenen vuoro nyt tulla meille jouluksi ja entäs sisarukset jne. Tapaninpäivä ja joulupäivä sitten vietetään mummoloissa. Ja on muuten aivan luksusta viettää lempijuhlaa ihan omalla porukalla!
Totta kai joulun saa viettää juuri niin kuin haluaa, joulun on rauhan juhla! Joillekin se rauha on sitä, että mummot ja papat eivät ole hössöttämässä ja päsmäröimässä ympärillä, ja se pitää vain muiden hyväksyä.
Tietysti ap olette rauhassa kotona joulun ilman vieraita, ei kukaan täysjärkinen edes odota teiltä tuossa vaiheessa ramppaamista monessa eri paikkaa tai muiden kestitystä. Jos oikein tykästytte omaan pikku jouluunne, niin teette siitä teidän perheen perinteen. Lapsen syntyessä vanhemman tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sekä irtautuminen lapsuuden perheestä että terve itsekkyys. Lapsen hyvinvoinnille on kaikista tärkeintä vanhemman hyvinvointi. Valitettavasti harvalla hyvinoivaan elämään kuuluu anoppi, joka ei ole ihan varma kumpi nyt lapsen saa - mummo vai miniä. Nyt on aika opetella terveet rajat ja luoda se ihan oma perhe. Perhe, jonka elämään isovanhemmat kuuluvat, mutta vain isovanhemman roolissa. Tervettä irtautumista on se että välit säilyvät ja tavataan/ollaan yhteydessä sopivalla frekvenssillä, mutta perheen asioiden päätöksentekoon eivät vaikuta isovanhemmat.
Omilta vanhemmilta voi myös aikuistuessa vaatia käytöstapoja. Esimerkiksi nuo imetysasiat yms ovat henkilökohtaisia asioita, ja on hyvien käytöstapojen mukaista olla niihin puuttumatta. Samoin lapsenlapsen syntyessä pitää pystyä kunnioittamaan omaa lasta ja hänen puolisoaan vanhempina, ja olla hyppimättä vanhemman reviirille. Pitää opetella kokonaan uudenlainen rooli, joka perustuu molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen, eli isovanhemman rooli. Näitä voitte ap miettiä jo nyt: mitkä ovat teidän rajanne anopin suhteen? Mistä asioista sanotte suoraan hänelle ja millaista käytöstä ette siedä?
Ettehän te ole joulua omalla porukalla vaan olette just niitä jotka ravaa mummoloissa.
Ai koska tapanina kahvitellaan yhdessä mummolassa ja joulupäivänä toisessa? Niin no, onhan se kyllä noinkin. Itselleni varsinainen tärkeä päivä on aatto, joten en ajatellut asiaa noin. Ja meille loukkaannuttiin kyllä ihan jouluaatosta, kun ei sitä jaettu kahden mummolan välillä.
Mutta jos on tärkeää saada viettää joulupyhät kokonaan rauhassa, niin sitten viettää ne pyhät rauhassa. En näe tuossa yhtään mitään pahaa, joten mielipiteeni asiasta on (edelleen) näin: jokainen viettää tismalleen sellaisen joulunajan kuin itse haluaa. Ei ole tervettä aikuiselta ihmiseltä loukkaantua toisten tavasta viettää oman perheen kesken joulu.
Ilmaisu Jouluna kattaa kyllä ne kaikki kolme joulunpyhää.
Tehän ravaatte paljon. Enemmän kuin mitä ap:lta odotettiin. Mitä teillä tapahtuisi jos ette menisi mi nekään? Miksi menette?
Minusta sinä jankkaat pikkuasiasta, me menenne koska meistä on ihan kiva käydä kylässä joulupäivänä&tapanina. Jos ei olisi, emme menisi. Mummolat alle 10km päässä, ja meille nimenomaan tärkeää viettää aatto oman perheen kesken.
Se ei poissulje sitä, etteikö jonkun toisen ole ihan ok olla kaikki joulun pyhät kotona. En ymmärrä miksi takerrut asiaan, kun en ole kenellekään sanonut että näin pitäisi muidenkin tehdä? Kaikki viettäkööt omantyylisen joulunajan, ei näihin ole yhtä oikeaa tapaa. On tärkeää tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Jos haluaa olla kotona koko joulun,n iin sitten on!
No lähinnä huvittaa, miten paasaat että te olette oman perheen oanssa joulun, kun nimenomaan ette ole, vaan ravaatte.
Ah, ketju sai oman jankkaajankin.
ÖÖ..Jouluruoka on pahaa eikä kotia tarvitse koristella 3 päivän takia.