Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tiesi jo kertoa, että imetän ainakin puoli vuotta + muita hössötyksen aiheita
18.09.2017 |
Ilmoitti minulle, että kyllä sinä sitten imetät ainakin 6kk. Kotoakaan en kuulemma aijo lapsen synnyttyä poistua. Esikoista siis odotan.
Lisäksi joka vuotinen jouluspektaakkeli (=eli ruokailu heidän luonaan) stressaa häntä jo nyt. Sanoin, että haluamme olla vain kotosalla joulun n. kuukauden ikäisen vauvamme kanssa, jotta ei tarvitse silloin ravata molempien vanhemmilla (joista molemmat vielä eronneetkin) ja väsyttää itseään sekä vauvaa. Hyvä ettei sydänkohtausta saanut, kun asiasta ilmoitin. Jotenkin kamala vääryys, jos haluammekin olla vain kotosalla VAIKKA melkein naapurissa asummekin.
Nyt stressaa ihan vietävästi, millainen hössötys ja päteminen siitä alkaa, tai siis pahenee, kun vauva syntyy. Nytkin jaksaa muistutella, että vauvan kanssa on ulkoiltava.. ihanko totta? :-D Pelkään pahoin, että emme saa olla kotona rauhassa lapsen synnyttyä.
Olen jo nyt saanut tarpeekseni!!! MITEN tämän tulee kestämään??? Mikä siinä on niin vaikeaa kunnioittaa toisten ihmisten/perheiden valintoja?
N25
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Voi jeesus. Mies menee piipahtamaan, pukee lapsen hyvin. Kolme pyhäpäivää, yksi lyhyt kahvireissu ei takuulla tapa ap:ta tai lasta. Mies varmasti riemuitsee.
Miten te kuvittelette että monilapsisessa perheessä se arki ylipäätään pyörii, jos joka mukulan kanssa halvaantuu puoleksi vuodeksi sisälle?
Kyllä meillä vauva on keikkunut jo arjessa mukana viikon päästä.
AP.lla ei ole montaa lasta. Saa rauhassa pesiä pienen vauvan kanssa kotonaan ja antaa kaiken huomion vauvalle. Harmi ettei teillä onnistu.
No ei todellakaan ole harmi. Kuka haluaa muumioitua kotiinsa??
Sekö että viettää ekan kuukauden/ekat viikot ja joulun vauvan kanssa kotona, tarkoittaa muumioitumista kotiin? :D Itsekin olin ekan kuukauden vauvan kanssa kotona toipumassa ja totuttelemassa uuteen arkeen. Kyllä sitä kerkeää touhuamaan ja ulkoilemaan myöhemminkin.
No jos siihen kuukauden loppuun osuu joulu niin kyllä aika omituista on ettei edes kahville pääse. Tai mieskään ei voi käydä lapsuudenkodissaan. Kysehän oli anoppilasta jola on lähelllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Voi jeesus. Mies menee piipahtamaan, pukee lapsen hyvin. Kolme pyhäpäivää, yksi lyhyt kahvireissu ei takuulla tapa ap:ta tai lasta. Mies varmasti riemuitsee.
Miten te kuvittelette että monilapsisessa perheessä se arki ylipäätään pyörii, jos joka mukulan kanssa halvaantuu puoleksi vuodeksi sisälle?
Kyllä meillä vauva on keikkunut jo arjessa mukana viikon päästä.
Unohdat täysin sen, että miksi pitäisi mennä osan perheestä jouluna kylään? Jos on sovittu että ovat oman perheen kesken kotona joulun? Sinun ja ap:n anopinko mieliksi se ap:n mies lähtee vauvan kanssa, sen sijaan että nauttisivat kahdestaan vauvan kanssa ensimmäisestä joulusta. Miksi sinulla on noin kova tarve neuvoa anonyymin palstailijan joulua, oletko itse anoppi ja siksi kolahtaa? Ap ja miehensä ovat jo päättäneet omasta joulustaan. Miksi se päätös pitäisi muuttaa?
Meneekö se yhteinen kolmen juhlapyhän joulu todella oikeasti pialle siitä että mies käy moikkaamassa vanhempiaan esim tapanina iltapäivällä?
Ruotsin prinssin toien poika syntyi torstaina ja lauantaina hän oli ajamassa rallia😂 Ja maanantaina vietti juhlaa sukunsa kanssa.
On se kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Voi jeesus. Mies menee piipahtamaan, pukee lapsen hyvin. Kolme pyhäpäivää, yksi lyhyt kahvireissu ei takuulla tapa ap:ta tai lasta. Mies varmasti riemuitsee.
Miten te kuvittelette että monilapsisessa perheessä se arki ylipäätään pyörii, jos joka mukulan kanssa halvaantuu puoleksi vuodeksi sisälle?
Kyllä meillä vauva on keikkunut jo arjessa mukana viikon päästä.
AP.lla ei ole montaa lasta. Saa rauhassa pesiä pienen vauvan kanssa kotonaan ja antaa kaiken huomion vauvalle. Harmi ettei teillä onnistu.
No ei todellakaan ole harmi. Kuka haluaa muumioitua kotiinsa??
Sekö että viettää ekan kuukauden/ekat viikot ja joulun vauvan kanssa kotona, tarkoittaa muumioitumista kotiin? :D Itsekin olin ekan kuukauden vauvan kanssa kotona toipumassa ja totuttelemassa uuteen arkeen. Kyllä sitä kerkeää touhuamaan ja ulkoilemaan myöhemminkin.
No jos siihen kuukauden loppuun osuu joulu niin kyllä aika omituista on ettei edes kahville pääse. Tai mieskään ei voi käydä lapsuudenkodissaan. Kysehän oli anoppilasta jola on lähelllä.
Yritä jo ymmärtää, etteit kaikki tapaa sukua jouluna. Suomessa on hyvin erilaisia perinteitä. Minun lapsuuden joulut olivat perhejouluja, siis ydinperheen. Pyhien jälkeen käytiin mummolassa ja uusi vuosi ystäväperheen kanssa. Todella lämpimät muistot ovat vanhempia kohtaan, jotka rauhoittivat joulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Voi jeesus. Mies menee piipahtamaan, pukee lapsen hyvin. Kolme pyhäpäivää, yksi lyhyt kahvireissu ei takuulla tapa ap:ta tai lasta. Mies varmasti riemuitsee.
Miten te kuvittelette että monilapsisessa perheessä se arki ylipäätään pyörii, jos joka mukulan kanssa halvaantuu puoleksi vuodeksi sisälle?
Kyllä meillä vauva on keikkunut jo arjessa mukana viikon päästä.
Unohdat täysin sen, että miksi pitäisi mennä osan perheestä jouluna kylään? Jos on sovittu että ovat oman perheen kesken kotona joulun? Sinun ja ap:n anopinko mieliksi se ap:n mies lähtee vauvan kanssa, sen sijaan että nauttisivat kahdestaan vauvan kanssa ensimmäisestä joulusta. Miksi sinulla on noin kova tarve neuvoa anonyymin palstailijan joulua, oletko itse anoppi ja siksi kolahtaa? Ap ja miehensä ovat jo päättäneet omasta joulustaan. Miksi se päätös pitäisi muuttaa?
Meneekö se yhteinen kolmen juhlapyhän joulu todella oikeasti pialle siitä että mies käy moikkaamassa vanhempiaan esim tapanina iltapäivällä?
No meneekö pilalle jos ei käy? Entä jos mies ei halua? Etkö ymmärrä, sinulle ei kuulu miten toiset viettävät joulunsa. Ei ole oikeaa tapaa näissä asioissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Voi jeesus. Mies menee piipahtamaan, pukee lapsen hyvin. Kolme pyhäpäivää, yksi lyhyt kahvireissu ei takuulla tapa ap:ta tai lasta. Mies varmasti riemuitsee.
Miten te kuvittelette että monilapsisessa perheessä se arki ylipäätään pyörii, jos joka mukulan kanssa halvaantuu puoleksi vuodeksi sisälle?
Kyllä meillä vauva on keikkunut jo arjessa mukana viikon päästä.
AP.lla ei ole montaa lasta. Saa rauhassa pesiä pienen vauvan kanssa kotonaan ja antaa kaiken huomion vauvalle. Harmi ettei teillä onnistu.
No ei todellakaan ole harmi. Kuka haluaa muumioitua kotiinsa??
Sekö että viettää ekan kuukauden/ekat viikot ja joulun vauvan kanssa kotona, tarkoittaa muumioitumista kotiin? :D Itsekin olin ekan kuukauden vauvan kanssa kotona toipumassa ja totuttelemassa uuteen arkeen. Kyllä sitä kerkeää touhuamaan ja ulkoilemaan myöhemminkin.
No jos siihen kuukauden loppuun osuu joulu niin kyllä aika omituista on ettei edes kahville pääse. Tai mieskään ei voi käydä lapsuudenkodissaan. Kysehän oli anoppilasta jola on lähelllä.
Yritä jo ymmärtää, etteit kaikki tapaa sukua jouluna. Suomessa on hyvin erilaisia perinteitä. Minun lapsuuden joulut olivat perhejouluja, siis ydinperheen. Pyhien jälkeen käytiin mummolassa ja uusi vuosi ystäväperheen kanssa. Todella lämpimät muistot ovat vanhempia kohtaan, jotka rauhoittivat joulun.
No miehen suvussa selkeesti on tavattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Voi jeesus. Mies menee piipahtamaan, pukee lapsen hyvin. Kolme pyhäpäivää, yksi lyhyt kahvireissu ei takuulla tapa ap:ta tai lasta. Mies varmasti riemuitsee.
Miten te kuvittelette että monilapsisessa perheessä se arki ylipäätään pyörii, jos joka mukulan kanssa halvaantuu puoleksi vuodeksi sisälle?
Kyllä meillä vauva on keikkunut jo arjessa mukana viikon päästä.
Unohdat täysin sen, että miksi pitäisi mennä osan perheestä jouluna kylään? Jos on sovittu että ovat oman perheen kesken kotona joulun? Sinun ja ap:n anopinko mieliksi se ap:n mies lähtee vauvan kanssa, sen sijaan että nauttisivat kahdestaan vauvan kanssa ensimmäisestä joulusta. Miksi sinulla on noin kova tarve neuvoa anonyymin palstailijan joulua, oletko itse anoppi ja siksi kolahtaa? Ap ja miehensä ovat jo päättäneet omasta joulustaan. Miksi se päätös pitäisi muuttaa?
Meneekö se yhteinen kolmen juhlapyhän joulu todella oikeasti pialle siitä että mies käy moikkaamassa vanhempiaan esim tapanina iltapäivällä?
No meneekö pilalle jos ei käy? Entä jos mies ei halua? Etkö ymmärrä, sinulle ei kuulu miten toiset viettävät joulunsa. Ei ole oikeaa tapaa näissä asioissa
Ei ole myöskään miniältä asiallista alkaa vaatia jotain bunkkeria sinne kotiinsa ja muuttaa sen miehen suvun perinteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noilla, jotka pesivät kotonaan yksin kuukausia, on vain ikävä kyllä isompi riski sairastua masennukseen.
Meille tulossa marraskuussa kolmas lapsi, ja taatusti mennään jouluksi anoppilaan. Saan levätä ja syödä hyvin, ja isommat lapset saavat isovanhempien huomion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Voi jeesus. Mies menee piipahtamaan, pukee lapsen hyvin. Kolme pyhäpäivää, yksi lyhyt kahvireissu ei takuulla tapa ap:ta tai lasta. Mies varmasti riemuitsee.
Miten te kuvittelette että monilapsisessa perheessä se arki ylipäätään pyörii, jos joka mukulan kanssa halvaantuu puoleksi vuodeksi sisälle?
Kyllä meillä vauva on keikkunut jo arjessa mukana viikon päästä.
AP.lla ei ole montaa lasta. Saa rauhassa pesiä pienen vauvan kanssa kotonaan ja antaa kaiken huomion vauvalle. Harmi ettei teillä onnistu.
No ei todellakaan ole harmi. Kuka haluaa muumioitua kotiinsa??
Sekö että viettää ekan kuukauden/ekat viikot ja joulun vauvan kanssa kotona, tarkoittaa muumioitumista kotiin? :D Itsekin olin ekan kuukauden vauvan kanssa kotona toipumassa ja totuttelemassa uuteen arkeen. Kyllä sitä kerkeää touhuamaan ja ulkoilemaan myöhemminkin.
No jos siihen kuukauden loppuun osuu joulu niin kyllä aika omituista on ettei edes kahville pääse. Tai mieskään ei voi käydä lapsuudenkodissaan. Kysehän oli anoppilasta jola on lähelllä.
Yritä jo ymmärtää, etteit kaikki tapaa sukua jouluna. Suomessa on hyvin erilaisia perinteitä. Minun lapsuuden joulut olivat perhejouluja, siis ydinperheen. Pyhien jälkeen käytiin mummolassa ja uusi vuosi ystäväperheen kanssa. Todella lämpimät muistot ovat vanhempia kohtaan, jotka rauhoittivat joulun.
No miehen suvussa selkeesti on tavattu.
Niin ja kun perheeseen syntyy lapsi, niin perhe saattaa luoda omat tapansa. Suvun pitää se vain hyväksyä, eipä oikein muu auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset sinä voi järjestä sitä joulua? Jos kerran te ette voi mennä muualle.
Miksi tuoreen äidin pitäisi järjestää joulu tai vaihtoehtoisesti lähteä jonkun luo hössötyksiin?
Mites, jos saisi olla vaan rauhassa kotona vauvaansa tutustuen.
No ei se yksi kahvittelu nyt noin ylivoimaista voi olla. Kaksi aikuista ja yksi lapsi. Pitäähän sen lapsiperheen muutenkik oppia siihen ettei koko maailma pysähdy.
Itse vihaan joulua ja joka jouluista hössötystä! En laita joulua ollenkaan enkä tahdo sitä muuallakaan vuettää
Vierailija kirjoitti:
Mikset sinä voi järjestä sitä joulua? Jos kerran te ette voi mennä muualle.
Tämän typeryyden voi sanoa vain ihminen jolla ei ole lapsia. Että synnäriltä suoraan juhlia järjestämään?
Ap:lle sen verran, että älä stressaa. Kun vauva syntyy, koko muu maailma katoaa joksikin aikaa. Olet niin kiinni siinä 24/7 ja kuolemanväsynyt, että sulle on Aivan sama tuleeko maailmanloppu vaiko valittava anoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Voi jeesus. Mies menee piipahtamaan, pukee lapsen hyvin. Kolme pyhäpäivää, yksi lyhyt kahvireissu ei takuulla tapa ap:ta tai lasta. Mies varmasti riemuitsee.
Miten te kuvittelette että monilapsisessa perheessä se arki ylipäätään pyörii, jos joka mukulan kanssa halvaantuu puoleksi vuodeksi sisälle?
Kyllä meillä vauva on keikkunut jo arjessa mukana viikon päästä.
Unohdat täysin sen, että miksi pitäisi mennä osan perheestä jouluna kylään? Jos on sovittu että ovat oman perheen kesken kotona joulun? Sinun ja ap:n anopinko mieliksi se ap:n mies lähtee vauvan kanssa, sen sijaan että nauttisivat kahdestaan vauvan kanssa ensimmäisestä joulusta. Miksi sinulla on noin kova tarve neuvoa anonyymin palstailijan joulua, oletko itse anoppi ja siksi kolahtaa? Ap ja miehensä ovat jo päättäneet omasta joulustaan. Miksi se päätös pitäisi muuttaa?
Meneekö se yhteinen kolmen juhlapyhän joulu todella oikeasti pialle siitä että mies käy moikkaamassa vanhempiaan esim tapanina iltapäivällä?
No meneekö pilalle jos ei käy? Entä jos mies ei halua? Etkö ymmärrä, sinulle ei kuulu miten toiset viettävät joulunsa. Ei ole oikeaa tapaa näissä asioissa
Ei ole myöskään miniältä asiallista alkaa vaatia jotain bunkkeria sinne kotiinsa ja muuttaa sen miehen suvun perinteet.
Voi jösses, sä itse purat nyt täällä jostain omasta miniästä tai kälystä tai muusta sukulaisesta. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö ap:n mies olisi ollut mukana päätöksessä.
Ei ihmisellä ole mitään velvollisuutta noudattaa koko elämäänsä jotain suvun perinnettä. On vain tervettä että vanhemmiksi tultuaan ihmiset haluavat luoda itse omia perinteitä myös, ja osaavat kyseenalaistaa suvun perinteet.
Vierailija kirjoitti:
Noilla, jotka pesivät kotonaan yksin kuukausia, on vain ikävä kyllä isompi riski sairastua masennukseen.
Meille tulossa marraskuussa kolmas lapsi, ja taatusti mennään jouluksi anoppilaan. Saan levätä ja syödä hyvin, ja isommat lapset saavat isovanhempien huomion.
No höpöhöpö. Isompi riski masennukseen olisi lähteä väsyttämään itseään väkisin kyläilemällä,vaikka kiinnostusta ja jakamista ei ole. Minulla oli vaikea raskaus,vaikea synnytys ja haastava vauva. Todella tarvitsin sen lepokuukauden. Eikä me mitään kotiin muumioiduttu,käytiin vaunulenkillä,kaupassa ym.omalla perheellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee vaan niinkuin itsestä hyvälle tuntuu! Anopin mielen mukaan ei kannata alkaa elää, vaan pahenee ja pahenee ja vaatimukset kasvaa. Vauva on teidän lapsenne, ei mikään näyttelyesine, ja imettää voit niin pitkään kuin itse haluat. Pidä puolesi! Mukavaa syksyä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo anopin käytös ei ole millään tavalla ylipääsemättömän kamalaa.
Imetyksestä ei kukaan tässä vaiheessa tiedä.
Ja on ihan ymmärrettävää että joulu on sukujuhla. Ei kai se synnytys nyt halvaannuta tms. niin totaalisesti, ettei esim jouluna pysty piipahtamaan kahville sinne anoppilaan. Jos äiti voi huonosti edelleen, miksei isä voi mennä lapsen kanssa?
Siis mitä? Miksi PITÄISI mennä kahville anoppilaan jos ei halua? Itse olin kyllä tosi väsynyt ja kipeä vielä kuukausi synnytyksen jälkeen. Olisin kyllä voinut raahautua kahville anoppilaan(ja raahauduinkin) mutta mikään pakko se ei ole. Joulun saa viettää vaikka yökkärissä pizzaa syöden jos haluaa.
No sitten ei mene, mutta mies ja lapsi voi ihan hyvin piipahtaa.
Jos ap anoppinsa mukaan imettää, niin eiköhän kuukauden vanha vauva pysy sen ravintolähteensä luona.
Sitä paitsi, ap ja miehensähän ovat yhdessä päättäneet viettää kotona joulun. Miksi oletat että mieskään sen kummemmin haluaa noin pienen kanssa pakkasella lähteä kyläilemään, vielä ilman sitä kaiken pelastavaa rintaa.
Eli anoppi pakottaa puolen vuoden imetykseen, anoppi suorittaa joulua, ap.lta ei tule tulemaan maitoa, hän aikoo olla kipeä vielä jouluna, hän aikoo riidellä muistakin asioista anopin kanssa, hän aikoo imettää mutta päin honkiahan se menee ja jouluna tulee olemaan pakkasta vaikka viimeisenä kahdeksana vuotena lämpöä on ollut liki 10'
Hyvä! Kuis, ootko suunnitellu muuta näin 4 kk janalla??
Ap.n lapsi ei ole vielä edes syntynyt ja kaiken tämän hän on suunnitellut. Joulukin kinkkisine pulmineen on raskaushuuruisessa päässä mennyt ennen joulua varmasti kymmeneen kertaan pieleen.
Nämä oli ihan ketjusta poimittuja skenaarioita.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoitti minulle, että kyllä sinä sitten imetät ainakin 6kk. Kotoakaan en kuulemma aijo lapsen synnyttyä poistua. Esikoista siis odotan.
Lisäksi joka vuotinen jouluspektaakkeli (=eli ruokailu heidän luonaan) stressaa häntä jo nyt. Sanoin, että haluamme olla vain kotosalla joulun n. kuukauden ikäisen vauvamme kanssa, jotta ei tarvitse silloin ravata molempien vanhemmilla (joista molemmat vielä eronneetkin) ja väsyttää itseään sekä vauvaa. Hyvä ettei sydänkohtausta saanut, kun asiasta ilmoitin. Jotenkin kamala vääryys, jos haluammekin olla vain kotosalla VAIKKA melkein naapurissa asummekin.
Nyt stressaa ihan vietävästi, millainen hössötys ja päteminen siitä alkaa, tai siis pahenee, kun vauva syntyy. Nytkin jaksaa muistutella, että vauvan kanssa on ulkoiltava.. ihanko totta? :-D Pelkään pahoin, että emme saa olla kotona rauhassa lapsen synnyttyä.
Olen jo nyt saanut tarpeekseni!!! MITEN tämän tulee kestämään??? Mikä siinä on niin vaikeaa kunnioittaa toisten ihmisten/perheiden valintoja?
N25
Voit tulla luokseni turvaan tuolta noita-akalta. Synnytettyäsi vauvan voit vaihtaa myös minun pissavaippani samalla kun vaihdat vauvalle. T: Arto-vauva 61 v.
Anoppi pakottaa ap.n olemaan kotona ja vierailemaan heillä...
Pakottaa imettämään ja pakottaa pysymään kotona koska pakottaa imettämään 6 kk. Silti saa halvauksen kun ap ei lupaa mennä kylään naapuriin anopille..
Ettei nyt vaan ois vähä..hmm..turhan keksittyä?
Nii haluaako se anoppi sua oikeasti sinne? Jos pakottaa sut imettämään voi olla, ettei oikeasti haluakaan.. Mitä jos se on anopin ja miehen juoni? Koittavat sekoittaa sun pään.. Ethän sä voi minnekään lähteä kun sä imetät.. Mut jos et mee se on silti vihainen.
Sinuna jättäisin miehen! Se on selvästi mukana juonessa!!
Vierailija kirjoitti:
Nii haluaako se anoppi sua oikeasti sinne? Jos pakottaa sut imettämään voi olla, ettei oikeasti haluakaan.. Mitä jos se on anopin ja miehen juoni? Koittavat sekoittaa sun pään.. Ethän sä voi minnekään lähteä kun sä imetät.. Mut jos et mee se on silti vihainen.
Sinuna jättäisin miehen! Se on selvästi mukana juonessa!!
Pitäisiköhän sun jo palata normaalielämän pariin? Selvästi nämä sekoiluskenaarioviestit ovat yhdeltä ja samalta kirjoittajalta.
Se voi kirpaista, mutta iso osa tuoreista vanhemmista ottaa jonkinasteisen pesäeron vanhemmistaan, sisaruksistaan ym. suvusta. On ihan normaalia esikoisen syntyessä alkaa luoda oman perheen perinteitä ja niitä kuuluisia rajoja. Mistä alkaa meidän perhe ja mihin se loppuu. Millä tavalla isovanhempien on ok osallistua ja millä tavalla ei.
Tämä voi olla joskus todella vaikea hyväksyä suvun puolelta. Minusta tuntuu että sinulla on itselläsi taustalla tämänkaltaista pettymystä, jota purat tässä ketjussa. Toki se on vain anonyymin ihmisen spekulaatiota toisesta, mutta jos näin on, niin kannattaa alkaa käsitellä asiaa erilaisesta asenteesta käsin. Tuolla asenteella menettää vain välit lapsiperheeseen.
Sekö että viettää ekan kuukauden/ekat viikot ja joulun vauvan kanssa kotona, tarkoittaa muumioitumista kotiin? :D Itsekin olin ekan kuukauden vauvan kanssa kotona toipumassa ja totuttelemassa uuteen arkeen. Kyllä sitä kerkeää touhuamaan ja ulkoilemaan myöhemminkin.