Yksilapsinen, miksi sinulla on vain yksi lapsi? Miksi et hankkinut lisää lapsia?
Tuntuuko, että yksi lapsi on sinulle riittävästi?
Itselläni on yksi lapsi, kolmosluokkalainen jo. Ystävistäni useimmilla on vähintään kaksi ja joillakin jopa kolmekin lasta. Itsekin olen kuullut välillä, että "kyllähän tekin vielä kerkeisitte..,"
No joo. Kerettäis kerettäis. Mutta kun ei haluta. Me haluttiin vain yksi lapsi. Koska...
-yhden lapsen saa helposti isovanhemmille hoitoon. Isovanhemmat jopa itse välillä pyytävät lastamme kylään.
-tarvitsee käydä vain yhden kerran koulurumba läpi. Saa keskittyä yhteen lapseen ja hänen läksyihinsä kerrallaan ilman että toinen muksu kaipaisi vieressä huomiota ja häiritsisi keskittymistä.
-taloudellisesti halvempaa kun ei tarvitse ostaa useammalle lapselle vaatteita, ruokaa, puhelimia, polkupyöriä....
-matkustelu helpompaa. Ei tarvitse kuunnella lasten kinastelua.
-omaa aikaa ja hiljaisuutta saa riittävästi. Mun hermot ei kestäis jatkuvaa riitaa ja älämölöä ja huutoa...
Tässä ainakin alkuunsa. Listaa voisi jatkaa loputtomasti.
Kertokaa te muut lisää.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Rahat riittävät paremmin, kun on vain yksi lapsi.
Kannattaa jo etukäteen miettiä mm. tulevaisuuden lukiokustannuksia ym. Valtiolta voi olla vastaisuudessa turha odottaa tulonsiirtoja. Eläkkeitäkin kannattaa alkaa säästämään hyvissä ajoin ihan itse.
Tämäpä, miljoonasti alleviivattuna.
Tukia pienennetään jatkuvasti, joitain jopa poistettu. Kyllä kannattaa miettiä siltä kantilta, että mitä jos 18-vuoden päästä ei ole enää opintotukia/ on lätkäisty lukukausimaksut tms.
En itse ainakaan tuudittautuisi täysin ajatukseen, että kyllähän tuosta jotenkin lutviutuu. Kyse on kuitenkin lapsen tulevaisuudesta.
Yksi saatiin lääketieteen avulla. Toista ei, vaikka kaikki kivet käännettiin ja rahaa kului mielestäni kohtuuttoman paljon. Onnelliset tästä ainokaisesta ❤
Vierailija kirjoitti:
Rahat riittävät paremmin, kun on vain yksi lapsi.
Kannattaa jo etukäteen miettiä mm. tulevaisuuden lukiokustannuksia ym. Valtiolta voi olla vastaisuudessa turha odottaa tulonsiirtoja. Eläkkeitäkin kannattaa alkaa säästämään hyvissä ajoin ihan itse.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Sisarus voi myös pilata elämän. Olen läheltä nähnyt näitä kun aikuisenakin vielä tapellaan ja vihataan.
Kyllä!
Jos joku tulee sanomaan, että "kyllä vielä kerkeäisitte..."
Mitä hän oikeasti sanoo?
"Teidän kannattaisi puolisonne kanssa harrastaa suojaamatonta yhdyntää".
Miksi kukaan ihminen kommentoi tuollaisia?
Onko nämä tällaiset ihmiset rajattomia, narskuja, pervoja vai mitä?
Ällötys!
🤢🤮
No, yksiselitteisesti päätin että toista lasta aletaan yrittämään vain siinä tapauksessa että meille tulee vauvakuume. Ei tullut minulle, eikä lapsen isälle.
Kun lapsemme oli 4 kk, hänellä todettiin erittäin paljon arkea kuormittavat allergiat ja iho-oireet. Siinä ruokien vahtimisessa ja lapsen rasvaamisessa ja lääkärissä ramppaamisessa mentiin 2 lapsen ekaa elinvuotta. Sitten alkoi korvavaivat ja vasta 16 korvatulehduksen jälkeen päästiin putkitukseen ja risojen poistoon. Tässä vaiheessa elämä helpottui merkittävästi ja alettiin matkustella paljon.
Voin sanoa että kun on 2 lapsesta huolehtivaa vanhempaa, 2 lasta menee oikein hyvin. Mutta jos äiti huolehtii 80% asioista ja käy lisäksi työssä, ei lapsia kannata missään nimessä tehdä enempää kuin yksi.
Meidän nyt aikuinen lapsi ei ole koskaan kaivannut sisaruksia. Hänellä on lämpimät välit kumpaankin vanhempaansa.
En ole koskaan kaivannut lisää lapsia. Rakastan ainokaistani.
Olisin halunnut enemmän lapsia, mutta ssin ekan niin vanhana, että ikä tuli vastaan.
En pystynyt saamaan enempää lapsia. Ei se aina ole itsestäänselvää että yksi raskaus jos onnistui niin sitten toinenkin!
Mies ei suostu toiseen lapseen niin jäämme yksilapsisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska erosin lapsen isästä, kun lapsi oli 1,5-vuotias. Sen jälkeen olen keskittynyt kokoamaan itseni, kouluttautumaan loppuun ja seuraavaksi pitäisi valmistua ja etsiä hyvä työpaikka. Kun olen riittävän vakaassa taloustilanteessa, saatan hankkia toisen lapsen - yksin. En ole enää missään määrin kiinnostunut arvailemaan, olisiko kaikin puolin lupaava mies hyvä isä vai ei, kestääkö parisuhde, mitä jos tulee ero niin miten tapaamiset, jne jne. Mulle sopii lapsen kanssa yksin oleminen.
Saas sitten nähdä, jaksanko oikeasti enää alkaa vauvarumbaan alusta saakka. Esikoinen on nyt 5-vuotias.
miksi erosit lapsen isästä kun lapsi oli pieni? Millainen puoliso/isä hän oli?
Vierailija kirjoitti:
Mies ei suostu toiseen lapseen niin jäämme yksilapsisiksi.
Miksi asiasta ei sovittu ennen suhteen aloitusta?
Olen liian mukavuudenhaluinen. Yhden kanssa on vuosi vuodelta helpottanut, ei mitään kiinnostusta aloittaa rumbaa alusta. ;)
Vierailija kirjoitti:
Mies ei suostu toiseen lapseen niin jäämme yksilapsisiksi.
Viisas mies!
Vierailija kirjoitti:
Eli ihan puhtaasti itsekkäistä syistä ette halua lapsellenne sisarusta?
Jep. Eikä edes hävetä myöntää sitä. ;) Miksi tehdä elämästä kärsimysnäytelmää esim. hankkimalla pienellä ikäerolla lapsilauman? ;)
Vierailija kirjoitti:
Miten se on vaikuttanut kuinka monta sisarusta itsellänne on?
Mulla ei ole sisaruksia ja myös oma lapseni on sitä myöten ainokainen. Tiedän omasta kokemuksesta että ainoan lapsen elämä on varsin hyvää. Vanhemmilla riittää aikaa, energiaa, taloudellisia resursseja yms yms.
Ei pienintäkään mielenkiintoa hommata lisää lapsia. Siksi.
Oli ajatus että jos joskus saan lapsen niin toivon tyttöä. Tyttö tuli ja enempää en halunnut, eikä mieskään.
Ei kaikki ole omia valintoja. Minun lapseni isä kuoli vakavaan sairauteen, kun lapsi oli vielä vauva. Elelin yksinhuoltajana melkein 10 vuotta ja sitten kun tapasin uuden miehen niin olimme liian vanhoja hankkimaan lapsia.
Minulla on 5 siskoa ja kolme veljeä. Olen tekemisissä vain yhden siskon ja yhden veljen kanssa. Isä kuollut, äiti hoivakodissa kaukana. Näen häntä 2 kertaa vuodessa. Ammattilaiset hoitavat. Itsellä yksi vahinkolapsi. Mentiin naimisiin,mutta halusin töihin. Ei mitään mammalomia.