Lue keskustelun säännöt.
Taisin suututtaa miehen eksän
03.09.2017 |
Mieheni ex toi heidän tyttärensä meille viettämään isäviikonloppua ja tytöllä oli kerrosateria mukana. No täällä on muitakin lapsia ja näiden alkoi myös tehdä mieli kun näkivät mitä yksi toi tullessaan. Päätin sitten jakaa kerroshampurilaisen kolmeen osaan ja jakaa myös ranskalaiset ja limun. Kaikki sai suurin piirtein saman kokoiset miniannokset eikä tullut riitaa tai kateutta. No tyttö oli kuitenkin kertonut asiasta äidilleen joka nosti asiasta metelin.
Kysyin, että miksei tyttö syönyt hampurilaistaan ennen tänne tuloa, koska tiesi että täällä on muitakin lapsia, niin sain vastaukseksi vaan että ei ole hänen tehtävänsä ajatella muiden pentuja. Tytön isä on ollut kanssani samaa mieltä ja sanoikin eksälleen että voisi seuraavalla kerralla ajatella vähän pidemmälle. Millä saa myös aina ruokaa ja jääkaapille on kaikilla vapaapääsy, eli nälissään tyttö ei todellakaan olisi joutunut olemaan.
Teinkö nyt väärin?
Kommentit (265)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää noita peukutuksien suhdelukua, jos ei tämä sitten ole masinoitu trollaus. Tytön äiti tekee joko ajattelemattomuuttaan tai ilkeyttään ison luokan virheen. Tuo ruokkimattoman lapsen isälleen pikaruoka mukana muiden lasten sekaan. Meillä moinen poikkeustapaus pitäisi ilman muuta soittaa etukäteen, että onnistuuko ja sille pitää olla hyvä syy.
Ap paikkasi tilanteen ihan ok - kaikkien muiden mielestä kuin äidin. Ja näköjään vauva-foorumin enemmistön. Kaikkea sitä ihmiskunnasta oppii vielä vanhoilla päivilläänkin.
Nimenomaan. Palsta täynnä katkeroituneita ääliöitä, joiden mielestä exän toiminnassa ei ollut mitään vikaa.
Nimenomaan eksän toiminnassa oli suurin vika, mutta nyt keskustellaankin siitä, toimiko ap oikein kun jakoi ruoan, jota ei olisi tuolla tavalla pitänyt toisten eteen tuoda. Minun mielipiteeni on, että tuskin yksittäisenä tapauksena kenellekään mitään suurempaa vahinkoa tapahtui, mutta jos ruoka oli ostettu tytölle nälkään, niin ei se mielestäni silloin ole "herkku" ja noin pienestä määrästä ei nälkä lähde. Ja muutenkin näitä vastauksia lukiessani olen sitä mieltä, että lapsen olisi pitänyt saada pitää ruokansa, ja korvata se omille lapsille jotenkin muuten. Tai jakamisen olisi pitänyt olla tytön oma toive, ei niin että ap vain ottaa ja jakaa.
Jatkossa pitää sitten olla sovittuna, että omat eväät syödään ennen taloon tuloa, ja mukaan vain sellaista mistä riittää kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää noita peukutuksien suhdelukua, jos ei tämä sitten ole masinoitu trollaus. Tytön äiti tekee joko ajattelemattomuuttaan tai ilkeyttään ison luokan virheen. Tuo ruokkimattoman lapsen isälleen pikaruoka mukana muiden lasten sekaan. Meillä moinen poikkeustapaus pitäisi ilman muuta soittaa etukäteen, että onnistuuko ja sille pitää olla hyvä syy.
Ap paikkasi tilanteen ihan ok - kaikkien muiden mielestä kuin äidin. Ja näköjään vauva-foorumin enemmistön. Kaikkea sitä ihmiskunnasta oppii vielä vanhoilla päivilläänkin.
Nimenomaan. Palsta täynnä katkeroituneita ääliöitä, joiden mielestä exän toiminnassa ei ollut mitään vikaa.
Nimenomaan eksän toiminnassa oli suurin vika, mutta nyt keskustellaankin siitä, toimiko ap oikein kun jakoi ruoan, jota ei olisi tuolla tavalla pitänyt toisten eteen tuoda. Minun mielipiteeni on, että tuskin yksittäisenä tapauksena kenellekään mitään suurempaa vahinkoa tapahtui, mutta jos ruoka oli ostettu tytölle nälkään, niin ei se mielestäni silloin ole "herkku" ja noin pienestä määrästä ei nälkä lähde. Ja muutenkin näitä vastauksia lukiessani olen sitä mieltä, että lapsen olisi pitänyt saada pitää ruokansa, ja korvata se omille lapsille jotenkin muuten. Tai jakamisen olisi pitänyt olla tytön oma toive, ei niin että ap vain ottaa ja jakaa.
Jatkossa pitää sitten olla sovittuna, että omat eväät syödään ennen taloon tuloa, ja mukaan vain sellaista mistä riittää kaikille.
Mitä? Ettei kukaan saa tuoda taloon mitään itselleen ostamaansa tai joltain saatua ruokaa?
En ole juuri oudompaa sääntöä kuullut.
Vai tällä tietenkin jälleen haluttiin edelleen osoittaa sille yhdelle lapselle ettei luule että se on sen koti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on kasvatettu niin, että kaikki pitää jakaa hysteerisen tasan sisarusten kesken, siis ihan kaikki. Tiedättekö mitä tästä seurasi? Minun on yhä hyvin vaikea kolmekymppisenäkin ymmärtää, missä menee omat rajani enkä "uskalla" omistaa mitään, hankkia itselle mitään, koska takaraivossa on se lapsuuden pelko, että se pitää kuitenkin jakaa, koska mitään ei saanut itse omistaa. En osaa puolustaa omaisuuttani enkä aina tajua, että minulla on siihen oikeus. Vastaavasti olen äärettömän kateellinen jos esim. puolisoni saa jotain, mitä minä en saa. Lapsena kun oli täysi oikeus saada samalla myös itse. Tietenkään en IKINÄ näytä tätä kateutta, vaan iloitsen mukana, mutta se on tunteena hyvin painostava ja raskas. Ja ennenkaikkea turha. Älkää kasvattako lapsianne näin.
Se, että teillä oli sairauteen asti pakko jakaa kotona ja sinä sairastuit tästä, ei tarkoita sitä, että normaalit ihmiset normaaleissa perheissä eivät osaisi olla tasapuolisia, ihan vain kohteliaisuuttaan!
En sanonutkaan noin, älä laita sanoja suuhuni. Mutta siitä voidaan olla montaa mieltä, onko tervettä tasapuolisuutta alkaa silpimään jotain hampurilaisateriaa. Meillä tehtiin vastaavalla tavalla, jos joku sisaruksista oli ostanut omilla rahoillaan itselleen jotain, vaikka suklaapatukan. Minusta tämä on aika vastaava tilanne, lapsi on saanut jotain ja sitten se otetaan häneltä väkisin pois ja jaetaan. Ei se ole lapsen syy, että hänen oma vanhempansa on törppö eikä ajatellut muita lapsia. Nyt tämä kostettiin lapselle, mikä on väärin ja opettaa hänelle että häneltä saakin ottaa jotain noin vain pois.
Ap kirjoitti: "Ei tämä miehen tytär ollut pahoillaan aterian jakamisesta ja äidilleenkin asian ilmaisi jossain sivulauseessa eikä mitenkään kannellen."
Mutta sinä toki tiedät että tämä vaikutti syvästi lapseen ja nimenomaan ap kosti exän käyttäytymisen lapselle? Voi hyvää päivää teidän kanssa. Taidatte kaikki olla katkeria exiä jotka nyt projisoi omaa huonoa oloaan ap:n kirjoitukseen. Ainoa asiasta suuttunut on ex, ei lapsi millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä noin ei vaan tehdä. Tuoda herkkuruokaa mukana vain itselle. Miksi ihmeessä ei syönyt sitä ateriaa ensin ja sitten tullut isälleen? Mun mielestäni tytön äiti on todellinen pässi.
Ja mä en ymmärrä, että miksi perheissä kaikille pitää olla kaikkea just samanverran. Meillä lapset käy joskus kaupassa ostamassa karkkia. Ihan itse ja omilla rahoillaan. Ne karkit on silloin vain ostajan karkkeja. Niitä ei tarvitse jakaa jos ei halua. Aika usein antavat niitä toisilleen. Kaikilla on sama mahdollisuus käydä kaupassa, matka ei ole kuin 1km. Ja rahaakin saa jos sitä tarvii. Ei noi lapset tappele yhden karkeista, eivätkä pahoita mieltään jos eivät saa samoja herkkuja. Kerjäävät karkkia tai ovat ilman. Tai käyvät hakemassa itselleen omat. Ratkaisetvat ongelmansa itse, ei mun tarvi alkaa jakaa yhden herkkuja kaikille.
Mulle ei olis tullut mieleenkään ryhtyä jakamaan ateriaa toisille lapsille. Lapset olis olleet ilman tai heille olis haettu omat ateriat, joko heti tai myöhemmin. Ei yhden lapsen tarvi omistaan jakaa muille. Tommonen on jo naurettavaa. Curlingäitiyttä parhaimmillaan. Muilta herkut pois, ettei omille tule paha mieli. Se ateria oli yksin miehen lapsen, hänelle ostettu. Ne muut ei kuole eikä traumatisoidu vaikka eivät aina saa kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä kommunismi teidän perheessä vallitsee? Ettei voi edes hampurilaisateriaa saada toinen omaksi vaan se menee jakoon..? Ja vielä ihan muun henkilön ostamana kuin sinun, ap. Kyllä olet törkeä ja lapsellinen ja naurettava, ap. Onko sulla jotakin mt-ongelmaa? Kuoleeko sun persehedelmät jos eivät saa toisen hampurilaisateriasta osaansa? Olet kasvattajana pyöreä 0.
Tätä minäkin ihmettelen. Jo 30v. sitten lapsuudenperheessäni meillä sai olla omia herkkuja, omilla rahoilla ostettuja tai saatuja, joita ei tarvinnut jakaa muiden kanssa. Yhteisesti ostetut herkut sitten kyllä jaettiin (sillä viivottimella esim. jäätelö :). Tottakai niissä omissa herkuissa oli kohtuus, ei niitä koko ajan mussutettu. Mutta ei niitä kukaan tullut pois ottamaan ja jakelemaan muille.
Tässä maailmassa ei aina mene nallekarkit ihan tasan ja sen kanssa on vaan opittava elämään. Jos siitä nimittäin aina pahoittaa mielensä niin mitään muuta ei ehdi tekemäänkään. Joku kohtuus jakamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa sarjaa ap:n kanssa on eräs tuntemani äiti. Lapset ovat noin 4 ja 6 v. Kun toisella on synttärit, pitää molemmille ostaa lahja.
En tajuu...
Ap:n suurin virhe oli kysyä täältä. Sellaisia skenaarioita pukkaa, että totisesti toivon, että joku kirjoittaa näitä kieli poskessa! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on kasvatettu niin, että kaikki pitää jakaa hysteerisen tasan sisarusten kesken, siis ihan kaikki. Tiedättekö mitä tästä seurasi? Minun on yhä hyvin vaikea kolmekymppisenäkin ymmärtää, missä menee omat rajani enkä "uskalla" omistaa mitään, hankkia itselle mitään, koska takaraivossa on se lapsuuden pelko, että se pitää kuitenkin jakaa, koska mitään ei saanut itse omistaa. En osaa puolustaa omaisuuttani enkä aina tajua, että minulla on siihen oikeus. Vastaavasti olen äärettömän kateellinen jos esim. puolisoni saa jotain, mitä minä en saa. Lapsena kun oli täysi oikeus saada samalla myös itse. Tietenkään en IKINÄ näytä tätä kateutta, vaan iloitsen mukana, mutta se on tunteena hyvin painostava ja raskas. Ja ennenkaikkea turha. Älkää kasvattako lapsianne näin.
Se, että teillä oli sairauteen asti pakko jakaa kotona ja sinä sairastuit tästä, ei tarkoita sitä, että normaalit ihmiset normaaleissa perheissä eivät osaisi olla tasapuolisia, ihan vain kohteliaisuuttaan!
En sanonutkaan noin, älä laita sanoja suuhuni. Mutta siitä voidaan olla montaa mieltä, onko tervettä tasapuolisuutta alkaa silpimään jotain hampurilaisateriaa. Meillä tehtiin vastaavalla tavalla, jos joku sisaruksista oli ostanut omilla rahoillaan itselleen jotain, vaikka suklaapatukan. Minusta tämä on aika vastaava tilanne, lapsi on saanut jotain ja sitten se otetaan häneltä väkisin pois ja jaetaan. Ei se ole lapsen syy, että hänen oma vanhempansa on törppö eikä ajatellut muita lapsia. Nyt tämä kostettiin lapselle, mikä on väärin ja opettaa hänelle että häneltä saakin ottaa jotain noin vain pois.
Ap kirjoitti: "Ei tämä miehen tytär ollut pahoillaan aterian jakamisesta ja äidilleenkin asian ilmaisi jossain sivulauseessa eikä mitenkään kannellen."
Mutta sinä toki tiedät että tämä vaikutti syvästi lapseen ja nimenomaan ap kosti exän käyttäytymisen lapselle? Voi hyvää päivää teidän kanssa. Taidatte kaikki olla katkeria exiä jotka nyt projisoi omaa huonoa oloaan ap:n kirjoitukseen. Ainoa asiasta suuttunut on ex, ei lapsi millään tavalla.
Mistä ap tietää sanoiko lapsi sen vaan sivulauseessa vai itkien myöhemmin äidilleen? Kärpäsenä katossa?
Vierailija kirjoitti:
Ap:n miehen ex-vaimo on tainnut kirjoittaa tänne aika monta vastausta :D Onhan tuo nyt ihan sairasta että oma hellantelttu viedään uusvaimon lasten eteen vetämään tuoksuvia herkkuja ihan piruuttaan, että muille tulisi paha mieli :D
AP voikin tästä lähtien tarjoilla omille lapsilleen kaikenlaisia tuoksuvia herkkuja ja ilmoittaa ex-vaimon lapselle että katsoo nyt ihan vaan siitä vierestä, meillä ei tarvitse kaikkea jakaa tasapuolisesti. Että soita jos äitisi toisi sulle jotain hyvää.....???
No kuule ehkä lapsella oli nälkä ja äidillä vaikka nyt lääkäriin meno määrättyyn kellonaikaan, eli oli hoppu eikä äiti halunnut viedä nälkäistä lasta isälleen.
Montako kertaa täälläkin on nähty äitipuolen kriittinen kirjoitus 'miehen ex pitää heidän lasta nälissään, lapsi tuli meille tänään viikonlopuksi ja sanoi ensimmäisenä mulla on nälkä'.
Että mikä teille nyt on oikein hyvä?
Ap. tässä mokas täydellisesti eikä kukaan muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olihan tuo nyt törkeetä tulla omien eväiden kanssa kylään.
En olisi kuitenkaan jakanut, vaan kipassut/tilannut muillekin sapuskaa ja sitten syöty yhdessä.
Miten niin törkeetä? :D
Vierailija kirjoitti:
Minut on kasvatettu niin, että kaikki pitää jakaa hysteerisen tasan sisarusten kesken, siis ihan kaikki. Tiedättekö mitä tästä seurasi? Minun on yhä hyvin vaikea kolmekymppisenäkin ymmärtää, missä menee omat rajani enkä "uskalla" omistaa mitään, hankkia itselle mitään, koska takaraivossa on se lapsuuden pelko, että se pitää kuitenkin jakaa, koska mitään ei saanut itse omistaa. En osaa puolustaa omaisuuttani enkä aina tajua, että minulla on siihen oikeus. Vastaavasti olen äärettömän kateellinen jos esim. puolisoni saa jotain, mitä minä en saa. Lapsena kun oli täysi oikeus saada samalla myös itse. Tietenkään en IKINÄ näytä tätä kateutta, vaan iloitsen mukana, mutta se on tunteena hyvin painostava ja raskas. Ja ennenkaikkea turha. Älkää kasvattako lapsianne näin.
Minulla myös traumat "kaiken jakamisesta". Nykyään en voi sietää, jos joku edes koskee tavaroihini, oma tila ja omat kamat ovat todella tärkeät. En halua parisuhdetta, koska siinä pitäisi jakaa asioita. Lapsen hankkiminen ei tule kysymykseenkään. Minua usein ahdistaa se millaiseksi minut kasvatettiin, mitään omaa ei saanut olla. Nyt sitten pidän huolen, että kukaan ei varmasti saa sitä minkä minä olen työlläni hankkinut. Kiitos äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla ex joko ostaa aterian ja sanoo että syö se ennen kuin menet isälle. Tai hän ostaa mukaan ateriat kaikille lapsille. Kumpi todennäköisempi vaihtoehto?
Siitä voi päätellä asenteen.
Ai että ap:n miehen eksällä on huono asenne päätellen siitä, jos ei halua ostaa exänsä uuden hupakon lapsille hampurilaisaterioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on kasvatettu niin, että kaikki pitää jakaa hysteerisen tasan sisarusten kesken, siis ihan kaikki. Tiedättekö mitä tästä seurasi? Minun on yhä hyvin vaikea kolmekymppisenäkin ymmärtää, missä menee omat rajani enkä "uskalla" omistaa mitään, hankkia itselle mitään, koska takaraivossa on se lapsuuden pelko, että se pitää kuitenkin jakaa, koska mitään ei saanut itse omistaa. En osaa puolustaa omaisuuttani enkä aina tajua, että minulla on siihen oikeus. Vastaavasti olen äärettömän kateellinen jos esim. puolisoni saa jotain, mitä minä en saa. Lapsena kun oli täysi oikeus saada samalla myös itse. Tietenkään en IKINÄ näytä tätä kateutta, vaan iloitsen mukana, mutta se on tunteena hyvin painostava ja raskas. Ja ennenkaikkea turha. Älkää kasvattako lapsianne näin.
Minulla myös traumat "kaiken jakamisesta". Nykyään en voi sietää, jos joku edes koskee tavaroihini, oma tila ja omat kamat ovat todella tärkeät. En halua parisuhdetta, koska siinä pitäisi jakaa asioita. Lapsen hankkiminen ei tule kysymykseenkään. Minua usein ahdistaa se millaiseksi minut kasvatettiin, mitään omaa ei saanut olla. Nyt sitten pidän huolen, että kukaan ei varmasti saa sitä minkä minä olen työlläni hankkinut. Kiitos äiti.
Itse tunnen myös näitä joilla sama tarina. Perheessä kaikki pitänyt jakaa. Vaikka olisi tienannut kesätöissä rahaa ja sillä ostaa jotain niin se on pitänyt sekin jakaa. Kaikilla näillä on nyt aikuisena ongelmia. 1. Joko jakavat silti kaiken vaikka ei halua ja tulevat aina hyväksikäytetyksi. 2. Eivät jaa mitään ja hermostuvat jo siitä että joku koskee mihinkään. 3. Lokkeilevat toisilta kun yrittävät ottaa vahinkoa takaisin. 4. Hamstraavat kaikkea koska pelkäävät että pitää jakaa esim. Ostavat 2 suklaalevyjä että varmasti saa itse haluamansa määrän vaikka joku vaatii jakamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattelematonta muutenkin, vaikka teillä ei muita lapsia olisikaan. Ei kylään mennä eväiden kanssa. Kyläänhän tyttö tuli, vaikka isä siellä asuukin.
Etävanhemman luonakin on koti!
Selvä trollihan tämä on kun ap ei koskaan tullut mitään sanomaan. Toki itsessään aika tärkeä aihe mikä on sallittua ja mikä ei uusioperheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ydinperhe mutta en tosiaan hyväksy sitä että yksi tulee karkkipussin, sipsien, pizzan kanssa toisten eteen mässytettämään!
Jos omalla rahalla käy ulkona syömässä niin ok mutta toisten eteen ei tulla herkuttelemaan jos muut ei saa mitään.
Niin samaa mieltä kanssasi.
Minusta ap:n tilanteessa oli kyse käytöstapa-asiasta, todella moni kommentoija katsoi sitä vain ja ainoastaan eroperhe- uusioperhenäkökulmasta. Asiasta tai tilanteesta huolimatta kannattaa exää tai nyxää oman henkilökohtaisen historiansa perusteella.
Vaikea sisäistää, että sinun mielipiteesi ei ole se ainoa oikea? Kaikki eivät ole täällä puolueellisesti liikkeellä.
Ei tässä ole kyse mistään uusperheen omaisuudesta, vaan hyvistä käytöstavoista.
Lapsen äiti teki väärin laittaessaan lapsen aterian kanssa. Ainoa oikea tapa olisi ollut syödä ateria ennen isälle menoa.
Kuinka moni näistä aloittajan haukkijista laittaisi lapsen kaverilleen oma hamppariateria mukana?
Ja tuskinpa tuo eksäkään tykkäisi, jos isä tekisi vastaavan tempun.
Vierailija kirjoitti:
Teit oikein. Ja sanon tämän uusperheen lapsena (tai nykyisin aikuisena), meillä uusperhekuvio oli oikeasti from hell. Henkistä väkivaltaa joka päivä ja fyysistä tasaisin väliajoin. Et vaikuta ilkeältä tai inhottavalta äitipuolelta.
Miettikää mammat miten paljon muut lapset alkavat vihaamaan ja halveksimaan sitä yhtä lasta, joka tulee harva se kerta omien herkkujen kanssa paikalle ja muut saa nuolla näppejään? Pyrkimys mahdollisimman tasapuoliseen kohteluun takaa rauhan sisarusten välillä ja paremmat välit. Teillä on omat säännöt ja siihen kuuluu se, että vain yksi ei saa. Mielestäni järkevästi toimittu.
Näin typerää kommenttia ei voisi odottaakaan muulta kuin sen kampaajakeskustelun ap:lta.
Jotain täytyy kyllä mennä kasvatuksessa pieleen, jos lapset muuttuvat noin kateellisiksi ja alkavat suorastaan vihata ja halveksua heidän sisarpuoltaan. Eli tämän "kyläilijän", joka on muuten ap:n miehen lapsi ihan yhtä lailla kuin tuon uuden hupakonkin lapset, kustannuksella otetaan pois kaikki yksityinen ja oma jotta sisarpuolet eivät alkaisi vihaamaan?
Tässä oli muutenkin kyse yhdestä kerrasta, ei jatkuvasta tavasta. Exällä ja tyttärellään saattoi olla kiire ja joku muu hyvä syy miksi ostettiin ateria mukaan. Nyt sitten sai ateriasta, joka on yhdelle ihmiselle tarkoitettu, minimaalisen osan kun piti taata sisarpuolten vihaamattomuus ja halveksimattomuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla ex joko ostaa aterian ja sanoo että syö se ennen kuin menet isälle. Tai hän ostaa mukaan ateriat kaikille lapsille. Kumpi todennäköisempi vaihtoehto?
Siitä voi päätellä asenteen.Ai että ap:n miehen eksällä on huono asenne päätellen siitä, jos ei halua ostaa exänsä uuden hupakon lapsille hampurilaisaterioita?
Kertoo kaiken sinun asenteestasi, miehesi ilmeisesti jätti sinut toisen vuoksi ja siksi koet että ap:n on pakko olla joku "hupakko"? Ja kyseessä ei ole vain tämän hupakon lapset vaan ilmeisesti ihan ex-miehenkin lapset.
Juuri näin, ap osoitti lapselle tämän paikan; joka on joku alistettu joka ei saa edes ruokiaan pitää itse, joten ei varmaan muutakaan.
Riittää jos nukkuu olkkarin sohvassa tai jossain lattialla.