Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia
Minä aloitan: Hain Turun yliopistoon, koska hänkin haki sinne. Luoja kiitos en päässyt sinne, sain paikan muualta. Saa laittaa sairaitakin :D
Kommentit (1695)
Vierailija kirjoitti:
Levitin huhuja ettiä tämän ihastuksen tyttöystävällä oli ollut sivusuhde. Viilasin tarinani niin yksityiskohtaiseksi ja uskottavaksi että erohan niille tuli kun mies viskasi tuon naisen asunnostaan ja haukkui tätä huoraksi.
Sitten kun mies kiinnostui minusta niin oma kiinnostukseni jotenkin lopahti. Kaduttaa että rikoin yli viiden vuoden suhteen mutta en ole uskaltanut tunnustaa kenellekkään.
Mistä voi johtua seuraavanlainen; eräs juhannusaamuyö mieheni puhelin soi. Näytöllä vilkkui vieras numero. Vastasin siihen ja siellä puhui nainen, joka kertoi kyseisenä iltana tutustuneensa mieheeni ja saaneen tämän numeron.
Mutta, mutta; mieheni oli ollut koko juhannuksen kanssani mökillä Jumalan selän takana, ei muutenkaan juokse baareissa.
Tämä jäi kaivelemaan, mitä tässä tapahtui?
Menin "kuorsausleikkaukseen", jossa poltetaan takanielun seinämä, jolloin sinne muodostuu arpia ja toivottava tulos on, että kudos "kiristyy" eikä resonoi kuorsauksena. No, ei toiminut. Ehdottomasti epätoivoisin ja noloin tekoni. Hävettää edelleen niin paljon, etten ole kenellekään tästä kertonut, paitsi tälle miehelle, jonka kanssa emme siis enää ole yhdessä.
Muutin toiseen kaupunkiin, että voisin olla enemmän yhdessä tapailemani miehen kanssa. No mies ei silti tavannut minua yhtään sen enempää kuin etäsuhteemme aikana, joten suhde päättyi pian sen jälkeen... Saman miehen takia ajoin autolla usein 200 km suuntaansa arki-illan aikana, että saisin viettää illan hänen kanssaan. Sitten keskellä yötä takaisin kotiin ja silmät ristissä aamulla töihin. Mies ei tehnyt todellakaan samaa eli ei kertaakaan vieraillut luonani muutoin kun viikonloppuisin. Olisi tietysti pitänyt tästä tajuta, ettei ole kovin paljon valmis uhraamaan vuokseni, mutta rakastunut ihminen on tyhmä. Mies myös sai minut tekemään osan omista töistään, teki siis osittain etätöitä ja vedoten erilaisiin syihin sai minut "auttamaan" häntä. Jälkikäteen olen tietysti tajunnut, että hyväksikäytti minua, kun tiesi miten rakastunut olin häneen. Hävettää että annoin tuollaista tapahtua...
Kerran nuorena matkustin 500 km toiselle puolelle Suomea eräälle keikalle, koska olin Facebookissa nähnyt ihastukseni olevan menossa sinne. Noh, eipä edes ollut kyseisellä keikalla ja keikka oli aivan paska kaiken lisäksi. Jälkikäteen kuulin, että jäbä oli vieläpä varattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Levitin huhuja ettiä tämän ihastuksen tyttöystävällä oli ollut sivusuhde. Viilasin tarinani niin yksityiskohtaiseksi ja uskottavaksi että erohan niille tuli kun mies viskasi tuon naisen asunnostaan ja haukkui tätä huoraksi.
Sitten kun mies kiinnostui minusta niin oma kiinnostukseni jotenkin lopahti. Kaduttaa että rikoin yli viiden vuoden suhteen mutta en ole uskaltanut tunnustaa kenellekkään.
Mistä voi johtua seuraavanlainen; eräs juhannusaamuyö mieheni puhelin soi. Näytöllä vilkkui vieras numero. Vastasin siihen ja siellä puhui nainen, joka kertoi kyseisenä iltana tutustuneensa mieheeni ja saaneen tämän numeron.
Mutta, mutta; mieheni oli ollut koko juhannuksen kanssani mökillä Jumalan selän takana, ei muutenkaan juokse baareissa.
Tämä jäi kaivelemaan, mitä tässä tapahtui?
Joku epätoivoissaan antanut yli-innokkaalle hatusta repäistyn numeron, joka nyt sattui olemaan miehesi.
Hukkasin vuoden elämästäni - menin kymppiluokalle ihastukseni takia. Saatettiin pussailla jossain vaiheessa, mutta seurustelusuhdetta siitä ei ikinä tullut. Tulipa käytyä kymppiluokka ja nostettua vähän numeroitakin... mutta ei siis niin mitään järkeä!!!
Teininä hakeuduin ihastukseni serkun seuraan, ja teeskentelin hyvää ystävää ainakin vuoden, vain päästäkseni lähelle ihastustani ja kuullakseni juttuja hänestä. Tämä serkku asui ihastukseni naapurissa. Ihan kamalaa, en voisi enää tehdä kenellekään tuollaista temppua. Toivottavasti en sekoa enää noin.
Juuri ajokortin saaneena, parikymmentä vuotta sitten, olin aivan korviani myöten rakastunut samanikäiseen tyttöön joka oli hyvin kevytkenkäinen. Seurustelimme yhden kesän (Ehkä kaksi kuukautta) kunnes hän jätti minut, mutta halusi pysyä kaverina. Minä suostuin koska olin aivan umpirakastunut häneen. Tästähän seurasi se, että olin tytön kuskina AINA kun hän pyysi, valvoin öitä kun odotin vaan sitä puhelua että pitää päästä baarista jonnekin, yleensä jonkun miehen luokse. Nukuin autossa odottaen että siellä hommat valmistuu ja toivoin että pääsisin viereen yöksi, kiitoksena kyydistä.. Ja joskus pääsinkin. Tämä loi lisää toivoa että ehkä vielä jonakin päivänä meistä tulee pari.
Eipä tullut.
Stalkkasin hänen asuntoaan, hain rekkarin perusteella autojen omistajien tietoja... You name it! Muokkailin omaa tyyliäni semmoiseksi mistä hän piti, käyttäydyin siten miten ajattelin että hän haluaisi minun käyttäytyvän, vaihdoin autoni siihen merkkiin mistä hän piti, lykkäsin armeijaan menoa... Oli kyllä jälkeenpäin ajatellen todella raskasta aikaa, meni monta vuotta nuoruudesta aivan hukkaan. Oma identiteetti oli aivan hakusessa kun peilasin omia toimintoja sen mukaan, miten LUULIN että tämä tyttö halusi minun toimivan.
Menin kaupungin kaikkiin reivitapahtumiin tyrkyllä tyylillä tanssahtelemaan
Oh my God!! Siis yhden ihastuksen takia tein vaikka ja mitä! Otin pikavippejä et saisin tarjottua/maksettua hänelle jos ja vaikka mitä. Jätin intin kesken, että voin olla hänen "lähellään" eikä olis muiden kans. Itkin julkisesti, ja tunnustin "rakkauttani" hänelle. Nolasin itseni niinku ihan täysin!
Nykyään en tee/tekis naisen eteen mitään tuollaista. Olen läsnä, rehellinen, osallistuva ja kiltti. Jos se ei riitä niin bye bye mun puolesta!
Olen ottanut esimerkiksi yhteyttä vähän säälittävästi Facebookin kautta mukamas viattoman "kuis hurisee?" kysymyksen kautta...
Oletin että tämä nainen ehdottaisi tapaamista ja että hän innostuisi kovin. Mitään ei tietenkään tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Levitin huhuja ettiä tämän ihastuksen tyttöystävällä oli ollut sivusuhde. Viilasin tarinani niin yksityiskohtaiseksi ja uskottavaksi että erohan niille tuli kun mies viskasi tuon naisen asunnostaan ja haukkui tätä huoraksi.
Sitten kun mies kiinnostui minusta niin oma kiinnostukseni jotenkin lopahti. Kaduttaa että rikoin yli viiden vuoden suhteen mutta en ole uskaltanut tunnustaa kenellekkään.
Mistä voi johtua seuraavanlainen; eräs juhannusaamuyö mieheni puhelin soi. Näytöllä vilkkui vieras numero. Vastasin siihen ja siellä puhui nainen, joka kertoi kyseisenä iltana tutustuneensa mieheeni ja saaneen tämän numeron.
Mutta, mutta; mieheni oli ollut koko juhannuksen kanssani mökillä Jumalan selän takana, ei muutenkaan juokse baareissa.
Tämä jäi kaivelemaan, mitä tässä tapahtui?
Oletko joskus kuullut väärään numeroon soittamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Yritin itsemurhaa.
Mäkin ja sitten jouduin suljetulle. Ihastus kävi katsomassa, toi suklaata. Sitten häipyi kuvioista.
Olin 15 vuotiaana ihan todella ihastunut saman ikäiseen poikaan. Otin kouluun mukaan kameran, koska kavereiden kanssa suunniteltiin, että napataan mun ihastuksesta kuva, jotta kaverini saa piirrettyä hänestä kuvan mulle. Not creepy at all :D
1. Olen valehdellut tyyliin koko historiani ihastukselle, että hän olisi pitänyt mua parempana kuin olen ja rakastunut muhun. Deittailun jatkuessa alkoi ahdistamaan oma valheellisuuteni ja lopulta itse päätin suhteen. Suhteen päättäminen tuntui helpommalta vaihtoehdolta kuin valheen paljastuminen ja pettymyksen tuottaminen miehelle, jota rakastin enemmän kuin mitään muuta.
2. Oon suostunut useita kertoja seksisuhteeseen siinä toivossa, että mies olisi rakastunut muhun.
3. Lenkkeilin varmaan pari kuukautta sellaisen miehen ikkunan ohi, joka ei ollut kiinnostunut musta. Kai olisin toivonut näkeväni hänet jonkun toisen naisen kanssa, että olisin päässyt ihastuksestani yli.
Jättänyt salaisen viestin ihastuksen työpaikalle. Ei toiminut. Mennyt kurssille, jonka aihe ei kiinnostanut, tylsä kurssi, ei toimi. Hengaillut ihastusten työ- tai muilla reiteillä. No yhden sainkin kun tulin sattumalta tuttua kadulla vastaan muutaman kerran, juteltiin ja mentiin kahville jne. kahta näistä en.
Don Juan kirjoitti:
Olen ottanut esimerkiksi yhteyttä vähän säälittävästi Facebookin kautta mukamas viattoman "kuis hurisee?" kysymyksen kautta...
Oletin että tämä nainen ehdottaisi tapaamista ja että hän innostuisi kovin. Mitään ei tietenkään tapahtunut.
Ei tuo ole lainkaan säälittävä tapa yrittää hieroa tuttavuutta. Päinvastoin! Jos yhteydenotto on vielä oikeasti noin neutraali, ei juuri haittaa vaikka mahdollinen kumppanikin sen näkisi.
Teininä olin kaverin kanssa ekassa työpaikassa, surkea puhelinmyynti työpaikka, mutta siellä oli joku, joka ilmeisesti tienasi jotain, koska tuli aina uudella hienolla autolla ja oli tosi komea, alle 30-vuotias. Kuolattiin aina. Ja saatiin järkevä idea ettiä sen fb ja lisätä kaveriksi :D. Pientä kyyläystä. En muista menikö jompi kumpi meistä jopa puhumaan sille, mut ihan ku se ois ollu kiinnostunut :Ddd haha hauska muistella.
Roikkunut täällä vauvapalstalla kuin mikäkin 40-vuotias teini 😂
Tämäntyylinen on minunkin moka, eli yli-imeliä viestejä naiselle. Ei kuitenkaan todennäköisesti miehensä kanssa lukenut, koska oli silloin sinkku. Ehkä kavereidensa kanssa kuitenkin... jälkeenpäin hävetti aika pahasti, mutta toisaalta: tulipa yritettyä eikä naiselle ainakaan jäänyt tuntemukseni epäselviksi.