Lue keskustelun säännöt.
Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia
Minä aloitan: Hain Turun yliopistoon, koska hänkin haki sinne. Luoja kiitos en päässyt sinne, sain paikan muualta. Saa laittaa sairaitakin :D
Kommentit (1695)
Muutin hänen naapuriinsa.... Kyttäsin kauan aikaa että rivitalosta, jossa hän asui vapautuisi asunto. Ja kun niin tapahtui vuokrasin sen oitis. Vuokra nousi vaan n. puolitoistakertaiseksi vanhaan kämppääni verrattuna, mutta silloin se tuntui uhrauksen arvoiselta liikkeeltä. Jouduin sitten tekemään lisävuoroja töissä, ja loppuviimein ehdin olla aika vähän kotona naapurissaan. Löysimme silti tiemme yhteen, mutta aikaa kului parisen vuotta. En vakoillut, enkä stalkannut, muuten kuin että seurasin väliin milloin hän hakee postinsa. Kohtasimme silloin tällöin ja juttu luisti, mutta jostain syystä vasta pitkän ajan päästä rohkesin tunnustaa tunteeni. Mies naurahti vain ja sanoi "olisit nyt heti sanonut, minäkin olen katellut sua kauan sillä silmällä mut en ilennyt sanoa mitään" :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännitin peppuani aina kun hån koski peppuani. Sain lempinimen piukkapeppu.
Sitten paljastui lopulta et oonkin läskipylly.
Pistä kuva jakoon.
Suostuin (riemusta hyppien lähes) hänen koiransa ammaksi, kun hän lähti työmatkalle pariksi päiväksi. Ainut pieni ongelma oli vain, että mulla ei ollut minkäänlaista kokemusta koirista ennemmin. Onneksi kaikki meni hyvin.
M kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin absurdia lukea näitä juttuja täältä koska kukaan nainen ei ole ikinä käyttäytynyt mitenkään kovin kiinnostuneesti mua kohtaan. Itse saa olla aina se joka tekee aloitteet ja jos pääsee tapailuasteelle niin nainen on vähän välinpitämätön ja pakithan sieltä tulee sitten vähän ajan päästä.
Naisten kanssa oleminen on kuin kuumilla hiilillä kävelisi, aina saa pelätä että milloin tulee pakit.
Sama vika,naiset eivät ole ikinä osoittaneet minkäänlaista kiinnostusta,joskus saanut säälipillua tai jotain.
En tiedä vaikuttaako se että töissäkään tai koulussa (amis) ei ole ikinä ollut naisia.
Oletteko pojat nyt varmoja. Vai voisiko olla niin että ette ole koskaan huomanneet jos joku on ollut kiinnostunut. Varsinkin tytöt osoittavat kiinnostustaan varsin epäsuorasti, mikä voi olla hankala huomata. Itse olen nainen ja tajusin vasta parivuotta myöhemmin koulun loputtua että minua oli kirjaimellisesti piirittänyt joku samalta luokalta.
Ihastuksellani oli taannoin synttärit ja mietin mitä ostaisin hänelle lahjaksi. Päätin ostaa hänen tykkäämänsä auton pienoismallin. Tullessani hänen pihalleen, huomasin, ettei ostamani pienoisauto ollut ollenkaan samanlainen kuin miehen harrasteauto. Lähdin takaisin kauppaan ja yritin etsiä samanlaista, mutta en löytänyt mistään. Keksin hätäpäissäni, että voisin ostaa jotain muuta autoiluun liittyvää. Niinpä ostin pyyhkijänsulat! Äly ja väläys.... Miehen ilme oli aika jämerä kun ojensin paketin hänelle. Lopuksi hän oli todella tyytyväinen. Sanoi, että vanhat sulat olivat jo ihan rispaantuneet rikki. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain kaverin kaverin kautta hänen numeron ja lähetin nimettömän tekstarin jossa kerroin että rakastan häntä. Seuraavana päivänä hän tuli juttelemaan lukion käytävällä. Kertoi että oli katsonut finderista numeron kun oli niin vaivannut ettei saanut nukuttua. Oltiin yhdessä kauan. Mun elämän onnellisinta aikaa, joka päättyi aivan liian aikaisin... Kerron joskus jatkoa jos jaksan...
Kävellyt päin valopylvästä täysien ostoskassien kanssa keskellä päivää. Satuin näkemään ihastukseni kadun toisella puolella ja sitten kaaduin. Ei ihan niin kuin jossain leffassa että lyö pään ja taju lähtee mutta hetken aikaa siinä sai itteensä ja tavaroita keräillä.. :D Sain apujakin mutta kun pääsin pystyyn hän oli jo kadonnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielettömän ihania ja huvittavia juttuja täällä! Parhaita ketjuja Vauvalla.. Lisää!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyppäsin järveen.
Sama juttu, rippileirillä piti olla niin kovaa jätkää ja lammessa oli tosi kylmää vettä. Ihan helvetin kylmä kesä muutenkin.. ja tyttöä en saanut sillä valloitettua:D
Treenasin liian kovaa ja ostelin parempia vaatteita. Treenasin niin kovaa että jouduin leikkaukseen. Tämän 2kk saikun aikana hän löysi toisen. Löin suutuspäissäni seinään ja käsi murtui, toinen 2kk saikku lähes heti perään. Töissä tipuin 8v uran jälkeen takaisin ns paskahommiin, kostoksi saikuista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostin itsekin mekon, kun kuulin miten hän kehui erästä ystävääni kukkakuvioisessa mekossaan, vaikken ole niin mekkoihmisiä. En pitänyt siitä lopulta päällä ollenkaan, kerran taisin kokeilla. Nykyään se on tyttärelläni, joka tykkää siitä kovasti:)
Jäin muka ylitöihin koska tiesin, että hän on jäämässä. Mitään tarvetta ei ollut muutenkuin että pääsin hänen seuraansa. En ilmoittanut työnantajalle enkä ottanut ajalta palkkaa. En tehnyt mitään muuta kuin "häiriköin" häntä työssään ja tuntui että hän vain ärsyyntyi siitä... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MankeloiduissaNukkuuParemmin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin mankelin kun halusin antaa itsestäni vaikutelman kodinhengettärestä. Ei oo tullu paljoa mankeloitua,
No mutta mankelihan on tosi hyvä aparaatti!
- Saat nukkua sileissä ja pölypunkittomissa lakanoissa, jos vaan muistat ravistaat kuolleet pölypunkit lakanoista mankeloinnin jälkeen!
Ei pölypunkkeja enää oikein tahdo olla missään, hävinnyt suomalaisista kodeista jo aikoja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Sain kaverin kaverin kautta hänen numeron ja lähetin nimettömän tekstarin jossa kerroin että rakastan häntä. Seuraavana päivänä hän tuli juttelemaan lukion käytävällä. Kertoi että oli katsonut finderista numeron kun oli niin vaivannut ettei saanut nukuttua. Oltiin yhdessä kauan. Mun elämän onnellisinta aikaa, joka päättyi aivan liian aikaisin... Kerron joskus jatkoa jos jaksan...
Mitä tapahtui? Menehtyikö hän? Sori kun tungettelen, tuli vaan niin surullinen olo sun puolesta :´(
Pommittanut soittamalla ja viestittelemällä ihan liikaa.
Luin vasta puoleen väliin saakka, mutta täällä on mainittu kaikki paikallislehdistä kuvien leikkailut, ikkunaan tuijottelut, samoissa paikoissa hengailut, takkien nuuskimiset, ilmeiden analysoinnit, kuvien piirtämiset, nettistlakkailut jne. jne. Ilmaisin myös tunteeni sähköpostin kautta mutta hän ei koskaan vastannut siihen. Sen sijaan hän alkoi vältellä minua. Olin kypsymätön idiootti ja hän tulee näkemään minut aina sellaisena, eikä halua olla missään tekemisessä kanssani.
Opettelin ennustamaan korteista. Kortit kertoivat useasti, että hän päätyy tumman kaunottaren kanssa yhteen. Näin kävi. Erosivat kylläkin pitkän suhteen jälkeen.
Tunnustan, että pidin ns. "päiväkirjaa", johon olin MINUUTILLEEN kirjoittanut, milloin näin hänet samassa paikassa ja mitä hän teki tai sanoi lähettävilläni. Katselin niitä muutama vuosi sitten häpeällisenä ja poltin ne.
Menin nettifoorumille ja juttelin siellä ihmiselle, joka vitsaili samalla tavalla kuin hän. Ihastuin vähän häneen. Hän oli kuitenkin hyvin erilainen ihminen, mutta ajattelin, että hänen kanssaan olisi hyvä olla, joten luovutin ihastukseni suhteen. Aloin nähdä tilanteeni järjettömyyden ja tajusin, ettei minusta ensimmäisestä ihastuksestani koskaan tulisi mitään. Minusta tuli huomattavasti tasapainoisempi uuden tuttavuuteni kanssa, mutta haikailin ensimmäisen ihastukseni perään kauan.
Menimme naimisiin ja elämä on hyvin. Mieheni on komeampi kuin tämä ihastukseni ja uskon, että elämä hänen kanssaan on lopulta kaikin puolin parempaa.
Mutta jos näen ihastukseni kuvan jossain, tunnen vielä 20 vuoden jälkeenkin kihelmöivän tunteen rinnassani. Nykyään menee kuukausia, joskus yli vuosikin, etten ajattele häntä.
Toivon, etten olisi haaskannut niin paljon aikaa pakkomielteiseen ihastukseeni. Kuitenkin ilman häntä, en välttämättä olisi tutustunut nykyiseen mieheeni.
Varastin koulun pihalta polkupyörän koska halusin seurata häntä ja saada tietooni missä hän asui. No sain kyllä tietooni. Kun olin palauttamassa polkupyörää niin sen katoaminen oli jo huomattu ja rehtori oli paikalla. Piilotin sen lähimpään kaupan pihaan ja vinkkasin polkupyörän omistajalle missä se voisi olla. Omistaja löysi pyöränsä, loppu hyvin kaikki hyvin. Ääh miten noloa!
Pyysin ulos vaikka oli juuri eronnut, koska edellinen seurustelukumppani olisi halunnut kihloihin, ja hän ei. Eli todella tökerö ajankohta, jota en tajunnut. Sain vastauksen, että katsellaan ajankohtaa, ja meni pari päivää ennen kuin tajusin, että se oli vain kohtelias kieltäytyminen "väistämällä"... Mutta ei nyt ehkä niinkään treffipyyntö, vaan se että koin itseni niin tyhmäksi sen jälkeen, että ruokahalu meni pariksi viikoksi :D Mokomasta asiasta!
Onneksi ei hirveämmin muuta tule mieleen, mutta ketju kyllä osoittaa, että ihminen voi mennä todella sekaisin kunhan ihastuu tarpeeksi vahvasti... Biologiaa?
Tämä tapahtui ennen nettiaikaa... Tilasin moottoripyöräesitteitä ison läjän ja opettelin teknisiä juttuja monena iltana, koska halusin tehdä "vaikutuksen" ihastukseen, joka harrasti kyseistä lajia. Lueskelin kirjastossa Bike-lehtiä ja muita vastaavia. Päädyimmekin yhteen muutamaksi vuodeksi. En tiedä oliko pänttäämisellä mitään merkitystä. Jotenkin tuntui että puhuttiin paljon enemmän muista asioista. :)