Lue keskustelun säännöt.
Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia
Minä aloitan: Hain Turun yliopistoon, koska hänkin haki sinne. Luoja kiitos en päässyt sinne, sain paikan muualta. Saa laittaa sairaitakin :D
Kommentit (1695)
Piiritin miestä herhiläisenä pari vuotta vaikka hän oli kertonut ettei kiinnosta seurustelu vaan pelkkä kaveruus. Kuuntelin ainakin vuoden salaa hänen vastaajaviestejään 5-20 kertaa/päivä kun olin saanut tunnusluvun käsiini. Kyllä on nolottanut jälkeenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin "himotreenin" kotonani että näyttäisin miehekkäämmältä ihastukseni silmissä. Muutin ruokavaliotani protskupitoisempaan ja siinä sitten telkkaa katsoessa vetelin leukoja/nostelin tuoleja/tein vatsalihasliikkeitä yms. Kyllähän sitä painoa ainakin tuli 10 kiloa lisää mutten nyt sitten tiedä että missä muodossa loppupeleissä.
Vierailija kirjoitti:
Muutin koko elämäni miehen vuoksi. Mies oli urheilullinen ja hyvin kunnianhimoinen jolle oli tärkeää elää terveellisesti ja voida hyvin . Ajattelin että haluaa samanlaisen vaimonkin. Tavattiin työpaikalla ja meistä tuli ystäviä. Alusta lähtien meillä oli silmäpeliä mutta ajattelin etten saa noin komeaa ja upeaa miestä (olin ylipainoinen, söin huonosti ja elämässäni olin ihan hukassa.)
Aloin käydä salilla ja syömään terveellisesti Meni valokuvauskurssille koska selvitin että hänen exänsä harrasti valokuvausta. Opettelin ranskaa koska hänkin osasi. Aloin käymään työn ohella korkeampaa AMK koska halusin tehdä töissä vaikutuksen. Miehen kunnianhimon ihannointi ajoi minut tanssiharrastuksen pariin josta olin haaveillut koko ikäni mutta en ylipainoisena kehdannut mennä tunneille.
Se oli raskasta aikaa enkä vieläkään tiedä miten selvisin niistä vuosista. Töissä piti esittää parhaita puoliaan, töiden jälkeen treenasin salilla, opiskelin ranskaa, valokuvausta ja ylempää AMK ja kävin erilaisia terveysluentoja terveellisestä elämästä, fyysisestä ja psyykkisestä jne.. Luin kirjoja mielen tasapainosta ja halusin "tehdä" itsestäni paremman ihmisen. Luin parisuhdeoppaita että osaisin olla hänelle mahdollisimman hyvä kumppani. Kävin tanssitunnilla ahkerasti koska halusin olla superhyvä ja haaveenani oli joskus tanssia vain ja ainoastaan hänelle❤️ Yöt haaveilin miehestä ja valvoskelin koska en saanut rakkaudessani nukuttua.
Mutta.. Miestä en koskaan saanut.
Kuitenkin tämän miehen kohtaaminen on parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut. Opiskelen tällä hetkellä Pt ja oon aika timmimimmi (-10kg kevyempänä)
Terveellisestä elämästä tuli mulle elämäntapa jota en pois antaisi, löysin tasapainon elämääni. Jos olisin saanut tämän miehen, se ehkä olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta. Elämä tuli väliin ja johdatti meidät erilleen ja homma kuivahti ennenkö edes alkoi, kaikki jäi niihin loputtomiin tuijotuksiin, niihin, kun emme huomanneet ketään muita ympärillämme kun eksyimme toistemme silmiin. Välillä hän jäi kiinni mun tuijottamisesta salaa, välillä minä jäin kiinni häneen tuijottamisesta salaa. Edelleen tämä mies on haaveissani ja uneksin hänestä vaikka en ole nähnyt häntä vuosiin, välillä viestitellään ja kysellään kuulumisia mutta kaveripohjalta vaikka toki haluaisin enemmän. En tiedä mitä mies ajattelisin jos paljastaisin hänelle mitä kaikkea olen tehnyt vain hänen vuokseen, pitäis mua ihan hulluna..Mutta..
Rakkaus ajaa mielettömiin tekoihin ja tiedän ettei häntä tule yksikään mies korvaamaan sydämmessäni, niin palavaa rakkautta tunnen miestä kohtaan ❤️ olen ollut useammassa suhteessa mutta vain tämä mies on todella saanut mun sisällä liikahtamaan jotain merkityksellistä. Hänen vuokseen haluan olla parempi ihminen, vielä tänäkin päivänä ❤️
Tää on hyvä esimerkki kuinka hullu ihastuminen on lopulta kääntynyt voitoksi eikä mitään pahaa ole kenellekään saanut aikaan lukuunottamatta AP:n kärsimyksiä ihastumisen päättömässä vaiheessa. Loppu hyvin kaikki hyvin ja elämä on saanut pelkästään positiivista uutta sisältöä. 💕
Ei epätoivoista vaan vähän säälittävää. Itken joka ilta itseni uneen, koska olen niin ihastunut. Ihastuksen edessä olen hyväntuulinen oma itseni, jota ei tunteet heittele mihinkään suuntaan, viilipytty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee näistä mieleen onkohan mun opiskelukaveri ihastunut muhun? Juttu alko seksillä, mutta nykään tulee mun luokse vain nukkumaan, AINA kun pyydän yökylään. Itse pidän hänestä kaverina ja seksi tai sitten pelkkä unikaveri kelpaa joten olen häntä nyt useamman kerran luokseni pyytänyt ja meillä on aina hauskaa. On aina tullut vaikka ollut jo kotona nukkumassa tms, kerran oli "kaverille" mennyt jo jatkoille (kuulin myöhemmin että oli jonkun naisen luona) mutta tuli mun viereen viideltä aamulla... Aina ottaa taksin ja tulee samantien ja sen takia joutunut pari kertaa odottelemaan hetken rapussa.
Ei kyllä ole muutoin osottanut kiinnostusta. Se kuitenkin ihmetyttää miksi MIES tulee luokseni eikä edes seksin perässä vaikka sitä olisi tarjolla ja tällä miehellä seisoo kyllä koko ajan.
Itse en kaipaa nyt suhdetta, mutta pidän häntä niin hyvänä kaverina ja meillä on aina tosi hauskaa että varmasti voisin kiinnostua jos ilmaisisi asian mutta en ole vielä itse valmis tekemään romanttisia alotteita, koska edellisestä suhteesta aika pahat arvet.
Tulee näitä lukiessa olo että olenko tajuamattani juoksuttanut häntä tms.
Oot *seisottanut häntä.
Mistä tiedät että koko ajan seisoo? Kyttäätkö etumusta vai kertooko mies että armoton stondis taas päällä tai että panettaa 24/7?
No alasti me on oltu, ja halailtu ja nukuttu lusikassa ni ei nyt kauheasti tartte arvailla, varsinkin jos kädellä ihan kokeilee. Mies kuitenkin nykyään ohittaa aloitteeni silti.
Toisaalta hänhän voisi ajatella minun olevan ihastunut kun pyydän häntä yökylään. Hän yleensä pyytää tekemään yhdessä koulujuttuja ja olemme hyötyneet kummatkin siinä suhteessa toistemme avusta.
Vähän outoa. Tulee mieleen, että mies kaipaa sinua halikaveriksi, mutta saa seksiä jostain muualta. Jos mies olisi sinuun palavasti ihastunut, hän kyllä haluaisi panna sinua joka kerta kun yökyläilee.
En osaa yhtään sanoa mikä tilanne hänen puoleltaan, mutta minulle kelpaa myös vain halikaveri jonka kanssa tehdä koulujuttuja, ärsyttää kuitenkin että sillä seisoo ja olut aikasemmin hyvää seksiä ni miksi se on nyt sitten loppunut, turhauttaa jopa välillä kun itseä tekisi mieli…
Toisaalta en kyllä allekirjoita tota että jos olisi ihastunut niin haluaisi automaattisesti harrastaa seksiä. Mun eksä alko ujostelee heti ku oli ihastunut muhun ja vaikka oltiin paita ja peppu alusta saakka ja todella romanttista menoa ni seksiä oli vasta parin kuukauden päästä seurustelun alkamisesta ja kaikki yöt oltiin yhdessä. Minä tein alotteita mutta torjui ja vain halaili, hänellä ei erityisesti kyllä silloin edes seissyt vaikka sen jälkeen kyllä ei ollut mitään ongelmaa. Monta vuotta sain sen jälkeen hyvää seksiä vaikka vähän liian harvoin, mutta kannatti odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutin koko elämäni miehen vuoksi. Mies oli urheilullinen ja hyvin kunnianhimoinen jolle oli tärkeää elää terveellisesti ja voida hyvin . Ajattelin että haluaa samanlaisen vaimonkin. Tavattiin työpaikalla ja meistä tuli ystäviä. Alusta lähtien meillä oli silmäpeliä mutta ajattelin etten saa noin komeaa ja upeaa miestä (olin ylipainoinen, söin huonosti ja elämässäni olin ihan hukassa.)
Aloin käydä salilla ja syömään terveellisesti Meni valokuvauskurssille koska selvitin että hänen exänsä harrasti valokuvausta. Opettelin ranskaa koska hänkin osasi. Aloin käymään työn ohella korkeampaa AMK koska halusin tehdä töissä vaikutuksen. Miehen kunnianhimon ihannointi ajoi minut tanssiharrastuksen pariin josta olin haaveillut koko ikäni mutta en ylipainoisena kehdannut mennä tunneille.
Se oli raskasta aikaa enkä vieläkään tiedä miten selvisin niistä vuosista. Töissä piti esittää parhaita puoliaan, töiden jälkeen treenasin salilla, opiskelin ranskaa, valokuvausta ja ylempää AMK ja kävin erilaisia terveysluentoja terveellisestä elämästä, fyysisestä ja psyykkisestä jne.. Luin kirjoja mielen tasapainosta ja halusin "tehdä" itsestäni paremman ihmisen. Luin parisuhdeoppaita että osaisin olla hänelle mahdollisimman hyvä kumppani. Kävin tanssitunnilla ahkerasti koska halusin olla superhyvä ja haaveenani oli joskus tanssia vain ja ainoastaan hänelle❤️ Yöt haaveilin miehestä ja valvoskelin koska en saanut rakkaudessani nukuttua.
Mutta.. Miestä en koskaan saanut.
Kuitenkin tämän miehen kohtaaminen on parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut. Opiskelen tällä hetkellä Pt ja oon aika timmimimmi (-10kg kevyempänä)
Terveellisestä elämästä tuli mulle elämäntapa jota en pois antaisi, löysin tasapainon elämääni. Jos olisin saanut tämän miehen, se ehkä olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta. Elämä tuli väliin ja johdatti meidät erilleen ja homma kuivahti ennenkö edes alkoi, kaikki jäi niihin loputtomiin tuijotuksiin, niihin, kun emme huomanneet ketään muita ympärillämme kun eksyimme toistemme silmiin. Välillä hän jäi kiinni mun tuijottamisesta salaa, välillä minä jäin kiinni häneen tuijottamisesta salaa. Edelleen tämä mies on haaveissani ja uneksin hänestä vaikka en ole nähnyt häntä vuosiin, välillä viestitellään ja kysellään kuulumisia mutta kaveripohjalta vaikka toki haluaisin enemmän. En tiedä mitä mies ajattelisin jos paljastaisin hänelle mitä kaikkea olen tehnyt vain hänen vuokseen, pitäis mua ihan hulluna..Mutta..
Rakkaus ajaa mielettömiin tekoihin ja tiedän ettei häntä tule yksikään mies korvaamaan sydämmessäni, niin palavaa rakkautta tunnen miestä kohtaan ❤️ olen ollut useammassa suhteessa mutta vain tämä mies on todella saanut mun sisällä liikahtamaan jotain merkityksellistä. Hänen vuokseen haluan olla parempi ihminen, vielä tänäkin päivänä ❤️
Aika surullista. Mitä jos hän olisikin pitänyt sinusta sellaisena kuin olit, omana itsenäsi.
Kenenkään toisen takia ei kannata itseään lähteä muuttamaan.
Kirjoittanut mm. tänne Vauva-keskusteluihin suuresti kaipaamastani peruskouluaikaisesta ihastuksestani/rakkaudestani Mirasta, kun näin hänet ensimmäisen kerran, hänen "hiukset ulottuivat maahan saakka kun hän kyykistyneenä tutki reppuaan koulun käytävällä". Hän oli ja on kauneinta mitä tiedän. Seurustelimme vain vuoden, ja sitten perheensä muuton vuoksi menetin hänet.
Epätoivoisena odotan yhä, että kohtalo tai mikä lienee sattuma toisi meidät joskus yhteen. Kyllä voi rakkaus iskeä lujaa miehenalkuun niinkin nuorena, eikä haihdu, vaikka vuodet vierivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin absurdia lukea näitä juttuja täältä koska kukaan nainen ei ole ikinä käyttäytynyt mitenkään kovin kiinnostuneesti mua kohtaan. Itse saa olla aina se joka tekee aloitteet ja jos pääsee tapailuasteelle niin nainen on vähän välinpitämätön ja pakithan sieltä tulee sitten vähän ajan päästä.
Naisten kanssa oleminen on kuin kuumilla hiilillä kävelisi, aina saa pelätä että milloin tulee pakit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suudellut tyynyä kiihkeästi kuvitellen sen rakkaan ihastukseni huuliksi
Vierailija kirjoitti:
Ihastukseni työskenteli vuosia sitten kesällä erään huoltoaseman kassalla ja päivystelin asemalla jatkuvasti, joka päivä monta tuntia. Mitä muutakaan sinkkumies lomallaan tekisi :) Katselin häntä lumoutuneena ja keksin tikusta asiaa. Kyselin Veikkauksen pelien voitonjaoista ja pelisäännöistä. Jos hänellä sattui olemaan "salivuoro" lounaspöydän luona, kyselin ruoan ravintoarvoista ja resepteistä. Yhtenä päivänä kirjoitin hänelle rakkausrunon lottokupongin taakse ja ojensin sen kassalla hänelle. Harmikseni hän ei kääntänyt lappua, vaan otti siitä viivakoodin ja heitti lapun roskikseen antaen minulle pelitositteen. Lähdin siitä paikasta kotiin ja en käynyt koko asemalla viikkoon. Ikävä tyttöä kohtaan kuitenkin kasvoi ja menin taas paikalle. Kuulin, kun toiset myyjät puhuivat, miten hän oli jättänyt tulematta töihin ja oli joutunut vaikeuksiin pomonsa kanssa. En nähnyt häntä enää koskaan.
Eihän ollut paikallinen shell ja tuon muijan nimi alkanut k:lla ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin absurdia lukea näitä juttuja täältä koska kukaan nainen ei ole ikinä käyttäytynyt mitenkään kovin kiinnostuneesti mua kohtaan. Itse saa olla aina se joka tekee aloitteet ja jos pääsee tapailuasteelle niin nainen on vähän välinpitämätön ja pakithan sieltä tulee sitten vähän ajan päästä.
Naisten kanssa oleminen on kuin kuumilla hiilillä kävelisi, aina saa pelätä että milloin tulee pakit.
Sama vika,naiset eivät ole ikinä osoittaneet minkäänlaista kiinnostusta,joskus saanut säälipillua tai jotain.
En tiedä vaikuttaako se että töissäkään tai koulussa (amis) ei ole ikinä ollut naisia.
Ostin samanlaisen takin kuin pojalla johon olen ihastunut. Tykkään sen mallista ja tuoksusta ja siitä miten hyvältä hän näyttää se päällä. Nukun sen vieressä jos tulee ihan mahdoton ikävä. Taidan olla seko.. :D N17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teeskentelin terveellisesti syövää. Aina kun hän tuli käymään, niin laitoin metalliseen hedelmäkulhoon sanomalehtiä ison kasan alle jotta näyttäisi että kulho on täynnä hedelmiä!
Jännitin peppuani aina kun hån koski peppuani. Sain lempinimen piukkapeppu.
Sitten paljastui lopulta et oonkin läskipylly.
Kutsuin ihastuksen kylään ja lupasin laittaa ruokaa, vaikka olen järkyttävän surkea kokki. Homma kääntyi niin päin, että hän tekikin ruoan. Jostain syystä piti kuitenkin alussa teeskennellä, että olen hyvä "emäntä" :D
Aloitin saman harrastuksen kuin hän vaikka mua ei kiinnostanut tippaakaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin koko elämäni miehen vuoksi. Mies oli urheilullinen ja hyvin kunnianhimoinen jolle oli tärkeää elää terveellisesti ja voida hyvin . Ajattelin että haluaa samanlaisen vaimonkin. Tavattiin työpaikalla ja meistä tuli ystäviä. Alusta lähtien meillä oli silmäpeliä mutta ajattelin etten saa noin komeaa ja upeaa miestä (olin ylipainoinen, söin huonosti ja elämässäni olin ihan hukassa.)
Aloin käydä salilla ja syömään terveellisesti Meni valokuvauskurssille koska selvitin että hänen exänsä harrasti valokuvausta. Opettelin ranskaa koska hänkin osasi. Aloin käymään työn ohella korkeampaa AMK koska halusin tehdä töissä vaikutuksen. Miehen kunnianhimon ihannointi ajoi minut tanssiharrastuksen pariin josta olin haaveillut koko ikäni mutta en ylipainoisena kehdannut mennä tunneille.
Se oli raskasta aikaa enkä vieläkään tiedä miten selvisin niistä vuosista. Töissä piti esittää parhaita puoliaan, töiden jälkeen treenasin salilla, opiskelin ranskaa, valokuvausta ja ylempää AMK ja kävin erilaisia terveysluentoja terveellisestä elämästä, fyysisestä ja psyykkisestä jne.. Luin kirjoja mielen tasapainosta ja halusin "tehdä" itsestäni paremman ihmisen. Luin parisuhdeoppaita että osaisin olla hänelle mahdollisimman hyvä kumppani. Kävin tanssitunnilla ahkerasti koska halusin olla superhyvä ja haaveenani oli joskus tanssia vain ja ainoastaan hänelle❤️ Yöt haaveilin miehestä ja valvoskelin koska en saanut rakkaudessani nukuttua.
Mutta.. Miestä en koskaan saanut.
Kuitenkin tämän miehen kohtaaminen on parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut. Opiskelen tällä hetkellä Pt ja oon aika timmimimmi (-10kg kevyempänä)
Terveellisestä elämästä tuli mulle elämäntapa jota en pois antaisi, löysin tasapainon elämääni. Jos olisin saanut tämän miehen, se ehkä olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta. Elämä tuli väliin ja johdatti meidät erilleen ja homma kuivahti ennenkö edes alkoi, kaikki jäi niihin loputtomiin tuijotuksiin, niihin, kun emme huomanneet ketään muita ympärillämme kun eksyimme toistemme silmiin. Välillä hän jäi kiinni mun tuijottamisesta salaa, välillä minä jäin kiinni häneen tuijottamisesta salaa. Edelleen tämä mies on haaveissani ja uneksin hänestä vaikka en ole nähnyt häntä vuosiin, välillä viestitellään ja kysellään kuulumisia mutta kaveripohjalta vaikka toki haluaisin enemmän. En tiedä mitä mies ajattelisin jos paljastaisin hänelle mitä kaikkea olen tehnyt vain hänen vuokseen, pitäis mua ihan hulluna..Mutta..
Rakkaus ajaa mielettömiin tekoihin ja tiedän ettei häntä tule yksikään mies korvaamaan sydämmessäni, niin palavaa rakkautta tunnen miestä kohtaan ❤️ olen ollut useammassa suhteessa mutta vain tämä mies on todella saanut mun sisällä liikahtamaan jotain merkityksellistä. Hänen vuokseen haluan olla parempi ihminen, vielä tänäkin päivänä ❤️
Aika surullista. Mitä jos hän olisikin pitänyt sinusta sellaisena kuin olit, omana itsenäsi.
Kenenkään toisen takia ei kannata itseään lähteä muuttamaan.
Mun mielestä tässä ei ollu mitään surullista, päinvastoin. Kyseinen kirjoittajahan löysi itsensä ja elämäntavan mistä pitää, miksi se on siis surullista? Jos ihminen on aivan hukassa elämässään eikä tiedä mitä haluaa, niin ei se kovin viehättävää ole. Tässä ei puhuttu siitä muuttuiko kirjoittajan persoona, ainoastaan ulkonäkö muuttui positiiviseen suuntaan ja elämänasenne. Surullista mun mielestä on se että heistä ei koskaan tullut mitään..
Kasvatin pitkää tukkaa, vaikka mulla ei koskaan sellaista ollut ollut ja en olisi sitä varmaan muuten tehnyt, jos ihastus ei olisi kuulteni sanonut pitävänsä pitkistä hiuksista. No, ei nyt niin epätoivoista varsinkin, kun olin itsekin tyytyväinen lopputulokseen ja pidin ja pidän edelleen hiuksistani. Paria meistä ei silti tullut...
Toisen vähän nuorempana sattuneen ihastuksen kanssa toimin täysin järjenvastaisesti ja otin käyttöön äidin vanhat lukulasit vain siksi, että hän tykkäsi rillipäätytöistä. En nähnyt laseilla yhtään mitään, mutta pidin niitä silti koulussa.
Muutin koko elämäni miehen vuoksi. Mies oli urheilullinen ja hyvin kunnianhimoinen jolle oli tärkeää elää terveellisesti ja voida hyvin . Ajattelin että haluaa samanlaisen vaimonkin. Tavattiin työpaikalla ja meistä tuli ystäviä. Alusta lähtien meillä oli silmäpeliä mutta ajattelin etten saa noin komeaa ja upeaa miestä (olin ylipainoinen, söin huonosti ja elämässäni olin ihan hukassa.)
Aloin käydä salilla ja syömään terveellisesti Meni valokuvauskurssille koska selvitin että hänen exänsä harrasti valokuvausta. Opettelin ranskaa koska hänkin osasi. Aloin käymään työn ohella korkeampaa AMK koska halusin tehdä töissä vaikutuksen. Miehen kunnianhimon ihannointi ajoi minut tanssiharrastuksen pariin josta olin haaveillut koko ikäni mutta en ylipainoisena kehdannut mennä tunneille.
Se oli raskasta aikaa enkä vieläkään tiedä miten selvisin niistä vuosista. Töissä piti esittää parhaita puoliaan, töiden jälkeen treenasin salilla, opiskelin ranskaa, valokuvausta ja ylempää AMK ja kävin erilaisia terveysluentoja terveellisestä elämästä, fyysisestä ja psyykkisestä jne.. Luin kirjoja mielen tasapainosta ja halusin "tehdä" itsestäni paremman ihmisen. Luin parisuhdeoppaita että osaisin olla hänelle mahdollisimman hyvä kumppani. Kävin tanssitunnilla ahkerasti koska halusin olla superhyvä ja haaveenani oli joskus tanssia vain ja ainoastaan hänelle❤️ Yöt haaveilin miehestä ja valvoskelin koska en saanut rakkaudessani nukuttua.
Mutta.. Miestä en koskaan saanut.
Kuitenkin tämän miehen kohtaaminen on parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut. Opiskelen tällä hetkellä Pt ja oon aika timmimimmi (-10kg kevyempänä)
Terveellisestä elämästä tuli mulle elämäntapa jota en pois antaisi, löysin tasapainon elämääni. Jos olisin saanut tämän miehen, se ehkä olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta. Elämä tuli väliin ja johdatti meidät erilleen ja homma kuivahti ennenkö edes alkoi, kaikki jäi niihin loputtomiin tuijotuksiin, niihin, kun emme huomanneet ketään muita ympärillämme kun eksyimme toistemme silmiin. Välillä hän jäi kiinni mun tuijottamisesta salaa, välillä minä jäin kiinni häneen tuijottamisesta salaa. Edelleen tämä mies on haaveissani ja uneksin hänestä vaikka en ole nähnyt häntä vuosiin, välillä viestitellään ja kysellään kuulumisia mutta kaveripohjalta vaikka toki haluaisin enemmän. En tiedä mitä mies ajattelisin jos paljastaisin hänelle mitä kaikkea olen tehnyt vain hänen vuokseen, pitäis mua ihan hulluna..
Mutta..
Rakkaus ajaa mielettömiin tekoihin ja tiedän ettei häntä tule yksikään mies korvaamaan sydämmessäni, niin palavaa rakkautta tunnen miestä kohtaan ❤️ olen ollut useammassa suhteessa mutta vain tämä mies on todella saanut mun sisällä liikahtamaan jotain merkityksellistä. Hänen vuokseen haluan olla parempi ihminen, vielä tänäkin päivänä ❤️