Erityislapseni huusi ja itki kauhusta tänään kadulla koska pelkää koiria. Ohi kulkenut ämmä NAUROI lapselleni.

Ap täällä. Vaikka lapseni onkin arka ja pelokas, tai vammainen kuten täällä on moni sanonut niin onpa yhden asian ainakin oppinut: ei naura muiden hädälle tai muulle ahdingolle. Sanoin itse rumasti joo, mutta lapsiani puolustan jatkossakin jos tarvis on.

Järkyttäviä kommentteja!

Aloittajahan jo myönsi, että kiukkuisena meni ehkä yli, mutta helpotti kun sai purkaa tänne.

Älä ap välitä. Rasittavia nämä "tuskin se nyt oikeasti nauroi tai jos nauroi niin hyväntahtoisesti." Voi hele. Eiköhän sen nyt erota. Täältähän on tosi fiksu huikkia, kun ei mitään hajua tilanteesta.

Maailma on pullollaan kusipäitä. Tämäkin ketju sen jo todisti.

HAHHAHHAHHAHHAHHAAA XDXDXDXDXDXD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis nauroi vai nauroi? Mä kai olen niin sinisilmäinen, että tulkitsen asiat ja tilanteet yleensä positiivisesti, jos vaan on tulkinnanvaraa. Uskon ihmisten järkevyyteen, kohtuullisuuteen ja empatiakykyyn. Jos itse lenkittäisin koiraa ja joku lapsi alkaisi kirkua, niin voisin hymyillä typertyneenä (yrittää jotenkin laukaista ikävää tilannetta tai rohkaista lasta). En olettaisi muidenkaan olevan heti negatiivisella mielellä vaan näkisin naurun sellaisena hermostuneena ja hämmentyneenä reaktiona odottamattomassa tilanteessa.

Sitten pallo erityislasten vanhemmille. Ei kaikki ihmistet aina tarkoita pahaa, vaikka te niin odotattekin. Itse en ole koskaan nähnyt asiatonta käytöstä esim. vammaisia kohtaan. Ihmiset voi olla outoja, muttei pahantahtoisuuttaan vaan sen vuoksi, etteivät hallitse tilannetta.

Joo, jotkut erityislasten äidit ajattelevat koko maailman olevan heitä ja lapsiaan vastaan ja tulkitsevat kaiken pahantahtoisena ivailuna. Ei varmasti ole lapsellekaan kivaa kun äiti suhtautuu vihamielisesti jokaiseen ihmiseen joka ei ymmärrä päältäpäin että kyseessä on erityislapsi tai osaa oman kokemuksen kautta suhtautua oikein.  Itsekin olisin varmaan tulkinnut että kyseessä lapsi ylireagoi ja vähän naurahtanut tilanteelle hyväntahtoisesti ja rohkaisevasti koska kehitysvammat eivät aina näy päällepäin. 

AP:sta tulee hieman sellainen viba että on katkera lapsensa vammasta ja siksi on niin räjähdysherkkä aiheesta. Toivottavasti et peilaa sitä lapseesi. t. paljon AS-henkilöiden kanssa tekemisissä ollut. 

Et sinä varmasti ikinä ymmärrä, ettei aina jaksa olla iloinen siitä, ettei saanut tervettä lasta. Ja toki ainahan se on kiva kun sukulaisilla ja tutuilla on ne terveet. Ja kun joudut koko ajan ajamaan lapsesi etuja, istumaan palavereissa, tekemään yhteistyötä jatkuvasti vaihtuvien ihmisten kanssa, ja pahimmillaan jättäytymään työelämästä, ja kituuttamaan omaishoidontuella. Niin voi voi kun aina ei jaksa olla ymmärtäväinen jollekin ymmärtämättömälle naureskelijalle ym.

Nyt olet täysin ongelman ytimessä. Jotkut erityislasten vanhemmat on itse ongelmansa vankeja ja yliherkkiä. He kuvittelevat, että muu maailma pohtii heidän asioitaan ja haluaa pahaa/pilkkaa. Suhteellisuudentaju katoaa, kun ajatukset pyörii oman navan ympärillä liikaa ja kyky lukea muita ihmisiä muuttuu raskaaksi velvollisuudeksi automatisoituneen ajattelumallin mukaan.

t. Tuon ylemmän kirjoittanut

Olen itsekin ollut tilanteissa, joissa erityislapsi olisi saattanut aiheuttaa joissakin pahennusta tms. Olen saattanut naurahtaa tai hymyillä ikäänkuin rohkaisuksi, etten ainakaan näytä ärsyntyneeltä.

Ap, olen pahoillani mitä vastauksia olet saanut! Osa kommenteista on vain törkeitä! Ketään ei saa pilkata ja halveksua esim. vamman, sairauden tai ulkonäön vuoksi.

Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että moni kiusaajaksi syntynyt on kommentoinut tietämättä itse yhtään, millaista on elää perheessä, jossa on erityislapsi.

Kyllä todella voi olettaa, että ns. normaali ihminen ei naura tai pilkkaa hädissään olevalle itkevälle lapselle. Tässä aloittaja vielä sanoi, että kyse oli nauramisesta ei mistään hymystä, mikä voi tulla vielä hämmennyksestä. Olen itsekin nähnyt kuinka jotkut aikuiset ovat jääneet mulkoilemaan erityislasten suu auki minuuteiksi, mutta olen ajatellut että ehkä nämä aikuisetkin ovat tavalla tai toisella erityisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis nauroi vai nauroi? Mä kai olen niin sinisilmäinen, että tulkitsen asiat ja tilanteet yleensä positiivisesti, jos vaan on tulkinnanvaraa. Uskon ihmisten järkevyyteen, kohtuullisuuteen ja empatiakykyyn. Jos itse lenkittäisin koiraa ja joku lapsi alkaisi kirkua, niin voisin hymyillä typertyneenä (yrittää jotenkin laukaista ikävää tilannetta tai rohkaista lasta). En olettaisi muidenkaan olevan heti negatiivisella mielellä vaan näkisin naurun sellaisena hermostuneena ja hämmentyneenä reaktiona odottamattomassa tilanteessa.

Sitten pallo erityislasten vanhemmille. Ei kaikki ihmistet aina tarkoita pahaa, vaikka te niin odotattekin. Itse en ole koskaan nähnyt asiatonta käytöstä esim. vammaisia kohtaan. Ihmiset voi olla outoja, muttei pahantahtoisuuttaan vaan sen vuoksi, etteivät hallitse tilannetta.

Lue ketjun aikaisemmat vastaukset, niin näet millaisia ihmisiä on olemassa.

Av-palstahan tunnetusti kuvastaa täysin tosielämää. Lähes kaikki vain pelkkiä provoja.

Niinpä. Tämäkin tapaus on todennäköisesti oikeasti mennyt siten, että ohikulkija (joka on oikeasti ollut mallitasoa, muuten ei olisi syytä ap:lla mainita ulkonäöstä mitään), ja on puhunut kännykässä kaverinsa kanssa ja nauranut kaverin kertomalle vitsille, sattunut vaan samalla katselemaan ympärilleen, katse kohdistunut sekunniksi lapseen.

No voi voi, enemmän mua käy sääliksi koiraa joka pelkäsi sun lapsen huutamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis nauroi vai nauroi? Mä kai olen niin sinisilmäinen, että tulkitsen asiat ja tilanteet yleensä positiivisesti, jos vaan on tulkinnanvaraa. Uskon ihmisten järkevyyteen, kohtuullisuuteen ja empatiakykyyn. Jos itse lenkittäisin koiraa ja joku lapsi alkaisi kirkua, niin voisin hymyillä typertyneenä (yrittää jotenkin laukaista ikävää tilannetta tai rohkaista lasta). En olettaisi muidenkaan olevan heti negatiivisella mielellä vaan näkisin naurun sellaisena hermostuneena ja hämmentyneenä reaktiona odottamattomassa tilanteessa.

Sitten pallo erityislasten vanhemmille. Ei kaikki ihmistet aina tarkoita pahaa, vaikka te niin odotattekin. Itse en ole koskaan nähnyt asiatonta käytöstä esim. vammaisia kohtaan. Ihmiset voi olla outoja, muttei pahantahtoisuuttaan vaan sen vuoksi, etteivät hallitse tilannetta.

Joo, jotkut erityislasten äidit ajattelevat koko maailman olevan heitä ja lapsiaan vastaan ja tulkitsevat kaiken pahantahtoisena ivailuna. Ei varmasti ole lapsellekaan kivaa kun äiti suhtautuu vihamielisesti jokaiseen ihmiseen joka ei ymmärrä päältäpäin että kyseessä on erityislapsi tai osaa oman kokemuksen kautta suhtautua oikein.  Itsekin olisin varmaan tulkinnut että kyseessä lapsi ylireagoi ja vähän naurahtanut tilanteelle hyväntahtoisesti ja rohkaisevasti koska kehitysvammat eivät aina näy päällepäin. 

AP:sta tulee hieman sellainen viba että on katkera lapsensa vammasta ja siksi on niin räjähdysherkkä aiheesta. Toivottavasti et peilaa sitä lapseesi. t. paljon AS-henkilöiden kanssa tekemisissä ollut. 

Et sinä varmasti ikinä ymmärrä, ettei aina jaksa olla iloinen siitä, ettei saanut tervettä lasta. Ja toki ainahan se on kiva kun sukulaisilla ja tutuilla on ne terveet. Ja kun joudut koko ajan ajamaan lapsesi etuja, istumaan palavereissa, tekemään yhteistyötä jatkuvasti vaihtuvien ihmisten kanssa, ja pahimmillaan jättäytymään työelämästä, ja kituuttamaan omaishoidontuella. Niin voi voi kun aina ei jaksa olla ymmärtäväinen jollekin ymmärtämättömälle naureskelijalle ym.

Nyt olet täysin ongelman ytimessä. Jotkut erityislasten vanhemmat on itse ongelmansa vankeja ja yliherkkiä. He kuvittelevat, että muu maailma pohtii heidän asioitaan ja haluaa pahaa/pilkkaa. Suhteellisuudentaju katoaa, kun ajatukset pyörii oman navan ympärillä liikaa ja kyky lukea muita ihmisiä muuttuu raskaaksi velvollisuudeksi automatisoituneen ajattelumallin mukaan.

E

t. Tuon ylemmän kirjoittanut

Totta. Ongelman ydin on se, ettei erityislapsen vanhempi voi kertoa mistään tai kritisoida mitään ilman, että tulee puhetta uhriutumisesta ja maailman napana olemisesta. Eikö todellakaan ymmärrys riitä siihen, ettei kenellekään naureta. Ja ei siis naurahdeta, joka on täysin luonnollinen reaktio, kun joku on hämmentynyt, vaan avoimesti naureta. Tuo lause ongelmansa vankeja. Oletkohan koskaan ajatellut, että osa ihmisistä on todellakin oman elämänsä vankeja. Ei voi vaikuttaa juuri mihinkään, ja elämä on äärirajoilla menemistä päivästä toiseen. Viimeinen lauseesi oli varmaan itse keksitty. Siinä ei ole päätä eikä häntää.

Kävelin kerran töistä kotiin ja puhuin hauskaa jutttua kaverini kanssa. Aloimme sitten nauraa jollekin jutullemme. Vastaan käveli joku juhlaporukka, emme kiinnittäneet heihin kertakaikkiaan mitään huomiota.

Yhtäkkiä sieltä pongahti yksi naishenkilö, joka tuli raivoamaan meille, että kuinka ilkeitä ja sairaita ihmisiä olemme, kun nauramme, koska HE ovat juuri tulossa hautajaisista ja ilkumme heidän surulleen. Toinen henkilö nyökytteli vihaisena vieressä.

Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta järkyttävän tylyjä kommentteja äidille, jolla on tavallista laajempi huolien kirjo valvottavana joka hetki.

Yksi lapsistani pelästyi vuoden ikäisenä kun suurikokoinen koira ryntäsi hiekkalaatikolle ja työnsi ison kuononsa hänen kasvoihinsa kiinni, onneksi totteli omistajaansa, eikä esim. purrut - siis kiltti koira. Tilanne oli sekunneissa ohi, mutta lapsen koirapelko pysyvä. Aikuisena kuvittelisin, että huomioon ottaen kokoeron, tuntuisi samalta jos hirvi yllättäen työntäisi turpansa kasvoihini kiinni. Takuulla pelästyisin tosi pahoin. Ja huutaisin kauhusta.

"Hienoa", että itkevälle lapselle naurava aikuinen saa niin kovasti ymmärrystä osakseen. Kertoo jotain yhteiskunnastamme.

Itse suhtaudun lapsiin suojelevasti ja myötätuntoisesti, ja olen erityisherkkä lasten hädälle. Kun lapsi itkee, hänellä on jostain syystä paha olla ja aikuisen tehtävä on ratkaista lapsen ongelma. Ei vähätellä tai nauraa, vaikka lapsi olisi vieraskin.

Ei tulisi mieleenkään nauraa kenellekään, joka itkee.

Tunnen erityislapsen vanhemman, ja olen nähnyt, miten paljon hän uurasti lapsensa eteen, esim. tekivät yhdessä läksyt, joka päivä koko peruskoulun ajan - ei mitään 5-minuuttisia seurustelutuokioita vaan aivan toisenlaista sitkeyttä vaadittiin. Mutta lapsi sai koulun läpi. Työvoitto! (Lapsi kouluttautui myös ammattiin, ja on nyt yhtä hyvä veronmaksaja kuin kuka tahansa - mitähän olisi tullut ilman äidin uupumatonta tukea koko pitkän alkutaipaleen.) Tämä äiti auttaa nyt työssään muita vastaavassa tilanteessa olevia lapsia. Mitalia ehdotan hänenlaisilleen.

Tosi paljon voimia ap:lle. Onneksi lapsellasi on sinut turvanaan ja puolustajanaan!

Vierailija kirjoitti:

Järkyttäviä kommentteja!

Aloittajahan jo myönsi, että kiukkuisena meni ehkä yli, mutta helpotti kun sai purkaa tänne.

Älä ap välitä. Rasittavia nämä "tuskin se nyt oikeasti nauroi tai jos nauroi niin hyväntahtoisesti." Voi hele. Eiköhän sen nyt erota. Täältähän on tosi fiksu huikkia, kun ei mitään hajua tilanteesta.

Maailma on pullollaan kusipäitä. Tämäkin ketju sen jo todisti.

Luepa sinäkin viesti 31 uudestaan, siinä on opittavaa kirjoittamasi perusteella sinullekin.

Perustelusi, että kyllä likasangon voi kaataa toisten niskaan kun sen jälkeen helpotti ja hieman pyytelee anteeksi kun vahingossa meni yli, ei ole hyväksyttävää käytöstä. Sille pitää sanoa selvästi ei, eikä ymmärtää muuten siitä tulee opittu tapa joka vain pahenee ajan myötä.

Pilkata ei pidä, mutta nauru on luonnollinen refleksi ihmisellä, joka voi tahattomasti laueta ei-soveliaissakin tilanteissa tai nauraja ei osannut tulkita tilannetta muuten oikein, koki tilanteen koomiseksi vailla sen enempää pahaa tahtoa. Syitä naurunpyrskähdykselle saatoi olla useita. Ei kannata aina oletettaa pahinta vaihtoehtoa, kasvakaa ihmisinä, yrittäkää edes ymmärtää toisianne paremmin ja tehkää kaikkenne välttääksenne ylilyönnit, niistä ei seuraa mitään hyvää kenellekään,

En ole tähän keskusteluun muita kuin tuon viestin 31 kirjoittanut ja jätän tämän viimeiseksi.

Mitä jos se ohikulkijakin oli erityinen?

Aloittajan mielestä siis ulkonäön haukkuminen on parempi vaihtoehto naurahtamiselle. Olisiko parempi mieli jos tämä henkilö olisi naurahtamisen sijaan haukkunut vammaisen lapsesi käytöksen ja ulkonäön kuten ap tässä ketjussa haukkui tuon henkilön?

Ihan ihme mesoamista.

Ap ei ole edes itse vaivautunut olemaan asiallinen. Erityislapsen vanhemman tulee käyttäytyä asiallisesti. Tämä ketju on häpeällinen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos se ohikulkijakin oli erityinen?

Ai sellainen, joka nauraa myös silloin, kun liukastut kadulla ja lyöt pääsi tantereeseen? Tai sillä lailla erityinen kuin ne, jotka nähdessään onnettomuuden alkavat kuvata, koska kuivttelevat olevansa huippujournalisteja työnsä äärellä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos se ohikulkijakin oli erityinen?

Niinpä. Mitä jos henkilö on saanut vaikka aivovamman, jonka vuoksi on vaikea kontrolloida omia reaktioitaan. Tämä ei näy mitenkään ulospäin, mutta aiheuttaa suurta tuskaa vammautuneelle henkilölle, juurikin väärinkäsitysten vuoksi. Että palakoon vain helv**** tulessa, toivottaa ap. Emme voi tietää mitä tapahtui ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Ehkä ei kannata tuomita liian rajusti puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Joskus tuli kävelytiellä vastaan nainen joka karjui jo kaukaa, että sido ne kiinni sido ne kiinni. Koirat olivat siis aivan näkyvästi kytkettyinä remmeihinsä. Nainen ilmeisesti tarkoitti että ne olisi pitänyt sitoa puuhun tai johonkin muualle kiinni. Huusi vielä että hän pelkää koiria, ja kääntyi sitten juoksemaan (!) Tulosuuntaansa. Etäisyyttä oli joku alle 50 metriä tuolloin. Vähän kävi kyllä mielessä, että mikä mielenterveyspotilas oli kyseessä. Koirat alle 10kg ja 2 kpl.

Sama kävi minulle, kun talutin kahta koiraa. Joku nainen lenkkeili vastaan ja minun kohdallani teki laajan kaarroksen. Kovaa älämölöä, että pidä kiinni ne koirat vaikka olivat hihnassa eivätkä mitenkään lenkkiakkaan reagoineet. Huusin perään, että hakeutuisi hoitoon. Mitä tuollainen aikuinen erityislapsi lenkkeilee vilkkaassa puistossa, jos ei kestä kohdata muita?

Kaikki lapset ovat ihan yhtä erityisiä, mutta ap. sinun lapsesi on sen lisäksi ns. raskas lapsi.

Tämä ketju on häpeällinen. Ap menetti empatiat jo otsikossa ja avauskommentissa. Todella noloa kauttaaltaan.