Töihin päästään järkyttävän epäreilusti :(

Näinhän se on aina mennyt.

Kun opiskellessa kehotetaan verkostoitumaan, se tarkoittaa sitä, että liityt joka hiton kerhoon ja klubiin, menet joka ikisiin opiskelijarientoihin, liityt alan opiskeluliittoon...

Ja jos olet ujo ja saamaton, et tule saamaan töitä.

Tämä siis pienillä paikkakunnilla.

Maailmalla haastatteluun pääsee papereilla, mutta avoimella ja sosiaalisella käytöksellä saa paikan.

En ole meinaa ollut päivääkään työtön sen jälkeen, kun jätin alle 100000 asukkaan opiskelupaikkakunnan.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa taas ei minusta ole mitään väärää, koska kukaan ei suosittele huonoa tai laiskaa työntekijää vaan suositusten kautta työpaikoille ohjautuvat juuri ne parhaat, pätevimmät ja motivoituneimmat.

Aikamoinen oletus kuvitella, että joku satunnainen suosittelija olisi millään muotoa pätevä suosittelemaan yhtään ketään.

Raiski Rauno kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

Tuo "Piste." on sitten raivostuttava ja junttimainen tapa päättää kommentti.

Mutta asiaan: jos laki velvoittaa että yrityksen on otettava pätevin hakija niin onhan se epäreilua että joku jolla on vähäisempi koulutus/vähemmän-ei lainkaan työkokemusta saa paikan jota haki kokeneempi/muodollisesti pätevämpi. Ei siihen saisi ottaa jotakuta hyvää tyyppiä tai kumminkaiman tyttöystävää pitsinnypläyskurssilta.

Puhun nyt isommista yrityksistä, esim ev.lut.srk-yhtymästä, en mistään pienyrittäjistä.

Mikään laki ei velvoita yksityistä yritystä palkkaamaan "pätevintä" ja se pätevyyskin olisi kovin helppoa muuttaa haluamakseen.

Kun aikuistut niin ehkä tajuat, että tässä maassa on muitakin, kuin yksityisiä yrityksiä sekä työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

Miksi sitten ylipäätään laittaa niitä työpaikkoja yleiseen hakuun ja vaatimuksiin pätevyydet jne?

Miksi työttömiä syyllistetään ja haukutaan kun eivät kovasta yrityksestä huolimatta pääse töihin?

Miksi heille suunnitellaan sanktioita jos työnantajat eivät heitä heidän hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta palkkaa koska "paidan väri oli vääränlainen" ?

Ymmärrän erittäin hyvin miksi valitetaan. Oltaisiin sitten mieluummin avoimia ja rehellisiä eikä pyöritettäisi sitä pseudohakurumbaa jonka ottavat ilmeisesti tosissaan ainoastaan työttömät.

Ne paikat on haussa, koska ne pitää laittaa avoimeen hakuun.

Juurihan täällä eräs neropatti opasti meitä kaikkia ettei tarvitse laittaa avoimeen hakuun. Tosin hän taisikin kuivitella kaikkien työpaikkojen olevan vain yksityisissä yrityksissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työntekijän palkkaaminen on aina firmalle riski. Kulut ovat suuret ja huonon työntekijän irtisanominen on hankalaa. Siksi jos joku työpaikalla tuntee hakijan entuudestaan ja tietää tämän olevan hyvä ja fiksu tyyppi, niin niillä käydyillä kursseilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska puutteet kyllä pystyy korjata harjoittelemalla, mutta ikävä luonteisesta ihmisestä on hankala saada hyvää työntekijää, vaikka hänellä olisikin korkeampi lähtötaso tai ylipäänsä taso, jolle hän voi päätyä. Aika harvassa työpaikassa aidosti tarvitaan mitään erityistaitoja, vaan ne ovat lähes jokaisen opittavissa.

Toki on ikävää olla siinä tilanteessa, että ei pääse osoittamaan kuinka hyvä ja osaava tyyppi on, mutta ymmärrän silti täysin työnantajien kannan tässä asiassa. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä halvempaa ja irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Ajatellaan, että tämä ei ole työntekijän etu, mutta tottakai se on työntekijän etu, että hänet voidaan palkata silloin kun tarvetta on. Pätkätyötkin ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnalle ja yksilölle kuin se, että ei palkata ollenkaan tai siirretään koko työpaikka ulkomaille. 

Eikös vuokrafirmoja voi käyttää alalla kun alalla? Näkee millainen työntekijä on, eikä tarvitse stressata että se muuttuukin koeajan jälkeen laiskaksi saikuttajaksi.

Ei voi. Perehdyttäminen vie aikaa ja aika on rahaa. 

Eivät yritykset nykyään työntekijöitään perehdytä vaan työntekijän täytyy olla valmis hakiessaan työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työntekijän palkkaaminen on aina firmalle riski. Kulut ovat suuret ja huonon työntekijän irtisanominen on hankalaa. Siksi jos joku työpaikalla tuntee hakijan entuudestaan ja tietää tämän olevan hyvä ja fiksu tyyppi, niin niillä käydyillä kursseilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska puutteet kyllä pystyy korjata harjoittelemalla, mutta ikävä luonteisesta ihmisestä on hankala saada hyvää työntekijää, vaikka hänellä olisikin korkeampi lähtötaso tai ylipäänsä taso, jolle hän voi päätyä. Aika harvassa työpaikassa aidosti tarvitaan mitään erityistaitoja, vaan ne ovat lähes jokaisen opittavissa.

Toki on ikävää olla siinä tilanteessa, että ei pääse osoittamaan kuinka hyvä ja osaava tyyppi on, mutta ymmärrän silti täysin työnantajien kannan tässä asiassa. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä halvempaa ja irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Ajatellaan, että tämä ei ole työntekijän etu, mutta tottakai se on työntekijän etu, että hänet voidaan palkata silloin kun tarvetta on. Pätkätyötkin ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnalle ja yksilölle kuin se, että ei palkata ollenkaan tai siirretään koko työpaikka ulkomaille. 

Eikös vuokrafirmoja voi käyttää alalla kun alalla? Näkee millainen työntekijä on, eikä tarvitse stressata että se muuttuukin koeajan jälkeen laiskaksi saikuttajaksi.

Ei voi. Perehdyttäminen vie aikaa ja aika on rahaa. 

Kommentoin lähinnä sitä, että "työntekijän irtisanominen on hankalaa". Eikä ole, kun ottaa aluksi vuokrafirman kautta. Riittää ilmoitus, että ei tarvii tulla huomenna enää/ei ole töitä sulle enää.

Mut tietenkään perehdytettäväksi ei kannata ottaa ihmistä joka ei vaikuta sopivalta.

Työntekijän irtisanominen ON hankalaa.  

Työntekijän irtisanominen ON suomessa helppoa. Siksi Nokiat yms. irtisanovat ihmisiä suomesta mutta eivät Ranska/Saksa suunnalta sillä siellä se irtisanominen on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työntekijän palkkaaminen on aina firmalle riski. Kulut ovat suuret ja huonon työntekijän irtisanominen on hankalaa. Siksi jos joku työpaikalla tuntee hakijan entuudestaan ja tietää tämän olevan hyvä ja fiksu tyyppi, niin niillä käydyillä kursseilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska puutteet kyllä pystyy korjata harjoittelemalla, mutta ikävä luonteisesta ihmisestä on hankala saada hyvää työntekijää, vaikka hänellä olisikin korkeampi lähtötaso tai ylipäänsä taso, jolle hän voi päätyä. Aika harvassa työpaikassa aidosti tarvitaan mitään erityistaitoja, vaan ne ovat lähes jokaisen opittavissa.

Toki on ikävää olla siinä tilanteessa, että ei pääse osoittamaan kuinka hyvä ja osaava tyyppi on, mutta ymmärrän silti täysin työnantajien kannan tässä asiassa. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä halvempaa ja irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Ajatellaan, että tämä ei ole työntekijän etu, mutta tottakai se on työntekijän etu, että hänet voidaan palkata silloin kun tarvetta on. Pätkätyötkin ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnalle ja yksilölle kuin se, että ei palkata ollenkaan tai siirretään koko työpaikka ulkomaille. 

Eikös vuokrafirmoja voi käyttää alalla kun alalla? Näkee millainen työntekijä on, eikä tarvitse stressata että se muuttuukin koeajan jälkeen laiskaksi saikuttajaksi.

Ei voi. Perehdyttäminen vie aikaa ja aika on rahaa. 

Ai että kun on jonkun tuttu/ystävä/sukulainen ja kiva ja fiksu tyyppi niin ei tarvitse lainkaan perehdytystä?

Ja joku ventovieras fiksu ja kiva tyyppi tarvitsee ja paljon?

Ei vaan joku, joka on jo osoittanut osaavansa työssä tarvittavat asiat aiemmin

Ja tämä tapahtuu miten sitä ensimmäistä työpaikkaa hakiessa?

Ei suhteilta => ei edes haastattelua

joten miten osoitat osaavasi tarvittavat asiat aiemmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työntekijän palkkaaminen on aina firmalle riski. Kulut ovat suuret ja huonon työntekijän irtisanominen on hankalaa. Siksi jos joku työpaikalla tuntee hakijan entuudestaan ja tietää tämän olevan hyvä ja fiksu tyyppi, niin niillä käydyillä kursseilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska puutteet kyllä pystyy korjata harjoittelemalla, mutta ikävä luonteisesta ihmisestä on hankala saada hyvää työntekijää, vaikka hänellä olisikin korkeampi lähtötaso tai ylipäänsä taso, jolle hän voi päätyä. Aika harvassa työpaikassa aidosti tarvitaan mitään erityistaitoja, vaan ne ovat lähes jokaisen opittavissa.

Toki on ikävää olla siinä tilanteessa, että ei pääse osoittamaan kuinka hyvä ja osaava tyyppi on, mutta ymmärrän silti täysin työnantajien kannan tässä asiassa. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä halvempaa ja irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Ajatellaan, että tämä ei ole työntekijän etu, mutta tottakai se on työntekijän etu, että hänet voidaan palkata silloin kun tarvetta on. Pätkätyötkin ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnalle ja yksilölle kuin se, että ei palkata ollenkaan tai siirretään koko työpaikka ulkomaille. 

Eikös vuokrafirmoja voi käyttää alalla kun alalla? Näkee millainen työntekijä on, eikä tarvitse stressata että se muuttuukin koeajan jälkeen laiskaksi saikuttajaksi.

Ei voi. Perehdyttäminen vie aikaa ja aika on rahaa. 

Ai että kun on jonkun tuttu/ystävä/sukulainen ja kiva ja fiksu tyyppi niin ei tarvitse lainkaan perehdytystä?

Ja joku ventovieras fiksu ja kiva tyyppi tarvitsee ja paljon?

Ei vaan joku, joka on jo osoittanut osaavansa työssä tarvittavat asiat aiemmin ja jolla on suosittelijat (ne verkostot!!!!)

Mikä on mielestäsi verkostojen ja suhteiden ero? Kaveri töissä yrityksessä x jonka takia pääset sinne töihin. Oliko tässä tapauksessa työ saatu suhteilla vai verkostoilla?

Taitaa se verkosto käsitys olla vain muka hienompi nimi niille suhteille.

Vierailija kirjoitti:

Suhteilla mennään joo, mutta minun kokemukseni mukaan aika harvoin perheen tai suvun kautta, ellei nyt jotain nuorison kesätöitä lasketa. Opiskelu- ja kaverisuhteilla sen sijaan avautuu todella paljon ovia.

Niinpä eli ne opiskelijabileet ovat se mitä kautta ne suht... anteeksi verkostot luodaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin voi päästä myös tuurilla, itselleni avautui pidempiaikainen sijaisuus juurikin kesälomatuurauksen jälkeen - firmasta, josta en ennen kesälomasijaisuutta tuntenut ketään mutta jossa olin tehnyt erittäin hyvän vaikutuksen kesän aikana. Tämän jälkeen tein kyllä vielä useampia sijaisuuksia ennen kuin sain ensimmäisen vakituisen paikkani. Jos tuo kesäsijaisuuden vaihtuminen pidempään sijaisuuteen jätetään laskuista, en ole tuntenut yhdestäkään saamastani työpaikasta ketään ennen paikan saantia, joten suhteilla ei ole omalta osaltani ollut merkitystä.

Alussa minäkin pääsin tuurilla tekemään lyhyttä sijaisuutta ja sitten toista jne josta sitten on tullut pidempikestoinen työ ja siitä sitten tuttuja pomoja ja esimiehiä jne. Siis ei henkilökohtaisia tuttuja, mutta kuitenkin. Helpompi sellaisesta paikasta hakea töitä jossa on joku tuttu esimies kun jostain muualta. Tai helppo hakea, mutta saa helpommin töitä kun joku muistaa entuudestaan.

Tuo on juuri sitä verkostoitumista!!. Ei se, että on sukua jollekin, jonkun kaveri  tai asuu jonkun naapurissa. 

Ja mitenkäs niitä tuttuja pomoja ja esimiehiä hankitaan, kun olet hakemassa ensimmäistä työpaikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki me teemme tätä. Jos pitäisi vaikka palkata juhliin pitopalvelu, häihin kuvaaja tai kotiin lapsenvahti tai siivooja niin melkein jokainen aloittaa tiedustelemalla tuttavapiiristä suosituksia. Harva laittaa heti ensi töikseen avoimen ilmoituksen nettiin.

Suositus on tosin täysin eri asia, kuin suhteet eli verkosto.

Vierailija kirjoitti:

Sivuhuomautuksena: harva suosittelee tai vinkkaa työpaikkaa kaverille jos ei sisimmässään aidosti usko että tyyppi on hyvä työntekijä.

Sitä työpaikaa vinkataan kaverille siksi, että kyseinen henkilö on kaveri. Ei siinä vaiheessa kiinosta onko hän hyvä työntekijä vai ei. 

Meidän työpaikalla on sinänsä ollut outo tilanne, että on ollut avoimia hakuja, mutta ei hakijoita tai ei ainakaan tietyn minimiammattitaidon omaavia hakijoita. Ihmettelen, että nyt on kuitenkin palkattu tyyppejä, joilta työkokemus puuttuu tietyltä osin tai sitten ovat jo lähes eläkeläisiä. Kauhea työvoimapula, mutta ei meille kukaan hyvän ammattitaidon omaava halua edes töihin. Suhteilla yritetään haalia tekijöitä. Pomot ovat tehneet tästä niin ikävän paikan olla töissä hienoilla prosesseillaan, kauhealla kiireellä yms. Työntekijöitä laitetaan eriarvoiseen asemaan ja lokeroidaan.  Aina keksitään uusia työvaiheita, ohjelmia ja järjestelmiä, joiden omaksumiseen menee aikansa. Kesätyönteikijöitä ja opiskelijoita ei näemmä voida ottaa, koska jotkut sitä vastustavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivuhuomautuksena: harva suosittelee tai vinkkaa työpaikkaa kaverille jos ei sisimmässään aidosti usko että tyyppi on hyvä työntekijä.

Sitä työpaikaa vinkataan kaverille siksi, että kyseinen henkilö on kaveri. Ei siinä vaiheessa kiinosta onko hän hyvä työntekijä vai ei. 

On eri asia vinkata jotain avoimeksi tulevaa työpaikkaa kaverille kuin suositella kaveria ko paikan työnantajalle. 

Koko ketju on vitsi. Ei työpaikkoja todellakaan millään suhteilla saada. Ehkä ensimmäiset kesätyöpaikat saadaan jonkun tutun kautta, mutta kyllä kaikki osaamista ja koulutusta vaativat työt menevät parhaalle hakijalle!

Ehkä jossain kunnan tai valtion hommissa otetaan epäpäteviä kavereita ja sukulaisia töihin, mutta julkista sektoria nyt ei oikeaksi työpaikaksi voi muutenkaan laskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin voi päästä myös tuurilla, itselleni avautui pidempiaikainen sijaisuus juurikin kesälomatuurauksen jälkeen - firmasta, josta en ennen kesälomasijaisuutta tuntenut ketään mutta jossa olin tehnyt erittäin hyvän vaikutuksen kesän aikana. Tämän jälkeen tein kyllä vielä useampia sijaisuuksia ennen kuin sain ensimmäisen vakituisen paikkani. Jos tuo kesäsijaisuuden vaihtuminen pidempään sijaisuuteen jätetään laskuista, en ole tuntenut yhdestäkään saamastani työpaikasta ketään ennen paikan saantia, joten suhteilla ei ole omalta osaltani ollut merkitystä.

Alussa minäkin pääsin tuurilla tekemään lyhyttä sijaisuutta ja sitten toista jne josta sitten on tullut pidempikestoinen työ ja siitä sitten tuttuja pomoja ja esimiehiä jne. Siis ei henkilökohtaisia tuttuja, mutta kuitenkin. Helpompi sellaisesta paikasta hakea töitä jossa on joku tuttu esimies kun jostain muualta. Tai helppo hakea, mutta saa helpommin töitä kun joku muistaa entuudestaan.

Tuo on juuri sitä verkostoitumista!!. Ei se, että on sukua jollekin, jonkun kaveri  tai asuu jonkun naapurissa. 

Ja mitenkäs niitä tuttuja pomoja ja esimiehiä hankitaan, kun olet hakemassa ensimmäistä työpaikkaa?

Ai mitenkäkö?

Huomaa, ettei joillakin ole todellakaan hajuakaan koko asiasta.

Et sä niitä tuttuja esimiehiä voi siinä vaiheessa hankkiakaan sormia näpäyttämällä.

Niitä voi olla tuossa vaiheessa jo paljonkin, jos olet esim. lapsena ja nuorena ollut mukana urheiluseurassa, partiossa, SPR:n toiminnassa tai sitten jossain poliittisessa nuorisojärjestössä, missä aikuiset ovat mukana nuorten harrastustoiminnassa vetäjinä tai muina aktiiveina.

Kun osallistut aktiivisesti jo nuorena ja olet monenlaisessa mukana, syntyy niitä kontakteja jo silloin.

Siinä vaiheessa kun opiskelujen jälkeen haet töitä, huomaat, että sinulla onkin tuttuja jo yritysten pomoportaissa tai HR-puolella yms.

Eivät ne kontaktit yhtäkkiä jostain ilmesty, niitä voi hankkia jo ennen opiskeluaikojakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin voi päästä myös tuurilla, itselleni avautui pidempiaikainen sijaisuus juurikin kesälomatuurauksen jälkeen - firmasta, josta en ennen kesälomasijaisuutta tuntenut ketään mutta jossa olin tehnyt erittäin hyvän vaikutuksen kesän aikana. Tämän jälkeen tein kyllä vielä useampia sijaisuuksia ennen kuin sain ensimmäisen vakituisen paikkani. Jos tuo kesäsijaisuuden vaihtuminen pidempään sijaisuuteen jätetään laskuista, en ole tuntenut yhdestäkään saamastani työpaikasta ketään ennen paikan saantia, joten suhteilla ei ole omalta osaltani ollut merkitystä.

Alussa minäkin pääsin tuurilla tekemään lyhyttä sijaisuutta ja sitten toista jne josta sitten on tullut pidempikestoinen työ ja siitä sitten tuttuja pomoja ja esimiehiä jne. Siis ei henkilökohtaisia tuttuja, mutta kuitenkin. Helpompi sellaisesta paikasta hakea töitä jossa on joku tuttu esimies kun jostain muualta. Tai helppo hakea, mutta saa helpommin töitä kun joku muistaa entuudestaan.

Tuo on juuri sitä verkostoitumista!!. Ei se, että on sukua jollekin, jonkun kaveri  tai asuu jonkun naapurissa. 

Ja mitenkäs niitä tuttuja pomoja ja esimiehiä hankitaan, kun olet hakemassa ensimmäistä työpaikkaa?

Lue kommentti 93. Siellä on neuvoja, miten voi verkostoitua ennenkuin on ollut vielä yhdessäkään työpaikassa. 

Vierailija kirjoitti:

Koko ketju on vitsi. Ei työpaikkoja todellakaan millään suhteilla saada. Ehkä ensimmäiset kesätyöpaikat saadaan jonkun tutun kautta, mutta kyllä kaikki osaamista ja koulutusta vaativat työt menevät parhaalle hakijalle!

Ehkä jossain kunnan tai valtion hommissa otetaan epäpäteviä kavereita ja sukulaisia töihin, mutta julkista sektoria nyt ei oikeaksi työpaikaksi voi muutenkaan laskea.

Ööö... ihan päin vastoin.

Kunnalla ja valtiolla nimenomaan joudutaan vähän näiden pykälien takia katsomaan, onko siellä hakemuspinossa joku, jolla on enemmän koulutusta ja muodollista (paperilla osoitettavaa) pätevyyttä avoimeen työtehtävään, muuten ollaan raastuvassa.

Yksityisillä yrityksillä taas ei ole minkään valtakunnan velvoitetta palkata paperilla parasta, vaan ihan kenet haluavat. Ja jos työpaikkaan hakee nykypäivänä tolkuton määrä porukkaa (kiitos Sipilän, se määrä vain kasvaa, kun työttömät pakotetaan tehtailemaan joutavia hakemuksia), niin eihän kukaan täyspäinen niitä kaikkia rupea selaamaan.

Jos jotain hakijaa suosittelee luotettava taho, joka kertoo, että kyseinen henkilö ei ole erityisen hankala persoona, suoriutuu töistään ja omaa normaalin järjen ja omaa vielä jotain kykyjäkin kyseiseen työhön, on sellaisen palkkaaminen aina pienempi riski, kuin se että valittaisiin sieltä hakemuspinosta joku random-tyyppi hyvillä kouluarvosanoilla, mutta jonka henkilöstä tai persoonallisuudesta ei tiedetä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivuhuomautuksena: harva suosittelee tai vinkkaa työpaikkaa kaverille jos ei sisimmässään aidosti usko että tyyppi on hyvä työntekijä.

Sitä työpaikaa vinkataan kaverille siksi, että kyseinen henkilö on kaveri. Ei siinä vaiheessa kiinosta onko hän hyvä työntekijä vai ei. 

Väärin. Olen jättänyt useamman kerran vinkkaamatta koska tiedän että hyvä ystävä, vaikka oikealla alalla onkin, ei ole erityisen hyvä kandidaatti enkä halua laittaa itseäni tilanteeseen jossa joutuisin joko suosittelemaan häntä vastoin  parempaa tietoani tai joutuisin olemaan suosittelematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ketju on vitsi. Ei työpaikkoja todellakaan millään suhteilla saada. Ehkä ensimmäiset kesätyöpaikat saadaan jonkun tutun kautta, mutta kyllä kaikki osaamista ja koulutusta vaativat työt menevät parhaalle hakijalle!

Ehkä jossain kunnan tai valtion hommissa otetaan epäpäteviä kavereita ja sukulaisia töihin, mutta julkista sektoria nyt ei oikeaksi työpaikaksi voi muutenkaan laskea.

Ööö... ihan päin vastoin.

Kunnalla ja valtiolla nimenomaan joudutaan vähän näiden pykälien takia katsomaan, onko siellä hakemuspinossa joku, jolla on enemmän koulutusta ja muodollista (paperilla osoitettavaa) pätevyyttä avoimeen työtehtävään, muuten ollaan raastuvassa.

Yksityisillä yrityksillä taas ei ole minkään valtakunnan velvoitetta palkata paperilla parasta, vaan ihan kenet haluavat. Ja jos työpaikkaan hakee nykypäivänä tolkuton määrä porukkaa (kiitos Sipilän, se määrä vain kasvaa, kun työttömät pakotetaan tehtailemaan joutavia hakemuksia), niin eihän kukaan täyspäinen niitä kaikkia rupea selaamaan.

Jos jotain hakijaa suosittelee luotettava taho, joka kertoo, että kyseinen henkilö ei ole erityisen hankala persoona, suoriutuu töistään ja omaa normaalin järjen ja omaa vielä jotain kykyjäkin kyseiseen työhön, on sellaisen palkkaaminen aina pienempi riski, kuin se että valittaisiin sieltä hakemuspinosta joku random-tyyppi hyvillä kouluarvosanoilla, mutta jonka henkilöstä tai persoonallisuudesta ei tiedetä mitään.

Kunnalla/valtiolla kyllä vaaditaan se tietty koulutus,mutta sen jälkeen asian ratkaiseekin hyvä veli verkosto esim sain rekry päätöksen yhdestä paikasta johon oli haastateltu vain yhtä hakijaa enkä millään jaksa uskoa ettei päteviä ollut enempää tarjolla ja toinen rekry päätös johon oli sentään kolmea haastateltu mutta valittu oli osoittanut osaamisensa kyseiseen työpaikkaan eli oli siellä ennenkin ollut töissä.Näissäkään ei annettu mitään mahdollisuutta muille hakijoille näyttää osaamistaan vaan päätös työhön otettavasta oli selvästi tehty jo ennenkuin paikka oli laitettu hakuun.