Lue keskustelun säännöt.
Töihin päästään järkyttävän epäreilusti :(
22.08.2017 |
Valmistuin viisi vuotta sitten. Olin tietenkin tehnyt opiskeluaikana monenlaisia työprojekteja, työharjoitteluja, työhön tutustumista, verkostoitunut ja vaikka mitä. Kun paperit oli kourassa, en kelvannutkaan enää mihinkään (koska työstä olisi pitänyt maksaa!).
Tein viisi vuotta täysin ei-oman alan töitä. Varastossa, päiväkodissa, siivousta, tarjoilijana.. mitä nyt vain pätkiä jostain sain henkeni pitimiksi.
Sitten tuli lottovoitto: entinen opiskelukaverini, joka oli päässyt jo ennen valmistumistaan suhteilla töihin, muutti ulkomaille ja vinkkasi minusta pomolleen. Sain työn ilman että sitä kukaan edes haki, kävin vain haastattelussa todistamassa olevani pätevä.
Siitä lähtien olen huomannut, ettei mihinkänä työpaikkaan haeta, eikä ketään valita millään papereilla. KAIKKI työpaikat tässäkin nykyisessä työpaikassa on mennyt suhteilla. Nykyisten työntekijöiden sukulaiset, naapurit, entiset koulukaverit ja lasten kummit pääsevät aina töihin, jos on paikka auki. Muodollisuussyistä voidaan muka laittaa joku paikka hakuun, mutta pomo tuskin edes lukaisee niitä.
Ottaa päähän. Miten ihmeessä työelämä voi olla tällaista? Miten joku, jolla ei ole verkostoja, joka on ujo ja arka (mutta työssään loistava) pääsee ikinä töihin??
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa taas ei minusta ole mitään väärää, koska kukaan ei suosittele huonoa tai laiskaa työntekijää vaan suositusten kautta työpaikoille ohjautuvat juuri ne parhaat, pätevimmät ja motivoituneimmat.
Aikamoinen oletus kuvitella, että joku satunnainen suosittelija olisi millään muotoa pätevä suosittelemaan yhtään ketään.
Siis, suosittelija on joku kyseisen työpaikan tyntekijä, joka suosittelee osaavaa kaveriaan. Aivan varmasti tuo suosittelija miettii ketä tarjoaa työhön, siinä on omakin maine pelissä. Meilläkin kehotetaan joka kerta rekrytoinnin edellä vinkkaamaan jos tuntee sopivia tyyppejä. Minä olen vinkannut edellisessä työpaikassa kerran ja valinta oli tietysti onnistunut. Nyt pitkään aikaan tuttavapiiristäni ei ole löytynyt sopivia ja olen ollut hiljaa. Tosin veljeni poika meni juuri naimisiin ja hänen vaimonsa on täsmälleen meidän työympäristöön sopiva tyyppi ja muutenkin avoin, reipas ja hauska ihminen. Häntä suosittelen varmasti kun sopiva paikka avautuu ja opastan häntä esittämään vaatimuksia jotka tekevät työpaikan vaihdon kannattavaksi.
Suositusten tärkeyttä kritisoivat voisivat miettiä omaa käyttäytymistä. Ethän varmasti lue netistä asiakkaiden kommentteja ja suosituksia kun varaat sikakalliin unelmaloman, vaan teet valinnan puhtaasti hotellin ilmoittamien tietojen perusteella.
Ei voi verrata hotelleihin, koska useimmista niistä löytyy suosituksia ihan helposti ja niitä voi melko puolueettomasti näiden perusteella vertailla. Mutta jos jotain hotellia on kehunut yksi asiakas ja toista hotellia ei ole kommentoinut kukaan, et kai voi tästä päätellä mitään muuta kuin sen, että sitä toista hotellia ei ole vain vielä kukaan ehtinyt kommentoimaan.
Mutta jos se yksi suosittelija on henkilö, jonka kanssa olen matkustellut paljon, todennäköisesti varaan huoneen juuri hänen suosittelemastaan hotellista. Ja tämä samahan on työelämässäkin: jos suosittelija on henkilö, joka on tehnyt töitä suosittelemansa henkilön kanssa ja jonka tunnen työelämästä riittävän hyvin voidakseni luottaa hänen arviointikykyynsä, palkkaan hänen suosittelemansa henkilön. Edellyttäen tietenkin, että hakijalla on työtehtävän edellyttämä koulutus, työkokemus ja osaaminen.
No tietysti siinä tapauksessa, että suosittelija tuntee kaikki kaupungin ja lähiseudun hotellit, niin voi tietysti luottaa, että hän tietää, mikä on paras. Mutta miten usein on oikeasti sellainen tilanne, että suosittelija oikeasti tuntee kaikki hakijat? Hotellin kohdallahan useimmiten riittää se, että se on tarpeeksi hyvä, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että se on alueen paras, mikä kai olisi rekrytoinnin kannalta aika olennainen juttu.
Eihän suosittelijan kuulukaan tuntea kaikkia hakijoita! Hän kertoo työnantajalle vain tästä yhdestä. Kertoo, millainen tyyppi on kyseessä, missä paikoissa tämä on ollut töissä, mitä hän osaa ja erityisesti missä tämä henkilö on erittäin hyvä, työskenteleekö henkilö mieluummin yksin vai ryhmässä, millaiset tiimityötaidot henkilöllä on jne. Eli työtehtävän hoitamisen kannalta oleellisia asioita sekä työyhteisöön sopeutumisen kannalta oleellisia asioita. Jos mitään avointa hakua ei ole vielä tehty, työnantaja voi todeta, että kysypäs tältä henkilöltä, kiinnostaisiko tulla haastateltavaksi. Ja jos haastattelu sujuu hyvin ja työnantaja on vakuuttunut, että tämä henkilö sopii hyvin ko työtehtävään ja henkilö itsekin haluaa ko paikan, niin mitään hakua ei tarvitse edes järjestää. Tai jos haku on jo käynnissä, niin tästä yhdestä hakijasta tiedetään jo paljon enemmän. Hakijoissa voi olla tietenkin muitakin, joilla on hyvät ( = luotettavat) suosittelijat ja kun työnantaja sitten soittaa näille suosittelijoille, he voivat myös kertoa suosittelemastaa hakijasta. Sen jälkeen työnantaja päättää, kenet palkkaavat. Työnantajalle on kuitenkin etua, jos suosittelija on hänen oma työntekjänsä, koska tämä tuntee myös työpaikan toimintatavat, henkilösuhteet yms ja pystyy siten arvioimaan paremmin, sopiiko ko henkilö juuri tähän työporukkaan tekemään töitä juuri tämän yrityksen toimintatavoilla. Ei kaikki henkilöt sovi kaikkialle. Mulla on joitakin alalla olevia tuttuja, jotka ovat ihan liian herkkänahkaisia, jotta voisin suositella heitä meille töihin.
Niin, siksi tuo hotellivertaus olikin mielestäni huono, koska en kyllä luottaisi sellaisen matkustaneen tuttavan mielipiteeseen, jos hän on matkoillaan käynyt vain siinä yhdessä hotellissa. Toki voin kuvitella, että se yksi hotelli on ihan kelvollinen ja kaverini osaa esim kertoa, miten sinne kuljetaan, mutta en kyllä hänen suosituksensa perusteella päättelisi, että tämä hotelli on ehdottomasti paras valinta koko kaupungissa. Tässähän se ongelma on, kun pitäisi nimenomaan löytää se paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa taas ei minusta ole mitään väärää, koska kukaan ei suosittele huonoa tai laiskaa työntekijää vaan suositusten kautta työpaikoille ohjautuvat juuri ne parhaat, pätevimmät ja motivoituneimmat.
Aikamoinen oletus kuvitella, että joku satunnainen suosittelija olisi millään muotoa pätevä suosittelemaan yhtään ketään.
Siis, suosittelija on joku kyseisen työpaikan tyntekijä, joka suosittelee osaavaa kaveriaan. Aivan varmasti tuo suosittelija miettii ketä tarjoaa työhön, siinä on omakin maine pelissä. Meilläkin kehotetaan joka kerta rekrytoinnin edellä vinkkaamaan jos tuntee sopivia tyyppejä. Minä olen vinkannut edellisessä työpaikassa kerran ja valinta oli tietysti onnistunut. Nyt pitkään aikaan tuttavapiiristäni ei ole löytynyt sopivia ja olen ollut hiljaa. Tosin veljeni poika meni juuri naimisiin ja hänen vaimonsa on täsmälleen meidän työympäristöön sopiva tyyppi ja muutenkin avoin, reipas ja hauska ihminen. Häntä suosittelen varmasti kun sopiva paikka avautuu ja opastan häntä esittämään vaatimuksia jotka tekevät työpaikan vaihdon kannattavaksi.
Suositusten tärkeyttä kritisoivat voisivat miettiä omaa käyttäytymistä. Ethän varmasti lue netistä asiakkaiden kommentteja ja suosituksia kun varaat sikakalliin unelmaloman, vaan teet valinnan puhtaasti hotellin ilmoittamien tietojen perusteella.
Ei voi verrata hotelleihin, koska useimmista niistä löytyy suosituksia ihan helposti ja niitä voi melko puolueettomasti näiden perusteella vertailla. Mutta jos jotain hotellia on kehunut yksi asiakas ja toista hotellia ei ole kommentoinut kukaan, et kai voi tästä päätellä mitään muuta kuin sen, että sitä toista hotellia ei ole vain vielä kukaan ehtinyt kommentoimaan.
Mutta jos se yksi suosittelija on henkilö, jonka kanssa olen matkustellut paljon, todennäköisesti varaan huoneen juuri hänen suosittelemastaan hotellista. Ja tämä samahan on työelämässäkin: jos suosittelija on henkilö, joka on tehnyt töitä suosittelemansa henkilön kanssa ja jonka tunnen työelämästä riittävän hyvin voidakseni luottaa hänen arviointikykyynsä, palkkaan hänen suosittelemansa henkilön. Edellyttäen tietenkin, että hakijalla on työtehtävän edellyttämä koulutus, työkokemus ja osaaminen.
No tietysti siinä tapauksessa, että suosittelija tuntee kaikki kaupungin ja lähiseudun hotellit, niin voi tietysti luottaa, että hän tietää, mikä on paras. Mutta miten usein on oikeasti sellainen tilanne, että suosittelija oikeasti tuntee kaikki hakijat? Hotellin kohdallahan useimmiten riittää se, että se on tarpeeksi hyvä, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että se on alueen paras, mikä kai olisi rekrytoinnin kannalta aika olennainen juttu.
Eihän suosittelijan kuulukaan tuntea kaikkia hakijoita! Hän kertoo työnantajalle vain tästä yhdestä. Kertoo, millainen tyyppi on kyseessä, missä paikoissa tämä on ollut töissä, mitä hän osaa ja erityisesti missä tämä henkilö on erittäin hyvä, työskenteleekö henkilö mieluummin yksin vai ryhmässä, millaiset tiimityötaidot henkilöllä on jne. Eli työtehtävän hoitamisen kannalta oleellisia asioita sekä työyhteisöön sopeutumisen kannalta oleellisia asioita. Jos mitään avointa hakua ei ole vielä tehty, työnantaja voi todeta, että kysypäs tältä henkilöltä, kiinnostaisiko tulla haastateltavaksi. Ja jos haastattelu sujuu hyvin ja työnantaja on vakuuttunut, että tämä henkilö sopii hyvin ko työtehtävään ja henkilö itsekin haluaa ko paikan, niin mitään hakua ei tarvitse edes järjestää. Tai jos haku on jo käynnissä, niin tästä yhdestä hakijasta tiedetään jo paljon enemmän. Hakijoissa voi olla tietenkin muitakin, joilla on hyvät ( = luotettavat) suosittelijat ja kun työnantaja sitten soittaa näille suosittelijoille, he voivat myös kertoa suosittelemastaa hakijasta. Sen jälkeen työnantaja päättää, kenet palkkaavat. Työnantajalle on kuitenkin etua, jos suosittelija on hänen oma työntekjänsä, koska tämä tuntee myös työpaikan toimintatavat, henkilösuhteet yms ja pystyy siten arvioimaan paremmin, sopiiko ko henkilö juuri tähän työporukkaan tekemään töitä juuri tämän yrityksen toimintatavoilla. Ei kaikki henkilöt sovi kaikkialle. Mulla on joitakin alalla olevia tuttuja, jotka ovat ihan liian herkkänahkaisia, jotta voisin suositella heitä meille töihin.
Niin, siksi tuo hotellivertaus olikin mielestäni huono, koska en kyllä luottaisi sellaisen matkustaneen tuttavan mielipiteeseen, jos hän on matkoillaan käynyt vain siinä yhdessä hotellissa. Toki voin kuvitella, että se yksi hotelli on ihan kelvollinen ja kaverini osaa esim kertoa, miten sinne kuljetaan, mutta en kyllä hänen suosituksensa perusteella päättelisi, että tämä hotelli on ehdottomasti paras valinta koko kaupungissa. Tässähän se ongelma on, kun pitäisi nimenomaan löytää se paras.
En ole vertauksen kirjoittaja, mutta minusta vertaus oli oikeastaan aika hyvä, jos hotellia kehunut henkilö on sellainen, jonka kanssa olen matkustellut. Kuten siinä aiemmassa kommentissani kirjoitinkin. Matksutan aika paljon työni puolesta ja aina parin työkaverini kanssa. Näillä reissuilla olen oppinut, millaisia asioita he hotellissa arvostavat ja mitkä asiat tekevät heidän mielestään hotellista huonon. Jos työkaverini suosittelee mulle jotain hotellia, niin mun ei tarvitse edes etsiä muuta hotellia, koska työkaverini suosittelema hotelli on mulle varmasti aivan riittävän hyvä. Täyttää kaikki ne vaatimukset, joita hotellille asetan. Aivan kuten työnantajallekin joku hakija voi täyttää kaikki ne vaatimukset, mitkä työpaikka edellyttää, ja sen vuoksi työnantajan ei edes tarvitse etsiä siihen paikkaan ketään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa taas ei minusta ole mitään väärää, koska kukaan ei suosittele huonoa tai laiskaa työntekijää vaan suositusten kautta työpaikoille ohjautuvat juuri ne parhaat, pätevimmät ja motivoituneimmat.
Aikamoinen oletus kuvitella, että joku satunnainen suosittelija olisi millään muotoa pätevä suosittelemaan yhtään ketään.
Siis, suosittelija on joku kyseisen työpaikan tyntekijä, joka suosittelee osaavaa kaveriaan. Aivan varmasti tuo suosittelija miettii ketä tarjoaa työhön, siinä on omakin maine pelissä. Meilläkin kehotetaan joka kerta rekrytoinnin edellä vinkkaamaan jos tuntee sopivia tyyppejä. Minä olen vinkannut edellisessä työpaikassa kerran ja valinta oli tietysti onnistunut. Nyt pitkään aikaan tuttavapiiristäni ei ole löytynyt sopivia ja olen ollut hiljaa. Tosin veljeni poika meni juuri naimisiin ja hänen vaimonsa on täsmälleen meidän työympäristöön sopiva tyyppi ja muutenkin avoin, reipas ja hauska ihminen. Häntä suosittelen varmasti kun sopiva paikka avautuu ja opastan häntä esittämään vaatimuksia jotka tekevät työpaikan vaihdon kannattavaksi.
Suositusten tärkeyttä kritisoivat voisivat miettiä omaa käyttäytymistä. Ethän varmasti lue netistä asiakkaiden kommentteja ja suosituksia kun varaat sikakalliin unelmaloman, vaan teet valinnan puhtaasti hotellin ilmoittamien tietojen perusteella.
Ei voi verrata hotelleihin, koska useimmista niistä löytyy suosituksia ihan helposti ja niitä voi melko puolueettomasti näiden perusteella vertailla. Mutta jos jotain hotellia on kehunut yksi asiakas ja toista hotellia ei ole kommentoinut kukaan, et kai voi tästä päätellä mitään muuta kuin sen, että sitä toista hotellia ei ole vain vielä kukaan ehtinyt kommentoimaan.
Mutta jos se yksi suosittelija on henkilö, jonka kanssa olen matkustellut paljon, todennäköisesti varaan huoneen juuri hänen suosittelemastaan hotellista. Ja tämä samahan on työelämässäkin: jos suosittelija on henkilö, joka on tehnyt töitä suosittelemansa henkilön kanssa ja jonka tunnen työelämästä riittävän hyvin voidakseni luottaa hänen arviointikykyynsä, palkkaan hänen suosittelemansa henkilön. Edellyttäen tietenkin, että hakijalla on työtehtävän edellyttämä koulutus, työkokemus ja osaaminen.
No tietysti siinä tapauksessa, että suosittelija tuntee kaikki kaupungin ja lähiseudun hotellit, niin voi tietysti luottaa, että hän tietää, mikä on paras. Mutta miten usein on oikeasti sellainen tilanne, että suosittelija oikeasti tuntee kaikki hakijat? Hotellin kohdallahan useimmiten riittää se, että se on tarpeeksi hyvä, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että se on alueen paras, mikä kai olisi rekrytoinnin kannalta aika olennainen juttu.
Eihän suosittelijan kuulukaan tuntea kaikkia hakijoita! Hän kertoo työnantajalle vain tästä yhdestä. Kertoo, millainen tyyppi on kyseessä, missä paikoissa tämä on ollut töissä, mitä hän osaa ja erityisesti missä tämä henkilö on erittäin hyvä, työskenteleekö henkilö mieluummin yksin vai ryhmässä, millaiset tiimityötaidot henkilöllä on jne. Eli työtehtävän hoitamisen kannalta oleellisia asioita sekä työyhteisöön sopeutumisen kannalta oleellisia asioita. Jos mitään avointa hakua ei ole vielä tehty, työnantaja voi todeta, että kysypäs tältä henkilöltä, kiinnostaisiko tulla haastateltavaksi. Ja jos haastattelu sujuu hyvin ja työnantaja on vakuuttunut, että tämä henkilö sopii hyvin ko työtehtävään ja henkilö itsekin haluaa ko paikan, niin mitään hakua ei tarvitse edes järjestää. Tai jos haku on jo käynnissä, niin tästä yhdestä hakijasta tiedetään jo paljon enemmän. Hakijoissa voi olla tietenkin muitakin, joilla on hyvät ( = luotettavat) suosittelijat ja kun työnantaja sitten soittaa näille suosittelijoille, he voivat myös kertoa suosittelemastaa hakijasta. Sen jälkeen työnantaja päättää, kenet palkkaavat. Työnantajalle on kuitenkin etua, jos suosittelija on hänen oma työntekjänsä, koska tämä tuntee myös työpaikan toimintatavat, henkilösuhteet yms ja pystyy siten arvioimaan paremmin, sopiiko ko henkilö juuri tähän työporukkaan tekemään töitä juuri tämän yrityksen toimintatavoilla. Ei kaikki henkilöt sovi kaikkialle. Mulla on joitakin alalla olevia tuttuja, jotka ovat ihan liian herkkänahkaisia, jotta voisin suositella heitä meille töihin.
Niin, siksi tuo hotellivertaus olikin mielestäni huono, koska en kyllä luottaisi sellaisen matkustaneen tuttavan mielipiteeseen, jos hän on matkoillaan käynyt vain siinä yhdessä hotellissa. Toki voin kuvitella, että se yksi hotelli on ihan kelvollinen ja kaverini osaa esim kertoa, miten sinne kuljetaan, mutta en kyllä hänen suosituksensa perusteella päättelisi, että tämä hotelli on ehdottomasti paras valinta koko kaupungissa. Tässähän se ongelma on, kun pitäisi nimenomaan löytää se paras.
En ole vertauksen kirjoittaja, mutta minusta vertaus oli oikeastaan aika hyvä, jos hotellia kehunut henkilö on sellainen, jonka kanssa olen matkustellut. Kuten siinä aiemmassa kommentissani kirjoitinkin. Matksutan aika paljon työni puolesta ja aina parin työkaverini kanssa. Näillä reissuilla olen oppinut, millaisia asioita he hotellissa arvostavat ja mitkä asiat tekevät heidän mielestään hotellista huonon. Jos työkaverini suosittelee mulle jotain hotellia, niin mun ei tarvitse edes etsiä muuta hotellia, koska työkaverini suosittelema hotelli on mulle varmasti aivan riittävän hyvä. Täyttää kaikki ne vaatimukset, joita hotellille asetan. Aivan kuten työnantajallekin joku hakija voi täyttää kaikki ne vaatimukset, mitkä työpaikka edellyttää, ja sen vuoksi työnantajan ei edes tarvitse etsiä siihen paikkaan ketään muuta.
Niin, tuohan nimenomaan kertoo siitä, miten käytännössä homma nykyisellään menee, mutta ei se vielä mitenkään perustele sitä, mikä olisi reilua. Siitähän tässä ketjussa oli kyse ja luulin että tuon hotelliesimerkin oli tarkoitus osoittaa, että näin ihan oikeasti löydetään se paras hotelli.
Vierailija kirjoitti:
Ite ainakin opiskelen nyt 2. tutkintoa ilman rahaa, lainaa. Mutta säästöillä. Töitä ei vissiin tule, mutta aattelin 3. tutkinnon tehdä. Tällä kertaa semmoisen että se työllistää ja työkkäri maksaa omaehtoista työttömyystukea. Toisaalta työttömyystuki suomessahan on suuri
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/miten-tyollisyys-kohenisi-…
Noin 500€/kk ei ole kovin suuri rahallinen tuki jos mitään muita tukia ei saa. Suomessa peruseläminen kuitenkin maksaa vaikka mitään ylimääräistä ei tekisikään. Yhtiövastike, sähkö, vesi, vakuutus, ruoka, puhelinliittymä jne.
Työttömällä täytyy olla kännykkä ja nettiyhteys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa taas ei minusta ole mitään väärää, koska kukaan ei suosittele huonoa tai laiskaa työntekijää vaan suositusten kautta työpaikoille ohjautuvat juuri ne parhaat, pätevimmät ja motivoituneimmat.
Aikamoinen oletus kuvitella, että joku satunnainen suosittelija olisi millään muotoa pätevä suosittelemaan yhtään ketään.
Siis, suosittelija on joku kyseisen työpaikan tyntekijä, joka suosittelee osaavaa kaveriaan. Aivan varmasti tuo suosittelija miettii ketä tarjoaa työhön, siinä on omakin maine pelissä. Meilläkin kehotetaan joka kerta rekrytoinnin edellä vinkkaamaan jos tuntee sopivia tyyppejä. Minä olen vinkannut edellisessä työpaikassa kerran ja valinta oli tietysti onnistunut. Nyt pitkään aikaan tuttavapiiristäni ei ole löytynyt sopivia ja olen ollut hiljaa. Tosin veljeni poika meni juuri naimisiin ja hänen vaimonsa on täsmälleen meidän työympäristöön sopiva tyyppi ja muutenkin avoin, reipas ja hauska ihminen. Häntä suosittelen varmasti kun sopiva paikka avautuu ja opastan häntä esittämään vaatimuksia jotka tekevät työpaikan vaihdon kannattavaksi.
Suositusten tärkeyttä kritisoivat voisivat miettiä omaa käyttäytymistä. Ethän varmasti lue netistä asiakkaiden kommentteja ja suosituksia kun varaat sikakalliin unelmaloman, vaan teet valinnan puhtaasti hotellin ilmoittamien tietojen perusteella.
Ei voi verrata hotelleihin, koska useimmista niistä löytyy suosituksia ihan helposti ja niitä voi melko puolueettomasti näiden perusteella vertailla. Mutta jos jotain hotellia on kehunut yksi asiakas ja toista hotellia ei ole kommentoinut kukaan, et kai voi tästä päätellä mitään muuta kuin sen, että sitä toista hotellia ei ole vain vielä kukaan ehtinyt kommentoimaan.
Mutta jos se yksi suosittelija on henkilö, jonka kanssa olen matkustellut paljon, todennäköisesti varaan huoneen juuri hänen suosittelemastaan hotellista. Ja tämä samahan on työelämässäkin: jos suosittelija on henkilö, joka on tehnyt töitä suosittelemansa henkilön kanssa ja jonka tunnen työelämästä riittävän hyvin voidakseni luottaa hänen arviointikykyynsä, palkkaan hänen suosittelemansa henkilön. Edellyttäen tietenkin, että hakijalla on työtehtävän edellyttämä koulutus, työkokemus ja osaaminen.
No tietysti siinä tapauksessa, että suosittelija tuntee kaikki kaupungin ja lähiseudun hotellit, niin voi tietysti luottaa, että hän tietää, mikä on paras. Mutta miten usein on oikeasti sellainen tilanne, että suosittelija oikeasti tuntee kaikki hakijat? Hotellin kohdallahan useimmiten riittää se, että se on tarpeeksi hyvä, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että se on alueen paras, mikä kai olisi rekrytoinnin kannalta aika olennainen juttu.
Eihän suosittelijan kuulukaan tuntea kaikkia hakijoita! Hän kertoo työnantajalle vain tästä yhdestä. Kertoo, millainen tyyppi on kyseessä, missä paikoissa tämä on ollut töissä, mitä hän osaa ja erityisesti missä tämä henkilö on erittäin hyvä, työskenteleekö henkilö mieluummin yksin vai ryhmässä, millaiset tiimityötaidot henkilöllä on jne. Eli työtehtävän hoitamisen kannalta oleellisia asioita sekä työyhteisöön sopeutumisen kannalta oleellisia asioita. Jos mitään avointa hakua ei ole vielä tehty, työnantaja voi todeta, että kysypäs tältä henkilöltä, kiinnostaisiko tulla haastateltavaksi. Ja jos haastattelu sujuu hyvin ja työnantaja on vakuuttunut, että tämä henkilö sopii hyvin ko työtehtävään ja henkilö itsekin haluaa ko paikan, niin mitään hakua ei tarvitse edes järjestää. Tai jos haku on jo käynnissä, niin tästä yhdestä hakijasta tiedetään jo paljon enemmän. Hakijoissa voi olla tietenkin muitakin, joilla on hyvät ( = luotettavat) suosittelijat ja kun työnantaja sitten soittaa näille suosittelijoille, he voivat myös kertoa suosittelemastaa hakijasta. Sen jälkeen työnantaja päättää, kenet palkkaavat. Työnantajalle on kuitenkin etua, jos suosittelija on hänen oma työntekjänsä, koska tämä tuntee myös työpaikan toimintatavat, henkilösuhteet yms ja pystyy siten arvioimaan paremmin, sopiiko ko henkilö juuri tähän työporukkaan tekemään töitä juuri tämän yrityksen toimintatavoilla. Ei kaikki henkilöt sovi kaikkialle. Mulla on joitakin alalla olevia tuttuja, jotka ovat ihan liian herkkänahkaisia, jotta voisin suositella heitä meille töihin.
Niin, siksi tuo hotellivertaus olikin mielestäni huono, koska en kyllä luottaisi sellaisen matkustaneen tuttavan mielipiteeseen, jos hän on matkoillaan käynyt vain siinä yhdessä hotellissa. Toki voin kuvitella, että se yksi hotelli on ihan kelvollinen ja kaverini osaa esim kertoa, miten sinne kuljetaan, mutta en kyllä hänen suosituksensa perusteella päättelisi, että tämä hotelli on ehdottomasti paras valinta koko kaupungissa. Tässähän se ongelma on, kun pitäisi nimenomaan löytää se paras.
En ole vertauksen kirjoittaja, mutta minusta vertaus oli oikeastaan aika hyvä, jos hotellia kehunut henkilö on sellainen, jonka kanssa olen matkustellut. Kuten siinä aiemmassa kommentissani kirjoitinkin. Matksutan aika paljon työni puolesta ja aina parin työkaverini kanssa. Näillä reissuilla olen oppinut, millaisia asioita he hotellissa arvostavat ja mitkä asiat tekevät heidän mielestään hotellista huonon. Jos työkaverini suosittelee mulle jotain hotellia, niin mun ei tarvitse edes etsiä muuta hotellia, koska työkaverini suosittelema hotelli on mulle varmasti aivan riittävän hyvä. Täyttää kaikki ne vaatimukset, joita hotellille asetan. Aivan kuten työnantajallekin joku hakija voi täyttää kaikki ne vaatimukset, mitkä työpaikka edellyttää, ja sen vuoksi työnantajan ei edes tarvitse etsiä siihen paikkaan ketään muuta.
Niin, tuohan nimenomaan kertoo siitä, miten käytännössä homma nykyisellään menee, mutta ei se vielä mitenkään perustele sitä, mikä olisi reilua. Siitähän tässä ketjussa oli kyse ja luulin että tuon hotelliesimerkin oli tarkoitus osoittaa, että näin ihan oikeasti löydetään se paras hotelli.
On paljon työpaikkoja, joihin ei ole mitään tarvetta etsiä Universumin Parasta ja Täydellisintä Työntekijää. Hyvin usein riittää, että henkilöllä on tarvittava pätevyys (koulutus), tarvittava työkokemus, tarvittava osaaminen sekä työtehtävään ja työyhteisöön sopiva luonne. Jos tällaisen työntekijän löytää ilman aikaa ja rahaa vievää rekrytointirumbaa, niin työnantajan kannalta se on vain hyvä asia. Reilua se ei varmaan ole työttömien mielestä, mutta työnantajan tarkoitus ei olekaan käyttää aikaa ja rahaa ollakseen Suomen työttömille reilu vaan löytää se yksi työntekijä, jonka palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työntekijän palkkaaminen on aina firmalle riski. Kulut ovat suuret ja huonon työntekijän irtisanominen on hankalaa. Siksi jos joku työpaikalla tuntee hakijan entuudestaan ja tietää tämän olevan hyvä ja fiksu tyyppi, niin niillä käydyillä kursseilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska puutteet kyllä pystyy korjata harjoittelemalla, mutta ikävä luonteisesta ihmisestä on hankala saada hyvää työntekijää, vaikka hänellä olisikin korkeampi lähtötaso tai ylipäänsä taso, jolle hän voi päätyä. Aika harvassa työpaikassa aidosti tarvitaan mitään erityistaitoja, vaan ne ovat lähes jokaisen opittavissa.
Toki on ikävää olla siinä tilanteessa, että ei pääse osoittamaan kuinka hyvä ja osaava tyyppi on, mutta ymmärrän silti täysin työnantajien kannan tässä asiassa. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä halvempaa ja irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Ajatellaan, että tämä ei ole työntekijän etu, mutta tottakai se on työntekijän etu, että hänet voidaan palkata silloin kun tarvetta on. Pätkätyötkin ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnalle ja yksilölle kuin se, että ei palkata ollenkaan tai siirretään koko työpaikka ulkomaille.
Edelleen, nykyisin voi sopia 6 kk koeajasta. Kyllä puolessa vuodessa selviää, onko henkilö pätevä vai ei. Koeajalla ei irtisanota vaan sopimus puretaan, ei vaadi byrokratiaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijän palkkaaminen on aina firmalle riski. Kulut ovat suuret ja huonon työntekijän irtisanominen on hankalaa. Siksi jos joku työpaikalla tuntee hakijan entuudestaan ja tietää tämän olevan hyvä ja fiksu tyyppi, niin niillä käydyillä kursseilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska puutteet kyllä pystyy korjata harjoittelemalla, mutta ikävä luonteisesta ihmisestä on hankala saada hyvää työntekijää, vaikka hänellä olisikin korkeampi lähtötaso tai ylipäänsä taso, jolle hän voi päätyä. Aika harvassa työpaikassa aidosti tarvitaan mitään erityistaitoja, vaan ne ovat lähes jokaisen opittavissa.
Toki on ikävää olla siinä tilanteessa, että ei pääse osoittamaan kuinka hyvä ja osaava tyyppi on, mutta ymmärrän silti täysin työnantajien kannan tässä asiassa. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä halvempaa ja irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Ajatellaan, että tämä ei ole työntekijän etu, mutta tottakai se on työntekijän etu, että hänet voidaan palkata silloin kun tarvetta on. Pätkätyötkin ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnalle ja yksilölle kuin se, että ei palkata ollenkaan tai siirretään koko työpaikka ulkomaille.
Edelleen, nykyisin voi sopia 6 kk koeajasta. Kyllä puolessa vuodessa selviää, onko henkilö pätevä vai ei. Koeajalla ei irtisanota vaan sopimus puretaan, ei vaadi byrokratiaa
Mutta miksi kokeilla, jos joku luotettavana pitämäsi taho kertoo henkilöstä, joka on pätevä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijän palkkaaminen on aina firmalle riski. Kulut ovat suuret ja huonon työntekijän irtisanominen on hankalaa. Siksi jos joku työpaikalla tuntee hakijan entuudestaan ja tietää tämän olevan hyvä ja fiksu tyyppi, niin niillä käydyillä kursseilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska puutteet kyllä pystyy korjata harjoittelemalla, mutta ikävä luonteisesta ihmisestä on hankala saada hyvää työntekijää, vaikka hänellä olisikin korkeampi lähtötaso tai ylipäänsä taso, jolle hän voi päätyä. Aika harvassa työpaikassa aidosti tarvitaan mitään erityistaitoja, vaan ne ovat lähes jokaisen opittavissa.
Toki on ikävää olla siinä tilanteessa, että ei pääse osoittamaan kuinka hyvä ja osaava tyyppi on, mutta ymmärrän silti täysin työnantajien kannan tässä asiassa. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä halvempaa ja irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Ajatellaan, että tämä ei ole työntekijän etu, mutta tottakai se on työntekijän etu, että hänet voidaan palkata silloin kun tarvetta on. Pätkätyötkin ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnalle ja yksilölle kuin se, että ei palkata ollenkaan tai siirretään koko työpaikka ulkomaille.
Edelleen, nykyisin voi sopia 6 kk koeajasta. Kyllä puolessa vuodessa selviää, onko henkilö pätevä vai ei. Koeajalla ei irtisanota vaan sopimus puretaan, ei vaadi byrokratiaa
Mutta miksi kokeilla, jos joku luotettavana pitämäsi taho kertoo henkilöstä, joka on pätevä?
Tiedän useammankin tapauksen jossa luotettava henkilö on vakuuttanut jonkun olevan pätevä, hyvä tyyppi ja fiksu.
Ongelmia on tullut ja tietysti henkilöstön sisäiset suhteet joutuivat aikamoiselle koetukselle.
Ei ne minun suhteet ja verkostot auta yhtään vaikka kuinka olisi hyvät suosittelijat ja pelkkää positiivista sanottavaa minusta (pätevyyden lisäksi) jos kukaan haettavassa paikassa ei heitä tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijän palkkaaminen on aina firmalle riski. Kulut ovat suuret ja huonon työntekijän irtisanominen on hankalaa. Siksi jos joku työpaikalla tuntee hakijan entuudestaan ja tietää tämän olevan hyvä ja fiksu tyyppi, niin niillä käydyillä kursseilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska puutteet kyllä pystyy korjata harjoittelemalla, mutta ikävä luonteisesta ihmisestä on hankala saada hyvää työntekijää, vaikka hänellä olisikin korkeampi lähtötaso tai ylipäänsä taso, jolle hän voi päätyä. Aika harvassa työpaikassa aidosti tarvitaan mitään erityistaitoja, vaan ne ovat lähes jokaisen opittavissa.
Toki on ikävää olla siinä tilanteessa, että ei pääse osoittamaan kuinka hyvä ja osaava tyyppi on, mutta ymmärrän silti täysin työnantajien kannan tässä asiassa. Työntekijän palkkaamisesta pitäisi tehdä halvempaa ja irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Ajatellaan, että tämä ei ole työntekijän etu, mutta tottakai se on työntekijän etu, että hänet voidaan palkata silloin kun tarvetta on. Pätkätyötkin ovat parempi vaihtoehto yhteiskunnalle ja yksilölle kuin se, että ei palkata ollenkaan tai siirretään koko työpaikka ulkomaille.
Edelleen, nykyisin voi sopia 6 kk koeajasta. Kyllä puolessa vuodessa selviää, onko henkilö pätevä vai ei. Koeajalla ei irtisanota vaan sopimus puretaan, ei vaadi byrokratiaa
Mutta miksi kokeilla, jos joku luotettavana pitämäsi taho kertoo henkilöstä, joka on pätevä?
Tiedän useammankin tapauksen jossa luotettava henkilö on vakuuttanut jonkun olevan pätevä, hyvä tyyppi ja fiksu.
Ongelmia on tullut ja tietysti henkilöstön sisäiset suhteet joutuivat aikamoiselle koetukselle.
Ja minä tiedän useita tapauksia, joissa suositellun henkilön työsopimusta ei ole tarvinnut koeajalla purkaa vaan henkilö on ollut juuri niin hyvä kuin mitä suosittelija kertoikin. Myös sen suositellun henkilön työsopimuksenkin voi koeajalla purkaa, jos osoittautuu, että ei ollutkaan tehtävään sopiva. Ja tällaisen jälkeen kyseisen suosittelijan suosituksia ei tietenkään enää oteta vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on ihan samanlaiset mahdollisuudet verkostoitua.
lmao ei todellakaan ole. se ei silti tarkoita etteikö varmaan jokainen voisi verkostoitua edes jotenkin mutta samanlaiset mahdollisuudet siihen ei tod. ole
Myönnetään, ja sama pätee moniin muihinkin ominaisuuksiin. Elämä ei ole reilua. Kaikilla on kuitenkin mahdollisuuksia verkostoitua niin hyvin kuin itse pystyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
En harrasta mitään ryhmätoimintaa. Teen käsitöitä kotona, käyn uimassa ja lenkillä yksikseni.
Niin, ei palkannut sekään työnantaja. Ihan oli yhtä asennevammainen kuin sinäkin.
Miksi me edes hiki päässä opiskelemme hyviä numeroita jos todistus ei kuitenkaan kelpaa näytöksi osaamisesta?
Oletko pitkäaikaistyötön vai mikä selittää sen ettet löydä suosittelijaa?
Jos paikkaan A hakee useampi ihminen jotka ovat paperilla täysin yhtä hyviä, hommaan palkataan se tyyppi joka ei totea 'en tunne ketään' haastattelun päätteeksi (oikeasti en ymmärrä miten et ymmärrä että tuollainen möläytys voi maksaa sen työpaikan) ja on muutenkin asiallinen ja miellyttävä.
Minulla ei ole ystäviä. Edelliset työpaikat ovat olleet lyhyitä määräaikaisuuksia, joista ei jäänyt ketään tuttavaa. Voisinko oikeasti pyytää vaikka äitiäni suosittelemaan?
Voit pyytää edellistä työnantajaa. Ihan hyvin voi soittaa sinne ja kysyä. Olen itse pyytänyt lehtoria joka ohjasi kandityötäni vaikka tapasin tyypin vain muutaman kerran koko opiskeluaikana ja hän tuskin minua kovin tarkkaan edes muisti.
Tulevaisuuden kannalta kannattaa lähteä johonkin järjestötoimintaan tms. mukaan mistä voi tarvittaessa pyytää suosittelijaa. Näyttää myös hyvältä cv:ssä jos on ollut työttömänä. Tai mennä kansalaisopiston kurssille ja pyytää kurssin opettajaa tms.
Ulkoasiainministeriöön pääsin ihan ilman minkäänlaisia suhteita organisaatioon ja vaativaan asiantuntijatehtävään. Kriteerinä vain se mitä olen aiemmin tehnyt. Kilpailua toki oli, mutta parhaan valitsivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan päässyt suhteilla töihin - aina normaalin hakuprosessin kautta. 10 v työelämässä, KTM
No tietysti poikkeuksia on. Mutta viime aikoina tilanne on vain kiristynyt työmarkkinoilla.
Kokeilkoon KTM viisikymppisenä, miten työnhaku onnistuu ilman suhteita. Siihen 10 vuotta lisää, niin on kaikki ovet suljettu, ainakin ilman suhteita. Vaikeinta on IT-alalla (suomeksi ATK-ala). Sitten, esim. opettajaksi, ei pääse sitten millään konstein pätevin henkilö, jolla on alalta 5 vuotta kokemusta (teki ihan muunlaisia hommia ennen). Työpaikan saanti on aivan mahdotonta, vaikka on aivan huippukoulutus ja viralliset pätevyydet yläkoulun ja lukion aineenopettajaksi. Mahdollisuuksia ei ole ollut muutamaan vuoteen edes muutaman kk:n sijaisuuksiin. Näin pääkaupunkiseudulla. Nyt tuttavani on 61-vuotias, mies kuten minäkin.
Tietoalan-mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan päässyt suhteilla töihin - aina normaalin hakuprosessin kautta. 10 v työelämässä, KTM
No tietysti poikkeuksia on. Mutta viime aikoina tilanne on vain kiristynyt työmarkkinoilla.
Kokeilkoon KTM viisikymppisenä, miten työnhaku onnistuu ilman suhteita. Siihen 10 vuotta lisää, niin on kaikki ovet suljettu, ainakin ilman suhteita. Vaikeinta on IT-alalla (suomeksi ATK-ala). Sitten, esim. opettajaksi, ei pääse sitten millään konstein pätevin henkilö, jolla on alalta 5 vuotta kokemusta (teki ihan muunlaisia hommia ennen). Työpaikan saanti on aivan mahdotonta, vaikka on aivan huippukoulutus ja viralliset pätevyydet yläkoulun ja lukion aineenopettajaksi. Mahdollisuuksia ei ole ollut muutamaan vuoteen edes muutaman kk:n sijaisuuksiin. Näin pääkaupunkiseudulla. Nyt tuttavani on 61-vuotias, mies kuten minäkin.
Opiskelin it-alalle viime vuosituhannen lopulla ja jo silloin opettajat korostivat, miten tärkeää verkostoituminen on. Tietenkin on aloja, työpaikkoja ja työntekijöitä, jotka eivät verkostoitumista tarvitse. Mutta hyvin usein - varsinkin nykyisin - verkostoista on hyötyä, kun hakee uutta työpaikkaa. Ei verkostoista mitään haittaakaan ole, vaikka ei hakemaansa työpaikkaan verkostoa tarvitsisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Alimman tason hanttihommiin pääsee kuka tahansa hakemalla, mutta hieman enemmän osaamista vaativat työt (ja jopa harjoittelupaikat!) menevät suoraan tiskin alta tuttavaverkoston kautta, myös julkisella puolella. Poikkeuksena tästä on lähinnä lääketiede ja sosiaali- ja terveysala. Monen muun kohdalla opiskelu on ajanhukkaa, jos tulee piirien ulkopuolelta... vaikka ns. virallisesti töitä pitäisikin olla kohtuu hyvin tarjolla.
Minä tulen niin piirien ulkopuolelta kun vaan voi. Alimman tason hanttihommiin puhuin itseni nuorena, jonka jälkeen maineeni kiri ja hanttihommavuoteni oli turvattu. Työtarjouksia tuli jatkuvasti ja pystyin jo hinnottelemaan itseäni korkealle. Akateeminen urani alkoi samalla lailla, toki niihin hanttihommiin pääsi taas helpommin kun oli aiempaa työhistoriaa. Siitä sitten vaan rappusia kipuamaan taas ja nyt olen tilanteessa, jossa saan 7/10 työpaikoista omalta alaltani ihan vaan soittamalla. Jokaisen vanhemman tulisi opettaa lapsensa jo nuorena vastaamaan omasta työurastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Alimman tason hanttihommiin pääsee kuka tahansa hakemalla, mutta hieman enemmän osaamista vaativat työt (ja jopa harjoittelupaikat!) menevät suoraan tiskin alta tuttavaverkoston kautta, myös julkisella puolella. Poikkeuksena tästä on lähinnä lääketiede ja sosiaali- ja terveysala. Monen muun kohdalla opiskelu on ajanhukkaa, jos tulee piirien ulkopuolelta... vaikka ns. virallisesti töitä pitäisikin olla kohtuu hyvin tarjolla.
Minä tulen niin piirien ulkopuolelta kun vaan voi. Alimman tason hanttihommiin puhuin itseni nuorena, jonka jälkeen maineeni kiri ja hanttihommavuoteni oli turvattu. Työtarjouksia tuli jatkuvasti ja pystyin jo hinnottelemaan itseäni korkealle. Akateeminen urani alkoi samalla lailla, toki niihin hanttihommiin pääsi taas helpommin kun oli aiempaa työhistoriaa. Siitä sitten vaan rappusia kipuamaan taas ja nyt olen tilanteessa, jossa saan 7/10 työpaikoista omalta alaltani ihan vaan soittamalla. Jokaisen vanhemman tulisi opettaa lapsensa jo nuorena vastaamaan omasta työurastaan.
Juuri näin! Eli muut ihmiset/yritykset saivat tietää sinusta ja että olet hyvä työssäsi (työelämän verkostoitumista), joten he tarjosivat sinulle töitä. Jos maineesi ei olisi kiirinyt eikä kukaan tietänyt sinusta mitään, vain työkkäri olisi lähetellyt sinulle työtarjouksia.
Suomihan on sosialistinen maa ja sosialistien mukaan epäoikeudenmukaisuus on kitkettyä pois sosialismista. Sosialistit liputtavat solidaarisuudelle, joka todellisuudessa koskee vain heitä itseään.
Vierailija kirjoitti:
Ulkoasiainministeriöön pääsin ihan ilman minkäänlaisia suhteita organisaatioon ja vaativaan asiantuntijatehtävään. Kriteerinä vain se mitä olen aiemmin tehnyt. Kilpailua toki oli, mutta parhaan valitsivat.
Ulkoasiainministeriön kyseessä ollessa, miten seksuaalinen suuntautuminen vaikutti asiaan? Onko se siellä yhä kuuma peruna kuten kymmenen vuotta sitten?
Eihän suosittelijan kuulukaan tuntea kaikkia hakijoita! Hän kertoo työnantajalle vain tästä yhdestä. Kertoo, millainen tyyppi on kyseessä, missä paikoissa tämä on ollut töissä, mitä hän osaa ja erityisesti missä tämä henkilö on erittäin hyvä, työskenteleekö henkilö mieluummin yksin vai ryhmässä, millaiset tiimityötaidot henkilöllä on jne. Eli työtehtävän hoitamisen kannalta oleellisia asioita sekä työyhteisöön sopeutumisen kannalta oleellisia asioita. Jos mitään avointa hakua ei ole vielä tehty, työnantaja voi todeta, että kysypäs tältä henkilöltä, kiinnostaisiko tulla haastateltavaksi. Ja jos haastattelu sujuu hyvin ja työnantaja on vakuuttunut, että tämä henkilö sopii hyvin ko työtehtävään ja henkilö itsekin haluaa ko paikan, niin mitään hakua ei tarvitse edes järjestää. Tai jos haku on jo käynnissä, niin tästä yhdestä hakijasta tiedetään jo paljon enemmän. Hakijoissa voi olla tietenkin muitakin, joilla on hyvät ( = luotettavat) suosittelijat ja kun työnantaja sitten soittaa näille suosittelijoille, he voivat myös kertoa suosittelemastaa hakijasta. Sen jälkeen työnantaja päättää, kenet palkkaavat. Työnantajalle on kuitenkin etua, jos suosittelija on hänen oma työntekjänsä, koska tämä tuntee myös työpaikan toimintatavat, henkilösuhteet yms ja pystyy siten arvioimaan paremmin, sopiiko ko henkilö juuri tähän työporukkaan tekemään töitä juuri tämän yrityksen toimintatavoilla. Ei kaikki henkilöt sovi kaikkialle. Mulla on joitakin alalla olevia tuttuja, jotka ovat ihan liian herkkänahkaisia, jotta voisin suositella heitä meille töihin.