Töihin päästään järkyttävän epäreilusti :(
Valmistuin viisi vuotta sitten. Olin tietenkin tehnyt opiskeluaikana monenlaisia työprojekteja, työharjoitteluja, työhön tutustumista, verkostoitunut ja vaikka mitä. Kun paperit oli kourassa, en kelvannutkaan enää mihinkään (koska työstä olisi pitänyt maksaa!).
Tein viisi vuotta täysin ei-oman alan töitä. Varastossa, päiväkodissa, siivousta, tarjoilijana.. mitä nyt vain pätkiä jostain sain henkeni pitimiksi.
Sitten tuli lottovoitto: entinen opiskelukaverini, joka oli päässyt jo ennen valmistumistaan suhteilla töihin, muutti ulkomaille ja vinkkasi minusta pomolleen. Sain työn ilman että sitä kukaan edes haki, kävin vain haastattelussa todistamassa olevani pätevä.
Siitä lähtien olen huomannut, ettei mihinkänä työpaikkaan haeta, eikä ketään valita millään papereilla. KAIKKI työpaikat tässäkin nykyisessä työpaikassa on mennyt suhteilla. Nykyisten työntekijöiden sukulaiset, naapurit, entiset koulukaverit ja lasten kummit pääsevät aina töihin, jos on paikka auki. Muodollisuussyistä voidaan muka laittaa joku paikka hakuun, mutta pomo tuskin edes lukaisee niitä.
Ottaa päähän. Miten ihmeessä työelämä voi olla tällaista? Miten joku, jolla ei ole verkostoja, joka on ujo ja arka (mutta työssään loistava) pääsee ikinä töihin??
Kommentit (254)
Tuntuu, että enemmän käytetään aikaa siihen, että keksitään tapoja raakata hakijoita pois kuin ominaisuuksia, joita hakijoiden pitäisi jotenkin osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan päässyt suhteilla töihin - aina normaalin hakuprosessin kautta. 10 v työelämässä, KTM
Minulla ihan sama, yhtään työpaikkaa en ole ikinä saanut suhteilla vaan ihan itse hakenut. Toinen KTM, 20 v työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että enemmän käytetään aikaa siihen, että keksitään tapoja raakata hakijoita pois kuin ominaisuuksia, joita hakijoiden pitäisi jotenkin osoittaa.
Tämä johtuu siitä, että hakijoita on liikaa. Ensin pitää siis karsia hakijamäärä ja vasta sitten keskittyä ominaisuuksiin, joita hakijan tulee pystyä osoittamaan. Ja tästä seuraa, että jos joku jo tietää tarvittavat ominaisuudet omaavan henkilön, koko paikkaa ei edes tarvitse laittaa hakuun vaan pyydetään tämä henkilö suoraan työhaastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
En harrasta mitään ryhmätoimintaa. Teen käsitöitä kotona, käyn uimassa ja lenkillä yksikseni.
Niin, ei palkannut sekään työnantaja. Ihan oli yhtä asennevammainen kuin sinäkin.
Miksi me edes hiki päässä opiskelemme hyviä numeroita jos todistus ei kuitenkaan kelpaa näytöksi osaamisesta?
Raiski Rauno kirjoitti:
Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.e
Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.
Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.
Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.
no milla perusteella sa valitset tyontekijasi?
Suhteilla palkataan semmosiin töihin, missä oikeesti ei osaamisella ole juuri väliä. Eli suuri osa julkisen puolen hommista pl. lääkärit.
Oikeissa ammattitöissä ei kellään yrittäjällä ole vara palkata työntekijää ihan vaan, koska sattuu jostain illanistujaisista naaman muistamaan. Tuskin kukaan niin paljon arvostaa jotain siskon miehen kaimaa, että haluaa ihan omaa rahaa "tuhlata" huonomman tuloksen muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
En harrasta mitään ryhmätoimintaa. Teen käsitöitä kotona, käyn uimassa ja lenkillä yksikseni.
Niin, ei palkannut sekään työnantaja. Ihan oli yhtä asennevammainen kuin sinäkin.
Miksi me edes hiki päässä opiskelemme hyviä numeroita jos todistus ei kuitenkaan kelpaa näytöksi osaamisesta?
Koska me työnantajat saamme vinon pinon hakemuksia niiltä, joilla on suosittelijat JA hyvät arvosanat todistuksessa. Sitäpaitsi hyviä arvosanoja voi saada ryhmätöiden ansiosta, jossa suurimman työn ja osaamisen on tehnyt joku muu kuin se, joka työpaikkaa nyt hakee.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnat ei taida olla kelpo esimerkki reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta, ei työnhaun suhteen eikä muutenkaan.
milla tavalla ev lut kirkko on epareilu ja epaoikeudenmukainen.tyonhaussa ja muuten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
En harrasta mitään ryhmätoimintaa. Teen käsitöitä kotona, käyn uimassa ja lenkillä yksikseni.
Niin, ei palkannut sekään työnantaja. Ihan oli yhtä asennevammainen kuin sinäkin.
Miksi me edes hiki päässä opiskelemme hyviä numeroita jos todistus ei kuitenkaan kelpaa näytöksi osaamisesta?
Oletko pitkäaikaistyötön vai mikä selittää sen ettet löydä suosittelijaa?
Jos paikkaan A hakee useampi ihminen jotka ovat paperilla täysin yhtä hyviä, hommaan palkataan se tyyppi joka ei totea 'en tunne ketään' haastattelun päätteeksi (oikeasti en ymmärrä miten et ymmärrä että tuollainen möläytys voi maksaa sen työpaikan) ja on muutenkin asiallinen ja miellyttävä.
Oon julkisella puolella. Meillä on rekrytoitu parhaat hakijat, ei kenenkään sukulaiset. Mutta ollaankin erikoisasiantuntijayksikkö.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnat ei taida olla kelpo esimerkki reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta, ei työnhaun suhteen eikä muutenkaan.
Miksi ei ole?Mita kirkko tekee epaoikeudenmukaisesti ja epareilusti rekrytoinnissa ja muuten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
En harrasta mitään ryhmätoimintaa. Teen käsitöitä kotona, käyn uimassa ja lenkillä yksikseni.
Niin, ei palkannut sekään työnantaja. Ihan oli yhtä asennevammainen kuin sinäkin.
Miksi me edes hiki päässä opiskelemme hyviä numeroita jos todistus ei kuitenkaan kelpaa näytöksi osaamisesta?
Koska me työnantajat saamme vinon pinon hakemuksia niiltä, joilla on suosittelijat JA hyvät arvosanat todistuksessa. Sitäpaitsi hyviä arvosanoja voi saada ryhmätöiden ansiosta, jossa suurimman työn ja osaamisen on tehnyt joku muu kuin se, joka työpaikkaa nyt hakee.
Niin tuommosii te just olette. Sitähän me tässä ketjussa juurikin valitetaan. Työnantajat ovat epäreiluja. Olisi kuitenkin 6 kk:n koeaikamahdollisuus mutta mikään ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Raiski Rauno kirjoitti:
Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.
Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.
Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.
Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.
Miksi sitten ylipäätään laittaa niitä työpaikkoja yleiseen hakuun ja vaatimuksiin pätevyydet jne?
Miksi työttömiä syyllistetään ja haukutaan kun eivät kovasta yrityksestä huolimatta pääse töihin?
Miksi heille suunnitellaan sanktioita jos työnantajat eivät heitä heidän hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta palkkaa koska "paidan väri oli vääränlainen" ?
Ymmärrän erittäin hyvin miksi valitetaan. Oltaisiin sitten mieluummin avoimia ja rehellisiä eikä pyöritettäisi sitä pseudohakurumbaa jonka ottavat ilmeisesti tosissaan ainoastaan työttömät.
Ne paikat on haussa, koska ne pitää laittaa avoimeen hakuun. Oon joskus käynyt (muistaakseni työkkärin patistelemana) haastattelussa, jossa mulle sanottiin että paikka piti vaan laittaa hakuun koska niin kuuluu tehdä, vaikka on jo etukäteen päätetty kuka paikan saa. Että haastattelu voidaan kyllä pitää mutta työpaikkaa ei irtoa, ei minulle eikä kenellekään muulle hakijalle juuri nyt. Loppujen lopuksi ja monen mutkan kautta kuitenkin myöhemmin työllistyin juuri siihen yritykseen useaksi vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
En harrasta mitään ryhmätoimintaa. Teen käsitöitä kotona, käyn uimassa ja lenkillä yksikseni.
Niin, ei palkannut sekään työnantaja. Ihan oli yhtä asennevammainen kuin sinäkin.
Miksi me edes hiki päässä opiskelemme hyviä numeroita jos todistus ei kuitenkaan kelpaa näytöksi osaamisesta?
Koska me työnantajat saamme vinon pinon hakemuksia niiltä, joilla on suosittelijat JA hyvät arvosanat todistuksessa. Sitäpaitsi hyviä arvosanoja voi saada ryhmätöiden ansiosta, jossa suurimman työn ja osaamisen on tehnyt joku muu kuin se, joka työpaikkaa nyt hakee.
Niin tuommosii te just olette. Sitähän me tässä ketjussa juurikin valitetaan. Työnantajat ovat epäreiluja. Olisi kuitenkin 6 kk:n koeaikamahdollisuus mutta mikään ei riitä.
Ei me olla epäreiluja vaan valitaan se, joka pystyy osoittamaan olevansa hakijoista paras. Ei juoksukilpailussakaan voita se, joka on viides, vaikka parin vuoden päästä saattaisikin olla ensimmäinen. 6 kk on pitkä aika kokeilla, olisiko joku viidennelle sijalle päässyt kuitenkin parempi kuin se ensimmäiselle sijalle päässyt. Jos ei ole, koko rekryrumba pitäisi aloittaa taas alusta. Ja taas joku olisi se viides, joka valittaisi siitä, että ei tullut valituksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnat ei taida olla kelpo esimerkki reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta, ei työnhaun suhteen eikä muutenkaan.
Miksi ei ole?Mita kirkko tekee epaoikeudenmukaisesti ja epareilusti rekrytoinnissa ja muuten?
Seurakunnissahan oli kaikista työyhteisöistä tutkitusti eniten työpaikkakiusaamista. Ja viihtyvyys heikko. Mokomatkin kaksinaismoralistit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
En harrasta mitään ryhmätoimintaa. Teen käsitöitä kotona, käyn uimassa ja lenkillä yksikseni.
Niin, ei palkannut sekään työnantaja. Ihan oli yhtä asennevammainen kuin sinäkin.
Miksi me edes hiki päässä opiskelemme hyviä numeroita jos todistus ei kuitenkaan kelpaa näytöksi osaamisesta?
Koska me työnantajat saamme vinon pinon hakemuksia niiltä, joilla on suosittelijat JA hyvät arvosanat todistuksessa. Sitäpaitsi hyviä arvosanoja voi saada ryhmätöiden ansiosta, jossa suurimman työn ja osaamisen on tehnyt joku muu kuin se, joka työpaikkaa nyt hakee.
Niin tuommosii te just olette. Sitähän me tässä ketjussa juurikin valitetaan. Työnantajat ovat epäreiluja. Olisi kuitenkin 6 kk:n koeaikamahdollisuus mutta mikään ei riitä.
Oliko tämä ironiaa?
Miksi ihmeessä pitäisi palkata ihminen joka ei välttämättä sovi tehtävään kun voi valita sen vähemmän riskaapelin vaihtoehdon? Tulee halvemmaksi palkata heti se paras henkilö eikä 'kokeilla' niitä huonompia hakijoita ja purkaa työsuhde koeajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä.
Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.
Suosittelijaksi voi pyytää entistä työnantajaa tai jos hakee vasta ekaa työpaikkaa niin opettajaakin voi pyytää. Tai jos on ollut vuosikaudet työttömänä eikä kehtaa vanhoihin paikkoihin soitella niin joku henkilö vaikka harrastusryhmästä käy myös.
En palkkaisi ihmistä joka olisi muodollisesti pätevä mutta toteaa 'en tunne ketään' kun pyydetään suosittelijaa. Varsinkaan jos muitakin päteviä on hakenut hommaan.
En harrasta mitään ryhmätoimintaa. Teen käsitöitä kotona, käyn uimassa ja lenkillä yksikseni.
Niin, ei palkannut sekään työnantaja. Ihan oli yhtä asennevammainen kuin sinäkin.
Miksi me edes hiki päässä opiskelemme hyviä numeroita jos todistus ei kuitenkaan kelpaa näytöksi osaamisesta?
Pakko kysyä, kuinka voit väittää että sinulla on ammattitaitoa ja samassa lauseessa että et tunne ketään? Missä sä sen ammattitaidon olet hankkinut, vai onko silkat entiseen pomoon poltettu? Vai mitä työtä sä oikein hait, jos ei ole ketään suosittelijaa?
Vai oletko vasta valmistunut? Silloin ei voi puhua ammattitaidosta, vaikka olisi kuinka hyvä todistus koulusta.
En ole työnantaja, mutta en palkkaisi ketään joa suosittelee itse itseään. Kukapa ei?
Vierailija kirjoitti:
Suhteilla palkataan semmosiin töihin, missä oikeesti ei osaamisella ole juuri väliä. Eli suuri osa julkisen puolen hommista pl. lääkärit.
Oikeissa ammattitöissä ei kellään yrittäjällä ole vara palkata työntekijää ihan vaan, koska sattuu jostain illanistujaisista naaman muistamaan. Tuskin kukaan niin paljon arvostaa jotain siskon miehen kaimaa, että haluaa ihan omaa rahaa "tuhlata" huonomman tuloksen muodossa.
Juuri näin! "Suhteet" ovat niitä sosiaalisia verkostoja, joita kuvasin tuolla aiemmin. Työelämän verkostot taas ovat niitä, joissa on osoitettu oma osaaminen eli nk kannukset hankittu. Ei pidä sekoittaa termejä suhteet ja verkostot.
No mites sitä työkokemusta saa, jos ei pääse koskaan töihin.