Töihin päästään järkyttävän epäreilusti :(

Vierailija kirjoitti:

Täytyykin sitten alkaa päivystää firmojen ulko-ovilla ja odottaa, että sieltä tulee ulos työntekijöitä tupakalle. Rupean kaveeraamaan ja olemaan "hyvä tyyppi" niille. Kyselen lounaalle ravintolaan. Seuraan niitä työmatkalla ja istun bussissa viereen juttelemaan mukavia.

Jakelen CV:itäni ovensuussa jokaiselle, joka pihalle astuu ja kuulutan megafoniin olevani työtön ja jees-tyyppi, joka on valmis tulemaan vaikka juuri teille töihin.

Heh heh, no eihän se juuri noin menekään. Sun pitää mennä tiettyihin tilaisuuksiin, luoda suhteita ja tehdä itsesi tunnetuksi. 

Itse olin lasten kanssa kotona n. 10 vuotta josta loppuajan työttömänä.

Hain töitä ja välillä pääsin haastatteluun mutta ei irronnut työtä. Sitten olin vuoden palkkatuella yhdellä yhdistyksellä töissä ja tapasin paljon yrittäjiä. Tein työt hyvin ja käytin ylimääräistäkin aikaa(omaa) niin että kaikki sujui hyvin. Sen jälkeen minulle on nuo tutut yrittäjät vinkanneet noin 6 eri työpaikkaa. Joihinkin en päässyt ja muutamaan en ole halunnut mennä (terveydelliset syyt tai hankalat työajat). Nyt olen kuitenkin hyvässä asemassa työpaikassa ja taas kysyttiin jos haluaisin vaihtaa toiseen yritykseen töihin.

Eli itselläni ei ollut juurikaan suhteita ennen tuota surkeaa palkkatukityötä joka ei tosiaankaan vastannut koulutustani. Mutta sen jälkeen olen tosiaan saanut roppakaupalla tarjouksia /tietoa piilotyöpaikoista jotka ei ole julkisesti auki.

Eli suhteita on mahdollista luoda myös opiskelujen ym jälkeenkin.

Mä en ole huomannut, että ketään palkattaisiin suoraan suhteilla, mutta haastatteluun olen itsekin päässyt koska tunnen tyypin joka tästä kyseisestä roolista ylennettiin. 

On ihan päivänselvää, että firmat suosii hakijoita joille löytyy heti alkuunsa referenssit - uuden tyypin palkkaaminen on aina riskaapelia. Avoin rekry on myös aikaavievää ja kallista, joten jos helpommalla pääsee niin miksi ei? En jaksa uskoa siihen, että valtaosa esim. asiantuntijahommista menee huonommille hakijoille vain koska suhteet koska firmoissa on niin kovat tulostavoitteet ja huonot rekryt kapsahtavat kyllä sen pomon omaan nilkkaan ennemmin tai myöhemmin. 

Verkostoituminen on tosi tärkeää ja nykypäivänä pakollinen paha jos haluaa vahvistaa asemiaan työmarkkinoilla. Itsekin olen todella introvertti enkä mikään small talk-intoilija, mutta olen onnistunut suhteita luomaan. Tämä onnistuu jo sillä et on yliopiston toiminnassa mukana, tutustuu ihmisiin ja tekee hyvän vaikutuksen. Se että ei ole luonut mitään kontakteja opiskeluaikana sanoo jo jotain. Pitäisi ymmärtää, että ne hyvät arvosanat eivät yksikseen riitä, vaan sosiaalista pelisilmää tarvitaan myös.

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

Miksi sitten ylipäätään laittaa niitä työpaikkoja yleiseen hakuun ja vaatimuksiin pätevyydet jne?

Miksi työttömiä syyllistetään ja haukutaan kun eivät kovasta yrityksestä huolimatta pääse töihin?

Miksi heille suunnitellaan sanktioita jos työnantajat eivät heitä heidän hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta palkkaa koska "paidan väri oli vääränlainen" ?

Ymmärrän erittäin hyvin miksi valitetaan. Oltaisiin sitten mieluummin avoimia ja rehellisiä eikä pyöritettäisi sitä pseudohakurumbaa jonka ottavat ilmeisesti tosissaan ainoastaan työttömät.

Olen silloin tällöin töissä yhdessä firmassa. Olihan se shokki, kun tajusin että työntekijöiden omat lapset on kesätyöntekijöinä toisen, ihan vieressä olevan  firman infossa.

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

Tuo "Piste." on sitten raivostuttava ja junttimainen tapa päättää kommentti.

Mutta asiaan: jos laki velvoittaa että yrityksen on otettava pätevin hakija niin onhan se epäreilua että joku jolla on vähäisempi koulutus/vähemmän-ei lainkaan työkokemusta saa paikan jota haki kokeneempi/muodollisesti pätevämpi. Ei siihen saisi ottaa jotakuta hyvää tyyppiä tai kumminkaiman tyttöystävää pitsinnypläyskurssilta.

Puhun nyt isommista yrityksistä, esim ev.lut.srk-yhtymästä, en mistään pienyrittäjistä.

Vierailija kirjoitti:

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

Miksi sitten ylipäätään laittaa niitä työpaikkoja yleiseen hakuun ja vaatimuksiin pätevyydet jne?

Miksi työttömiä syyllistetään ja haukutaan kun eivät kovasta yrityksestä huolimatta pääse töihin?

Miksi heille suunnitellaan sanktioita jos työnantajat eivät heitä heidän hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta palkkaa koska "paidan väri oli vääränlainen" ?

Ymmärrän erittäin hyvin miksi valitetaan. Oltaisiin sitten mieluummin avoimia ja rehellisiä eikä pyöritettäisi sitä pseudohakurumbaa jonka ottavat ilmeisesti tosissaan ainoastaan työttömät.

Voi hyvä luoja nyt. Täytin juuri 25 vuotta.

Olen saanut 5 työpaikkaa hakemalla. 😉

3 olen saanut suhteilla.

Yksi näistä on nykyinen työpaikkani. Hain alunperin toiseen tehtävään, mutta otettiin jälkikäteen tästä avautuneesta paikasta yhteyttä. Ei avattu avoimeen hakuun siis.

+ laitoin keväällä 4 tai 5 työhakemusta ja pääsin KOLMEEN haastatteluun. Ihan mahdollista kuule.

Työharjoittelupaikkaa hain n. 11-13 paikasta (ei palkattomia) ja olin kuudessa haastattelussa. Jotkut koulustani eivät vaan millään saa haastiksia, tästä syytän työnhakutaitoja, ei liity mitenkään suhteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritykselle on suuri riski palkata tyntematon henkilö papereiden ja lyhyen haastattelun perusteella. Yriysten kannattaa käyttää verkostojaan saadakseen parempia työntekijöitä. Jos joku ei osaa luoda suhteita ja verkostoja niin onko hän hyvä työntekijä. Sitä sopii miettiä

Hyvä työntekijä = oikeanlaiset perhesuhteet, käyttää opiskeluaikansa päihdehuuruiseen bilettämiseen? Näillähän ne verkostot rakennetaan.

Tämä kommenttisi osoittaa, ettei sinulla ole harmainta hajuakaan, mitä työelämän verkostoilla tarkoitetaan. 

Kerropa sinä sitten, kun asian paremmin tiedät. Ja kerro sekin, miten sinne työelämään päästään ensimmäisen kerran sisään, jos perhetaustaa ja vanhempien tuttavia tai omia opiskeluaikaisia, bileissä syntyneitä verkostoja ei voi apuna käyttää. Nuorisopolitiikan kautta? Se vaihtoehto tosiaan jäi mainitsematta.

Jotkut tuntuvat sekoittavan sosiaaliset verkostot ja työelämässä verkostoitumisen. Sosiaalinen verkostosi koostuu ihmisistä, jotka ovat sukulaisiasi, ystäviäsi, naapureitasi jne. He ovat niitä, jotka kutsut syntymäpäivillesi, joiden kanssa puuhaat pihatalkoissa tai lähdet viihteelle, joille olet välillä lapsenvahtina ja jotka käyvät puolestasi kaupassa, kun sulla on jalka poikki. 

Työelämän verkostosi taas muodostuu niistä ihmisistä, joiden kanssa olet tekemisissä työelämässä. He voivat olla entisiä tai nykyisiä työkavereitasi ja esimiehiäsi, yhteistyökumppaneita, saman alan tai omaa alaasi läheisesti liittyvän alan yritysten henkilökuntaa ja joissain tapauksissa jopa asiakkaitasi. He tietävät, mitä osaat ja millainen olet työntekijänä. He tietävät, missä ammattiisi liittyvässä asiassa olet loistava, missä keskinkertainen ja missä et kovin hyvä. Jotkut (mutta eivät kaikki) tästä porukasta voivat toimia suosittelijanasi. Suosittelija tietää, mitä hakemassasi työtehtävässä hakijalta odotetaan niin osaamisen kuin ominaisuuksienkin suhteen. Suosittelija osaa arvioida, sovitko sinä työtehtävää hoitamaan vai et. Suosittelija ymmärtää myös kieltäytyä suosittelemasta sinua, jos hänen arvionsa on, että osaamisesi tai ominaisuutesi eivät vastaa haettavana olevaa työtehtävää. Lisäksi suosittelija on työelämässä sellaisessa asemassa, että väärän henkilön suositteleminen aiheuttaisi haittaa hänen omassa uskottavuudessaan, arvostuksessaan tai urakehityksessään. Juuri tämän vuoksi kuka tahansa työkaverisi ei käy suosittelijaksi. 

Miten sitten voi verkostoitua, kun ei ole vielä ollut työelämässä? Ensimmäinen paikka on tietenkin oppilaitos, jossa opiskelet. Siellä opiskelutoverisi ja opettajat. Keskustele opiskelukavereidesi ja mahdollisuuksien mukaan myös opettajian kanssa opiskelemasi alan asioista. Pohdi, analysoi, visioi. Tunnista ongelmia ja keksi niihin ratkaisuja. Hanki aktiivisesti lisää tietoa ja ole kiinnostunut opiskelemastasi alasta laajemmin kuin mitä pitää tenttikirjoista lukea. Älä koskaan lusmuile ryhmätöissä äläkä lipsu sovituista ajoista. Tee osuutesi ryhmätöissä siten, että ylität etkä alita osaamistasi. Auta, rohkaise ja kannusta niitä opiskelukavereitasi, joille jokin asia on hankalampaa oppia kuin sinulle. Älä kuitenkaan tee muiden puolesta vaan auta muita oppimaan ja tekemään itse. Jaa osaamistasi muille, älä panttaa sitä itselläsi. 

Ole työharjoittelussa aktiivinen. Osallistu keskusteluun . Jos työsi on tehty, kysy ohjaajalta, mitä voisit tehdä seuraavaksi. Opettele huomaamaan myös itse asioita, joita voisit tehdä, ja ehdota ohjaajallesi, että sinä voisit tehdä tämän asian. Kysy asioita konkareilta. Esimerkiksi jos jokin asia tehdään tavalla x ja sinusta sen voisi tehdä myös tavalla y, keskustele konkareiden kanssa, miksi on valittu juuri tapa x eikä tapaa y:tä. Paina mieleesi heidän antamansa perustelut, koska voit tarvita tietoa myöhemmin jossain muualla. 

Osallistu oman alasi tapahtumiin. Messuihin, maksuttomiin koulutus- ja infotilaisuuksiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Keskustele niissä näytteilleasettajien ja muiden alasi ihmisten kanssa. Kysele heidän tuotteistaan ja yrityksestään, kerro omasta osaamisestasi ja ammatillisista kiinostuksistasi. Painata itsellesi käyntikortit, joita voit jakaa tapaamillesi ihmisille. 

Alasta riippuen koita tehdä lopputyösi jossain yrityksessä. Jos et suoraan harjoittelijana siellä, valitse lopputyösi aiheeksi vaikka jonkin tietyn yrityksen asia/tuote x. Ota yhteyttä yritykseen, kerro tekeväsi lopputyötäsi ja pyydä saada haastatella henkilöä ja/tai päästä tutustumiskäynnille yritykseen. Jätä käyntikorttisi. 

Verkostoituminen ei tapahdu hetkessä eikä itsestään. Usein tarvitaan varsin paljon kontakteja ennenkuin tärppää. 

Sijaiseksi kelpaa työhön epäpäteväkin. Todella inhottavaa, kun useampi vuosi on eri mittaista pätkää. Ja kun kouluttaa itsensä, että olisi se tutkinto mitä vaaditaan niin hakiessa pyyhitään pöytä sillä hakemuksella. Ei auta selitellä, että max. 2 kk niin olisi ammattipätevyys. Kuitenkin töihin otetaan tekemään sijaisuutta jatkossakin, vaikka se paikka annettiin toiselle..😂

Vierailija kirjoitti:

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

Tuo "Piste." on sitten raivostuttava ja junttimainen tapa päättää kommentti.

Mutta asiaan: jos laki velvoittaa että yrityksen on otettava pätevin hakija niin onhan se epäreilua että joku jolla on vähäisempi koulutus/vähemmän-ei lainkaan työkokemusta saa paikan jota haki kokeneempi/muodollisesti pätevämpi. Ei siihen saisi ottaa jotakuta hyvää tyyppiä tai kumminkaiman tyttöystävää pitsinnypläyskurssilta.

Puhun nyt isommista yrityksistä, esim ev.lut.srk-yhtymästä, en mistään pienyrittäjistä.

Mitä? Ei laki velvoita yksityisiä yrityksiä ottamaan pätevintä. 😂😂😂

Lain mukaan ketään ei saa syrjiä syntyperän, sukupuolen, uskonnon ym. ym. perusteella, mutta that's it. Eiku PISTE.

Duunarimies 30v kirjoitti:

Eihän niitä kasvottomia hakemuksia kukaan lue! Yhtään työpaikkaa en ole hakemuksilla saanut vaan aina tormannut paikalle ja kysynyt henkilöä, joka vastaa työntekijöiden palkkauksesta. En tiedä onko ollut tuuria mutta aina olen työpaikan saanut. Duunarille ehkä enemmän töitä tarjolla kuin akateemisille.

En ole akateeminen ja työkavereistakin vain muutama, mutta ei meille noin vain tormata paikalle. Parkkipaikkaa pitemmälle ei pääse ilman kulkukorttia. Puljun esimiehen saa ehkä puhelimella kiinni, mutta neuvo on kaikille sama "laita firman sivujen kautta työhakemus".

Raiski Rauno kirjoitti:

Faktahan on se, että tyhmät, laiskat ja lahjattomat eivät saa töitä. Syy ei kuitenkaan, tietenkään, ole siellä peilissä. Ei. Silloin vakioselitys on se, että työpaikat menevät vain suhteilla. Että tuolla Helsingin saunaklubeilla kokoontuu sikariporras jos toinenkin ja jokainen työpaikka sumplitaan niissä karkeloissa. Voitte mielessänne ajatella vaikka sitä kauppaneuvos paukun fiktiivistä saunaklubia Hotelli Parkin uima-altaalla. Just sellaisissa kabineteissa ne työpaikat jaetaan jätkien kesken.

Höpö höpö ja huomenna lisää. Oikeasti neiti X ei saa oman alansa työpaikkaa, koska hän on vastoin hyviä neuvoja, päättänyt lukea jotain kansainvälistä diginatiivi-somebrändimarkkinointia. Sitten kun yksikin tällainen paikka tulee hakuun, sitä hakee neljäsataa hakijaa neiti X mukaan lukien, sillä kaikista muistakin se oli niin siistiä lähteä opiskelemaan just tuota ja miten se niiiin tuntui omalta jutulta. Sitten kun yksi saa sen paikan, niin 399 hakijaa jää ruikuttamaan siitä miten tehtävä täytettiinkin oikeasti vain suhteilla ja hakuilmoitus oli oikeasti vain firman mainos.

Toinen selittävä tekijä on se, että hybridibrändäystä pääaineenaan lukenut KTM Kimmo pyytää valmistumisensa jälkeen 4000e/kk markkinointiassarin duunista. Kun Kimmolle koitetaan kertoa, että ko tehtävään se on liian korkea palkkatoive, niin Kimmo käy lässyttämään siitä että hän on KTM. Kimmo ei hiffaa, että entry level -tasoisista työpaikoista maksetaan entry level -tasoista palkkaa. Aivan sama onko hän tohtori tai maisteri.

Mutta niitä markkinointiassarin töitä, mistä maksetaan 4000e/kk ja johon halutaan diginatiivi-somebrändimarkkinointia lukenut henkilö suunnittelemaan reilun kaupan ympäristönsuojelu-logoja.... no niitä vain on tosi vähän. Niitä on niin vähän, että on turha maksaa Oikotien työpaikkailmoituksesta tonnia ja läpikäydä tuhat hakemusta. Helpomaa on ottaa suhteilla omasta verkostosta se tuttu tyyppi jonka tietää hyväksi.

Aha? Oletko edes alalla?

Luin yritysviestintää ja mainontaa, hienosti olen työllistynyt (kuten moni kurssilainen).

Meidän markkinointiviestintäkonserniin on viimeisen parin kuukauden aikana palkattin. 15-20 uutta henkilöä. 😀

Osa toki niitä entry level -traineeduuneja, mutta meilläki reilusti yli puolet ovat aloittaneet harkkareina.

Eräs toinen yksittäinen (ei konserni) mainostoimisto palkkasi juuri n. 15 uutta ja avasi uuden toimiston toiseen kaupunkiin.

Eli ihan ok pyyhkii vaikka olisi somebrändäyksestä kyse.

Itse sain alkukesästä uuden työn - en kuitenkaan suhteilla. Varmasti moniin yrityksiin pääsee myös suhteilla, mutta riippuu tosiaan alasta.

Työtehtävään haettiin työntekijää, joka olisi opiskeluissaan suuntautunut kyseisen työtehtävän alaan. Itse suuntauduin opiskeluissani toiseen aineeseen, mutta kompensoin sillä, että minulla oli myös hieman työkokemusta hakemastani työpaikasta.

Olen aina ollut ahkera ja hoitanut työni hyvin. Se näkyy myös CV:ssäni, sillä nuoresta iästä huolimatta minulle on kertynyt työkokemusta monipuolisesti alaltani.

Kun sain paikan, työnantajani kertoi, että häneen teki vaikutuksen juurikin se, että olen hyvä tyyppi ja positiivinen ihminen. En olisi uskonut, että saan työpaikan. Varmasti paikkaan haki myös paljon ihmisiä, joilla on enemmän tietotaitoa kuin minulla.

Se, että osaa hommansa ei nykyään monesti riitä, jos on muuten epäsosiaalinen ihminen tai muuten negatiivinen/ikävä/persoonaton tyyppi. Monessa työpaikassa hyvä yhteishenki heijastuu jollain tapaa myös yrityksen tulokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

Tuo "Piste." on sitten raivostuttava ja junttimainen tapa päättää kommentti.

Mutta asiaan: jos laki velvoittaa että yrityksen on otettava pätevin hakija niin onhan se epäreilua että joku jolla on vähäisempi koulutus/vähemmän-ei lainkaan työkokemusta saa paikan jota haki kokeneempi/muodollisesti pätevämpi. Ei siihen saisi ottaa jotakuta hyvää tyyppiä tai kumminkaiman tyttöystävää pitsinnypläyskurssilta.

Puhun nyt isommista yrityksistä, esim ev.lut.srk-yhtymästä, en mistään pienyrittäjistä.

Mitä? Ei laki velvoita yksityisiä yrityksiä ottamaan pätevintä. 😂😂😂

Lain mukaan ketään ei saa syrjiä syntyperän, sukupuolen, uskonnon ym. ym. perusteella, mutta that's it. Eiku PISTE.

Hymiömäärä ja piste..

Onko ev.lut.srk-yhtymä yksityinen?

Kokkolan kaupunki ilmoitti aina 80-luvulla (kun itse olin siinä iässä, että olisin halunnut kesätöitä), että nuorten kesätyöpaikat arvotaan. No, arpaonni ei koskaan osunut minun kohdalle. Mutta, yllätys yllätys, ne, joiden isä tai äiti oli kaupungilla töissä, saivat AINA kesätyöpaikan. Vieläkin tuon asian muistan, ja kaupunginhallinnon maine meni jo silloin, eikä ole palautunut.

Seurakunnat ei taida olla kelpo esimerkki reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta, ei työnhaun suhteen eikä muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

Tuo "Piste." on sitten raivostuttava ja junttimainen tapa päättää kommentti.

Mutta asiaan: jos laki velvoittaa että yrityksen on otettava pätevin hakija niin onhan se epäreilua että joku jolla on vähäisempi koulutus/vähemmän-ei lainkaan työkokemusta saa paikan jota haki kokeneempi/muodollisesti pätevämpi. Ei siihen saisi ottaa jotakuta hyvää tyyppiä tai kumminkaiman tyttöystävää pitsinnypläyskurssilta.

Puhun nyt isommista yrityksistä, esim ev.lut.srk-yhtymästä, en mistään pienyrittäjistä.

Mikään laki ei velvoita yksityistä yritystä palkkaamaan "pätevintä" ja se pätevyyskin olisi kovin helppoa muuttaa haluamakseen. Mutta heti kerrotkin puhuvasti isommista yrityksistä. Kuten kirjoitin, se tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää isompien firmojen kohdalla, mutta periaate taustalla on sama. Yritys on yksityistä omaisuutta! Ihan yhtä yksityistä omaisuutta, kun sen työnhakijan kivan värinen paita on hänelle itselleen. Vai esitätkö nyt tosiaankin väitteen, että kun yrityksen henkilöstömäärä ylittää 50hlö tai liikevaihto 3 miljoonaa, niin tällöin yrityksestä tulee jotenkin "julkista omaisuutta" ja rekrytointipäätöksetkin pitää valtiovallan sanella?

Ilmankos mä en ole päässyt töihin. En tunne ketään ja olen ihan nobody. Ammattitaitoa ja hyvä todistus kyllä olisi mutta se ei näemmä riitä. 

Kerran multa kyseltiin suosittelijoita mutta mä sanoin, etten tunne ketään, että suosittelen itse itseäni. No, arvaatte kuinka kävi. En saanut paikkaa.

Raiski Rauno kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee vahvasti läpi se kuvitelma, että työelämä on joku "reilun pelin kerho". Ehkä se on sitä kun suomessa on esim. yhtenäinen koulujärjestelmä, joka toitottaa että arviointiperusteet ovat kaikille samat ja paremmin menestynyt oppilas saa oikeutetusti paremman numeron. Ehkä se on sitä kun yhteiskunta korostaa kaikessa aina sitä "tasa-arvoisuutta" joka ikisen asian suhteen.

Kunnan ja valtion viroissa allekirjoitan tuon tasa-arvo-aatteen työelämässäkin.

Mutta yksityiset työnantajat ovat aivan eri asia. Ehkä porukalla häviää se taju kun yritys on tarpeeksi suuri, mutta periaate on taustalla silti se sama. Eli jos mulla on yhden hengen Oy Yritys Ab, niin mulla pitää olla ja onkin täysi oikeus palkata juuri se kenet haluan. Sen ei tarvitse olla mikään "reilu ja tasapuolinen peli", jossa paras valitaan. Jos mä haluan valita työkaverikseni ja alaisekseni jonkun kivan värisen paidan perusteella, niin mulla on siihen täysi oikeus. Se firmahan on mun omaisuutta, ihan kuten se kiva paita sen työhakijan omaisuutta.

Joten on oikeastaan täysin turhaa mussutusta rutista suhteilla töiden saamisesta. Ei tää maailma ole reilukerho ja sen pitää vain hyväksyä. Piste.

No jos paidan värin perusteella palkkaat, niin olet idiootti. Sama pätee siihen, kun palkataan jotain kummin kaiman sisarentyttäriä. Kannattaa kalastella suuremmalla verkolla, jos todella haluaa yritykseensä parasta laatua olevan tekijän ja osaajan. Eivät ne parhaat tekijät ole aina niitä hyviä tyyppejä, joiden kanssa on hauska juoruta kahvitauolla.

👎 Kyllä ne työpaikat menestyvät parhaiten, joissa on oikeasti ammattitaitoisia työntekijöitä.