Lue keskustelun säännöt.
HS teki asenteellisen pilkkajutun ABC-asemasta - tiesikö hääpari?
06.08.2017 |
HS kertoo pilkkaavaan sävyyn ABC ketjun asemista. Mukana on Kajaanin ABC asemalla häitä viettävä pariskunta. Tiesivätkö pariskunta, että heidän häistään tehdään pilkkajuttu ja kuvitukseksi valitaan mahdollisimman rumat kuvat?
Kommentit (849)
Vierailija kirjoitti:
Hiivanhajuisten prinsessapissisten katkeruus on käsinkosketeltavaa...
Toimittajako se siellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutusta olisi saanut muutamilla muutoksilla ihan kelvollisen. Mutta alku oli jo selvää torpedointia: tämän hääparin valinta juhlapaikasta ei voi olla oikea, koska ABC:tä vastustavia ihmisiä on näin paljon FB-sivustolla.
Olisi kiva kun Hesari julkaisisi myös muutaman kivan kuvan juhlista anteeksipyynnön kera. Kyllä sieltä varmasti tuli jokunen kauniskin kuva otettua.
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos ne rintsikat tosiaan vilkkuivat tai oikeastaan näkyivät ihan kunnolla, niin miten morsiammesta voi saada kuvaa jossa ne eivät vilkkuisi? Totuushan noista kuvista vain näkyy. Morsiammella oli huonosti istuva puku, josta näkyivät rintaliivit ja siksi ne näkyvät myös valokuvissa. Olisiko ne pitänyt retusoida kuvista jotenkin pois? Sittenhän kuvat olisivat olleet feikkejä.
"Anteeksi, haluaisin teistä yhteiskuvan mutta olkaimesi näyttää tipahtaneen. Haluaisitko korjata pukuasi ennen kuvan ottamista?"
"Mitä jos otettaisiin kuva vihkisormuksesta? Jospa otettaisiin se niin, että sinä pidät kättäsi sulhasen kädessä niin, että sormus on näkyvissä mutta sormenpäät sulhasen kämmenen sisällä, koska muuten raapiutunut kynsilakka näkyy kuvassa?"
"Anteeksi, mutta olisi kiva ottaa kuva myös lapsesta ja isoäidistä leikkinurkkauksessa. Haluaisiko isoäiti istahtaa jakkaralle vai haluatteko makoilla siellä lattialla lapsen seurana?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan hääkuvista. Nämä eivät olleet HÄÄKUVIA vaan kuvareportaasi lehteen. DOKUMENTAARISIA KUVIA. Niiden tarkoitus ei ole olla edustavia, vaan dokumentoida valokuvin reportaasin aihetta. Ei kuvaajan tehtävä tuossa tilanteessa ole kaunistella paria.
Olkain oli rikki, puku vanha ja paljasti alusvaatteet ja kynnet huonosti lakattu. Se oli se totuus. ABC ympäristönä ja valaistukseltaan juuri sellainen kuin kuvissa. Tuoltahan siellä näyttää, ja pari oli varmasti aivan itsensä näköinen. Ruoka oli abc-einestä rumasti aseteltuna, sitähän se tosiasiassa oli. Ei apseilla oke mitään posliinikattauksia ja gourmeeta, mitä sitä kiertelemään ja kaunistelemaan. Rouvalla oli vanha rikkinäinen puku, niinhän se on. Oikeastaan olisi valehtelua yrittää jotenkin kovasti kaunistella totuutta. Apsihäät nyt näyttää apsihäiltä ja huonosti lakatut kynnet todistuksen päällä juuri siltä. Olisiko pitänyt välttää käsien kuvaamista? Kaatunut mummo on myös hauska tilannekuva.
Morsiuspari maksaa valokuvaajalle hääkuvista, jos sellaisia edustavia pönötyskuvia haluaa. Hääpäiväsi kuvina-dokumentaarisia hääpäivänkuvauksia voi myös ostaa, jos haluaa kauniita tilannekuvia koko päivältä. Päivähinta pk-seudulla on sellainen tonni.
Täällä ei kyllä tajuta valokuvauksesta mitään. Varmaannämä samat öyhöttäjät jotka haluaa suunnilleen polttaa kiasman, ja räyhäävät kuinka tekisivät itse yhtä hyviä töitä. Kokeilkaa seuraavan kerran kun olette häissä vieraana: räpsikää niitä "kauniita" kuvia ja tarjotkaa lehdille. Katsotaan saatteko myytyä.
Valokuvaaja
Oliko ne dokumentaariset kuvat nyt kauniita vai ei?
"Hääpäiväsi kuvina-dokumentaarisia hääpäivänkuvauksia voi myös ostaa, jos haluaa kauniita tilannekuvia koko päivältä."
Hmmm... hääpäivä kuvattuna kauniisti ja ei-niin-kauniisti, tuostahan saisi hyvän vertailupaketin tyyliin Miten meni noin niinku omasta mielestä? Menisiköhän 1000 € kaupaksi? Joku otos valokuvausliikeen ikkunaan suurennettuna.
Et tainnut ymmärtää. Yritin selittää mikä ero on morsiusparin ostamalla koko päivän hääpäivän dokumentoinnilla ja hesarin reportaasilla.
Sille joka puhui paikallislehdistä, olen itsekin nuorena harjoittelijana kuvannut noita kunnanvaltuuston kahvinkeittäjäkuvia. Niissä yleensä kuvattavasta on tarkoitus näkyä se naama, tai ehkä joku kiva tilannekuva kun keittelee sitä kahvia. Tarkoitus ei ole kuvata sitä jotain esiteltyä todellisuutta ja sen henkeä, vaan näyttää että tässä on se Sirkka-Liisa joka kertoi liikennevalouudistuksesta. Ajaa asiansa siinä kontekstissa,mutta mitään erityisen mielenkiintoista siinä ei ole. Tämä reportaasi taas esitteli sitä, miltä apsihäät näyttävät, apsihäiden olemuksen, ja ainakin se kiinnosti lukijoita ja puhututti, mikä varmaan kaupallisen lehden repparin tarkoitus on. Palveli siis tarkoitustaan.
Kulttuurityöläiselle sanottakoon, että vaikken hääkeikkoja teekkään, jos sellaisen menisin kuvaamaan, tottakai ottaisin morsiusparista mahdollisimman edustavia kuvia. Jos tehtäväni olisi kuvata repparina vaikka halpatyöläisen vuorotyöviikkoa, olisi kulma aika erilainen, ja työlöinen saattaisikin näyttää jossain kuvassa väsyneeltä, esim yövuoron päätteeksi, ja vaikka tyytyväiseltä tauolla tai työn lomassa. Tahallaan tuskin kenestäkään kuvaaja rumaa tekee, vaan dokumentoi todellisuutta sen kautta miten sen kokee. Jos puvun alta vilkkuvat liivit, ei se kuvaajan vika ole.
Dokumentaarisetkaan kuvat eivät tietenkään ole objektiivisia, vaan vain rajattuja hetkiä ja kulmia. Hyvän kuvaajan kuvat ovat kiinnostavia, kuten nämä eittämättä olivat.
Kiasmajutun vedän takaisin, se oli ehkä rimanalitus. Kuulen vain usein, miten valokuvausta ja sen lajeja ei mitenkään ymmärretä, vaan vain perinteiset pönötyskuvat kuvat ovat hyviä. Kuitenkin jos lehdet ja galleriat olisivat pelkkää sitä, ei kukaan jaksaisi kuvia katsoa.
Valokuvaaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos ne rintsikat tosiaan vilkkuivat tai oikeastaan näkyivät ihan kunnolla, niin miten morsiammesta voi saada kuvaa jossa ne eivät vilkkuisi? Totuushan noista kuvista vain näkyy. Morsiammella oli huonosti istuva puku, josta näkyivät rintaliivit ja siksi ne näkyvät myös valokuvissa. Olisiko ne pitänyt retusoida kuvista jotenkin pois? Sittenhän kuvat olisivat olleet feikkejä.
"Anteeksi, haluaisin teistä yhteiskuvan mutta olkaimesi näyttää tipahtaneen. Haluaisitko korjata pukuasi ennen kuvan ottamista?"
"Mitä jos otettaisiin kuva vihkisormuksesta? Jospa otettaisiin se niin, että sinä pidät kättäsi sulhasen kädessä niin, että sormus on näkyvissä mutta sormenpäät sulhasen kämmenen sisällä, koska muuten raapiutunut kynsilakka näkyy kuvassa?"
"Anteeksi, mutta olisi kiva ottaa kuva myös lapsesta ja isoäidistä leikkinurkkauksessa. Haluaisiko isoäiti istahtaa jakkaralle vai haluatteko makoilla siellä lattialla lapsen seurana?"
Tuo on taas eri tyyppistä valokuvausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan hääkuvista. Nämä eivät olleet HÄÄKUVIA vaan kuvareportaasi lehteen. DOKUMENTAARISIA KUVIA. Niiden tarkoitus ei ole olla edustavia, vaan dokumentoida valokuvin reportaasin aihetta. Ei kuvaajan tehtävä tuossa tilanteessa ole kaunistella paria.
Olkain oli rikki, puku vanha ja paljasti alusvaatteet ja kynnet huonosti lakattu. Se oli se totuus. ABC ympäristönä ja valaistukseltaan juuri sellainen kuin kuvissa. Tuoltahan siellä näyttää, ja pari oli varmasti aivan itsensä näköinen. Ruoka oli abc-einestä rumasti aseteltuna, sitähän se tosiasiassa oli. Ei apseilla oke mitään posliinikattauksia ja gourmeeta, mitä sitä kiertelemään ja kaunistelemaan. Rouvalla oli vanha rikkinäinen puku, niinhän se on. Oikeastaan olisi valehtelua yrittää jotenkin kovasti kaunistella totuutta. Apsihäät nyt näyttää apsihäiltä ja huonosti lakatut kynnet todistuksen päällä juuri siltä. Olisiko pitänyt välttää käsien kuvaamista? Kaatunut mummo on myös hauska tilannekuva.
Morsiuspari maksaa valokuvaajalle hääkuvista, jos sellaisia edustavia pönötyskuvia haluaa. Hääpäiväsi kuvina-dokumentaarisia hääpäivänkuvauksia voi myös ostaa, jos haluaa kauniita tilannekuvia koko päivältä. Päivähinta pk-seudulla on sellainen tonni.
Täällä ei kyllä tajuta valokuvauksesta mitään. Varmaannämä samat öyhöttäjät jotka haluaa suunnilleen polttaa kiasman, ja räyhäävät kuinka tekisivät itse yhtä hyviä töitä. Kokeilkaa seuraavan kerran kun olette häissä vieraana: räpsikää niitä "kauniita" kuvia ja tarjotkaa lehdille. Katsotaan saatteko myytyä.
Valokuvaaja
Oliko ne dokumentaariset kuvat nyt kauniita vai ei?
"Hääpäiväsi kuvina-dokumentaarisia hääpäivänkuvauksia voi myös ostaa, jos haluaa kauniita tilannekuvia koko päivältä."
Hmmm... hääpäivä kuvattuna kauniisti ja ei-niin-kauniisti, tuostahan saisi hyvän vertailupaketin tyyliin Miten meni noin niinku omasta mielestä? Menisiköhän 1000 € kaupaksi? Joku otos valokuvausliikeen ikkunaan suurennettuna.
Et tainnut ymmärtää. Yritin selittää mikä ero on morsiusparin ostamalla koko päivän hääpäivän dokumentoinnilla ja hesarin reportaasilla.
Sille joka puhui paikallislehdistä, olen itsekin nuorena harjoittelijana kuvannut noita kunnanvaltuuston kahvinkeittäjäkuvia. Niissä yleensä kuvattavasta on tarkoitus näkyä se naama, tai ehkä joku kiva tilannekuva kun keittelee sitä kahvia. Tarkoitus ei ole kuvata sitä jotain esiteltyä todellisuutta ja sen henkeä, vaan näyttää että tässä on se Sirkka-Liisa joka kertoi liikennevalouudistuksesta. Ajaa asiansa siinä kontekstissa,mutta mitään erityisen mielenkiintoista siinä ei ole. Tämä reportaasi taas esitteli sitä, miltä apsihäät näyttävät, apsihäiden olemuksen, ja ainakin se kiinnosti lukijoita ja puhututti, mikä varmaan kaupallisen lehden repparin tarkoitus on. Palveli siis tarkoitustaan.
Kulttuurityöläiselle sanottakoon, että vaikken hääkeikkoja teekkään, jos sellaisen menisin kuvaamaan, tottakai ottaisin morsiusparista mahdollisimman edustavia kuvia. Jos tehtäväni olisi kuvata repparina vaikka halpatyöläisen vuorotyöviikkoa, olisi kulma aika erilainen, ja työlöinen saattaisikin näyttää jossain kuvassa väsyneeltä, esim yövuoron päätteeksi, ja vaikka tyytyväiseltä tauolla tai työn lomassa. Tahallaan tuskin kenestäkään kuvaaja rumaa tekee, vaan dokumentoi todellisuutta sen kautta miten sen kokee. Jos puvun alta vilkkuvat liivit, ei se kuvaajan vika ole.
Dokumentaarisetkaan kuvat eivät tietenkään ole objektiivisia, vaan vain rajattuja hetkiä ja kulmia. Hyvän kuvaajan kuvat ovat kiinnostavia, kuten nämä eittämättä olivat.
Kiasmajutun vedän takaisin, se oli ehkä rimanalitus. Kuulen vain usein, miten valokuvausta ja sen lajeja ei mitenkään ymmärretä, vaan vain perinteiset pönötyskuvat kuvat ovat hyviä. Kuitenkin jos lehdet ja galleriat olisivat pelkkää sitä, ei kukaan jaksaisi kuvia katsoa.
Valokuvaaja
Uutisdokumentti ja nämä kuvat häistä, joissa henkilöiden koko nimet mainitaan suurella tarkkudella ja moneen kertaan. Tämä ei ole hyvätasoista journalistiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos ne rintsikat tosiaan vilkkuivat tai oikeastaan näkyivät ihan kunnolla, niin miten morsiammesta voi saada kuvaa jossa ne eivät vilkkuisi? Totuushan noista kuvista vain näkyy. Morsiammella oli huonosti istuva puku, josta näkyivät rintaliivit ja siksi ne näkyvät myös valokuvissa. Olisiko ne pitänyt retusoida kuvista jotenkin pois? Sittenhän kuvat olisivat olleet feikkejä.
"Anteeksi, haluaisin teistä yhteiskuvan mutta olkaimesi näyttää tipahtaneen. Haluaisitko korjata pukuasi ennen kuvan ottamista?"
"Mitä jos otettaisiin kuva vihkisormuksesta? Jospa otettaisiin se niin, että sinä pidät kättäsi sulhasen kädessä niin, että sormus on näkyvissä mutta sormenpäät sulhasen kämmenen sisällä, koska muuten raapiutunut kynsilakka näkyy kuvassa?"
"Anteeksi, mutta olisi kiva ottaa kuva myös lapsesta ja isoäidistä leikkinurkkauksessa. Haluaisiko isoäiti istahtaa jakkaralle vai haluatteko makoilla siellä lattialla lapsen seurana?"Tuo on taas eri tyyppistä valokuvausta.
Kyllä vaan ja Hesari teki väärin lähettäessään dokumenttikuvaajan toisten häihin. Kas kun eivät sotakuvaajaa... Olisi kyllä vähän pitänyt ajatella. Ei se, että järjestää häät ABC:llä tarkoita sitä, että haluaisi tulla esitellyksi maan johtavassa sanomalehdessä epäedullisessa valossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta aika tärkeä kysymys on, että kerrottiinko hääväelle millä tyylillä heidät kuvataan ja millä tyylillä juttu kirjoitetaan? Lähestymistapa oli varmaan jo valittu etukäteen. Jos ei, niin sikamaisesti tehty.
Kuten tässä on huomattu, niin monilta puuttuu medialukutaito. Joten vaikka hääparille olisi kerrottu tyylilaji olisi se vielä pitänyt esimerkein selventää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos ne rintsikat tosiaan vilkkuivat tai oikeastaan näkyivät ihan kunnolla, niin miten morsiammesta voi saada kuvaa jossa ne eivät vilkkuisi? Totuushan noista kuvista vain näkyy. Morsiammella oli huonosti istuva puku, josta näkyivät rintaliivit ja siksi ne näkyvät myös valokuvissa. Olisiko ne pitänyt retusoida kuvista jotenkin pois? Sittenhän kuvat olisivat olleet feikkejä.
"Anteeksi, haluaisin teistä yhteiskuvan mutta olkaimesi näyttää tipahtaneen. Haluaisitko korjata pukuasi ennen kuvan ottamista?"
"Mitä jos otettaisiin kuva vihkisormuksesta? Jospa otettaisiin se niin, että sinä pidät kättäsi sulhasen kädessä niin, että sormus on näkyvissä mutta sormenpäät sulhasen kämmenen sisällä, koska muuten raapiutunut kynsilakka näkyy kuvassa?"
"Anteeksi, mutta olisi kiva ottaa kuva myös lapsesta ja isoäidistä leikkinurkkauksessa. Haluaisiko isoäiti istahtaa jakkaralle vai haluatteko makoilla siellä lattialla lapsen seurana?"Tuo on taas eri tyyppistä valokuvausta.
Eli jos joskus sellainen kauhuhetki tulee, että joutuu toimittajan ja lehden valokuvaajan kanssa tekemisiin, niin ensin on piinallisen tarkasti yrittettävä tarkistaa minkä tyylilajin juttua ollaan tekemässä. Toisaalta juttua ei saa tarkastettavaksi tai jos saa, niin sen tyyliin ei voi puuttua. Jutun kohde on ns. vapaata riistaa eikä voi kuin vain toivoa, että toimituksella on ollut hyvä päivä ja toimittajilla kotonakin menee hyvin.
Itse juoksen lujaa karkuun tämän jutun jälkeen niin "oikeiden" lehtien toimittajia kuin roskalehtien paparazzejakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos ne rintsikat tosiaan vilkkuivat tai oikeastaan näkyivät ihan kunnolla, niin miten morsiammesta voi saada kuvaa jossa ne eivät vilkkuisi? Totuushan noista kuvista vain näkyy. Morsiammella oli huonosti istuva puku, josta näkyivät rintaliivit ja siksi ne näkyvät myös valokuvissa. Olisiko ne pitänyt retusoida kuvista jotenkin pois? Sittenhän kuvat olisivat olleet feikkejä.
"Anteeksi, haluaisin teistä yhteiskuvan mutta olkaimesi näyttää tipahtaneen. Haluaisitko korjata pukuasi ennen kuvan ottamista?"
"Mitä jos otettaisiin kuva vihkisormuksesta? Jospa otettaisiin se niin, että sinä pidät kättäsi sulhasen kädessä niin, että sormus on näkyvissä mutta sormenpäät sulhasen kämmenen sisällä, koska muuten raapiutunut kynsilakka näkyy kuvassa?"
"Anteeksi, mutta olisi kiva ottaa kuva myös lapsesta ja isoäidistä leikkinurkkauksessa. Haluaisiko isoäiti istahtaa jakkaralle vai haluatteko makoilla siellä lattialla lapsen seurana?"Tuo on taas eri tyyppistä valokuvausta.
Kyllä vaan ja Hesari teki väärin lähettäessään dokumenttikuvaajan toisten häihin. Kas kun eivät sotakuvaajaa... Olisi kyllä vähän pitänyt ajatella. Ei se, että järjestää häät ABC:llä tarkoita sitä, että haluaisi tulla esitellyksi maan johtavassa sanomalehdessä epäedullisessa valossa.
Menee ohi aiheen, mutta osa katastrofikuvistakin on lavastettuja. On hyvä pitää mielessä tämäkin seikka. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan hääkuvista. Nämä eivät olleet HÄÄKUVIA vaan kuvareportaasi lehteen. DOKUMENTAARISIA KUVIA. Niiden tarkoitus ei ole olla edustavia, vaan dokumentoida valokuvin reportaasin aihetta. Ei kuvaajan tehtävä tuossa tilanteessa ole kaunistella paria.
Olkain oli rikki, puku vanha ja paljasti alusvaatteet ja kynnet huonosti lakattu. Se oli se totuus. ABC ympäristönä ja valaistukseltaan juuri sellainen kuin kuvissa. Tuoltahan siellä näyttää, ja pari oli varmasti aivan itsensä näköinen. Ruoka oli abc-einestä rumasti aseteltuna, sitähän se tosiasiassa oli. Ei apseilla oke mitään posliinikattauksia ja gourmeeta, mitä sitä kiertelemään ja kaunistelemaan. Rouvalla oli vanha rikkinäinen puku, niinhän se on. Oikeastaan olisi valehtelua yrittää jotenkin kovasti kaunistella totuutta. Apsihäät nyt näyttää apsihäiltä ja huonosti lakatut kynnet todistuksen päällä juuri siltä. Olisiko pitänyt välttää käsien kuvaamista? Kaatunut mummo on myös hauska tilannekuva.
Morsiuspari maksaa valokuvaajalle hääkuvista, jos sellaisia edustavia pönötyskuvia haluaa. Hääpäiväsi kuvina-dokumentaarisia hääpäivänkuvauksia voi myös ostaa, jos haluaa kauniita tilannekuvia koko päivältä. Päivähinta pk-seudulla on sellainen tonni.
Täällä ei kyllä tajuta valokuvauksesta mitään. Varmaannämä samat öyhöttäjät jotka haluaa suunnilleen polttaa kiasman, ja räyhäävät kuinka tekisivät itse yhtä hyviä töitä. Kokeilkaa seuraavan kerran kun olette häissä vieraana: räpsikää niitä "kauniita" kuvia ja tarjotkaa lehdille. Katsotaan saatteko myytyä.
Valokuvaaja
Oliko ne dokumentaariset kuvat nyt kauniita vai ei?
"Hääpäiväsi kuvina-dokumentaarisia hääpäivänkuvauksia voi myös ostaa, jos haluaa kauniita tilannekuvia koko päivältä."
Hmmm... hääpäivä kuvattuna kauniisti ja ei-niin-kauniisti, tuostahan saisi hyvän vertailupaketin tyyliin Miten meni noin niinku omasta mielestä? Menisiköhän 1000 € kaupaksi? Joku otos valokuvausliikeen ikkunaan suurennettuna.
Et tainnut ymmärtää. Yritin selittää mikä ero on morsiusparin ostamalla koko päivän hääpäivän dokumentoinnilla ja hesarin reportaasilla.
Sille joka puhui paikallislehdistä, olen itsekin nuorena harjoittelijana kuvannut noita kunnanvaltuuston kahvinkeittäjäkuvia. Niissä yleensä kuvattavasta on tarkoitus näkyä se naama, tai ehkä joku kiva tilannekuva kun keittelee sitä kahvia. Tarkoitus ei ole kuvata sitä jotain esiteltyä todellisuutta ja sen henkeä, vaan näyttää että tässä on se Sirkka-Liisa joka kertoi liikennevalouudistuksesta. Ajaa asiansa siinä kontekstissa,mutta mitään erityisen mielenkiintoista siinä ei ole. Tämä reportaasi taas esitteli sitä, miltä apsihäät näyttävät, apsihäiden olemuksen, ja ainakin se kiinnosti lukijoita ja puhututti, mikä varmaan kaupallisen lehden repparin tarkoitus on. Palveli siis tarkoitustaan.
Kulttuurityöläiselle sanottakoon, että vaikken hääkeikkoja teekkään, jos sellaisen menisin kuvaamaan, tottakai ottaisin morsiusparista mahdollisimman edustavia kuvia. Jos tehtäväni olisi kuvata repparina vaikka halpatyöläisen vuorotyöviikkoa, olisi kulma aika erilainen, ja työlöinen saattaisikin näyttää jossain kuvassa väsyneeltä, esim yövuoron päätteeksi, ja vaikka tyytyväiseltä tauolla tai työn lomassa. Tahallaan tuskin kenestäkään kuvaaja rumaa tekee, vaan dokumentoi todellisuutta sen kautta miten sen kokee. Jos puvun alta vilkkuvat liivit, ei se kuvaajan vika ole.
Dokumentaarisetkaan kuvat eivät tietenkään ole objektiivisia, vaan vain rajattuja hetkiä ja kulmia. Hyvän kuvaajan kuvat ovat kiinnostavia, kuten nämä eittämättä olivat.
Kiasmajutun vedän takaisin, se oli ehkä rimanalitus. Kuulen vain usein, miten valokuvausta ja sen lajeja ei mitenkään ymmärretä, vaan vain perinteiset pönötyskuvat kuvat ovat hyviä. Kuitenkin jos lehdet ja galleriat olisivat pelkkää sitä, ei kukaan jaksaisi kuvia katsoa.
Valokuvaaja
Olemme siis samaa mieltä siinä, että kuvilla haluttiin kertoa tietynlainen tarina ja siinä onnistuttiin. Sinä pidät kuvia kiinnostavina, minä taas kyseenalaistan toimituksen (en siis vaan kuvaajan, vaan koko artikkelin sävyyn vaikuttaneiden ihmisten) motivaation tehdä juttu maakunnan ihmisistä, jollainen nyt tehtiin. Huoletta tässäkin artikkelissa toistettiin sitä samaa mielikuvaa, jota Kainuusta ennenkin on tarjottu: voi kun siellä susirajalla on kurjaa, ihmiset pukeutuvat huonosti ja ovat juntteja. Yhtä hyvän maun mukaista olisi toistaa kuvaa saamelaisista nunnukanunnuka-tyyppeinä. Naurattaako? No ei.
Olen samaa mieltä, ettei kuvaajalla ollut minkäänlaista velvoitetta ottaa sokerikuorrutettuja pönötyskuvia, mutta tämä ylenkatsova näkökulma oli mielestäni vastenmielinen.
Kulttuurityöntekijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kermakakun päällä törröttää hopean- ja kullanvärisestä piippurassista askarreltu, sydämenmuotoinen koriste.
Törröttää. Mikä ihmeen sanavalinta sekin on? Koko "reportaasi" on täynnä sanavalintoja, joista voi aistia toimittajan ennakkoluulon ja asenteen. Tässä esitellään helsinkiläisille hipstereille, miten muualla Suomessa jotkut juhlii häitään, miten kyläntaloja ja ruotsinlaivojakin nolompi ABC on joillekin hääpaikka. Kuvitelkaa. Naurakaa partaanne, tuntekaa itsenne tästä hyvästä hieman muita paremmiksi!
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan hääkuvista. Nämä eivät olleet HÄÄKUVIA vaan kuvareportaasi lehteen. DOKUMENTAARISIA KUVIA. Niiden tarkoitus ei ole olla edustavia, vaan dokumentoida valokuvin reportaasin aihetta. Ei kuvaajan tehtävä tuossa tilanteessa ole kaunistella paria.
Olkain oli rikki, puku vanha ja paljasti alusvaatteet ja kynnet huonosti lakattu. Se oli se totuus. ABC ympäristönä ja valaistukseltaan juuri sellainen kuin kuvissa. Tuoltahan siellä näyttää, ja pari oli varmasti aivan itsensä näköinen. Ruoka oli abc-einestä rumasti aseteltuna, sitähän se tosiasiassa oli. Ei apseilla oke mitään posliinikattauksia ja gourmeeta, mitä sitä kiertelemään ja kaunistelemaan. Rouvalla oli vanha rikkinäinen puku, niinhän se on. Oikeastaan olisi valehtelua yrittää jotenkin kovasti kaunistella totuutta. Apsihäät nyt näyttää apsihäiltä ja huonosti lakatut kynnet todistuksen päällä juuri siltä. Olisiko pitänyt välttää käsien kuvaamista? Kaatunut mummo on myös hauska tilannekuva.
Morsiuspari maksaa valokuvaajalle hääkuvista, jos sellaisia edustavia pönötyskuvia haluaa. Hääpäiväsi kuvina-dokumentaarisia hääpäivänkuvauksia voi myös ostaa, jos haluaa kauniita tilannekuvia koko päivältä. Päivähinta pk-seudulla on sellainen tonni.
Täällä ei kyllä tajuta valokuvauksesta mitään. Varmaannämä samat öyhöttäjät jotka haluaa suunnilleen polttaa kiasman, ja räyhäävät kuinka tekisivät itse yhtä hyviä töitä. Kokeilkaa seuraavan kerran kun olette häissä vieraana: räpsikää niitä "kauniita" kuvia ja tarjotkaa lehdille. Katsotaan saatteko myytyä.
Valokuvaaja
Heippa valokuvaaja!
Ne kuvat oli tosi huonoja. Niistä huokuu halveksunta. Yleensä tuollaiset kuvat karsitaan ensimmäisenä pois. En kehtaisi esittää niitä kenellekään. Vai vielä reportaasi. :D
Haluaisitko julkaista päivälehdessä omista sukulaisistasi kuvia, joissa alusvaatteet näkyvät, vaikka äidistäsi? Ja mummosi kuva ketarat kattoa kohti, eikun lehteen vaan! Mitä mieltä olet, mitkä olisivat sukulaistesi fiilikset tuossa tapauksessa?
Miksi te ylipäätään menitte tekemään sitä juttua, tai miksi se julkaistiin, jos tarkoituksena oli vain olla ilkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä me tiedämme, olivatko nuo hääparin unelmahäät vai sittenkin se, mikä oli mahdollista? Ei tuossa jutussa ainakaan missään kohdassa kerrottu, että hääpari halusi mennä vihille tällä tavalla.
Artikkelissa ei tarvinnut sanoa itsestäänselvyyttä: pariskunta [em]halusi[/em] mennä vihille ja he [em]viettivät[/em] hääjuhlaansa huoltoaseman kabinetissa.
Suomessa kun ollaan, ei heillä olisi ollut mikään pakko mennä avioliittoon. He olisivat voineet valita elämänsä jatkamista entiseen tapaan avoliitossa. Jos he olisivat haaveilleet hienoista häistä, he olisivat voineet säästää vielä muutaman vuoden ja pitää juhlansa vasta silloin.
Abc-häät olivat heidän oma valintansa.
Anni voisi mennä tekemään reportaasia suomalaisesta vanhustenhoidosta sama kuvaajan kanssa. Me näkisimme sen todellisuuden, jossa mummo on ilman alushousuja pissalammikossa, pappa syö ulostettaan ja käytävän seinissä on limaklönttejä, kun joku on taas vähän yskinyt. Maljakossa on siihen unohtuneet nuupahtaneet kukat, pesemättömät tekohampaat lilluvat likavedessä. Lattialla on kasa jotain, voi olla kaalilaatikkoa tai oksennusta.
Ja tekstissä vakuutettaisiin, että ihan lakien mukainen paikka tämä on, sen yhden kuuman tilann esikartanoksikin kutsuttu.
Turhaan hoitajat vakuuttelisi, että oikeasti kuvat ovat minimaalisia ikäviä hetkiä, mummoa oltiin kuivittamassa, kun kuvaaja tuli, papan sormet puhdistettiin heti, kun oltiin paikalla, seinää oltiin jo siivoamassa, samoin lattiaa. Ehei - kyseessä oli realistinen reportaasi, jonka sävy oli valittu ennakkoon. Uskokaa pois, tuollaista siellä dementiakodissa on. Omaisten ja vieraide näkemä ja kokema on valhetta.
Olipa vastenmielisesti kirjoitettu juttu. Understatement-realismilla alleviivattua kerrontaa toimittajan omahyväisestä nokkeluudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä me tiedämme, olivatko nuo hääparin unelmahäät vai sittenkin se, mikä oli mahdollista? Ei tuossa jutussa ainakaan missään kohdassa kerrottu, että hääpari halusi mennä vihille tällä tavalla.
Artikkelissa ei tarvinnut sanoa itsestäänselvyyttä: pariskunta [em]halusi[/em] mennä vihille ja he [em]viettivät[/em] hääjuhlaansa huoltoaseman kabinetissa.
Suomessa kun ollaan, ei heillä olisi ollut mikään pakko mennä avioliittoon. He olisivat voineet valita elämänsä jatkamista entiseen tapaan avoliitossa. Jos he olisivat haaveilleet hienoista häistä, he olisivat voineet säästää vielä muutaman vuoden ja pitää juhlansa vasta silloin.
Abc-häät olivat heidän oma valintansa.
En minä sitä kiistänytkään, se oli heidän valintansa, mutta oliko se heidän unelmansa? Joskus on valittava asioita, jotka on valittava, halusi tai ei. ABC ei välttämättä ollut mikään itsestäänselvyys, se saattoi olla ainoa mahdollinen tälle pariskunnalle.
Avioliittoon ei ole pakko mennä, juhlia ei ole pakko järjestää. Silti me emme edelleenkään tiedä muuta kuin sen, että he halusivat mennä vihille ja juhlivat ABC:lla - mutta oliko se unelma, sitä me emme tiedä.
Tässä tosiaan näkee mikä valta on valokuvaajalla. Varmasti tilaisuudesta olisi saanut myös kauniita kuvia.
Vaikka ABC:lla en omia häitäni varmaan juhlisi niin onko tuo lopulta niin erilainen paikka verrattuna muihin edullisesti vuokrattaviin juhlatiloihin? Esim. kunnan monitoimitalot ja muut. Samanlaisia peruskabinetteja ovat minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiivanhajuisten prinsessapissisten katkeruus on käsinkosketeltavaa...
Tällä kirjoittajalla on jo monella sivulla näkynyt olevan jokin pakkomielle hiivasta. Tästä voisi varmaan ketjuun pesiytynyt nojatuolipsykologi keksiä jotain diagnoosia?
Epäilen Canesten piilomainontaa - kesälomaileva tuotepäällikkö ei ole tyytyväinen kesän myyntilukuihin ja yrittää salakavalasti vaikutta vauvapalstan keskustelijoihin. Ei ainakaan vielä kutita.
Mikäli itseni tunnen, niin kohta kutittaa. Päänahkaakin alkaa aina kutittaa, kun Wilmassa tulee viesti, että luokasta on löydetty täitä.
Journalismissa on pelinsääntöjä (tietojen oikeellisuus jne), mutta myös eettisiä koodeja. Aikoinaan Jorma Ollila loukkaantui kun hänen hartioitaan kuvailtiin kapeiksi. Julkisuuteen hakeutuneet tai asemansa vuoksi sinne kuuluvat ihmiset joutuvat tiukempaan syyniin, ja silti hipiä voi olla yllättävän herkkä. Maalaispari Kainuusta on täysin puolustuskyvytön, helppoa riistaa huvitella. Tuossa minusta journalistin vastuu on huomattavasti suurempi: kuinka kirjoittaa ja kuvata kuitenkin kohdetta kunnioittaen. Lukekaapa Ilkka Malmbergin juttu Mervi Tapolasta, koskettava, hyvää journalismia kuvia myöten. Tuo juttu ei ollut.