HS teki asenteellisen pilkkajutun ABC-asemasta - tiesikö hääpari?
HS kertoo pilkkaavaan sävyyn ABC ketjun asemista. Mukana on Kajaanin ABC asemalla häitä viettävä pariskunta. Tiesivätkö pariskunta, että heidän häistään tehdään pilkkajuttu ja kuvitukseksi valitaan mahdollisimman rumat kuvat?
Kommentit (849)
Mistäköhän kulttuuritaustasta tuo toimittaja ponnistaa? Suomalainen yhteiskunta kun pohjautuu - myös ateistiperheissä - kristilliseen perinteeseen, jossa yksi tärkeimmistä opeista on "tee toiselle se, mitä haluaisit itsellesi tehtävän". Haluaisiko toimittaja itsestään vastaavanlaisen jutun Hesariin?
Tietysti selitys voi olla sekin, että toimittajalla on jonkinlainen mt-häiriö tai syvä paha olo. Usein maalta kaupunkiin muuttaneita vaivaa juurettomuus, joka sitten voi purkautua tällä tavoin lähimmäistä loukkaavalla tavalla.
Tai sitten toimittaja yksinkertaisesti on totaalisen vittumainen ihminen, mikä taas on luonnepiirre, jota on vaikea muuttaa. Toivottavasti hänen pomonsa vastaisuudessa tarkistaa huolella hänen kirjoittamansa tekstit ja ohjaa häntä parempaan tulokseen. Tai antaa potkut. Tosin en tiedä, mistä hän voisi jatkossa saada työtä, kun mv:kin on lopetettu.
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä henkilökuvassa on yksityiskohtia. Jos haluaa kaunistella ja silotella elämäänsä, se onnistuu hyvin Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä.
Niin, toki kaunisteltukin totuus on mahdollinen. Sitten on vaihtoehtona myös tällainen paskasuolto, jossa on menty siihen toiseen ääripäähän ja esitetty kaikki tarkoituksellisen negatiivisessa valossa. Olen ollut siinä ymmärryksessä, että "hyvässä" journalismissa toimittajat pyrkivät aina neutraaliin totuuteen liittämättä omia asenteitaan juttuun. Ilmeisesti tämä toimittaja ei sellaiseen kykene.
Heipsun sinä toimittajaa morkkaava sekoboltsi, joka olet päivystänyt täällä aamusta asti.
Käy ulkona haukkaamassa raikasta ilmaa, niin johan helpottaa. Kenellekään ei tee hyvää palstailla koko päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä henkilökuvassa on yksityiskohtia. Jos haluaa kaunistella ja silotella elämäänsä, se onnistuu hyvin Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä.
Niin, toki kaunisteltukin totuus on mahdollinen. Sitten on vaihtoehtona myös tällainen paskasuolto, jossa on menty siihen toiseen ääripäähän ja esitetty kaikki tarkoituksellisen negatiivisessa valossa. Olen ollut siinä ymmärryksessä, että "hyvässä" journalismissa toimittajat pyrkivät aina neutraaliin totuuteen liittämättä omia asenteitaan juttuun. Ilmeisesti tämä toimittaja ei sellaiseen kykene.
Se on sinun oma tulkintasi, että merkonomikoulusta kertominen on paskansuoltoa. Sinustako on yksi ja sama, johtaako tutkinto huoltoaseman kassanhoitajaksi vai Goldman Sachsin toimitusjohtajaksi? Jutussa kerrotaan asiat niin kuin ne ovat. Ei einespasteijoissa tai ammattikoulussa ole mitään pahaa. Ne kuuluvat todella monen suomalaisen elämään. Mielestäni myös tavallista suomalaista arkea saa juhlia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä henkilökuvassa on yksityiskohtia. Jos haluaa kaunistella ja silotella elämäänsä, se onnistuu hyvin Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä.
Niin, toki kaunisteltukin totuus on mahdollinen. Sitten on vaihtoehtona myös tällainen paskasuolto, jossa on menty siihen toiseen ääripäähän ja esitetty kaikki tarkoituksellisen negatiivisessa valossa. Olen ollut siinä ymmärryksessä, että "hyvässä" journalismissa toimittajat pyrkivät aina neutraaliin totuuteen liittämättä omia asenteitaan juttuun. Ilmeisesti tämä toimittaja ei sellaiseen kykene.
Kuten tässä ketjussa tuli jo sanottuakin, maanläheisen ja realistisen jutun voi kirjoittaa myös ilman inhorealismia ja (piilo)v-tuilua.
V-tuilu olisi ehkä pysynyt piilosellaisena ilman tuota artikkelin keskiosaa, missä kerrotaan ah niin nasevin sanankääntein lapsekkaasta peukkulogosta ja puoliteollisista viinereistä. Mutta sellaisenaan artikkeli toi vain esille, että hääjutun mukaneutraali inhorealismi oli ihan tahallista. Juhlatilan kutsuminen "latteuden perikuvaksi" tuokin todella hyväntahtoiset vibat hääkertomukseen. Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa kun oli tekstinkäsittelyn ammattilaisia ja media-alalla työskenteleviä, niin kertokaas mitä kirjoittaja yleensä hakee tuonkaltaisella kirjoitustyylillä, jossa asiat eritellään todella tarkasti tekstissä?
Esim.- opiskelee liiketaloutta vs. opiskelee merkonomiksi
- surautti pihaan perheen autolla vs. surautti pihaan Nissan Primeralla
- pari tapasi netin kautta vs. pari tapasi Suomi24-palstalla
- mies työskentelee maanrakentajana vs. työskentelee maarakentajana Terrafamen kaivoksella (joka tunnettiin aiemmin Talvivaarana) Sotkamossa.
Niin mitä tällä haetaan takaa? Joku tehokeinoko?
Hyvässä henkilökuvassa on yksityiskohtia. Jos haluaa kaunistella ja silotella elämäänsä, se onnistuu hyvin Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä. Sanomalehdestä en jaksaisi lukea feikkijuttuja, joita ovat blogit pullollaan.
Ja kyllähän "opiskelee liiketaloutta" on todella huonoa asiakirjoittamista, se kun voi tarkoittaa mitä tahansa Ivalon amiskasta Oxfordin tohtorintutkintoon.
Hyvässä henkilökuvassa on myös niitä positiivisia yksityiskohtia. Tässä artikkelissa niitä ei ollut ainoatakaan.
Luulin että pari on kehitysvammaisia.
Häät huoltoasemalla on ehkä viimeinen asia, mitä haluaisin, mutta tuli kyllä silti todella paska maku hesarista. Tekstistä huokuu oikea stadilainen ylemmyyskompleksi, oksettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Hm. Olen koulutukseltani tekstintutkija ja työskentelen media-alalla ja väitän, että sisälukutaitoni on melkoisen hyvä. En löydä jutusta sitä pilkkaa, josta moni täällä puhuu. Ja mitä tulee Markus Jokelaan, on hän erittäin arvostettu valokuvaaja, joka kuvaa suomalaisista elämää lämmöllä mutta kaunistelematta. Niin tässäkin jutussa.
Kuules tekstintutkija, oliskohan nyt niin, että sinulta jää jostakin syystä jutun sävy huomaamatta?
Haluaisitko oikeasti, että Markus Jokela ottaisi "lämmöllä" tuollaisen kuvasarjan jostakusta rakkaastasi hänen tärkeässä juhlassaan ja julkaisisi sen maan suurimmassa päivälehdessä? Kuvasarja esimerkiksi äitisi syntymäpäiviltä siten, että hänen rintaliivinsä tursuaisivat mekon kauluksesta tai hameen kauluksesta näkyisi vilaus alushousuja? Samalla toimittaja kertoo, kuinka banaalissa paikassa juhlat vietetään, lautasliinatkin huonosti taiteltuna. Kuulostaisiko kivalta ja lämpöiseltä?
Tekstintutkija voisi opetella vähän empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku, joka näkee jutun pilkkaamisena, osoittaa tekstistä kohtia, joista tämä käy ilmi? Luin jutun aamulla, ja minusta se oli asiallinen, jopa lämminhenkinen. Häät olivat varmasti juuri sellaiset kuin pariskunta toivoi: arkiset ja pienimuotoiset. Tuntuu, että ne, jotka näkivät jutussa pilkkaa, lukivat sitä omien asenteidensa läpi. Jutun kuvitusta on esimerkiksi moitittu. Minusta kuvat olivat lähinnä realistisia, häätunnelmaa ei ollut kaunisteltu, mutta ei myöskään kaivamalla kaivettu esiin noloja yksityiskohtia. Se, että huoltoasemahäistä olisi kirjoitettu kaikkea ihastellen suuren budjetin prinsessahäiden tyyliin, olisi näyttänyt enemmän pilkkaamiselta kuin juttuun valittu neutraali tyyli.
Tätä samaa olin tulossa sanomaan.
Te jutun lukijat olette vain itse niin heikkoitsetuntoisia ja pinnallisia, että ette kestä kun jonkun häät ovat olleet koruttomat ja pienimuotoiset. Ette osaa mennä oman näkökulmanne ulkopuolelle vaan reagoitte ikään kuin juttu olisi tehty omista häistänne ja tunnette täysin aiheetonta (myötä)häpeää. Miksei jutussa saisi sanoa että vieraita oli vain muutamia, tai ettei sitä tai tätä paikkaa ollut koristeltu? Se on ihan neutraalia tapahtuman kuvailemista lukijoille, jotka eivät ole olleet paikalla. Pari oli tällaiset häät itse järjestänyt, eikä heitä hävettänyt tilanteen kuvaileminen sanomalehdessä. Heille jäi jutun myötä todennäköisesti aivan ihana muisto heille tärkeästä päivästä, jossa pääasiana oli aivan muut jutut kuin juhlatilan prameus tai sadat juhlavieraat ja koristelut.
Itselleni tuli jutusta lämmin ja liikuttunut olo. On mukava ajatus, että kaikki ihmiset eivät ole pinnallisia ja rakenna elämästään kulissia, jolla pyritään lähinnä todistelemaan ulkopuolisille kuinka hienoa heidän elämänsä on. Se, että tämä pari ei tehnyt niin, puhuu minulle heidän arvoistaan ja ihmisyydestään. Menkää haukkujat itseenne ja ymmärtäkää, että kielteisyys on teissä ja teidän tulkinnassanne - ei itse jutussa eikä häissä, joita jutussa kuvaillaan.
t. Helsinkiläinen
Siis missä kuvassa vilkkuu alushousut? Rintaliivit kyllä, sekä edestä että takaa.
Jokainen edes av:lle koskaan kommentoinut tietää, milloin kettuillaan. Ja tuo artikkeli oli sitä.
Meidän filosofia häiden suhteen oli, että minkä takia me tarjottais kellekään usean tonnin juhlia. Syytä ei keksitty, joten juhlat olivat pienet. Eikä ollut polttareita. Eipä toi abceekään huono vaihtoehto häille olis ollut.
Ihmeen katkera kyllä tuo journalisti ja ammattitaidotonta tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku, joka näkee jutun pilkkaamisena, osoittaa tekstistä kohtia, joista tämä käy ilmi? Luin jutun aamulla, ja minusta se oli asiallinen, jopa lämminhenkinen. Häät olivat varmasti juuri sellaiset kuin pariskunta toivoi: arkiset ja pienimuotoiset. Tuntuu, että ne, jotka näkivät jutussa pilkkaa, lukivat sitä omien asenteidensa läpi. Jutun kuvitusta on esimerkiksi moitittu. Minusta kuvat olivat lähinnä realistisia, häätunnelmaa ei ollut kaunisteltu, mutta ei myöskään kaivamalla kaivettu esiin noloja yksityiskohtia. Se, että huoltoasemahäistä olisi kirjoitettu kaikkea ihastellen suuren budjetin prinsessahäiden tyyliin, olisi näyttänyt enemmän pilkkaamiselta kuin juttuun valittu neutraali tyyli.
Tätä samaa olin tulossa sanomaan.
Te jutun lukijat olette vain itse niin heikkoitsetuntoisia ja pinnallisia, että ette kestä kun jonkun häät ovat olleet koruttomat ja pienimuotoiset. Ette osaa mennä oman näkökulmanne ulkopuolelle vaan reagoitte ikään kuin juttu olisi tehty omista häistänne ja tunnette täysin aiheetonta (myötä)häpeää. Miksei jutussa saisi sanoa että vieraita oli vain muutamia, tai ettei sitä tai tätä paikkaa ollut koristeltu? Se on ihan neutraalia tapahtuman kuvailemista lukijoille, jotka eivät ole olleet paikalla. Pari oli tällaiset häät itse järjestänyt, eikä heitä hävettänyt tilanteen kuvaileminen sanomalehdessä. Heille jäi jutun myötä todennäköisesti aivan ihana muisto heille tärkeästä päivästä, jossa pääasiana oli aivan muut jutut kuin juhlatilan prameus tai sadat juhlavieraat ja koristelut.
Itselleni tuli jutusta lämmin ja liikuttunut olo. On mukava ajatus, että kaikki ihmiset eivät ole pinnallisia ja rakenna elämästään kulissia, jolla pyritään lähinnä todistelemaan ulkopuolisille kuinka hienoa heidän elämänsä on. Se, että tämä pari ei tehnyt niin, puhuu minulle heidän arvoistaan ja ihmisyydestään. Menkää haukkujat itseenne ja ymmärtäkää, että kielteisyys on teissä ja teidän tulkinnassanne - ei itse jutussa eikä häissä, joita jutussa kuvaillaan.
t. Helsinkiläinen
Haluatko samanlaisen jutun oman lapsesi ristiäisistä? Kuvissa esikoinen kaivelee nenää tai alushousujaan, vauva rääkyy mahdollisimman rumana, sinulla roikkuu vessapaperia lahkeensuusta ja hameesi on takaa unohtunut alushousujen vyötärökuminauhan alle. Miehesi syö kakkua ja irvistää. Tekstissä kerrottaisiin, että lapsi oli vahinko, mutta kyllä me se pidetään. Kastemaljan tilalla on joku muotopuoli muovikippo ja pappi unohtaa lapsen nimen. Juhla on jossain seurakuntatalon keittiössä, kun me haluttiin ihan pienet ristiäiset, ei vuokrattu (ilmaista) seurakuntasalia. Lapsen kummeiksi ei lupautunut kukaan ystävistä, vaikka pyydettiin, joten lopulta siskosi suostui. Lopputeksti koostuisi tarjoilujen kuvailemisesta ja siitä, miten olet piilotanut käsilaukkuusi pienen pullon ja naukkailet sieltä rauhoittavaa.
Olisitko ylpeä moisesta jutusta ja sitä mieltä, että juuri tuollaisen muiston halusinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niin ilkeästi kirjoitettu juttu, en ymmärrä mitä pahaa tuo pariskunta on tehnyt tuolle toimittajalle!
Tuo kuvareportaasi on huomattavasti asiallisempi, lukuunottamatta muutamaa kuvaa, jossa kuvaajan olisi pitänyt tajuta ettei toisten alusvaatteiden näkymisiä julkaista jutussa!
Sama kakuntekokuva, kaksi eri kuvaotsikkoa. Katsokaa miten asennevamma näkyy jo muutamasta lauseesta kuvaotsikoissa!
Kuvareportaasista:
Reetta Kosunen (vas.) maistattaa leipomaansa hääkakkua morsian Sanna Hiltusella, sulhanen Jarkko Väisäsellä ja heidän 3-vuotiaalla Toivo-pojallaan.
Jutusta:
ABC:n työntekijä Reetta Kosunen (vas.) pohtii, voisiko hääkakun koota pitsalautaselle. Kakun kokoamista seuraa myös hääparin 3-vuotias Toivo-poika.
Huom! Kuvassa ojennetaan lusikkaa, joten maistelu siinä on meneillään kuten kuvareportaasi kertoo, eikä kakun kokoaminen lautaselle, PIZZAlautaselle.
Tämän toimittajan tulisi pyytää anteeksi juttua sekä ABC:ltä että pariskunnalta, miten kehtaa ilkeillä noin toisten tärkeästä päivästä.
Jep. Varsinkin, kun kuvakollaasin mukaan kakkua ei edes tarjoiltu siltä pitsalautaselta. Jos kuvatekstillä oli tarkoitus kuvata, miten on tulossa niin rennot häät, ettei tarjoiluastioilla ole väliä, niin olisi voinut käyttää vaikka kuvailua "xx pohtii naureskellen,...".
Jutussa kuvailtiin hääparia vakavaksi. Jos tilanteeseen ei ole sisältynyt naureskelua, ei ole asiallista värittää sitä jutussakaan sellaiseksi.
Täällä on nyt helsinkiläisetkin kommentoineet artikkelia ja sanoneet sitä neuraaliksi. En ole mikään asiantuntija todellakaan, mutta aistin vivahteen artikkelissa kuitenkin hieman ylimieliseksi.
Jos artikkelissa olisi mainittu edes pariskunnan onnellisuudesta vähänkään syvemmin (josko tästä oli mainintaa ollenkaan), olisi sävy ollut jo aivan eri. Skumppa (vai shampanja?) pullosta mainitsemisesta voi jokainen päätellä millä mielellä kirjoittaja on ollut liikkeellä.
Mielipidekirjoitukseksi olisi sopinut vielä lyhyen erillisen arvosteluosion kera.
Miksi täällä ja yleensä nähdään asiat niin mustavalkoisena: helsinki vs. muu suomi. Elätte omissa kuplissanne molemmat puolet, ketkä näin ajattelee, kumpikaan teistä ei ole todella sen viisaampi, kuin toinen. Siinä kun näette sen muun, kuin pelkän oman totuuden, tulee varmasti elämästä helpompaa.
Mitä tuollainen nuori HS toimittaja sitten nettoaa?
Tienaako muka enemmän kuin 'maanrakentaja' Talvivaarassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku, joka näkee jutun pilkkaamisena, osoittaa tekstistä kohtia, joista tämä käy ilmi? Luin jutun aamulla, ja minusta se oli asiallinen, jopa lämminhenkinen. Häät olivat varmasti juuri sellaiset kuin pariskunta toivoi: arkiset ja pienimuotoiset. Tuntuu, että ne, jotka näkivät jutussa pilkkaa, lukivat sitä omien asenteidensa läpi. Jutun kuvitusta on esimerkiksi moitittu. Minusta kuvat olivat lähinnä realistisia, häätunnelmaa ei ollut kaunisteltu, mutta ei myöskään kaivamalla kaivettu esiin noloja yksityiskohtia. Se, että huoltoasemahäistä olisi kirjoitettu kaikkea ihastellen suuren budjetin prinsessahäiden tyyliin, olisi näyttänyt enemmän pilkkaamiselta kuin juttuun valittu neutraali tyyli.
Tätä samaa olin tulossa sanomaan.
Te jutun lukijat olette vain itse niin heikkoitsetuntoisia ja pinnallisia, että ette kestä kun jonkun häät ovat olleet koruttomat ja pienimuotoiset. Ette osaa mennä oman näkökulmanne ulkopuolelle vaan reagoitte ikään kuin juttu olisi tehty omista häistänne ja tunnette täysin aiheetonta (myötä)häpeää. Miksei jutussa saisi sanoa että vieraita oli vain muutamia, tai ettei sitä tai tätä paikkaa ollut koristeltu? Se on ihan neutraalia tapahtuman kuvailemista lukijoille, jotka eivät ole olleet paikalla. Pari oli tällaiset häät itse järjestänyt, eikä heitä hävettänyt tilanteen kuvaileminen sanomalehdessä. Heille jäi jutun myötä todennäköisesti aivan ihana muisto heille tärkeästä päivästä, jossa pääasiana oli aivan muut jutut kuin juhlatilan prameus tai sadat juhlavieraat ja koristelut.
Itselleni tuli jutusta lämmin ja liikuttunut olo. On mukava ajatus, että kaikki ihmiset eivät ole pinnallisia ja rakenna elämästään kulissia, jolla pyritään lähinnä todistelemaan ulkopuolisille kuinka hienoa heidän elämänsä on. Se, että tämä pari ei tehnyt niin, puhuu minulle heidän arvoistaan ja ihmisyydestään. Menkää haukkujat itseenne ja ymmärtäkää, että kielteisyys on teissä ja teidän tulkinnassanne - ei itse jutussa eikä häissä, joita jutussa kuvaillaan.
t. Helsinkiläinen
Haluatko samanlaisen jutun oman lapsesi ristiäisistä? Kuvissa esikoinen kaivelee nenää tai alushousujaan, vauva rääkyy mahdollisimman rumana, sinulla roikkuu vessapaperia lahkeensuusta ja hameesi on takaa unohtunut alushousujen vyötärökuminauhan alle. Miehesi syö kakkua ja irvistää. Tekstissä kerrottaisiin, että lapsi oli vahinko, mutta kyllä me se pidetään. Kastemaljan tilalla on joku muotopuoli muovikippo ja pappi unohtaa lapsen nimen. Juhla on jossain seurakuntatalon keittiössä, kun me haluttiin ihan pienet ristiäiset, ei vuokrattu (ilmaista) seurakuntasalia. Lapsen kummeiksi ei lupautunut kukaan ystävistä, vaikka pyydettiin, joten lopulta siskosi suostui. Lopputeksti koostuisi tarjoilujen kuvailemisesta ja siitä, miten olet piilotanut käsilaukkuusi pienen pullon ja naukkailet sieltä rauhoittavaa.
Olisitko ylpeä moisesta jutusta ja sitä mieltä, että juuri tuollaisen muiston halusinkin.
Kiitos kysymästä. Haluaisin mielelläni joskus lukea rehellisesti ja kaunistelematta kirjoitetun jutun itsestäni. Valitettavasti tähän mennessä aina kun minusta on tehty lehtijuttu, toimittajalla on ollut tarvetta maalailla elämästäni todellista hienomman kuuloista ja näköistä. Sellainen ottaa minua suunnattomasti päähän, koska siinä luodaan ihmisille virheellisiä mielikuvia elämästä ja osalle nuo mielikuvat aiheuttavat täysin perusteetonta kateutta ja joskus jopa katkeruutta. Tähän kyllästyttyäni olen alkanut kieltäytyä kaikista sellaisista juttupyynnöistä, joiden kohdalla en voi luottaa että toimittaja pitäytyy realismissa, mikä on johtanut siihen ettei minusta ole viime aikoina juurikaan enää juttuja tehty. :)
Haluaisin nähdä lehdissä enemmän tällaisia neutraaleja juttuja elämän eri puolista, mm. erilaisista häistä joita ihmiset viettävät. Nykyisin journalismi on mennyt aivan liian pitkälle utopian tavoitteluun ja minä ihan todella sydämeni pohjasta vihaan tätä kehityssuuntaa.
t. 405 (joka vasten tahtoaan joutuu välillä ammattinsa vuoksi esiintymään julkisuudessa)
Morsian oli opintoihinsa liittyvässä työharjoittelussa ABC:llä ja purskahti itkuun kuullessaan että saavat järjestää häät ABC:lla puoli-ilmaiseksi. Sympatiani on täysin hääparin puolella. Jos on löytänyt sen oikean niin pitäisikö odottaa että on varaa järjestää kymmenien tuhansien eurojen häät?