Köyhä valittaa (IL): Onko nyt niin, että lemmikit ovat vain hyväosaisten ja rikkaiden etuoikeus?
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707282200289035_u0.shtml
Ilmankos köyhien perheessä on aina pari lehmän kokoista koiraa ja kymmenen gerbiiliä, jos ihmisen ajatusmaailmassa lemmikit ovat joku ihmisyyteen olennaisesti liittyvä oikeus.
Köyhät vanhemmat kokevat saavansa huonosti tukea yhteiskunnan järjestelmästä ihan kuin yhteiskunnan tehtävänä olisi tehdä kaikki rikkaaksi. Pitäisikö aloittaa kotieläimille eläinlisä (vrt. lapsilisä), joka on tulosidonnainen?
Kommentit (194)
Lemmikit ovat henkistä köyhyyttä.
Ihmiset, joilla on oikeasti henkistä pääomaa, eivät tarvitse henkiseksi tuekseen ja piristyksekseen ikiomia eläviä luontokappaleita asuntoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole varaa elättää lapsiaan niin heidät pitäisi huostaanottaa, ei voida olettaa että muut veronmaksajat osallistuvat holtittoman sikiämisen kustannuksiin!
Olitko iloinen kun yksi lapsi ymmärsi pudota ikkunasta?
Tuntuu siltä, että suurin ongelma on siinä, että ei osata säästää, ei suunnitella eikä tehdä budjettia. Näihin asioihin olisi oikeasti hyvä jo koulussa perehtyä. Mm. Amerikassa säästäminen on ihan normaali asia, täällä monille täysin vieras käsite.
Tuttavani on köyhä kissaihminen. Hän käyttää tietyn määrän rahaa joka kuukausi kissanruokaan sekä laittaa sivuun pienen summan kuukausittain tulevia eläinlääkärireissuja varten.
Aikaisemmin tässä ketjussa joku kirjoitti kalliista yksityisistä eläinlääkäriasemista. Onhan jokaisessa kaupungissa myös julkisin varoin ylläpidettäviä eläinlääkäriasemia. Kyllähän kunnallisetkin maksavat, mutta voisin uskoa, että vähemmän kuin yksityiset.
Niin ja vielä se, että voihan eläimen myös antaa eläinsuojeluyhditykselle edelleen sijoitettavaksi - ei se eutanasia ole ainoa tai omasta mielestäni ei mikään vaihtoehto.
Lisätään vielä Thaimaan ja muut matkat koska yhteiskunnan pitää ne maksaa.
Samoin uudet puhelimet ja kaikki spinnerit.
Kenenkään ei enää tarvitse ostaa mitään itse!! Ihanaa!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole varaa elättää lapsiaan niin heidät pitäisi huostaanottaa, ei voida olettaa että muut veronmaksajat osallistuvat holtittoman sikiämisen kustannuksiin!
Olitko iloinen kun yksi lapsi ymmärsi pudota ikkunasta?
Todellakin! 😂
Itse olen sivusta seurannut vuosia kaverini toimintaa. On kouluttamaton perhe (peruskoulu) ja vain toinen aikuinen satunnaisesti pätkätöissä. Lapsia on putkahtanut kolme lisäksi kaksi isoa koiraa ja kissa. Lapset erityislapsia ja tarvitsisivat erityishuomiota. Molemmat vanhemmat tupakoivat ja toinen käyttää runsaasti alkoa. Prioriteetit rahankäytössä ovat eläimet ja niiden kanssa suoritettu harrastustoiminta. Lapset jäävät useimmiten kakkoseksi ja lasten vaatteet haalitaan tutuilta ja kirppareilta. Lapsille kelpaa einespitsat mutta koirat saavat kallista eläinkaupan ruokaa sekä hierontaa ym. Hoitoja. Lasten kanssa ei harrasteta eikä matkusteta.
Ystäväni kehtaa silti valitaa kuinka yhteiskunta kohtelee niin kaltoin "köyhiä". Saavat siis asumistukea ja sossusta haetaan milloin mitäkin varten lisärahoitusta . ( Viimeksi saivat "vain" 200 eur uusia vaunuja varten)
Oma tilanteeni : olemme pienipalkkaisia ( alle 1600 eur netto) duunareita, kaksi lasta ja kaksi koiraa. Kaikki laskut hoidetaan omista palkkarahoista, ei muita tukia kuin lapsilisät. Lapsilla on aina kunnon ruokaa ja vaatteet, voivat harrastaa ja matkustelemme silloin kun saadaan rahat kasaan. Eläimet hoidetaan hyvin ( ovat vakuutettuja) ja lisäksi maksamme myös vakuutusta oman työttömyyden / sairauden varalle.
Kyllä välillä harmittaa kun kaveri kitisee ettei saa lapsiaan ilmaiseksi kesäleirille kun vain kerran kesässä.... itse joudun jokaisen leirin ym. Aktiviteetin itse maksamaan.
Minulle on pienestä pitäen opetettu että : hanki työ ja asunto, sitten voit harkita lapsia, koiria, kissoja, pikaveneitä tai kesämökkejä jos on varaa...
Ennakointi sukanvarteen kannattaa aina, siinä vaiheessa, kun on putoamassa peruspäivärahalle ja sillä rahalla ei kukaan elä eli joutuu turvautumaan toimeentulotukseen niin sen asian voi ennakoida, nostaa pari kuukautta ennen kun joutuu laittaamaan hakemuksen kelaan säästöt pankista pois!
Miksi niitä lemmikkejä pitää olla lauma?
Etenkin niitä lehmän kokoisia koiria.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sivusta seurannut vuosia kaverini toimintaa. On kouluttamaton perhe (peruskoulu) ja vain toinen aikuinen satunnaisesti pätkätöissä. Lapsia on putkahtanut kolme lisäksi kaksi isoa koiraa ja kissa. Lapset erityislapsia ja tarvitsisivat erityishuomiota. Molemmat vanhemmat tupakoivat ja toinen käyttää runsaasti alkoa. Prioriteetit rahankäytössä ovat eläimet ja niiden kanssa suoritettu harrastustoiminta. Lapset jäävät useimmiten kakkoseksi ja lasten vaatteet haalitaan tutuilta ja kirppareilta. Lapsille kelpaa einespitsat mutta koirat saavat kallista eläinkaupan ruokaa sekä hierontaa ym. Hoitoja. Lasten kanssa ei harrasteta eikä matkusteta.
Ystäväni kehtaa silti valitaa kuinka yhteiskunta kohtelee niin kaltoin "köyhiä". Saavat siis asumistukea ja sossusta haetaan milloin mitäkin varten lisärahoitusta . ( Viimeksi saivat "vain" 200 eur uusia vaunuja varten)
Oma tilanteeni : olemme pienipalkkaisia ( alle 1600 eur netto) duunareita, kaksi lasta ja kaksi koiraa. Kaikki laskut hoidetaan omista palkkarahoista, ei muita tukia kuin lapsilisät. Lapsilla on aina kunnon ruokaa ja vaatteet, voivat harrastaa ja matkustelemme silloin kun saadaan rahat kasaan. Eläimet hoidetaan hyvin ( ovat vakuutettuja) ja lisäksi maksamme myös vakuutusta oman työttömyyden / sairauden varalle.
Kyllä välillä harmittaa kun kaveri kitisee ettei saa lapsiaan ilmaiseksi kesäleirille kun vain kerran kesässä.... itse joudun jokaisen leirin ym. Aktiviteetin itse maksamaan.
Minulle on pienestä pitäen opetettu että : hanki työ ja asunto, sitten voit harkita lapsia, koiria, kissoja, pikaveneitä tai kesämökkejä jos on varaa...
Miten tulikin oma lapsuus mieleen 👍
Kissoja oli lauma ja näille syötettiin jotain laadukasta ja kallista ruokaa. Eläinlääkärilläkin käytettiin laadukkaassa paikassa. Kissanäyttelyissä käytiin ulkomailla asti.
Itse kuljin liian pienissä ja rikkinäisissä vaatteissa. Penniäkään ei mennyt minuun kuin ehdoton minimi.
Äiti muistutti usein, miten kissat ovat tärkeämpiä kuin minä :)
Toimeentulotukea, työttömyystukea jne. saa käyttää itse valitsemiinsa asioihin. Joku käyttää sen vaikka kosmetiikkaan ja kauneudenhoitoon, toinen säästää eläimeen jne. Ihan omia valintoja. Ei yhteiskunta voi alkaa määrittelemään mihin kukakin rahasummansa käyttää. Köyhällä on oikeus eläimiin siinä missä rikkaillakin, mutta köyhältä se vaatii eri tavalla taloudellisia järjestelyjä ja uhrauksia, aivan kuten muidenkin hankintojen kanssa. Ylimääräiset hankinnat on aina jostakin muusta pois.
Sitä paitsi, jos toimeentulotuessa yms alettaisiin jakaa jotain "eläinlisää", niin kas kummaa. Yhtäkkiä jokaikisellä köyhällä oli lemmikki, jos ei muuten niin ainakin leikisti että saisi Kelasta enemmän rahaa.
Tottakai köyhällä on oikeus ottaa ja pitää lemmikki, mutta ei mitä tahansa lemmikkiä vaan sellainen jonka hoitoon rahat riittävät. Ei ole mikään pakko ottaa sellaista jonka hoitoon menee saman verran rahaa kuin yhden aikuisen perustarpeisiin, vaan voi ottaa jonkun halvemman. Jos kyse on tilapäisestä ahdingosta (=muutama kuukausi), niin silloin olisi tietysti aika tylyä vaatia luopumaan vaikka jo vuosia sitten (=kun oli tarpeeksi rahaa) otetusta lemmikistä, mutta aika harvoin on kyse tällaisesta tilanteesta.
T. Köyhä itsekin, ja lemmikit valittu sen mukaan mihin on varaa
Pitäisi tehdä lemmikkivero. Pelkästään yhden keskikokoisen koiran ekologinen jalanjälki on suurempi vuodessa kuin kahden katumaasturin. Kaikkea verotetaan nykyään niin miksei lemmikkejäkin? samalla kun niistä pitäisi maksaa vero niin niitä ei laiminlyötäisi ja tyyliin kmeb:n kaltaset tyypit ei niitä ottaisi. https://yle.fi/uutiset/3-5978744
No pitäähän sitä nyt vielä keksiä tapoja kiusata pienituloisia, joka päivälle löytyy uusi. Koiravero oli joskus ja se on poistettu, mutta entäs astiavero, verhovero, kävelyvero, hengitysvero?
Ai niin astiat ja verhot onkin jo verotettu mutta hengitys on vielä monopolisoimatta.
Vierailija kirjoitti:
Jos koira on hankittu ja sitten pudotaan minimitoimeentulotuelle, niin voisi olla mielestäni jokin eläinlisä perustoimeentulotuessa, esim. viisikymppiä.
On se liian julmaa luopua perheenjäsenestä (näinhän useimmat kokevat) siksi ettei ole varaa ruokkia tai käyttää pakollisia lääkärikäyntejä.
Tosiaan joku jo vertasikin syöpähoitoihin. Entä HIV, jonka lääkitys maksaa kymmeniä tuhansia vuodessa? Hyvinkin itseaiheutettuja usein.
Se pieni joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea lemmikkinsä hoitoon tulisivat yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi, jos sillä edes muutamilta syöpähoidoilta vältyttäisiin. Onhan syöpä monesti psykosomaattinen tila ja suru voi laukaista solumuutokset.
Ehkä kissa menee samaan pirtaan, vaikken itse välitä ollenkaan kissoista. Raja tietysti johonkin täytyy vetää eli kultakala ei ehkä täytä kriteereitä.
Tiesitkö että hivin ja kaikkien sukupuolitautien hoitaminen on lääkkeet mukaan otettuna ilmaista kaikille ihan kansanterveydellisestä syystä? Ihan jotta jokainen hoitaisi nämä taudit eikä jäisi tartuttamaan lisää ihmisiä.
Lemmikit ovat myös köyhien etuoikeus, mutta lemmikin etuoikeus on saada hyvää hoitoa. Eli kunhan köyhä sitten huolehtii lemmikistään ja myös tarvittaessa eläinlääkärilaskuista, niin tietenkin voi pitää lemmikin. Lemmikistään välittävä luopuu lemmikistään, jos ei enää kykene siitä huolehtimaan.
Vierailija kirjoitti:
Lemmikit ovat henkistä köyhyyttä.
Ihmiset, joilla on oikeasti henkistä pääomaa, eivät tarvitse henkiseksi tuekseen ja piristyksekseen ikiomia eläviä luontokappaleita asuntoonsa.[/
Tää oli kyllä paras,kiitos hyvistä nauruista!
Eiks olekin tutkittu juttu että eläimen hellimen alentaa verenpainetta?
Siksi on olemassa esim koira ja hevosterapiaa, koska nämä auttavat trauma, masennus ja skitsofreniapotilaita. Kun itse olin psykoottisesti masentunut (avohoidossa) ainoa mihin sain mitään henkistä kontaktia oli kaverin kissa. Uskon että se auttoi hyvin paljon toipumaan masennuksesta.
Älä viitsi uhriutua. Tässäkin keskustelussa on kommentoinut moni vastuuntuntoinen vähävarainen jolle on selvää, että lemmikki hankitaan vasta sitten kun siihen on oikeasti varaa. Kyllä minäkin mielelläni haluaisin kaksikin koiraa tai jonkin muun eläimen, mutta tällä hetkellä ja tässä elämäntilanteessa tiedostan varsin hyvin että rahkeet eivät riitä edes yhteen pieneen lemmikkiin - vaikka juuri nyt olisi varaa hankkia esim kissa tiedän myös että tällä hetkellä tulevaisuuteni on sen verran epävarma että en voi taata kissalle mahdollisesti toistakymmentä vuotta hyvää kotia tarpeeksi hyvällä todennäköisyydellä että voisin kissasta vastuun ottaa. Joten toimin siis niin kuin kuka tahansa aikuinen ja vastuullinen ihminen ja odotan lemmikin hankinnan kanssa siihen asti, että tilanteeni vakautuu. Vastuuton mullekaikkihetinyt-tyyppi olisi varmasti eläimen minun tilanteeseeni hankkinut, ja juuri tällainen ajattelutapa on tuomittavaa ja sitä tässä keskustelussa kritisoidaan.