Aikuisen lapsen epäkunnioittava käytös

Poika omilleen. Johan se on saanut olla kotona 2 vuotta yliaikaa. Ei se elämää mamman helmoissa opi. Kyllä maailma kasvattaa.

Mä sanoisin pojalle, että sinä asut ja makaat täällä vallan ilmaiseksi minun maksamassani asunnossa. Nyt kannattaisi pitää soukempaa suuta. Jos sinua ei täällä kiinnosta olla kunnolla ja haukkumatta äitiäsi ja elättäjääsi, tuossa on ulko-ovi. Etsi oma asunto.

Ehkä johtuu siitä, että sinun ja pojan suhde on ollut tiivis, ja nuori tajuaa, että hänen pitää itsenäistyä ja alkaa elää kuin aikuinen. Hän etsii itseään ja siihen kuuluu irtiotto vanhemmista. Mutta siitä huolimatta hän ei saa olla epäkunnioittava. Sitä ei tarvitse hyväksyä. Pitää olla käytöstapoja.

Meillä on 19 -veellä (pätkätöissä) ollut havaittavissa minua kohtaan vastaavaa käytöstä, varsinkin isänsä ollessa poissa. Isänsä on puuttunut siihen monet kerrat kun on kuullut sitä, että tuolla lailla et äidillesi puhu ja itse olen tokaissut pojalle useammankin kerran  suoraan, että passaa sitten muuttaa omilleen, jos meno ei täällä miellytä. Nyt poika on armeijassa ja toivon mukaan miehistyy, mutta siitä on nyt keskusteltu mieheni kanssa, että palattuaan saa laittaa taloustilille kotiin säännöllisesti ruokarahaa, jos kerran täällä vielä asuu. Maksaa kyllä jo omia laskujaan ja pesee itse pyykkinsä. Me lopetimme pesemisen yläasteen jälkeen.

Lopeta passaaminen ehdottomasti.

Hyvä aihe!

Kertokaa kuinka tyttärien kanssa käynyt?

Eihän nämä jutut vanhene.

Kyllä parikymppisen opiskelijan kannattaisi jo lähteä omilleen.

Silloin voi ehkä huomata, että maailma ei olekaan ihan niin musta-valkoinen ja että kun joutuu itse tekemään ja hoitamaan, ei toisten arvosteluun ole niin varaa.

Teinit kyllä haastavat vanhempiaan ja kuuluu kyllä ikään, mutta huonoa käytöstä ja jatkuvaa jäkättämistä ei kenenkään tarvitse sietää.

Parikymppisen voisi jo kuvitella jättäneensä pahimmat teini-iän karikot taakseen.

Mieleen tuli myös onko poika autismin kirjolla?

Jankkaaminen ja tietynlainen ylimielinen besserwisseröinti ikävä kyllä tulevat esiin joistakin kirjolaisista.

No täytyy kyl naisenakin (ja kolmen äitinä) todeta, et on tuo synnytys-imetys -kortti tosi väsynyt ase tasa-arvokeskusteluun. Se on aina oma valinta kuitenkin, biologian sanelema pakko, eikä läheskään kaikki naiset edes synnytä koskaan yhtäkään lasta.

Harmittaako poikaa jokin tasa-arvoasia, jossa kokee miesten aseman altavastaajiksi?

Millaista teidän välinen kommunikaatio on tähän mennessä ollut? Oletteko keskustelleet toisianne kunnioittaen eri asioista?

Aikuisia lapsia mulla useampi. Yksi pärjää omillaan,pari ei oikein osaa raha asioita. Mutta silti yksi heistä sanoi muutama vuosi sitten,ettei hänestä tule sellainen kuin minusta,mutta kylläpä tuntuu vaikeaa olevan hänelläkin mm rahat ei riitä... eli turhaan nuo halveksii äitiään...

Aloittajalle. Älä vastaa mitään. Se on paras. Sitten jos laittaa nätisti ja asiaa niin vastaa.

Joko se on kuudessa vuodessa oppinut tavoille?

Ap muka aikuisen lapsen äiti? Kuulostaa kouluttamattomalta parikymppiseltä.

Älä anna pojan kohdella sinua noin. Se ei tee hyvää hänelle itselleenkään.

Lue psykologi Hannele Törrösen aikuisista, vanhempiaan syyttävistä lapsista kirjoittama kirja. Tosin kuulostaa siltä, ettei poikasi ole vielä aikuinen vaan nuori, jolle on laitettava rajat.

Vierailija kirjoitti:

Ap muka aikuisen lapsen äiti? Kuulostaa kouluttamattomalta parikymppiseltä.

Ehkä on molempia. Maailman nuorin äiti oli 4v.

Vierailija kirjoitti:

Älä anna pojan kohdella sinua noin. Se ei tee hyvää hänelle itselleenkään.

Lue psykologi Hannele Törrösen aikuisista, vanhempiaan syyttävistä lapsista kirjoittama kirja. Tosin kuulostaa siltä, ettei poikasi ole vielä aikuinen vaan nuori, jolle on laitettava rajat.

Ja tuossa iässä useimmat ovat jo laittamassa rajat vanhemmilleen, jotka eivät niitä tajua.

Vierailija kirjoitti:

On varmaan fuksi yliopistolla ja luulee olevansa parempi, kun on kouluttautumassa korkeammaksi kuin sinä. Kilahtanut hattuun. Ei ota huomioon, että sinulla on enemmän elämänkokemusta.

Tää, noilla ffuxeilla pamahtelee hattuun ton tostakin, kun ovat olevinaan niin FiKsUjA jA KouLuTeTTuJa. V***u että naurattaa, opiskelee jotain paskahumanistitiedehöttöä. 

Vierailija kirjoitti:

Poika on siis 20v opiskelija ja asuu vielä kotona.

Poika omilleen asumaan, sillä ongelma helpottuu.

Tämä voi tietysti olla provo, mutta kyllä tällaista tapahtuu. Veljeni harrasti vielä yli kolmekymppisenä, omillaan asuvana sitä, että alkoi puhelimessa vängätä ja rähjätä äidilleni milloin mistäkin. Äiti hoiti tilanteet aina katkaisemalla puhelun, kun rähjääminen alkoi. Joskus laittoi viestiä perään, että soita vasta kun osaat käyttäytyä. Usein äiti jätti vastaamatta veljen puheluihin kokonaan. Kumpikin heistä on aika vaikea ihminen, mikä ei varmasti helpottanut tilannetta. Veli on nyt vanhemmiten hieman rauhoittunut.

Minun roolini oli aina olla noiden ristiriitojen sovittelija, mikä on johtanut siihen, että nykyään en jaksa olla juurikaan tekemisissä kummankaan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos kuuntelisit tarkemmin mitä lapsesi sanoo, etkä tarkertuisi marttyyrin rooliin. En usko että tuossa on ihan koko totuus.

Sitä kuunteluahan nimenomaan olen tehnyt ja antanut hänen haukkua kaikki mielipiteeni ja tekemiseni. Sanonpa ihan mitä tahansa, kuten esimerkiksi, kunn puhuimme tasa-arvosta ja minä sanoin, että sitten voidaan puhua todellisesta tasa-arvosta, kun miehet synnyttävät ja imettävät, niin hän haukkui minut seksistiseksi ja vaatii perusteluja ja tieteellistä faktaa ja sitten nauraa, etten tiedä mistään mitään. Tai kun sanon, attä olen työssäni nähnyt viimeisen 10vuoden aikana niin ja niin paljon jotain, hän nauraa, ettei empirismillä ole mitään painoarvoa. Keskustelut ovat siis ihan älyttömiä, millään sanomallani ei ole siis niin mitään arvoa hänen mielestään. Ja jos tulee puheeksi esim ihmissuhteen, en hänen mielestään voi tietää niistä mitään, koska olen eronnut. Tai ruuanlaitosta en tiedä mitään, mausteiden käytöstä tai kypsymisajoista tai mistään. Ihan sama mistä on kysymys, hän tai hänen tyttöystävänsä tietävät aina paremmin tai joku muu, ihan sama kuka, mutta selväksi on tullut, etten ainakaan minä.

Tällaista mitätöimistä ja haukkumista on ollut nyt jo jonkin aikaa, en tiedä mitä tehdä :(

Kuulostaa ihan wokekommunistityttäreltäni , jonka mielestä ketään ei saa katsoa, ei kommentoida ja jonka mielestä pitäisi syytää itse tienaamani palkka johonkin pohjattomaan kaivoon nimeltä hyväntekeväisyys. Koska muilla on asiat aina huonommin. Olen pyytänyt kertomaan terveisiä kavereille, kun hän pääsee Pohjois-Koreaan ottamaan niitä selfieitään. 

Vierailija kirjoitti:

Joko se on kuudessa vuodessa oppinut tavoille?

Ois kyllä kiva kuulla, jos ap sattuisi olemaan linjoilla.

Itsellä nyt aika samanlainen tilanne oman 19 v abin kanssa. Ihme murrosikä iskenyt nyt päälle. Selkeästi nyt tekee pesäeroa minuun ja valmistautuu muuttamaan omilleen.

Niin, vieläkö poika reuhaa kotona kahden vuoden jälkeen? Ap ei ole vastaillut mitään.

Piti oikein katsoa, olenko kirjoittanut alkuperäisen viestin (en ole). Niin samankaltainen on tilanne meillä. Aiemmin niin mukava poika on muuttunut aikuisteiniksi, joka tietää mielestään kaiken paremmin kuin äitinsä. Ei suostu kuuntelemaan mitään ohjeita ja elää kuin pellossa. Jotenkin on taantunut ajattelussaan ja käytöksessään, kun äiti ei enää voi määräillä täysi-ikäistä.

Aiemmin ajattelin, että olkoon mielellään kotona vielä armeija-ajan, mutta nyt käytös on niin perseilevää, että saa kyllä mielellään katsella omaa osoitetta. Minua ei usko missään, tyttöystävänsä yrittää vähän perustella miksi pitäisi uskoa, mutta tuntuu, että ei häntäkään oikein usko.

Ajattelen tilanteen olevan ihan biologinen tai sosiaalinen kehityksen vaihe, joka saa emon irtautumaan poikasestaan ja poikasen emostaan. Ei tällaista kukaan kestä kauan.

Joku itsenäistymisvaihe tuo on. Muistan, että itsellänikin oli kovat riidat äidin kanssa vuosi ennenkö muutin omilleen. Toki muutin himasta 18 täytettyäni, mutta siihenkin asti sinnittely oli tuskaa. Itselläni oli epävakaat kotiolot ja tarve päästä omilleen toisten määräysvallan alta oli kaikenvoittava ja kotona asumista oli hemmetin vaikea kestää.

Kuulostaa, että poika on uponnut Incel-juttuihin, ja halveksuu sinua koska olet nainen. Ehdota, että muuttaa pois kotoa.