Oli elämäni suurin virhe tehdä lapsia

Hyvä Ap kun olit rehellinen. Varmasti moni tuntee juuri noin, muttei sitä voi sanoa ääneen. Mun mielestä ei voi sanoa, että "Mitä tekee lapsia jos ei niitä jaksa hoitaa". Ei sitä voi tietää mimmoista se lapsiarki on. Paraskin vanhempikandidaatti voi kokea elämässään vaikka mitä ja asiat ei sitten menekkään niinkuin piti. Ei koskaan voi tietää. Toivottavasti nyt toistaiseksi pysyt ainakin hengissä, tsemppiä tosi paljon kaikkeen :) !

Pieni on vielä,ei oireile....isompana. Eikö sinulla satu sydämeen edes kirjoittaa tälläistä? Normaali ihminen ei sano tai edes kirjoita ettei halua lastansa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tännehän on tullut viestejä. Ensinnäkin, luuleeko joku oikeasti, etten olisi yrittänyt saada esikoista nukkumaan omassa sängyssään viimeiset 9 kk? Välillä oli jo parempi kausi, milloin lapsi nukkuikin enemmän omassa sängyssään, nyt on taas palattu huonompaan. Ja vaikeapa se on alkaa omaan huoneeseen toista käskyttää, kun en aina välttämättä edes havahdu siihen, että lapsi tulee yöllä viereen.

Ja mies voi olla auttamassa ainoastaan viikonloppuisin valvomisien sun muiden kanssa. Siihen nyt ei ole heti tulossa muutosta.

Eiköhän tällä tulevalla lapsella ole varmaan myös koliikki, refluksi ja allergiat nukkumisvamman lisäksi. Jos nyt ei pelkkä univaje riitä valituksen aiheeksi.

Ja miksikö tein toisen lapsen? Olin täysi idiootti, kun kuvittelin haluavani toisen ja luulin, että esikoinen nukkuisi jo nätisi 4-vuotiaana. Lapsille ei siis edelleenkään ole tulossa mitään kahden vuoden ikäeroa, niin kuin joku epäili, sillä sitä en olisi todellakaan jaksanut. Päätös oli ihan täysin omani, eikä siihen vaikuttanut mitkään muiden lisääntymiset. 

Ja miksi antaisin lapset adoptioon, kun heillä on isä, joka voi heidät ottaa hoidettavakseen? Mitään viikko-viikko systeemejä en halua. En halua kyllä mitään uutta miestäkään ikinä saati lapsia enempää jatkossa, niin siitä on turha syyttää, että kiinnostaisi vain bilettää tms. 

Ap

Siis haluat vaan lapsistasi eroon?

Niin koska olen huono äiti ja lapseni voivat paljon paremmin ilman minua isänsä kanssa.

Ap

Jos lapset nukkuvat paremmin isän johdolla niin miksi ihmeessä ette ole käyttäneet tätä asiaa hyväksenne?

Luitko ollenkaan mitä kirjoitin? Isä voi auttaa yövalvomisissa ainoastaan viikonloppuisin. Ja mikään irtiotto ei nyt onnistu koko yöksi ainakaan vuoteen. Lapsi syntyy viikon sisällä niin sittenpä olen sidottuna kotiin.

Ap

Teillä on ollut neljä vuotta aikaa hoitaa esikoisen nukkuminen kuntoon ja sinun purkaa viikolla tulleet univelat sillä, kun mies hoitaa yökukkujaa viikonloppuisin. Mutta jos ei haluu, niin ei haluu. Mutta pari positiivista ajatusta:

1) aikuinen ihminen voi käyttää ainoastaan 100 % ajastaan lapsiin. Jos käytit sen jo esikoiseen, tuo määrä ei kasva yhtään kun kakkonen, kolmonen jne. on syntynyt.

2) jos valvot kaiket yöt esikoisen kanssa, et valvo sen enempää, vaikka lapsia on enemmän.

Ottakaa au pair.

1)kolmatta ei enää ikinä tule

2) en valvo esikoisen kanssa kaikkia öitä. Välillä hän saattaa nukkua useamman yön jo putkeen omassa sängyssään. Välillä tulee viereen yöllä ja nukkuu siinä loppuyön. Vaikka nukahtaa siis nätisti itsekseen omaan sänkyynsä

Ap

Missä sitten on ongelma, jos et valvo kaikkia öitä ja lapsi nukkuu monta yötä putkeen omassa sängyssään? Niin joo, sulta on mennyt oma elämä ja parisuhde ja miten se nyt menikään.  Lopeta jo vedättäminen. 

Ap:n lapsesta tulee joku palstalassukka mt-tapaus, joka itkee vauvapalstalla passsskaa lapsuuttaan, joka pilasi koko hänen elämänsä. Toivottavasti lapsella on sentään hyvä isä, se voi pelastaa jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tännehän on tullut viestejä. Ensinnäkin, luuleeko joku oikeasti, etten olisi yrittänyt saada esikoista nukkumaan omassa sängyssään viimeiset 9 kk? Välillä oli jo parempi kausi, milloin lapsi nukkuikin enemmän omassa sängyssään, nyt on taas palattu huonompaan. Ja vaikeapa se on alkaa omaan huoneeseen toista käskyttää, kun en aina välttämättä edes havahdu siihen, että lapsi tulee yöllä viereen.

Ja mies voi olla auttamassa ainoastaan viikonloppuisin valvomisien sun muiden kanssa. Siihen nyt ei ole heti tulossa muutosta.

Eiköhän tällä tulevalla lapsella ole varmaan myös koliikki, refluksi ja allergiat nukkumisvamman lisäksi. Jos nyt ei pelkkä univaje riitä valituksen aiheeksi.

Ja miksikö tein toisen lapsen? Olin täysi idiootti, kun kuvittelin haluavani toisen ja luulin, että esikoinen nukkuisi jo nätisi 4-vuotiaana. Lapsille ei siis edelleenkään ole tulossa mitään kahden vuoden ikäeroa, niin kuin joku epäili, sillä sitä en olisi todellakaan jaksanut. Päätös oli ihan täysin omani, eikä siihen vaikuttanut mitkään muiden lisääntymiset. 

Ja miksi antaisin lapset adoptioon, kun heillä on isä, joka voi heidät ottaa hoidettavakseen? Mitään viikko-viikko systeemejä en halua. En halua kyllä mitään uutta miestäkään ikinä saati lapsia enempää jatkossa, niin siitä on turha syyttää, että kiinnostaisi vain bilettää tms. 

Ap

Siis haluat vaan lapsistasi eroon?

Niin koska olen huono äiti ja lapseni voivat paljon paremmin ilman minua isänsä kanssa.

Ap

Jos lapset nukkuvat paremmin isän johdolla niin miksi ihmeessä ette ole käyttäneet tätä asiaa hyväksenne?

Luitko ollenkaan mitä kirjoitin? Isä voi auttaa yövalvomisissa ainoastaan viikonloppuisin. Ja mikään irtiotto ei nyt onnistu koko yöksi ainakaan vuoteen. Lapsi syntyy viikon sisällä niin sittenpä olen sidottuna kotiin.

Ap

Teillä on ollut neljä vuotta aikaa hoitaa esikoisen nukkuminen kuntoon ja sinun purkaa viikolla tulleet univelat sillä, kun mies hoitaa yökukkujaa viikonloppuisin. Mutta jos ei haluu, niin ei haluu. Mutta pari positiivista ajatusta:

1) aikuinen ihminen voi käyttää ainoastaan 100 % ajastaan lapsiin. Jos käytit sen jo esikoiseen, tuo määrä ei kasva yhtään kun kakkonen, kolmonen jne. on syntynyt.

2) jos valvot kaiket yöt esikoisen kanssa, et valvo sen enempää, vaikka lapsia on enemmän.

Ottakaa au pair.

1)kolmatta ei enää ikinä tule

2) en valvo esikoisen kanssa kaikkia öitä. Välillä hän saattaa nukkua useamman yön jo putkeen omassa sängyssään. Välillä tulee viereen yöllä ja nukkuu siinä loppuyön. Vaikka nukahtaa siis nätisti itsekseen omaan sänkyynsä

Ap

Missä sitten on ongelma, jos et valvo kaikkia öitä ja lapsi nukkuu monta yötä putkeen omassa sängyssään? Niin joo, sulta on mennyt oma elämä ja parisuhde ja miten se nyt menikään.  Lopeta jo vedättäminen. 

Olisiko vaikka siinä, että kun tämä toinen syntyy ja jos ja kun on yhtä huono nukkumaan sekä päivällä että yöllä kuin esikoinen, niin taas ollaankin siinä tilanteessa, että heräillään pitkin yötä ainakin ekat pari vuotta. Saattaa hieman nakertaa jaksamista, ja ajatus siitä ahdistaa. Ja se kun ei voi edes luottaa siihen, että se esikoinen nukkuisi omassa sängyssään joka yö vaikka toisinaan niin tekeekin.

Ap

No ainakin väsyneeksi äidiksi ap jaksaa hyvin roikkua netissä. Päikkärit vois piristää tai raitis ilma jos unettaa.

Vierailija kirjoitti:

No ainakin väsyneeksi äidiksi ap jaksaa hyvin roikkua netissä. Päikkärit vois piristää tai raitis ilma jos unettaa.

Ei nyt varsinaisesti ole kovin rankkaa näpytellä av:lle puhelimella. Ja kuten sanottua, se toinen huono nukkuja odottaa vielä syntymistään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tännehän on tullut viestejä. Ensinnäkin, luuleeko joku oikeasti, etten olisi yrittänyt saada esikoista nukkumaan omassa sängyssään viimeiset 9 kk? Välillä oli jo parempi kausi, milloin lapsi nukkuikin enemmän omassa sängyssään, nyt on taas palattu huonompaan. Ja vaikeapa se on alkaa omaan huoneeseen toista käskyttää, kun en aina välttämättä edes havahdu siihen, että lapsi tulee yöllä viereen.

Ja mies voi olla auttamassa ainoastaan viikonloppuisin valvomisien sun muiden kanssa. Siihen nyt ei ole heti tulossa muutosta.

Eiköhän tällä tulevalla lapsella ole varmaan myös koliikki, refluksi ja allergiat nukkumisvamman lisäksi. Jos nyt ei pelkkä univaje riitä valituksen aiheeksi.

Ja miksikö tein toisen lapsen? Olin täysi idiootti, kun kuvittelin haluavani toisen ja luulin, että esikoinen nukkuisi jo nätisi 4-vuotiaana. Lapsille ei siis edelleenkään ole tulossa mitään kahden vuoden ikäeroa, niin kuin joku epäili, sillä sitä en olisi todellakaan jaksanut. Päätös oli ihan täysin omani, eikä siihen vaikuttanut mitkään muiden lisääntymiset. 

Ja miksi antaisin lapset adoptioon, kun heillä on isä, joka voi heidät ottaa hoidettavakseen? Mitään viikko-viikko systeemejä en halua. En halua kyllä mitään uutta miestäkään ikinä saati lapsia enempää jatkossa, niin siitä on turha syyttää, että kiinnostaisi vain bilettää tms. 

Ap

Siis haluat vaan lapsistasi eroon?

Niin koska olen huono äiti ja lapseni voivat paljon paremmin ilman minua isänsä kanssa.

Ap

Jos lapset nukkuvat paremmin isän johdolla niin miksi ihmeessä ette ole käyttäneet tätä asiaa hyväksenne?

Luitko ollenkaan mitä kirjoitin? Isä voi auttaa yövalvomisissa ainoastaan viikonloppuisin. Ja mikään irtiotto ei nyt onnistu koko yöksi ainakaan vuoteen. Lapsi syntyy viikon sisällä niin sittenpä olen sidottuna kotiin.

Ap

Teillä on ollut neljä vuotta aikaa hoitaa esikoisen nukkuminen kuntoon ja sinun purkaa viikolla tulleet univelat sillä, kun mies hoitaa yökukkujaa viikonloppuisin. Mutta jos ei haluu, niin ei haluu. Mutta pari positiivista ajatusta:

1) aikuinen ihminen voi käyttää ainoastaan 100 % ajastaan lapsiin. Jos käytit sen jo esikoiseen, tuo määrä ei kasva yhtään kun kakkonen, kolmonen jne. on syntynyt.

2) jos valvot kaiket yöt esikoisen kanssa, et valvo sen enempää, vaikka lapsia on enemmän.

Ottakaa au pair.

1)kolmatta ei enää ikinä tule

2) en valvo esikoisen kanssa kaikkia öitä. Välillä hän saattaa nukkua useamman yön jo putkeen omassa sängyssään. Välillä tulee viereen yöllä ja nukkuu siinä loppuyön. Vaikka nukahtaa siis nätisti itsekseen omaan sänkyynsä

Ap

Missä sitten on ongelma, jos et valvo kaikkia öitä ja lapsi nukkuu monta yötä putkeen omassa sängyssään? Niin joo, sulta on mennyt oma elämä ja parisuhde ja miten se nyt menikään.  Lopeta jo vedättäminen. 

Olisiko vaikka siinä, että kun tämä toinen syntyy ja jos ja kun on yhtä huono nukkumaan sekä päivällä että yöllä kuin esikoinen, niin taas ollaankin siinä tilanteessa, että heräillään pitkin yötä ainakin ekat pari vuotta. Saattaa hieman nakertaa jaksamista, ja ajatus siitä ahdistaa. Ja se kun ei voi edes luottaa siihen, että se esikoinen nukkuisi omassa sängyssään joka yö vaikka toisinaan niin tekeekin.

Ap

Jaa, että "jos ja kun".  :D

Oikeasti, lopeta jo turha narina.  

Miksi täällä tuomitaan? Minä en ole väsynyt, vaikka lapsiarki raskasta onkin, ja hoidan lapseni kunnialla ja rakastankil heitä. Mutta. Jos nyt saisin valita uudelleen kun tiedän, millaista tämä on, jäisin lapsettomaksi. Velvollisuuteni ja vastuuni kannan, kun heidät tein, mutta valehtelisin jos väittäisin nauttivani tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityiselle psykiatrille tai terkkarin päivystykseen mars. Saat ainakin asian hoidettua alkuun ennen lapsen syntymää. Neuvolasta saisit ajan heti ja tarvittaessa lääkityksen.

Ei se ole mitään masennusta, jos on tehnyt elämässä virheen ja katuu sitä.

Mielestäni äitien lääkitseminen ja hautaaminen mielisairaaloihin on naisvihaa, koska naiset ei muka ikinä, koskaan saa katua äitiyttä. Äitimyyttiä pidetään yllä hinnalla millä hyvänsä.

Äitiys on hirveää ja siihen liittyy paljon, paljon negatiivisia asioita monien mielestä, eikä se ole mielisairaus. 

Ap ei vaikuta ollenkaan masentuneelta, vaan pettyneeltä valintaansa, mikä on normaalia, jos tekee väärän valinnan.

Ap on päästään sairas. Tällä palstalla kaikki pienikin kiriikki ja jopa avun ehdottaminen psyykkisesti sairaalle kuteen ap on mielestäsi naisvihaa(ei sillä ettenkö olisi naisvihaaja täysin avoimesti ja ettäkö se minua haittaisi). 

Nainen on mielisairas jos hänen mielestään äitiys, jota varten naiset ovat olemassa, on hirveää. Ihan sama kuin mies sanoisi, että oman geeniperimän levittäminen on hirveää. Ap on selvästi masentunut ja kuuluu nuppitohtorin vastaanotolle välittömästi, jotta tulee taas järkiinsä ja ymmärtää nauttia äitiydestään jonka on vapaasti valinnut.

Lasten hankinta ei ole mikään oikea tai väärä valinta johon ollaan pettyneitä kun ei se ollutkaan niin ihanaa ja ruusuilla tanssimista ja joka halutaan peruuttaa. Se ei siis ole kuin joku ulkomaan matkakohde, joka on valittu suuria toiveita elätellen ja sitten petytty kun se ei ollutkaan sitä mitä matkatoimisto lupasi ja halutaan rahat takaisin. 

Lapsi on naiselle aina oikea valinta jos nainen on sen itse halunnut ja nainen on kyllä tiennyt tasan tarkkaan mitä äitiys tuo tullessaan. Äitiydessä ei ole palautusoikeutta. Nainen ei saa katua äitiyttään, eikä päästään terve nainen sitä kadukkaan vaan rakastaa sitä ja se on naiselle parasta mitä elämässään on tapahtunut. Naisen vartalo on tehty lapsen synnyttämiseen ja imettämiseen ja naisen aivot on terveinä ollessaan tehty niin, että nainen nauttii siitä olipa se miten rankkaa hyvänsä. 

NAL(sinkut palsta) kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityiselle psykiatrille tai terkkarin päivystykseen mars. Saat ainakin asian hoidettua alkuun ennen lapsen syntymää. Neuvolasta saisit ajan heti ja tarvittaessa lääkityksen.

Ei se ole mitään masennusta, jos on tehnyt elämässä virheen ja katuu sitä.

Mielestäni äitien lääkitseminen ja hautaaminen mielisairaaloihin on naisvihaa, koska naiset ei muka ikinä, koskaan saa katua äitiyttä. Äitimyyttiä pidetään yllä hinnalla millä hyvänsä.

Äitiys on hirveää ja siihen liittyy paljon, paljon negatiivisia asioita monien mielestä, eikä se ole mielisairaus. 

Ap ei vaikuta ollenkaan masentuneelta, vaan pettyneeltä valintaansa, mikä on normaalia, jos tekee väärän valinnan.

Ap on päästään sairas. Tällä palstalla kaikki pienikin kiriikki ja jopa avun ehdottaminen psyykkisesti sairaalle kuteen ap on mielestäsi naisvihaa(ei sillä ettenkö olisi naisvihaaja täysin avoimesti ja ettäkö se minua haittaisi). 

Nainen on mielisairas jos hänen mielestään äitiys, jota varten naiset ovat olemassa, on hirveää. Ihan sama kuin mies sanoisi, että oman geeniperimän levittäminen on hirveää. Ap on selvästi masentunut ja kuuluu nuppitohtorin vastaanotolle välittömästi, jotta tulee taas järkiinsä ja ymmärtää nauttia äitiydestään jonka on vapaasti valinnut.

Lasten hankinta ei ole mikään oikea tai väärä valinta johon ollaan pettyneitä kun ei se ollutkaan niin ihanaa ja ruusuilla tanssimista ja joka halutaan peruuttaa. Se ei siis ole kuin joku ulkomaan matkakohde, joka on valittu suuria toiveita elätellen ja sitten petytty kun se ei ollutkaan sitä mitä matkatoimisto lupasi ja halutaan rahat takaisin. 

Lapsi on naiselle aina oikea valinta jos nainen on sen itse halunnut ja nainen on kyllä tiennyt tasan tarkkaan mitä äitiys tuo tullessaan. Äitiydessä ei ole palautusoikeutta. Nainen ei saa katua äitiyttään, eikä päästään terve nainen sitä kadukkaan vaan rakastaa sitä ja se on naiselle parasta mitä elämässään on tapahtunut. Naisen vartalo on tehty lapsen synnyttämiseen ja imettämiseen ja naisen aivot on terveinä ollessaan tehty niin, että nainen nauttii siitä olipa se miten rankkaa hyvänsä. 

Voi vittu :D päivän huumoripläjäys. Kyllähän SINÄ tiedät miten asiat on JOKAISEN maailman naisen kohdalla, nih! SINÄ ja vain SINÄ tiedät totuuden!

Hävitä ittes, jooko. Olet itse niin päästäsi sairas noiden psykoottisten juttujes kanssa, että se olis kaikille hyvä. Ethän vaan ole ko ehtinyt porsimaan omia seksijätöksiä???

Kiitos rehellisyydestä :) kirjoitti:

Hyvä Ap kun olit rehellinen. Varmasti moni tuntee juuri noin, muttei sitä voi sanoa ääneen. Mun mielestä ei voi sanoa, että "Mitä tekee lapsia jos ei niitä jaksa hoitaa". Ei sitä voi tietää mimmoista se lapsiarki on. Paraskin vanhempikandidaatti voi kokea elämässään vaikka mitä ja asiat ei sitten menekkään niinkuin piti. Ei koskaan voi tietää. Toivottavasti nyt toistaiseksi pysyt ainakin hengissä, tsemppiä tosi paljon kaikkeen :) !

Höpönlöpöt. Jokainen äidiksi aikova tietää tasan tarkkaan millaista lapsiarki on. Jos ei muka tiedä niin ottakoon selvää, tältäkin palstalta löytää miljoona viestä siitä minkälaista se pahimmillaan on ja sitä voi myös tiedustella kavereilta ja tutuilta kenellä on jo lapsia. Ja jos ap:llä on jo yksi lapsi ja sen kanssa on muka liian rankkaa niin miksi helvetissä hän hankkii vielä toisen lapsen?!! Jos yhdessäkin on liikaa kestämistä?! Miten tuo voi mahtua edes naisen logiikkaan? En ymmärrä, kertokaa ihmeessä.

Ja mitenkäs kaikki muut äidit ovat jaksaneet ja selvinneet aivan hyvin jopa neljän tai viidenkin lapsen kanssa eivätkä oikeasti kadu pätkääkään eivätkä vain esitä niin kuten väitit ja jopa jaksaneet pitää itsensä treenaamalla pantavan näköisenäkin miestään varten ja menneet takaisin töihinkin heti kun on vain mahdollista? 

Vierailija kirjoitti:

NAL(sinkut palsta) kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityiselle psykiatrille tai terkkarin päivystykseen mars. Saat ainakin asian hoidettua alkuun ennen lapsen syntymää. Neuvolasta saisit ajan heti ja tarvittaessa lääkityksen.

Ei se ole mitään masennusta, jos on tehnyt elämässä virheen ja katuu sitä.

Mielestäni äitien lääkitseminen ja hautaaminen mielisairaaloihin on naisvihaa, koska naiset ei muka ikinä, koskaan saa katua äitiyttä. Äitimyyttiä pidetään yllä hinnalla millä hyvänsä.

Äitiys on hirveää ja siihen liittyy paljon, paljon negatiivisia asioita monien mielestä, eikä se ole mielisairaus. 

Ap ei vaikuta ollenkaan masentuneelta, vaan pettyneeltä valintaansa, mikä on normaalia, jos tekee väärän valinnan.

Ap on päästään sairas. Tällä palstalla kaikki pienikin kiriikki ja jopa avun ehdottaminen psyykkisesti sairaalle kuteen ap on mielestäsi naisvihaa(ei sillä ettenkö olisi naisvihaaja täysin avoimesti ja ettäkö se minua haittaisi). 

Nainen on mielisairas jos hänen mielestään äitiys, jota varten naiset ovat olemassa, on hirveää. Ihan sama kuin mies sanoisi, että oman geeniperimän levittäminen on hirveää. Ap on selvästi masentunut ja kuuluu nuppitohtorin vastaanotolle välittömästi, jotta tulee taas järkiinsä ja ymmärtää nauttia äitiydestään jonka on vapaasti valinnut.

Lasten hankinta ei ole mikään oikea tai väärä valinta johon ollaan pettyneitä kun ei se ollutkaan niin ihanaa ja ruusuilla tanssimista ja joka halutaan peruuttaa. Se ei siis ole kuin joku ulkomaan matkakohde, joka on valittu suuria toiveita elätellen ja sitten petytty kun se ei ollutkaan sitä mitä matkatoimisto lupasi ja halutaan rahat takaisin. 

Lapsi on naiselle aina oikea valinta jos nainen on sen itse halunnut ja nainen on kyllä tiennyt tasan tarkkaan mitä äitiys tuo tullessaan. Äitiydessä ei ole palautusoikeutta. Nainen ei saa katua äitiyttään, eikä päästään terve nainen sitä kadukkaan vaan rakastaa sitä ja se on naiselle parasta mitä elämässään on tapahtunut. Naisen vartalo on tehty lapsen synnyttämiseen ja imettämiseen ja naisen aivot on terveinä ollessaan tehty niin, että nainen nauttii siitä olipa se miten rankkaa hyvänsä. 

Voi vittu :D päivän huumoripläjäys. Kyllähän SINÄ tiedät miten asiat on JOKAISEN maailman naisen kohdalla, nih! SINÄ ja vain SINÄ tiedät totuuden!

Hävitä ittes, jooko. Olet itse niin päästäsi sairas noiden psykoottisten juttujes kanssa, että se olis kaikille hyvä. Ethän vaan ole ko ehtinyt porsimaan omia seksijätöksiä???

Seksijätös :D hyvä ja kuvaava termi, tulee käyttöön.

Huomattavasti enemmän on isiä, jotka eivät jaksa hoitaa tonttiaan. Lähtevät joko heti siittämisen jälkeen tai muutamaa vuotta myöhemmin. Jättävät vastuun lapsiarjen pyörittämisestä äidille, ja nukkuvat niin pitkät päivä- ja yöunet kuin haluavat.

Isät vauvoista vastuuseen! Äitien syyllistäminen saa jo loppua!

Itse sain lapseni 20-vuotiaana. Miehellä olikin toinen perhe. Yksin vedin yliopisto-opinnot, perhe auttoi. Sen kokemuksen jälkeen en lisää ole lapsia tehnyt, saatikka naimisiin mennyt. Jotenkin tulee ikävä fiilis, sulla on mies ja lisää lapsia pukataan ja valitetaan. Jos olisin ollut yhtä heikko kuin sinä. En olisi tässä enää.

Jokainen syntynyt lapsi on ympäristön kannalta huono asia. Aiemmin ajattelin, ettähaluaisij lapsen, mutta kun tutkaikin netistä kuinka suuri määrä muovia vaippavuorissa on niin en halua enää lasta!

Lapsettomuus on ympäristön kannalta superjuttu, kun vaan samalla muistaa olla matkustelematta, ja kuluttamatta.

Ap:sinulla on oikeus olla heikko ja oikeus romahtaa ja oikeus lupua lapsistasi(jättää miehelle). Et ole sen huonompi ihminen kuin muutkaan. Äitiys ei vaan sovi kaikille.

Ihan kuin kaikki työkään ei sovi kaikille. Jos työ ei sovi, ei psykiatri auta asiassa. Ihan sama lasten kanssa.

LAPSETTOMUUS ON EKOTEKO!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä.

Lapseni on nyt 16 vuotta ja heittänyt vessanpöntöstä alas kaiken sen raadannan, jota olen vuokseen nämä vuodet tehnyt. Ollut todella lähellä järjen menettäminen ja oikeasti psyykkisesti sairastuminen...niin tiukoilla olen ajoittain ollut. Kuitenkin olen jaksanut sillä, että lapsi kyllä viimeistään teini-iässä tajuaa ja kunnioittaa nyt ainakin sen verran, että ei käännä minulle selkäänsä. VAAN KUINKAS KÄVI! Ei vähäistäkään kunnioitusta, ei mitään...

Nyt kadun kahta asiaa: 1) miksi vitussa en tehnyt aborttia ja 2) miksi en vain luovuttanut ajoissa ja antanut penskaa sossun huostaan.

Sinne meni 16 vuotta. Käteen ei jäänyt mitään.

Kirjoitatpa rumasti. Käteen ei jäänyt mitään? Oliko lapsesi vauvanakin joku hirviö? Et koskaan rakastanut häntä? Kaikkina näinä vuosina et kokenut hetkeäkään mitään positiivista hänen kanssaan tai häntä kohtaan? Ei yhtäkään onnellista hetkeä ja muistoa?

Tuo nyt on taas joku provoileva palstavela, huomaa kirjoitustyylistä ja siitä, että lasta kutsutaan nimellä "penska". Näistä ei kannata välittää. Tyhjää on elämä, kun ei ole muuta tekemistä...

Siis tämä on VAUVA.fi, mutta suurin osa keskustelijoista on lapsivihaajia/veloja? Olen nyt pari kuukautta satunnaisesti seuraillut tätä palstaa ja sen sijaan, että täällä keskusteltaisiin lapsista neutraaliin sävyyn, täällä on pahansuopaista ja lapsivihamielistä keskustelua, kuinka ei missään nimessä kannata hankkia lapsia ja lapset on kauheita ja äitiys paskaa. Eikö teille ole jotain omaa foorumia? Näistä kommenteista kumpuaa vain kollektiivinen negatiivisuus koko aiheen ylle. Perustakaa nyt hitto soikoon joku vauvaton.fi, jossa voitte kilpaa ylistää valintojanne.