Lapseton, mikä SINUA järkyttää eniten lapsiperhearjessa?
Vanhemmilta kysyttiin tätä jo, joten kysytään lapsettomiltakin.
Minua eniten on järkyttänyt, miten sotkuista ja äänekästä on ihan kahden lapsen normaalitaloudessakin, ja miten kaksi introverttivanhempaa voivat olla aivan helisemässä vilkkaan ja tarvitsevan pikkulapsen kanssa.
Myös päivähoitomaksujen suuruus yllätti.
Kommentit (471)
Se ettei kunnioiteta aikatauluja.Lapsettomilla on aikaa odottaa.????..jos sovitaan esim. klo 18 niin 20 ei ole ok.
Enpä jaksa järkyttyä oikein muusta kuin laiminlyönnistä, vauvan ravistelusta, jne.
Omia lapsia ei ole eikä luultavasti koskaan tule.
En myöskään oikein pidä siitä että muita käytetään ilmaisena lastenvahtina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS: oli juuri vihdoin totuus, maailma EI tarvi enää lisää ihmisiä. Nyt ihmisiä on 6 miljardia joista 5 miljardia elää köyhyydessä, tulevaisuudessa ihmisiä on 10 miljardia joista 9 miljardia elää kuin rotat.
On pulaa puhtaasta vedestä, puhtaasta ruuasta, on täysin järjetöntä tehdä lisää ihmisiä rajattuun maapalloon.
Lapsille tulee laittaa vero, 1000e kuussa yhdestä lapsesta, 5000e kuusta kahdesta ja kolmesta pitää laittaa linnaan tai maksaa 30 miljoonaa.
Kiinassa vastaavaa on kokeiltu. Tuloksena huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia.
Suomessa/Länsi-maissa syntyvyys laskee muutenkin ja köyhissä maissa ei ole mistä ottaa maksuja.
VÄÄRIN...Kiinan pelasti yhden lapsen polittiikka, se esti kolme merkittävää asiaan.
1) Nälän hädän
2) Kiinan täydellisen hukkuminen saasteisiin ja täydellisen maan, veden, ilman saastuttamisen
3) Yhteiskunta rauhan ja jonkinlaisen demokratian
Se että poikia on enemmän kuin naisia, on pieni hinta, samalainen epäsuhta in myös Helsingissä ja et ole siitä huolissasi. Ilman tätä polittiikkaa Kiina olisi hukkunut saasteisiin ja saastuttanut pysyvästi oman maatalouden. Nyt on vielä toivoa....vaikka Kiina onkin maailman pahin saastunut alue. Ainakin se sinun poikalapset saavat nyt ruokaa jolla yrittää pysyä hengissä, toisin kuin Afrikassa
Kiinan valtion propagandaa, jolla puolustellaan tehtyjä ratkaisuja. Oikeasti ei ole todisteita, että yhden lapsen politiikka olisi hillinnyt väestönkasvua erityisen tehokkaasti verrattuna elintason nousuun ja naisten kouluttamiseen (nämä kaksi laskevat syntyvyyttä aina). Sen sijaan varmaa on, että yhden lapsen politiikka "pakotti" Kiinan viranomaiset järkyttäviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten kansalaisten kuukautisten kyttäämiseen ja pakkoabortteihin jopa kahdeksannella kuulla. Demokratiaahan Kiinassa ei ole vieläkään, joten kolmoskohtasi on täysin käsittämätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS: oli juuri vihdoin totuus, maailma EI tarvi enää lisää ihmisiä. Nyt ihmisiä on 6 miljardia joista 5 miljardia elää köyhyydessä, tulevaisuudessa ihmisiä on 10 miljardia joista 9 miljardia elää kuin rotat.
On pulaa puhtaasta vedestä, puhtaasta ruuasta, on täysin järjetöntä tehdä lisää ihmisiä rajattuun maapalloon.
Lapsille tulee laittaa vero, 1000e kuussa yhdestä lapsesta, 5000e kuusta kahdesta ja kolmesta pitää laittaa linnaan tai maksaa 30 miljoonaa.
Kiinassa vastaavaa on kokeiltu. Tuloksena huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia.
Suomessa/Länsi-maissa syntyvyys laskee muutenkin ja köyhissä maissa ei ole mistä ottaa maksuja.
VÄÄRIN...Kiinan pelasti yhden lapsen polittiikka, se esti kolme merkittävää asiaan.
1) Nälän hädän
2) Kiinan täydellisen hukkuminen saasteisiin ja täydellisen maan, veden, ilman saastuttamisen
3) Yhteiskunta rauhan ja jonkinlaisen demokratian
Se että poikia on enemmän kuin naisia, on pieni hinta, samalainen epäsuhta in myös Helsingissä ja et ole siitä huolissasi. Ilman tätä polittiikkaa Kiina olisi hukkunut saasteisiin ja saastuttanut pysyvästi oman maatalouden. Nyt on vielä toivoa....vaikka Kiina onkin maailman pahin saastunut alue. Ainakin se sinun poikalapset saavat nyt ruokaa jolla yrittää pysyä hengissä, toisin kuin Afrikassa
Kiinan valtion propagandaa, jolla puolustellaan tehtyjä ratkaisuja. Oikeasti ei ole todisteita, että yhden lapsen politiikka olisi hillinnyt väestönkasvua erityisen tehokkaasti verrattuna elintason nousuun ja naisten kouluttamiseen (nämä kaksi laskevat syntyvyyttä aina). Sen sijaan varmaa on, että yhden lapsen politiikka "pakotti" Kiinan viranomaiset järkyttäviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten kansalaisten kuukautisten kyttäämiseen ja pakkoabortteihin jopa kahdeksannella kuulla. Demokratiaahan Kiinassa ei ole vieläkään, joten kolmoskohtasi on täysin käsittämätön.
Tuo lainaamasi kirjoittajahan oli sitä mieltä, että yhden lapsen politiikka esti yhteiskuntarauhan ja demokratian :D En tosin oikein käsitä miten se on hänestä hyvä asia.
Minua ihmetyttää eniten se, kuinka vanhemmat ehtivät. Minä teen töitä ihan normaalissa virassa (en siis yrittäjänä tai missään bisnestyössä) 8-12 tuntia päivässä. Töiden lisäksi on välillä aikamoinen tekeminen ehtiä huolehtia koira, kotityöt, tarpeellinen nukkuminen, parisuhde, liikunta, läheisistä huolehtiminen jne. välttämättömyys. Puhumattakaan että ehtisi harrastaa jotain, tehdä jotain kivaa tms. MITEN kukaan vanhempi voi ehtiä kaiken tämän lisäksi olemaan läsnäoleva vanhempi lapselleen, kasvattamaan häntä ja tekemään asioita yhdessä. Useimmilla lapsia on vieläpä monta. Ja jos ei ehdi antamaan aikaa lapselleen, MIKSI niitä sitten on hankkinut?
Toinen mikä ihmetyttää, on se kamala meteli mikä niistä lapsista lähtee. Miksi nykyajan lasten sallitaan huutaa ja meluta aina ja kaikkialla?!
Vähä aikaa sitten olin muutaman yön kylässä ystävän luona jolla on lapsia, mukavia muksuja, mutta itseäni ainakin järkytti lapsiperheen tylsyys! (itseäni ei kiinnosta lasten leikit) ja se miten paljon aikaa menee pieniin asioihin, en myöskään kestäisi sitä oman ajan puutetta, ei voi mennä harrastuksiin silloin kun tahtoo ym.. ei olis mun juttu, mutta onneks ei oo pakko. Eli tiivistettynä: helvetin tylsää elämää
Havaintoni ei koske kaikkia lapsiperheitä mutta muutaman perheen osalta olen ihmetellyt isän passiivisuuta lastenhoidon suhteen. Omalla hoitovuorolla laoset kärrätään mummolaan, lykätään telkkarin eteen tms. Omat lapset tuntuvat olevan lähinnä taakka.
Minua on järkyttänyt se ulosteen, virtsan, rään ja oksennuksen määrä, mitä nyt olen kahden kaverin lapsiperhe-elämää seurannut vierestä. Toisella kaverilla oli ennen esikoisensa syntymää valkoinen, elegantti asunto. Vauvan synnyttyä valkoisessa lankamatossa oli oksennuksen polttamia länttejä, valkoisessa kangassohvassa paskarantu joka ei lähtenyt tahranpoistajallakaan irti ja aina ennen niin hieno marokkolaishenkinen kylppäri haisi kuin asematunneli (kuselta).
Toisella kavereista on vähän vanhempia lapsia, mutta siitä huolimatta meteli, sotku ja haju on hirveä! 8-vuotias piirtänyt väriliiduilla tapetit lunastuskuntoon, 5-vuotias pikkuveljensä on repinyt keittiön kaapeista kahvat rikki roikkumalla niissä ja 2-vuotias huutaa edelleen yöt läpeensä kuin pikkuvauva. Olen tottunut, että yleensä kissatalouksissa tulee jo ulko-ovella vastaan sellainen pistävä kusenhaju, mutta tuossa perheessä haju tulee jo rappukäytävään.
Jatkuva melu. Kasvatan ja hoidan työkseni lapsia ja en voi ymmärtää, miten vanhemmat jaksavat sitä saatanan melua joka ikinen päivä! Itse olen äärirajoilla jo 6-9h työpäivän jälkeen. Olen vain entistä varmempi päätöksestäni, etten hanki lapsia.
Vierailija kirjoitti:
En tajua, miten kukaan vanhempi jaksaa tuota jatkuvaa kiduttavaa mökää napsahtamatta, onkin ihme ettei ravisteltuja vauvoja ym. ole enemmän.
Siksi, kun niitä rakastaa enemmän kuin mitään muuta maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua, miten kukaan vanhempi jaksaa tuota jatkuvaa kiduttavaa mökää napsahtamatta, onkin ihme ettei ravisteltuja vauvoja ym. ole enemmän.
Siksi, kun niitä rakastaa enemmän kuin mitään muuta maailmassa.
Huoh. Mitä sä tässä ketjussa teet, ei koske sinua. Siis halooo, tää on LAPSETTOMILLE (anteeksi en voinut vastustaa).
Ei mikään ole oikeastaan järkyttänyt, mutta kummipoikieni luona vieraillessani on ärsyttänyt se "äitii, äitii, kato, äitii" mankuminen. En jaksaisi jatkuvaa huomionhakua, ja siksi minulla ei olekaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Se miten äidit ovat persoonattomia miehen omistamia synnytyskoneita jotka tekevät ilmaista paskaduunia joka ei näy ikinä missään ja sitä omaa identiteettiä rikotaan vielä ottamalla miehen nimi ja antamalla miehen nimi aina ja poikkeuksetta lapsille kaikissa perheissä.
En ikinä halua äidiksi kun tajusin miten irvokasta ja naista alistavaa se on.
Et tunne ainakaan meidän perhettä. Mies otti minun sukunimeni ja hoitaa lapsia hoitovapaalla sen jälkeen, kun minä olen mennyt töihin (lapset olleet tuolloin vuoden ikäisiä). Eikä olla edes ainoita, tunnen muitakin. Mut valitettavan yleistähän tuo on...
Tämä on niin suloinen ketju, ettepä tiedä asiasta mitään. Olin ensin 15 vuotta tätinä eikä sitä voi verrata samana päivänäkään äitiyteen. Se on se RAKKAUS mikä saa jaksamaan ja tekee ne teidän negatiivisena kokemat asiat positiivisiksi. Voi kun ette saa sitä kokea.
Järkyttää miten hyvä, välittävä ja ihana ihminen voi olla niin huono kasvattamaan lapsiaan. Ja se miten kurittomia tuholaisia voi olla muuten kivat lapset. Erään tuttuni lapset rutiininomaisesti kaatavat tahallaan isoja pullollisia juomia lattialle, heittävät karkkia vessanpönttöön ja lyövät toisiaan. Eivät tottele millään. Tuttuni sortuu passiivis-aggressiivisuuteen eikä osaa pitää minkäänlaista kuria. Toivoisin hänen oppivan parempia kasvatuskeinoja lasten hyvinvoinnin vuoksi, mutta eihän toisen kasvatustapaa voi mennä suoraan kritisoimaan ellei tahdo kokonaan tuhota suhdetta kyseiseen ihmiseen.
Kun julkisella paikalla alkaa lapsen itku, niin se olisin minä, jonka pitäisi tehdä jotain.
Se, että on pakko esim. laittaa aina ruokaa, vaikkei haluta. Minä voin väsätä jotain äkkiä töistä tultuani tai hakea vaikka kebabin. Vireystila vaihtelee. Lapsien kanssa ei kysytä vireystilaa, vaan se safka on aina tehtävä. Muutenkin lapsettomana ei tarvitse tehdä koko päivänä yhtään mitään jos ei huvita. Tällaista vaihtoehtoa ei silloin enää ole.
Suurin osa teistä tekee kuitenkin ne lapset, siinäs esitätte :D
Ps. Ette ole oivaltaneet mitään mitä perheelliset eivät olisi. Ette ole viisaampia ettekä tunne itseänne paremmin. Teiltä puuttuu ainoastaan kyky joustaa elämäntilanteissa ja kasvaa ihmisenä.
Eniten, ei nyt järkyttää, mutta inhottaa vuosikausien eläminen muiden ihmisten eritteiden kanssa. Pissaa, kakkaa, kuolaa. Kummitädilläni on monta lasta ja hänen luonaan lapsena vieraillessa inhotti, jos joutui taaperon viereen ruokapöydässä, kun inhoa sitä vierustoverin kuolamäärää kohtaan ei saanut edes näyttää, ja vessassa oli potta, jota tyhjennettiin silloin tällöin. (Muuten kummitädin luona oli oikein mukavaa.) Kyllä, tajuan että olen joskus ollut itsekin tässä mielessä "likainen".
Toinen on jonkun tässä ketjussa aiemminkin mainitsema systeemin osaksi joutuminen. Minua kauhistuttaa erityisesti ajatus joutumisesta osaksi "sukupolvien ketjua". Lapsettomana saan elää elämääni perustelematta ratkaisujani vanhemmilleni tai suvulleni, vapaana agenttina, lapsen saaneena en voisi peitellä sukulaisilta heistä poikkeavia arvojani tai elämäntapaani. Olen esimerkiksi ateisti uskonnollisesta suvusta ja puistattaa ajatellakin sitä konfliktia, kun en aikoisi kastaa lasta tai laittaa häntä seurakunnan kerhoon.