Lue keskustelun säännöt.
Lapseton, mikä SINUA järkyttää eniten lapsiperhearjessa?
22.07.2017 |
Vanhemmilta kysyttiin tätä jo, joten kysytään lapsettomiltakin.
Minua eniten on järkyttänyt, miten sotkuista ja äänekästä on ihan kahden lapsen normaalitaloudessakin, ja miten kaksi introverttivanhempaa voivat olla aivan helisemässä vilkkaan ja tarvitsevan pikkulapsen kanssa.
Myös päivähoitomaksujen suuruus yllätti.
Kommentit (471)
Se, että vanhemmat eivät laita lapsilleen rajoja, vaan antavat niiden mellastaa missä ja miten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
järkyttää eniten sellaiset perheet joissa on liikaa lapsia verrattuna omaan jaksamiseen, jossain prismoissa näkee näitä että 5 pientä lasta ja ei mitään kuria ja lapset heittelee tyylii karkkeja ja limuja kärryyn vanhempien kiellosta huolimatta, ja vanhemmista näkee sen että enää ei jaksa.
Olisi varmasti kamalaa.
Itse haluaisin sitten joskus 2 lasta mutta vähän pidemmällä välillä että toinen olisi jo mielellään koulussa. Uskon että sillä on suuri vaikutus miten ne lapset kasvattaa, oltiin pienenä sisaruksien kanssa tosi rauhallisia ja äidiltä riitti pelkkä mulkaisu jos oli vähänkin liikaa voluumia. Ei tarvinnut kahteen kertaan kieltää ja ei ikinä kaupassa riehuttu vaan laahustettiin äidin takana mykkänä
Tsemppiä ja jaksamista kaikille joilla on raskasta arkea nyt
Se miten paljon työtä jo yhdessäkin lapsessa on. Saati sitten kahdessa tai useammassa. 😱
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä lapseton muka tietäisi lapsiperheen 24/7 arjesta? Sivusta on helppo järkyttyneenä huudella tosten elämän kamaluuksista.
Myös lapseton voi elää lapsiperhearkea 24/7. Itsekin olen elänyt. Olen yksinhuoltajaisän vaimo. Sama pätee leskimiesten vaimoihin, joilla ei ole omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttää on liian voimakas sana, mutta jotkut asiat kyllä ihmetyttävät. Esimerkiksi se, miksi jotkut vanhemmat antavat lapsen päättää ihan kaikesta. Jopa kaupassa kysytään pikkulapselta: "Mitäs Peppi haluaisi, että tänään syödä?" tai "Otetaanko Peppi puikulaleipää vai ruispaloja?". Luulisi pienen pään menevän ihan sekaisin, kun koko ajan pitää olla valitsemassa ja vielä asioissa joista ei ole juurikaan ymmärrystä. Toiveita voi tottakai joskus kysyä, mutta aikuisen pitää osata olla pääasiallinen päätöksentekijä.
Lapsen voi antaa harjoitella päätöksen tekoa juuri tuohon tyyliin: "Otetaanko puikulaleipää vai ruispaloja?", mutta siinä olet oikeassa, että esim. koko ruuan päättäminen on liikaa vaadittu pikkulapselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
järkyttää eniten sellaiset perheet joissa on liikaa lapsia verrattuna omaan jaksamiseen, jossain prismoissa näkee näitä että 5 pientä lasta ja ei mitään kuria ja lapset heittelee tyylii karkkeja ja limuja kärryyn vanhempien kiellosta huolimatta, ja vanhemmista näkee sen että enää ei jaksa.
Olisi varmasti kamalaa.
Itse haluaisin sitten joskus 2 lasta mutta vähän pidemmällä välillä että toinen olisi jo mielellään koulussa. Uskon että sillä on suuri vaikutus miten ne lapset kasvattaa, oltiin pienenä sisaruksien kanssa tosi rauhallisia ja äidiltä riitti pelkkä mulkaisu jos oli vähänkin liikaa voluumia. Ei tarvinnut kahteen kertaan kieltää ja ei ikinä kaupassa riehuttu vaan laahustettiin äidin takana mykkänä
Tsemppiä ja jaksamista kaikille joilla on raskasta arkea nyt
Sama täällä. Perusasiat tekivät vanhemmat selväksi lapsille eli kuinka käyttäydytään kaupassa, kylässä, koulussa ja ennenkaikkea --- toisia ihmisiä kohtaan. Hyvin on pärjätty.
Nykylapset hyppii aikuisten ja auktoriteettien silmille ja vanhemmat vaan hymistelee lehmämäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä lapseton muka tietäisi lapsiperheen 24/7 arjesta? Sivusta on helppo järkyttyneenä huudella tosten elämän kamaluuksista.
Ei tarvitse tietää 24/7 arjesta. Riittää, että liikkuu julkisilla paikoilla. Siellä näkee jo aika paljon. Jos lisäksi sattuu olemaan tuttuja, joilla on lapsia, saa usein vielä suuremman otannan arjesta.
Tässä on tarkoitus kertoa omia mielipiteitä ja niiden muodostumiselle edellämainitut tilanteet riittävät vallan mainiosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka aamu noustaan aikaisin, oli sitten loma, vapaapäivä tai arki. Sotkua kaikkialla, sisustus pitää miettiä niin ettei taaperot romuta kaikkea. Jatkuva ruuan laittaminen ja välipalojen kantaminen mukana. Tavaraa tarvitsee muutenkin raahata mukana aivan järjetön määrä esim. retkelle saati lomamatkalle.
Ja se kuikuttelu ja kitinä. Kiire kun joka paikasta ollaan myöhässä, koska lapsi söi tunnin tai sille tuli kakat just kun oltiin lähdössä. Sitte vielä oksennustaudit ja kuumeet. Joudut myös olla paljon pois töistä.
HS: oli juuri vihdoin totuus, maailma EI tarvi enää lisää ihmisiä. Nyt ihmisiä on 6 miljardia joista 5 miljardia elää köyhyydessä, tulevaisuudessa ihmisiä on 10 miljardia joista 9 miljardia elää kuin rotat.
On pulaa puhtaasta vedestä, puhtaasta ruuasta, on täysin järjetöntä tehdä lisää ihmisiä rajattuun maapalloon.
Lapsille tulee laittaa vero, 1000e kuussa yhdestä lapsesta, 5000e kuusta kahdesta ja kolmesta pitää laittaa linnaan tai maksaa 30 miljoonaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korostan, että kerron nyt vain yhdestä perheestä jonka aikoinani tunsin. En siis yleistä kaikkia lapsiperheitä. Eli lemmikkien kohtelu oli törkeää. Arat marsut otettiin väkisin syliin ja sitten kun ne kusivat alleen, annettiin "piiskaa" eli marsuja läimittiin koivun oksilla takapuoleen. Kun koira pyysi ulos hädällensä, huudettiin "älä vingu siinä" ja lyötiin remmillä. No, meni vähän ohi aiheen mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä lapseton muka tietäisi lapsiperheen 24/7 arjesta? Sivusta on helppo järkyttyneenä huudella tosten elämän kamaluuksista.
Myös lapseton voi elää lapsiperhearkea 24/7. Itsekin olen elänyt. Olen yksinhuoltajaisän vaimo. Sama pätee leskimiesten vaimoihin, joilla ei ole omia lapsia.
Mäkin olen ollut siskoni luona aika paljon (jopa kaksikin viikkoa yhteen putkeen), arjen askareissa auttaen, ja kyllä siinä tulee lapsiperhe-elämän plussat ja miinukset aika tutuiksi... siksi en aiokaan hankkia lapsia ikinä. Vaikka siskon lapset ovatkin ihania ja rakkaita ja heidän kanssaan on mukava puuhastella, niin ikinä en halua siihen vankilamaiseen ja rutiinien täyttämään elämään mitä lapsiperhe-elämä on. Kun minä saan ne rusinat pullasta ihan vaan olemalla täti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman rauhan puute. Melu ja yleinen rauhaton tunnelma. Sotkuisuus kotona. Se, että joku on sinusta riippuvainen 24/7. Lomamatkat tehtävä ns. lasten ehdoilla. Teini-ikäisen kanssa taistelu. Nämä näin lapsiperhe-elämää vain sivusta seuranneena tuli ekana mieleen.
Itsellä koirankin pito tuntuu välillä rasitteelta, ajatuskin että pitäisi huolehtia lapsesta tai puhumattakaan useammasta kauhistuttaa. Ei kiitos lapsia meille.
Vierailija kirjoitti:
HS: oli juuri vihdoin totuus, maailma EI tarvi enää lisää ihmisiä. Nyt ihmisiä on 6 miljardia joista 5 miljardia elää köyhyydessä, tulevaisuudessa ihmisiä on 10 miljardia joista 9 miljardia elää kuin rotat.
On pulaa puhtaasta vedestä, puhtaasta ruuasta, on täysin järjetöntä tehdä lisää ihmisiä rajattuun maapalloon.
Lapsille tulee laittaa vero, 1000e kuussa yhdestä lapsesta, 5000e kuusta kahdesta ja kolmesta pitää laittaa linnaan tai maksaa 30 miljoonaa.
Kiinassa vastaavaa on kokeiltu. Tuloksena huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia.
Suomessa/Länsi-maissa syntyvyys laskee muutenkin ja köyhissä maissa ei ole mistä ottaa maksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
järkyttää eniten sellaiset perheet joissa on liikaa lapsia verrattuna omaan jaksamiseen, jossain prismoissa näkee näitä että 5 pientä lasta ja ei mitään kuria ja lapset heittelee tyylii karkkeja ja limuja kärryyn vanhempien kiellosta huolimatta, ja vanhemmista näkee sen että enää ei jaksa.
Olisi varmasti kamalaa.
Itse haluaisin sitten joskus 2 lasta mutta vähän pidemmällä välillä että toinen olisi jo mielellään koulussa. Uskon että sillä on suuri vaikutus miten ne lapset kasvattaa, oltiin pienenä sisaruksien kanssa tosi rauhallisia ja äidiltä riitti pelkkä mulkaisu jos oli vähänkin liikaa voluumia. Ei tarvinnut kahteen kertaan kieltää ja ei ikinä kaupassa riehuttu vaan laahustettiin äidin takana mykkänä
Tsemppiä ja jaksamista kaikille joilla on raskasta arkea nyt
Sama täällä. Perusasiat tekivät vanhemmat selväksi lapsille eli kuinka käyttäydytään kaupassa, kylässä, koulussa ja ennenkaikkea --- toisia ihmisiä kohtaan. Hyvin on pärjätty.
Nykylapset hyppii aikuisten ja auktoriteettien silmille ja vanhemmat vaan hymistelee lehmämäisesti.
Näinpä. Tulikin tästä mieleen tämä Maria Veitolan osuva kolumni aiheesta. Leikkipuistossakin mammat antavat lastensa kiusata muiden lapsia eivätkä välitä, vaikka tämän kiusatun lapsen vanhempi tulee heitä huomauttamaan asiasta.
http://www.vauva.fi/artikkeli/sina/vanhemmuus/maria-veitolan-kolumni-jo…
Vanhempien sokeus lastensa teoille. Ei koske kaikkia perheitä, mutta on valitettavan yleistä. "Ei meidän Petteri mitään pahaa koskaan tee, hän on vain tuollainen pikkukujeilija" jne. tai "Kukaan ei saa sanoa ei meidän Mirjaliisalle, ettei hän vain pahoita mieltään". Suorastaan pöyristyttävää toimintaa ja äärimmäisen iso karhunpalvelus sille lapselle.
Unenpuute. Se ettei saa nukkua tekee äkkiä hulluksi. Ja se ettei osaa enää nukkua vaikka saisi.
Ja se lapsiarki, eli se kellotettu arki kun viet lapsen hoitoon, käyt töissä, haet hoidosta, kauppaan, ruokaa, kotitöitä, välissä harrastuksia jos jaksaa, iltapuuhat, pesut, nukuttamiset..huoh. Palaa loppuun pelkästä ajatuksesta. Lapsettomana on töiden jälkeen täysin vapaa lepäämään tai tekemään mitä jaksaa/huvittaa. Ruokaa ei ole pakko laittaa jos ei jaksa, ja voi tehdä sen sitten kun jaksaa.
Ja yksi isoin asia mikä mua lapsissa ahdistaa on se, että lapset sitoo ihmisen "kiinni yhteiskuntaan ja systeemiin". (Hankala selittää.) Mutta kun tulet raskaaksi, alkaa tarkkailu neuvolassa, sitten synnytyssairaalassa, taas neuvolassa, päiväkodissa, koulussa jne.jne.
Raskaaksi tuloon asti nainen on yksilö, mutta sen jälkeen jopa synnytystapa halutaan päättää hänen puolestaan. Jonkinlainen itsemääräämisoikeus katoaa ja se on ahdistavaa. Ja kun yleinen oletus on edelleen että kroppansa pitää pystyä uhraamaan vauvan vuoksi. Ymmärrän kyllä sen ettei muutama raskausarpi elämää pilaa ja lapsi on arvokkaampi, mutta en olisi valmis kärsimään lopun ikääni pahoista laskeumista tai repeämisen aiheuttamista haitoista.
Lapsettomana olet täysin vapaa tästä kaikesta, kunhan työssä käyt ja itsesi elätät.
Eli mulla ja puolisolla se suurin syy on varmasti jonkinlainen vapaudenkaipuu, tarve olla itsenäinen ja riippumaton. Töissä on periaatteessa pakko käydä mutta lomilla ja töiden jälkeen saa tehdä mitä huvittaa tai olla tekemättä.
Ja nukkuminen on toinen. Kroonisesta ja vaikeasta unettomuudesta kerran kärsittyään ei halua "tarkoituksella" pilata yöuniaan. Ja tiedän että kaikki lapset eivät valvota, mutta ei se unen määrä silti lapsen myötä ainakaan lisäänny.
Se, miten vaikeampi ja työläämpi vanhemman rooli on verrattuna vaikka sedän rooliin. Jos saa 90 % lapsen tarjoamasta ilosta 5 % vaivannäöllä vanhempiin verrattuna, ei oman lapsen hankkiminen kauheasti houkuta. Rusinat pullasta on todellakin hyvä sanonta.
Lähestulkoon kaikki! Meteli, kiukuttelu, sotku, jatkuva pyykkääminen, ruuan laitto, päivähoitomaksut + muu rahanmeno ymym. En näe lapsiperhearjessa mitään ihailtavaa. Kokisin varmaan olevani kahlittu, jos minulla olisi lapsi/lapsia. Nyt saa vapaasti tulla, mennä, matkustaa eikö kukaan ole hidastamassa mun arkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS: oli juuri vihdoin totuus, maailma EI tarvi enää lisää ihmisiä. Nyt ihmisiä on 6 miljardia joista 5 miljardia elää köyhyydessä, tulevaisuudessa ihmisiä on 10 miljardia joista 9 miljardia elää kuin rotat.
On pulaa puhtaasta vedestä, puhtaasta ruuasta, on täysin järjetöntä tehdä lisää ihmisiä rajattuun maapalloon.
Lapsille tulee laittaa vero, 1000e kuussa yhdestä lapsesta, 5000e kuusta kahdesta ja kolmesta pitää laittaa linnaan tai maksaa 30 miljoonaa.
Kiinassa vastaavaa on kokeiltu. Tuloksena huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia.
Suomessa/Länsi-maissa syntyvyys laskee muutenkin ja köyhissä maissa ei ole mistä ottaa maksuja.
Ei se Kiinan kokeilu nyt ihan vastaava ole. Poikalapsista oli perheelle eniten hyötyä, joten tytöt hylättiin jonnekin jorpakkoon tai orpokoteihin. Myös muissa köyhemmissä maissa pojat suosittuja, koska tytöistä joutuu maksamaan sulhasen perheelle myötäjäislahjan ja vain harvalla varaa.
Suomessa ja länsimaissa ei ole samanlaista sukupuolien välistä eriarvoisuutta.
Se, kuinka töykeästi vanhemmat kohtelevat lapsiaan. Ja se, miten täysin vanhempiensa armoilla lapset ovat. Veljeni vaimokin huutaa kummilapselleni ja pilkkaa häntä, myötätunto näyttää puuttuvan kokonaan. Vanhemmat ovat kovin luottavaisia sen suhteen, että lapset ymmärtävät ja hyväksyvät kaiken ja rakastavat heitä ala-arvoisesta kohtelusta huolimatta. Koska olenhan minä lapseni ainoa ja paras äiti.