En tajua opiskelijoiden valitusta rahasta
Opintorahalla + asumislisällä pystyy asumaan solussa ja ostamaan edullista ruokaa. Opintolainaa ei ole pakko ottaa pystyäkseen elämään inhimillistä elämää. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa kaikille ruoka ja asuminen, EI maksaa kalliita harrastuksia ja biletystä.
Lisäksi kesällä monilla on kesätyö ja osa tekee töitä opintojen ohessa. Työstä saatavilla tuloilla on sitten mahdollista nostaa elintasoaan (tai toki osa onnekkaista saa vanhemmilta rahaa). Mutta vaikka ei töitä saisi, tuet riittää peruselämiseen.
Minä, itsekin siis opiskelija, olen todella kiitollinen näistä tuista ja ilmaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Kommentit (147)
Sitä mä en ymmärrä miksi opiskelijat saavat vähemmän tukia kuin työttömät, vaikka opiskelijat sentään tekevät jotain työllistymisensä takia - opiskelevat työhön.
Totta kai työttömätkin varmaan hakevat töitä, mutta silti en ymmärrä tätä yhtälöä, että minkä takia opiskelijat saa vähemmän rahaa. Opiskelijoilla kuluja on kumminkin enemmän kuin esimerkiksi sinkulla yksinasuvalla työttömällä (esim. matkakulut, opiskeluun liittyvät tarvikkeet ym). Ei voi vaan ymmärtää että kuka on keksinyt näin typerän järjestelmän. Opiskelijat ja työttömät vois saada samanverran tukia.
Vierailija kirjoitti:
Solukämppiä ei riitä kaikille. Vuokra yksiöstä Helsingissä 750e/kk.
On mahdollista asua ja opiskella muuallakin kuin Helsingissä (ja joskus se jopa kannattaa). Itse opiskelin pienessä maaseutukaupungissa, asuin siistissä hyväkuntoisessa yksiössä, jonka vuokra oli 250€/kk (ja siihen sisältyi sähkö ja vesi). Kaikki oli kävelymatkan päässä (oppilaitos, ruokakauppa, kirjasto, yms.). Asumis- ja opintotuki riittivät elämiseen oikein hyvin kun jätti bilettämiset väliin.
Tietenkin koulu oli pelkkä toisen asteen oppilaitos, eikä mikään yliopisto, mutta mitä siitä. Minulla on vakituinen työpaikka - ja palkkakin ihan kohtuullinen - samaan aikaan kun moni akateeminen on kortistossa (siitähän on täälläkin tämän tästä aloituksia).
Lol vuokra 600€ niin ei siinä oo kauheesti ylimäärästä millä mällätä. Miinuksella mennään.
Saan opintotukea 410e/kk. Vuokrani on 460e/kk, eikä siihen sisälly sähkö eikä netti. Asun 20:n neliön yksiössä. Opiskelija-asuntolaan en päässyt, jonotan edelleen. Pyykinpesu maksaa 1e/h pyykkituvassa, sauna (jossa tykkään käydä talvella) on 2e/h. Kotivakuutus maksaa, en muista minkä verran. Ruoka on opiskelijaruokalassa sen verran kallista, että säästän selvästi kun otan omat eväät kouluun (onneksi koulussa on mikroaaltouuni käytettävissä). Syön säästeliäästi halvalla ja täyttävällä, vaikkakin todella yksipuolisesti.
Jään siis joka kuukausi reilusti miinukselle, ja rahoitan yllä olevat pakolliset menoni kesätyösäästöillä (joita onneksi tajusin teininä säästää), viimeiseen kolmeen vuoteen en ole kesätöitä saanut. Nekin rahat loppuu laskelmieni mukaan ensi vuoden puolella. Lainaa en uskalla ottaa, ainakaan vielä, en usko saavani helposti töitä valmistuttuani.
Vierailija kirjoitti:
Asuminen solussa n. 250e, josta 200e maksoi ennen kela. Noin 250 euroa opintorahaa päälle, josta siis 50 euroa menee jo asumiskuluihin. Seuraavaksi bussilippu (n. 30e), puhelinlaskut, vakuutukset, sairaudenhoitokulut, huonekalut ja kodinkoneet jne. jne. Jos hyvin käy voi reilu 100 e jäärä ruokaan kuukaudessa, eikä baarissa tarvitse käydä ollakseen köyhä.
Lainan voi tietysti ottaa, mutta 3 000 euron bruttotuolot eivät kovin paljoa lämmitä kun takataskusa on 20 000 opintolainaa. Amis ehtii jo muiden opiskellessa tienata 150 000 euroa (tulot 2500 euroa/kk). Tämän summan opiskelija saa kirittyä extraa noin 300 kuukaudessa (=25 vuotta), jos saa 3000 euron palkkaa. Ennen veroja ja tukia huomioituna tietysti... Sanotaan 30 vuotta.
Asia on sitten toinen jos valmistuu lääkäriksi tai juristiksi...
Et sitten osaa huomioida esim ylennyksiä, tulospalkkioita ym joita amis ei tule koskaan saamaan. 20-30 000 vuodessa tulee helposti lisää verrattuna amiksen palkkaan, ei heti mutta ajan kuluessa, vaikkapa ihan perus DI:lle. Ja pysyy terveys hyvänä. Mukava sijoitella pörssiin ja matkustella. Amis vetää röökiä, paskaruokaa ja vielä sairaana, ei kiitos. Onneksi riitti äly ja kantti opiskella, kiitän itseäni. Onhan ne polleina parikymppisinä ja kaksvitosina kun on rahaa muka rellestää mutta katsoppas 40- 50-vuotiaita amiksia. Aika harva nauraa. Opiskeluaika on niin lyhyt että lopettakaa se valittaminen ja syökää sitä tonnikalamakaronia tyytyväisinä.
Nuoruus menee hukkaan jos ei voi baareilla, joten opintorahan pitäisi kattaa täysi vuokra ja sit vielä lisäks parisataa bilerahaa, että voi nauttii elämästä ennen kuin on täys kalkkis
Juuri näin. Tähän suuntaan ollaan vahvasti menossa. Elatusvelvollisuus tarkoittaa että toiselle ostetaan makaroonipussi ja pidetään huoli että pysytään hengissä. Se ei tarkoita että puolison elämänlaatu pysyy hyvänä. Tietysti on pariskuntia jossa kaikki on yhteistä ja puolison opiskelu nähdään investointina. Toisesta päästä painotetaan itsenäisyyttä ja molempien taloudellista vastuuta.