En tajua opiskelijoiden valitusta rahasta
Opintorahalla + asumislisällä pystyy asumaan solussa ja ostamaan edullista ruokaa. Opintolainaa ei ole pakko ottaa pystyäkseen elämään inhimillistä elämää. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa kaikille ruoka ja asuminen, EI maksaa kalliita harrastuksia ja biletystä.
Lisäksi kesällä monilla on kesätyö ja osa tekee töitä opintojen ohessa. Työstä saatavilla tuloilla on sitten mahdollista nostaa elintasoaan (tai toki osa onnekkaista saa vanhemmilta rahaa). Mutta vaikka ei töitä saisi, tuet riittää peruselämiseen.
Minä, itsekin siis opiskelija, olen todella kiitollinen näistä tuista ja ilmaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Kommentit (147)
Itse olen vain tyytynyt osaani olla saamatta asumistukea (yhteinen vuokra-asunto puolison kanssa) ja yrittää sinnitellä tekemällä töitä niin paljon kun opiskelun ohessa jaksaa. Toisaalta turvana on säästöjä, joilla ainakim hetken eläisi, vaikka muualta ei rahaa tulisikaan. Täällä ei todellakaan tueta opiskelua ja vaikka nyt saisinkin keploteltua itselleni asumistuen, kyllä valtio keksii seuraavan liikkeen, jolla saadaan rahahanat pistettyä kiinni. Tuudittaudun myös siihen, että valtio huolehtii minusta jos sairastun eaimerkiksi työuupumuksen ja stressin takia (mikä ei ole enää kaukana). Ei tästä ole tarkoitus mitään nyyhkytarinaa tulla, luotan siihen että elämä kantaa..
Vierailija kirjoitti:
Jaa a. Olen ollut aina tarkka rahasta. Lapsena leivoin, myin ja säästin. Rahaa oli joskus niin, että lainasin äitille ja sen miehelle (molemmat sairaseläkkeellä tai joku muu eläke, en muista tarkkaan).
Sitten menin kesätöihin, kun ikä riitti ja jokusen vuoden kesälomat meni töissä, sitten työttömänä opiskelijana en mitään kesäkuukausina saanut, olin muuttanut opiskelemaan toiseen paikkakuntaan. Opintotukea jäi 20e laskujen jälkeen. Vuokra 390e ilman lisäkuluja, halvin mitä silloin sain. Säästöt loppu parin vuoden jälkeen, elin opintotuella jonkin aikaa epäterveellistä elämää paastoten kuussa muutamia päiviä viikossa (mutta viikonloppuisin kotikaupungissa söin ystäväni perheen tykö jääkaapin sisältöineen). Oli pakko ottaa laina.
Siellä pikkukylässä opiskellessani masennus räjähti kunnolla päälle. Koulunkäynti oli vaikeaa heti ekana vuonna, mennen aina vain vaikeammaksi, rehellisesti sanottuna olin harvoin paikalla. Valmistumiseni pitkittyi. Alkoholia käytin säännöllisesti. Se oli halvinta huvia ja pakoa todellisuudesta. Ei tietenkään fiksua. Paskoja päätöksiä on tullut tehtyä, kuten tuon koulun takia muuttaminen oli huonoin päätös ikinä.
Edelleen kituuttelua, nyt avopuolisona opiskelijan kanssa ja itsekin vieläkin virallisesti opiskelija, valmistumispaperit tuloo kesän jälkeen postissa. Elätän meidät tämän hetkisellä pätkätyöllä, yhden hengen pieni palkka ei riitä molemmille, edelleen kesän suunnitelmat jää toteutumatta. Palkka riittänee juuri laskuihin, ruokaan, bensaan ja tietenkin olutta ainakin joka toinen perjantai. Ei irtotölkit paljoa maksa, jos joku huutaa että noni arvasin kurkusta menee rahat. Niin, toisten ei tarvitse alkoholin käyttöään selitellä, paitsi köyhemmän puoleisen. Jos joku ihmettelee miten on varaa autoon, niin ostin 200e kolaroituneen auton töihin liikkumiseen. Olisiko kannattanut olla ostamatta autoa ja olla ilman tätä työtä? Kyllä, paska päätös taas. Mutta näyttäähän se työkokemus CV:ssä hyvältä. Ja pääsee itse huutamaan työttömille ''minun verorahoilla elätän näitä laiskoja luusereita!!1''. Ei vaiskaan.
Ehkäpä 10 vuoden päästä taloudellinen tilanne on parempi. Anteeksi pitkä avautuminen. Ja oikeasti, ei tämä tilanne hirveästi ärsytä, paitsi silloin kun jää harvinaiset keikat näkemättä. Se on vain rahaa. Tärkeintä on että pärjätään ja meillä on toisemme.
...Ja nyt aattelin katsoa tilini tässä vaiheessa, kun on tämän kuun tärkeimmät laskut hoidettu. Hiukan pukkaa stressiä. Ihan vain hiukan. Toivottavasti toinen saa vähäsen kelalta toimeentulotukea. Hakemus laitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä älykkyys punnitaan, että saako rahat riittämään vai ei. Älykkäille helppoa, tyhmille mahdotonta.
Älykkäällä ihmisellä ei ole tarvetta pilkata muita ja korostaa omaa erinomaisuuttaan.
Ei se ole mitään pilkkaamista jos sanoo totuuden. Totuus on se, että tuon rahan saa helposti riittämään elämiseen jos miettii miten rahaansa käyttää.
Olen parikymppinen, ensimmäistä ja viimeistä tutkintoani tekevä opiskelija. Ymmärrän, että olen siinä mielessä etuoikeutettu, että valmistuttuani tulen varmasti saamaan töitä ja vieläpä hyvällä palkalla. Mutta siitä huolimatta,olen tehnyt nyt kolme vuotta jatkuvasti koulun ohella työtä. Ja ei helppoa se ei ole, kun opiskelut ovat vaativia ja sisältävät huomattavasti enemmän pakollista läsnäoloa kuin keskiverto yliopisto-opiskelut.
En ole nostanut opintolainaa, vaikka lainan takaisinmaksu ei sinänsä pelotakaan. Voisin jopa hyötyä nykyisillä koroilla ja tuetulla lainalla siitä, että nostaisin lainat ja laittaisin ne tuottamaan. Mutta siitä päästään siihen, että en todellakaan koe tarpeelliseksi nostaa joka viimeistä penniä mitä yhteiskunnalta saan tukina, silloin kun pystyn omalla työllä myös elättämään itseni. En elä leveää elämää, vaan aika vaatimattomasti solussa ja pienellä ruokabudjetilla. Ja pärjään hemmetin hyvin näin, loppuenlopuksi opiskelu on aika väliaikaista. Ja olen kiitollinen siitä, että saan laadukkaan koulutukseni ilmaiseksi, monessa maassa olisin opiskeluni jälkeen melkoisen syvissä veloissa, joita sitten saisi ekoista palkoista alkaa maksamaan.
Se kummastuttaa, miten jotkut opiskelukaverit elävät yksin kaksiossa, nostaen täydet tuet ja lainat ja sitten käyvät näillä rahoilla lomamatkoilla yms.
Ymmärrän, että opiskelijoilla on niin monenlaisia tilanteita ja jotkut todellakin kaipaisivat enemmän tukea, kuin mitä nykyisin on saatavilla. Mutta monelle olisi hyvästä kyllä pieni reality-check. Kuinka paljon yhteiskunnan on oikeasti maksettava ja tarjottava siitä hyvästä, että opiskelet kerryttääksesi omia tietoja, taitoja ja parannat omaa yhteiskunnallista sekä taloudellista asemaasi (useinmiten ainakin opsikelulla pyritään tähän).
Vierailija kirjoitti:
Opintorahalla + asumislisällä pystyy asumaan solussa ja ostamaan edullista ruokaa. Opintolainaa ei ole pakko ottaa pystyäkseen elämään inhimillistä elämää. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa kaikille ruoka ja asuminen, EI maksaa kalliita harrastuksia ja biletystä.
Lisäksi kesällä monilla on kesätyö ja osa tekee töitä opintojen ohessa. Työstä saatavilla tuloilla on sitten mahdollista nostaa elintasoaan (tai toki osa onnekkaista saa vanhemmilta rahaa). Mutta vaikka ei töitä saisi, tuet riittää peruselämiseen.
Minä, itsekin siis opiskelija, olen todella kiitollinen näistä tuista ja ilmaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Hienoa että löytyy selkärangan omaavia opiskelijoita!
Muistelen juuri opiskeluaikaani ja silloinkin nämä asiat olivat tapetilla. Järjestelmää muutettiin juurikin ja kaikki oli olevinaan huonosti.
Suurimmat itkijät olivat niitä, jotka halusivat asua soluasuntojen sijaan uusissa yksiöissä tai jopa kaksioissa. Muita rahareikiä olivat laskettelumatkat, vaihto-oppilasvuodet, auto, juhliminen, vaatteet, huonekalut jne. Ylioppilaskunnan aktiivit valittivat koko ajan valtiovallan kitsaudesta ja eivät kertaakaan kehoittaneet jäsenistöä säästeliäämpään elämään. Osalle vanhemmat maksoivat kaiken, osalle (minulle) ei mitään.
Miksi opiskelijan täytyisi saada harrastaa kalliisti? Miksi opiskelijan täytyy asua kalliilla paikalla? Matkustaminen julkisilla tulee halvemmaksi. Miksi opiskelijan pitää pystyä matkustamaan ulkomaille? Maailman avartamisen pystyy tekemään muillakin tavoin. Kuinka paljon hyväosaisten ja avarakatseisten länsimaisten tapaaminen antaa uutta? Lähtekääpä vaikka vuodeksi kriisinhallintatehtäviin. Matkailua josta saa rahaa, kokemuksia ja näkemyksen maailman todellisesta tilasta.
Miksi elämäntapatyöttömien asumista yksiöissä tuetaan runsaskätisesti, mutta opiskelijan täytyy tyytyä soluun?
Miksi opiskelijan täytyy ottaa lainaa tullakseen toimeen ja työttömän ei?
Miksi opiskelijalta voidaan periä tukia takaisin, mutta työttömältä ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintorahalla + asumislisällä pystyy asumaan solussa ja ostamaan edullista ruokaa. Opintolainaa ei ole pakko ottaa pystyäkseen elämään inhimillistä elämää. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa kaikille ruoka ja asuminen, EI maksaa kalliita harrastuksia ja biletystä.
Lisäksi kesällä monilla on kesätyö ja osa tekee töitä opintojen ohessa. Työstä saatavilla tuloilla on sitten mahdollista nostaa elintasoaan (tai toki osa onnekkaista saa vanhemmilta rahaa). Mutta vaikka ei töitä saisi, tuet riittää peruselämiseen.
Minä, itsekin siis opiskelija, olen todella kiitollinen näistä tuista ja ilmaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Hyvin toimii myös perheellisellä aikuisopiskelijalla, vai mitä?
No ainakin aviopuolisot ovat lain mukaan elatusvelvollisia toisiinsa nähden niin että perheellinen aikuisopiskelija on tältä osin turvattu ainakin jos on naimisissa ja jos puoliso on töissä, eli katto pään päälle ja ruokaa on puolison järjestettävä eikä lainalla tarvitse elää.
Ainahan tällä palstalla kerrotaan miten puolison ei tarvitse maksaa toiselle mitään ja kaikki pitää maksaa puoliksi. Lompakkoloisesta pitää ottaa avioero eikä toisesta saa hyötyä mitenkään taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi elämäntapatyöttömien asumista yksiöissä tuetaan runsaskätisesti, mutta opiskelijan täytyy tyytyä soluun?
Miksi opiskelijan täytyy ottaa lainaa tullakseen toimeen ja työttömän ei?
Miksi opiskelijalta voidaan periä tukia takaisin, mutta työttömältä ei?
Ensimmäinen pointti on täysin validi. Ja oikeastaan kysymys on, mitä on se asumisentaso mitä ihminen voi olettaa saavansa jos ei itse maksaa siitä (eli mihin tuli pitää riittää).
Laina asia on pikkasen eri asia. Siinä voidaan nähdä että opiskelu on suunniteltu investointi tulevaisuuteen ja sille on annettu alkamispäivämäärä ja loppumispäivämäärä. Tämän jälkeen investointi alkaa maksaa itsensä takaisin. Se mitä on elämätapatyöttömälle se oikea tukitaso on erillinen ja loputon keskustelu.
Eikö kaikilta voidaan periä tukia takaisin jos se on maksettu väärien tietojen perustella?
Vierailija kirjoitti:
Miksi elämäntapatyöttömien asumista yksiöissä tuetaan runsaskätisesti, mutta opiskelijan täytyy tyytyä soluun?
Miksi opiskelijan täytyy ottaa lainaa tullakseen toimeen ja työttömän ei?
Miksi opiskelijalta voidaan periä tukia takaisin, mutta työttömältä ei?
Yleistän nyt melko rankasti mutta....
Todelliset elämäntapatyöttömät ovat yleensä melkoisen raukkoja, enkä tarkoita tätä ilkeällä tavalla. Heillä on todennäköisesti ollut rankkoja kokemuksia, ehkä heidän itsetuntoa ja kasvua ei ole tarpeeksi tuettu, jotta kokisivat voivansa saavuttaa jotain enemmän. Eikö sinua ole opetettu, että etenkin haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä pitäisi pitää huolta? Opiskelijat taas tekevät aktiivisesti työtä itsensä kehittämiseksi ja oman menestyksensä eteen. Siitä syystä opiskelija ei yleensä ole samalla tavalla heikko-osainen kuin pitkäaikaistyötön saatika oikea elämäntapatyötön.
Elämäntapatyötön ei voi ottaa lainaa, koska hänellä ei ole mahdollisuuksia maksaa lainaa koskaan takaisin. Vai mitä oikeen meinaat, laitetaanko pitkäaikaistyöttömät vaan ottamaan loputtomasti vastikkeetonta lainaa? Heh, aivan tälläista 'lainaa' kutsutaan avustukseksi. Opiskelijat taas tähtäävät valmistumisen jälkeen palkkatöihin ja kerryttämään omaisuutta. Siksi suurin osa opiskelijoista voi maksaa lainan joskus takaisin.
Viimeiseen en osaa vastata, koska en ole perillä työttömien tukijärjestelyistä. Uskoisin kuitenkin, että jos joku nostaa työttömyyskorvausta ja samalla tienaa rahaa jotkakin kautta tuet peritään takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi elämäntapatyöttömien asumista yksiöissä tuetaan runsaskätisesti, mutta opiskelijan täytyy tyytyä soluun?
Miksi opiskelijan täytyy ottaa lainaa tullakseen toimeen ja työttömän ei?
Miksi opiskelijalta voidaan periä tukia takaisin, mutta työttömältä ei?Yleistän nyt melko rankasti mutta....
Todelliset elämäntapatyöttömät ovat yleensä melkoisen raukkoja, enkä tarkoita tätä ilkeällä tavalla. Heillä on todennäköisesti ollut rankkoja kokemuksia, ehkä heidän itsetuntoa ja kasvua ei ole tarpeeksi tuettu, jotta kokisivat voivansa saavuttaa jotain enemmän. Eikö sinua ole opetettu, että etenkin haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä pitäisi pitää huolta? Opiskelijat taas tekevät aktiivisesti työtä itsensä kehittämiseksi ja oman menestyksensä eteen. Siitä syystä opiskelija ei yleensä ole samalla tavalla heikko-osainen kuin pitkäaikaistyötön saatika oikea elämäntapatyötön.
Elämäntapatyötön ei voi ottaa lainaa, koska hänellä ei ole mahdollisuuksia maksaa lainaa koskaan takaisin. Vai mitä oikeen meinaat, laitetaanko pitkäaikaistyöttömät vaan ottamaan loputtomasti vastikkeetonta lainaa? Heh, aivan tälläista 'lainaa' kutsutaan avustukseksi. Opiskelijat taas tähtäävät valmistumisen jälkeen palkkatöihin ja kerryttämään omaisuutta. Siksi suurin osa opiskelijoista voi maksaa lainan joskus takaisin.
Viimeiseen en osaa vastata, koska en ole perillä työttömien tukijärjestelyistä. Uskoisin kuitenkin, että jos joku nostaa työttömyyskorvausta ja samalla tienaa rahaa jotkakin kautta tuet peritään takaisin?
Monilla ihmisillä on koviakin vastoisinkäymisiä, mutta toiset taistelevat ja yrittävät itse edes jotakin läpi vaikeidenkin aikojen, toiset luovuttavat ja heittäytyvät toisten elätettäviksi.
Tekis mieli ihan Sipilälle haistattaakseen lähteä ulkomaille asumaan ja töihin, kun valmistun juristiksi. Minä en ole sinun juristisi. Mä en voi edes fuksiviikolla osallistua täysin niihin tutustumisohjelmiin, kun ei ole varaa maksaa kyytejä kotiin klo 10 jälkeen jolloin menee viimeinen bussi. Eikä todellakaan ole rahaa tai halua lähteä baariin.
Vierailija kirjoitti:
Tekis mieli ihan Sipilälle haistattaakseen lähteä ulkomaille asumaan ja töihin, kun valmistun juristiksi. Minä en ole sinun juristisi. Mä en voi edes fuksiviikolla osallistua täysin niihin tutustumisohjelmiin, kun ei ole varaa maksaa kyytejä kotiin klo 10 jälkeen jolloin menee viimeinen bussi. Eikä todellakaan ole rahaa tai halua lähteä baariin.
Tsemppiä opinnoissa. Mutta muista myös että monissa muissa maissa, sinulla tuskin olisi ollut varaa maksaa yliopistojen lukukausimaksuja päästäkseen opiskelemaan juristiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi elämäntapatyöttömien asumista yksiöissä tuetaan runsaskätisesti, mutta opiskelijan täytyy tyytyä soluun?
Miksi opiskelijan täytyy ottaa lainaa tullakseen toimeen ja työttömän ei?
Miksi opiskelijalta voidaan periä tukia takaisin, mutta työttömältä ei?Yleistän nyt melko rankasti mutta....
Todelliset elämäntapatyöttömät ovat yleensä melkoisen raukkoja, enkä tarkoita tätä ilkeällä tavalla. Heillä on todennäköisesti ollut rankkoja kokemuksia, ehkä heidän itsetuntoa ja kasvua ei ole tarpeeksi tuettu, jotta kokisivat voivansa saavuttaa jotain enemmän. Eikö sinua ole opetettu, että etenkin haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä pitäisi pitää huolta? Opiskelijat taas tekevät aktiivisesti työtä itsensä kehittämiseksi ja oman menestyksensä eteen. Siitä syystä opiskelija ei yleensä ole samalla tavalla heikko-osainen kuin pitkäaikaistyötön saatika oikea elämäntapatyötön.
Elämäntapatyötön ei voi ottaa lainaa, koska hänellä ei ole mahdollisuuksia maksaa lainaa koskaan takaisin. Vai mitä oikeen meinaat, laitetaanko pitkäaikaistyöttömät vaan ottamaan loputtomasti vastikkeetonta lainaa? Heh, aivan tälläista 'lainaa' kutsutaan avustukseksi. Opiskelijat taas tähtäävät valmistumisen jälkeen palkkatöihin ja kerryttämään omaisuutta. Siksi suurin osa opiskelijoista voi maksaa lainan joskus takaisin.
Viimeiseen en osaa vastata, koska en ole perillä työttömien tukijärjestelyistä. Uskoisin kuitenkin, että jos joku nostaa työttömyyskorvausta ja samalla tienaa rahaa jotkakin kautta tuet peritään takaisin?
Monilla ihmisillä on koviakin vastoisinkäymisiä, mutta toiset taistelevat ja yrittävät itse edes jotakin läpi vaikeidenkin aikojen, toiset luovuttavat ja heittäytyvät toisten elätettäviksi.
Ihmisillä on erilaisia henkisiä valmiuksia. On kunnioitettavaa, jos joku pärjää vaikeista kokemuksista huolimatta elämässä. Mutta jos jollain toisella ei näitä valmiuksia ole vaan luovuttaa, ei se oikeuta kohtelemaan ketään kuin roskaa. Pysyn edelleen kannassani siitä, että lähtökohtaisesti opiskelijat eivät mielestäni ole heikko-osaisia, koska heillä on kykyjä ja voimavaroja tehdä töitä oman elämänsä eteen. Opiskelujen ajan saattaa olla tiukkaakin rahasta, mutta sitten yleensä siirrytään elämässä eteenpäin ja aletaan nauttimaan oman työnhedelmistä eli koulutuksen tuomasta arvostuksesta ja yleensä paremmasta palkkatasosta, kuin ennen kouluttautumista. Kaikki eivät tähän pysty ja ansaitsevat siksi tukensa "tekemättä mitään" koska ei heitä voida jättää täysin heitteillekkään vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintorahalla + asumislisällä pystyy asumaan solussa ja ostamaan edullista ruokaa. Opintolainaa ei ole pakko ottaa pystyäkseen elämään inhimillistä elämää. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa kaikille ruoka ja asuminen, EI maksaa kalliita harrastuksia ja biletystä.
Lisäksi kesällä monilla on kesätyö ja osa tekee töitä opintojen ohessa. Työstä saatavilla tuloilla on sitten mahdollista nostaa elintasoaan (tai toki osa onnekkaista saa vanhemmilta rahaa). Mutta vaikka ei töitä saisi, tuet riittää peruselämiseen.
Minä, itsekin siis opiskelija, olen todella kiitollinen näistä tuista ja ilmaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Hyvin toimii myös perheellisellä aikuisopiskelijalla, vai mitä?
No ainakin aviopuolisot ovat lain mukaan elatusvelvollisia toisiinsa nähden niin että perheellinen aikuisopiskelija on tältä osin turvattu ainakin jos on naimisissa ja jos puoliso on töissä, eli katto pään päälle ja ruokaa on puolison järjestettävä eikä lainalla tarvitse elää.
Ainahan tällä palstalla kerrotaan miten puolison ei tarvitse maksaa toiselle mitään ja kaikki pitää maksaa puoliksi. Lompakkoloisesta pitää ottaa avioero eikä toisesta saa hyötyä mitenkään taloudellisesti.
No Suomen lain mukaan täällä eletään, en nyt näkisi että jos työssä käyvä puoliso kustantaa katon aviopuolisonsa pään päälle ja maksaa ruuat eli yhdessä asutaan ja asumisen maksaa se kenellä siihen on rahaa ja yhdessä tehdystä perheen ruuasta ei maksa se kenellä ei ole rahaa niin olisi varsinaisesti lompakkoloinen. Eri asia on sitten tietysti jos ihan jokaiset kaikki muutkin kulut maksaa yksin se työssä käyvä. Vaatteet alkavat olla siinä rajoilla, jos ne katsotaan elatusvelvollisuuden piiriin niin sitten maksaja saa tietysti ostaa ne vaatteet mitkä katsoo riittävän hyviksi eli ei tarvitse olla mitään merkkivaatteita yms.
Avioero sitten on vaihtoehtona jos ei halua lain mukaista elatusvelvollisuuttaan täyttää.
avioliittolaista:
"Puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Heidän tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi. Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.
Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.
Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.
Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorittaminen lakkaa päätöksessä asetetun määräajan kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa suoritettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen aihetta.
Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintorahalla + asumislisällä pystyy asumaan solussa ja ostamaan edullista ruokaa. Opintolainaa ei ole pakko ottaa pystyäkseen elämään inhimillistä elämää. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa kaikille ruoka ja asuminen, EI maksaa kalliita harrastuksia ja biletystä.
Lisäksi kesällä monilla on kesätyö ja osa tekee töitä opintojen ohessa. Työstä saatavilla tuloilla on sitten mahdollista nostaa elintasoaan (tai toki osa onnekkaista saa vanhemmilta rahaa). Mutta vaikka ei töitä saisi, tuet riittää peruselämiseen.
Minä, itsekin siis opiskelija, olen todella kiitollinen näistä tuista ja ilmaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Hyvin toimii myös perheellisellä aikuisopiskelijalla, vai mitä?
No ainakin aviopuolisot ovat lain mukaan elatusvelvollisia toisiinsa nähden niin että perheellinen aikuisopiskelija on tältä osin turvattu ainakin jos on naimisissa ja jos puoliso on töissä, eli katto pään päälle ja ruokaa on puolison järjestettävä eikä lainalla tarvitse elää.
- Kyllä se nykyään on niin, että jokainen maksaa omat menonsa ja avioehdot on allekirjoitettu. Minäkin joudun ottamaan opintolainaa ja etsimään pientä osa-aikatyötä maksaakseni menot siinä missä joku toinenkin, vaikka naimisissa olen. - Ei puoliso tänä päivänä ole elatusvelvollinen. Jos en selviydy taloudellisesti, edessä on avioero ja siirtyminen valtion luukulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintorahalla + asumislisällä pystyy asumaan solussa ja ostamaan edullista ruokaa. Opintolainaa ei ole pakko ottaa pystyäkseen elämään inhimillistä elämää. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa kaikille ruoka ja asuminen, EI maksaa kalliita harrastuksia ja biletystä.
Lisäksi kesällä monilla on kesätyö ja osa tekee töitä opintojen ohessa. Työstä saatavilla tuloilla on sitten mahdollista nostaa elintasoaan (tai toki osa onnekkaista saa vanhemmilta rahaa). Mutta vaikka ei töitä saisi, tuet riittää peruselämiseen.
Minä, itsekin siis opiskelija, olen todella kiitollinen näistä tuista ja ilmaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Hyvin toimii myös perheellisellä aikuisopiskelijalla, vai mitä?
No ainakin aviopuolisot ovat lain mukaan elatusvelvollisia toisiinsa nähden niin että perheellinen aikuisopiskelija on tältä osin turvattu ainakin jos on naimisissa ja jos puoliso on töissä, eli katto pään päälle ja ruokaa on puolison järjestettävä eikä lainalla tarvitse elää.
- Kyllä se nykyään on niin, että jokainen maksaa omat menonsa ja avioehdot on allekirjoitettu. Minäkin joudun ottamaan opintolainaa ja etsimään pientä osa-aikatyötä maksaakseni menot siinä missä joku toinenkin, vaikka naimisissa olen. - Ei puoliso tänä päivänä ole elatusvelvollinen. Jos en selviydy taloudellisesti, edessä on avioero ja siirtyminen valtion luukulle.
Avioehto astuu voimaan vasta avioliiton päättyessä joko kuolemaan tai jos puolisot tuomitaan avioeroon. Edelleen tänäpäivänäkin ovat avioliittolain mukaan puolisot elatusvelvollisia toisiinsa nähden siinä missä vanhemmat ovat elatusvelvollisia lapsiinsa nähden, tarkasta Suomen avioliitolaista vaikka. Asiaa vain ei usein kaikki tiedä tai muista vaikka se kerrotaan monissa avioliitosta kertovissa esitteissäkin, joita ainakin seurakunta antaa mukaan kun hakee avioliiton esteiden tutkimista, mikä myös lain mukaan täytyy tehdä, muuten ei voida vihkiä avioliittoon.
Tuo on erittäin harvinaista ja käytännössä lain kuollut kirjain että erotilanteessa jäisi toinen puoliso edelleen elatusvelvolliseksi, mutta sekin on mahdollista tuomioistuimen päätöksellä jos toinen puoliso sitä hakee. Lasten elatuksesta on säädetty oma lakinsa erikseen.
Jos et halua että puoliso sinua elättää niin ei sitä pakko ole ottaa vastaan tai vaatia, mutta oikeus siihen sinulla lain mukaan on. Jos se johtaa eroon sitten niin tietysti jos haluaa puolisonsa pitää niin kannattaa jättää vaatimatta.
Ei meillä ainakaan ollut mitään avioehtoa ja sainkin vaimon hakiessa avioeroa tasinkona vaimolta n. 20.000 euroa rahaa kun kaikki jaettiin puoliksi. Itselleni jäi omakotitalo, ex-vaimo asuu nyt keskustassa kaksiossa. Avioehtoa ei kumpikaan halunnut, koska se tuntui melkoiselle epäluottamuslauseelle ja tuntui oudolle ajatella että tehdään sellainen jos tulee ero kun ollaan juuri menossa naimisiin, ei siinä eroaminen ollut mielessä. Sittemmin vaimo halusi eron pitkäaikaisen sairauteni takia (josta olen onneksi nyt jo toipunut).
Kysymys opintolainasta!
Nyt kun me luottotiedottomatkin aletaan saamaan valtiontakauksia opintolainaan, niin onko lainan saanti VARMAA pankista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintorahalla + asumislisällä pystyy asumaan solussa ja ostamaan edullista ruokaa. Opintolainaa ei ole pakko ottaa pystyäkseen elämään inhimillistä elämää. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa kaikille ruoka ja asuminen, EI maksaa kalliita harrastuksia ja biletystä.
Lisäksi kesällä monilla on kesätyö ja osa tekee töitä opintojen ohessa. Työstä saatavilla tuloilla on sitten mahdollista nostaa elintasoaan (tai toki osa onnekkaista saa vanhemmilta rahaa). Mutta vaikka ei töitä saisi, tuet riittää peruselämiseen.
Minä, itsekin siis opiskelija, olen todella kiitollinen näistä tuista ja ilmaisesta opiskelumahdollisuudesta.
Hyvin toimii myös perheellisellä aikuisopiskelijalla, vai mitä?
No ainakin aviopuolisot ovat lain mukaan elatusvelvollisia toisiinsa nähden niin että perheellinen aikuisopiskelija on tältä osin turvattu ainakin jos on naimisissa ja jos puoliso on töissä, eli katto pään päälle ja ruokaa on puolison järjestettävä eikä lainalla tarvitse elää.
- Kyllä se nykyään on niin, että jokainen maksaa omat menonsa ja avioehdot on allekirjoitettu. Minäkin joudun ottamaan opintolainaa ja etsimään pientä osa-aikatyötä maksaakseni menot siinä missä joku toinenkin, vaikka naimisissa olen. - Ei puoliso tänä päivänä ole elatusvelvollinen. Jos en selviydy taloudellisesti, edessä on avioero ja siirtyminen valtion luukulle.
Avioehto astuu voimaan vasta avioliiton päättyessä joko kuolemaan tai jos puolisot tuomitaan avioeroon. Edelleen tänäpäivänäkin ovat avioliittolain mukaan puolisot elatusvelvollisia toisiinsa nähden siinä missä vanhemmat ovat elatusvelvollisia lapsiinsa nähden, tarkasta Suomen avioliitolaista vaikka. Asiaa vain ei usein kaikki tiedä tai muista vaikka se kerrotaan monissa avioliitosta kertovissa esitteissäkin, joita ainakin seurakunta antaa mukaan kun hakee avioliiton esteiden tutkimista, mikä myös lain mukaan täytyy tehdä, muuten ei voida vihkiä avioliittoon.
Tuo on erittäin harvinaista ja käytännössä lain kuollut kirjain että erotilanteessa jäisi toinen puoliso edelleen elatusvelvolliseksi, mutta sekin on mahdollista tuomioistuimen päätöksellä jos toinen puoliso sitä hakee. Lasten elatuksesta on säädetty oma lakinsa erikseen.
Jos et halua että puoliso sinua elättää niin ei sitä pakko ole ottaa vastaan tai vaatia, mutta oikeus siihen sinulla lain mukaan on. Jos se johtaa eroon sitten niin tietysti jos haluaa puolisonsa pitää niin kannattaa jättää vaatimatta.
- No avioehto lähinnä korostaa tilannetta nykyään. - Kaikki, mikä on minun myös on minun ja kaikki, mikä on sinun myös on sinun. Voihan sitä elatusta vaatia, mutta kuten sanoin, se johtaa avioeroon. Avioeroa voi vaatia puoliso yksinkin. Siinä on turha elatusvelvollisuuden perään toitottaa.
Lähtökohta pitkälti nykyään on se, että jokainen saa pärjätä omillaan. On sitten naimisissa, perhettä yms.
No ainakin aviopuolisot ovat lain mukaan elatusvelvollisia toisiinsa nähden niin että perheellinen aikuisopiskelija on tältä osin turvattu ainakin jos on naimisissa ja jos puoliso on töissä, eli katto pään päälle ja ruokaa on puolison järjestettävä eikä lainalla tarvitse elää.