Lue keskustelun säännöt.
Saatiin eka vauva muutama kuukausi sitten ja mun mies on alkanut vähän pelottaa mua :/
13.07.2017 |
Pari vuotta seurusteltiin ennen vauvan syntymää, suht nopea tahti sen vuoksi, että ikää molemmilla jo reilummin päälle 30 ja lapsen/lapsia toivoimme kovasti molemmat. Mies on ollut ns. unelmamieheni alusta asti, ja raskausaikaan asti ei mitään ongelmia, tai siis miehen käytös oli ihan "normaalia" aina.
Raskausaikanani mies oli minusta ihan ylikorostuneen huolehtivainen, mikä sinänsä oli tottakai ihanaa ja imartelevaa, ihan vähän vaan ärsyttävää silloin kun se meni ns. liiallisuuksiin (mies mm. toivoi kovasti - ehkä voi jopa sanoa että painosti - mua lopettamaan raskausajaksi tennisharrastukseni koska pelkäsi hyppimisen aiheuttavan keskenmenon.. Samoin seksiä ei "uskaltanut" harrastaa rv 20 eteenpäin koska pelkäsi että vauva vahingoittuu.. Nämä siis siitä huolimatta, vaikka jopa äitiysneuvolan terkka häntä asiasta valisti). Synnytys (jossa mies siis oli mukana) oli tapaus sinänsä, hän neuvoi ja moitti kätilöitä jatkuvasti, ja panikoi mulle miten vauva on varmaan nyt vaarassa kun sydänäänet kuulostaa hänestä ihan omituisilta jne...
Vauvan synnyttyä tämä kaikki on vaan pahentunut. Minä en osaa tehdä hänen mielestään mitään oikein vauvan kanssa, minusta hän on aivan naurettavuuteen asti ylihuolehtivainen. Näkee vaaroja ja pöpöjä joka paikassa, tarkastaa vauvan n. 10-15 min välein ettei se vaan kätkytkuole, joka itkusta on soittamassa päivystykseen suunnilleen, vieraita ei halua meille ettei ne levitä pöpöjä, mun pitää pestä käsiä koko ajan (ja pesee itsekin), jne jne.
Viimeiset viikot mies on nukkunut tosi vähän, siis valvoo silloinkin vaikka vauva nukkuu. Ja alkanut puhua vähän outoja (?) , esim että hänestä meidän pitäisi vaihtaa neuvolan terkkaa ja mieluummin koko neuvolaa, koska on pohtinut, ettei ne välttämättä "aidosti ajattele vauvan etua".
Vauva on ihan normaali perusterve vauva, syö ja nukkuu hyvin, itkee vähän, ja vauva-arki on ollut helpompaa kuin etukäteen ajattelin, mutta tuo miehen käytös on ahdistavaa. Mulle on alkanut tulla jopa ajatuksia, voisiko kyse olla jostain mielenterveysongelmasta?
Nyt jälkikäteen kun olen ajatellut, mies ei ole juurikaan puhunut menneisyydestään mitään, hänellä ei ole paljoa ystäviä ainakaan pitkältä ajalta ja lapsuusperheeseensä ei ole missään yhteydessä (isä on kuulemma kuollut, äiti ja sisar "vaikeita" ).
Miltä tämä teistä kuulostaa? Olenko minä nyt se vainoharhainen, vai onko tuo miehen käytös oikeasti outoa muidenkin kuin mun mielestä?
Kommentit (185)
Pakko-oirenen häiriö eli ocd. Stressi ja isot elämäntilanteet pahentaa oireita. Kannattaa mennä ajoissa lääkärin puheille. Meillä meni monta vuotta ennenkuin paheni niin pahaksi,
että ei mies päässyt kotoa oikein lähtemään millään kun talo saattaa palaa ja ovi jäädä auki yms. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti saatte ajoissa hyvää apua. Meillä 2 vuotta terapiaa takana ja rupeaa taas elämä voittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit ap myös itse soittaa neuvolaan ja/tai sosiaalipuolelle ja kertoa perheesi tilanteen. En tiedä saako neuvolasta jotain extroaikoja, mutta jos olet tykännyt neuvolan terveydenhoitajasta itse, niin yritä saada pika-aika hänelle ja kerro kuinka huolissaan olet perheenne tilanteesta.
Apua. Aivan kuin oma mies vuosi sitten kun esikoinen syntyi.
Mies kävi psykoosin rajamailla, ei nukkunut, keksi ihme sääntöjä, joita tuli noudattaa vauvan kanssa. Nämä säännöt muuttuivat vain tiukemmiksi ja oudoimmiksi koko ajan. Hän ajatteli, että jos hän saa kirjoitettua täydellisen ohjekirjan aivan jokaista tilannetta varten, niin ohjeita noudattamalla hän ei voi tehdä mitään väärin ja lapsesta kasvaa täydellinen. Hän ihannoi lentäjiä ja heidän check-listejä, ja näitä check-listejä ja "vianmäärityskaavioita" ilmaantui koko ajan.
Mutta kun vauva ei ole kone!
Tätä mies ei suostunut ymmärtämään, vaan jos vauva itki, niin se oli kipeä tai viallinen. Tunneälyä miehellä ei ollut tippaakaan. Lohduttaminen sylissä oli täysin vieras konsepti. Yritin näyttää hänelle, miten vauvaa halataan - mies keskittyi opettelemaan missä kulmassa pidin käsiä ja sormia.
Olen herännyt ymmärtämään, että mies on TODELLA epävarma itsestään. Hän ei yksityisessä elämässä tai töissä tahdo tehdä yhtään mitään sellaista, joka vaatii omaa arviointia tai harkintakykyä. Hän tahtoo vain noudattaa ohjeita, koska silloin "hän ei voi tehdä väärin". Henkilökohtainen moka on hänelle niin iso asia, että pelkään hänen tekevän itsemurhan jos häntä joskus syytetään jostain. Hänelle on hyvin tärkeää, että voi syyttää muita (minua) tai ohjeita jos jokin asia ei mennyt täydellisesti.
Luulen, että malli on opittu lapsuudenkodista. Pienestäkin kömpelyydestä sätitään leikkisään sävyyn, mutta aivan koko ajan. Haukutaan mokaajaa. Lisäksi äitinsä on jotenkin hyvin etäinen. Hän puhuu miehen lapsuusajasta jotenkin kuin äiti itse olisi vain ollut ulkopuolinen tarkkailija. Mies on halannut isäänsä kerran - meidän häissä.
Yhteenvetona siis: taustalla on todennäköisesti sokki uudesta elämäntilanteesta, epävarmuus omista kyvyistä, pelko siitä, että oma osaamattomuus vahingoittaa vauvaa.
Meillä tilanne on purkautumassa oikein kivasti. Mies opettelee tunneälyä, osaa lohdutta, seuraa esimerkkiäni, alkaa ymmärtää, että vauvat elävät eri vaiheita, eikä mihinkään tilanteeseen ole patenttiratkaisua. Hän on nyt jäämässä pitkälle vanhempainvapaalle taaperon kanssa ja toivon, että hän sinä aikana oppii rentoutumaan roolissaan isänä.
Lääkäriin. Jokin mielenterveysongelma tuo on.
Ajoissa apua kirjoitti:
Pakko-oirenen häiriö eli ocd. Stressi ja isot elämäntilanteet pahentaa oireita. Kannattaa mennä ajoissa lääkärin puheille. Meillä meni monta vuotta ennenkuin paheni niin pahaksi,
että ei mies päässyt kotoa oikein lähtemään millään kun talo saattaa palaa ja ovi jäädä auki yms. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti saatte ajoissa hyvää apua. Meillä 2 vuotta terapiaa takana ja rupeaa taas elämä voittamaan.
Ikävä olla ilonpilaaja mutta olette väärässä. Ajatukset että neuvolan terkkari haluaa vahingoittaa lasta ovat paranoidinen psykoosi. Juuri näistä tulevat ne lehtijutut mies tappoi vaimonsa ja lapsensa. Ikävä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka kirjoittaisi itse omasta esikoisestaan "eka vauva"?
...normaalisti pikkuvauvasta puheen ollen äiti ei sano että muutaman kuukauden ikäinen, saati että eka vauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unettomuus ja tuolllaiset harhaiset ajatukset voivat sopia psykoottiseksi oireiluksi. Miehen kannattaisi äkkiä hakeutua mielenterveyspuolelle arvioon ennen kuin vaipuu täysin psykoosiin.
Jatkuva käsien pesu ainoana oireena selittyisi pakko-oireisella häiriöllä mutta yhdistettynä kaikkeen muuhun mistä apua kertoi vaikuttaa ennemmin psykoottiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajoissa apua kirjoitti:
Pakko-oirenen häiriö eli ocd. Stressi ja isot elämäntilanteet pahentaa oireita. Kannattaa mennä ajoissa lääkärin puheille. Meillä meni monta vuotta ennenkuin paheni niin pahaksi,
että ei mies päässyt kotoa oikein lähtemään millään kun talo saattaa palaa ja ovi jäädä auki yms. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti saatte ajoissa hyvää apua. Meillä 2 vuotta terapiaa takana ja rupeaa taas elämä voittamaan.Ikävä olla ilonpilaaja mutta olette väärässä. Ajatukset että neuvolan terkkari haluaa vahingoittaa lasta ovat paranoidinen psykoosi. Juuri näistä tulevat ne lehtijutut mies tappoi vaimonsa ja lapsensa. Ikävä kyllä.
Antaa lääkärin tehdä diagnoosit. Kyllä pakkoajatuksiin voi kuulua myös todella villejä ajatuksia ja erikoisia ajatuksen kulkuja. Mutta koska kukaan meistä ei pysty varmasti sanomaan, että on kyse pakko-oireista vai psykoosista vai molemmista (toki voi olla molemapiakin ja tuo unen vähyys huolestuttaa) niin mies pitää saada lääkäriin. Ap:n on nyt pakko toimia jotenkin, että vauva pysyy turvassa! Kukaan ei pysy terveenä jos ei nuku.
Vierailija kirjoitti:
Kuka kirjoittaisi itse omasta esikoisestaan "eka vauva"?
Ihminen, jolle se on ensimmäinen lapsi. Mahdollisesti toivoo lisääkin. Muistan itse käyttäneeni esikoinen, ensimmäinen -ilmaisuja, kun kysyttiin, onko muita lapsia. Lisää tulikin sitten aikanaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoissa apua kirjoitti:
Pakko-oirenen häiriö eli ocd. Stressi ja isot elämäntilanteet pahentaa oireita. Kannattaa mennä ajoissa lääkärin puheille. Meillä meni monta vuotta ennenkuin paheni niin pahaksi,
että ei mies päässyt kotoa oikein lähtemään millään kun talo saattaa palaa ja ovi jäädä auki yms. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti saatte ajoissa hyvää apua. Meillä 2 vuotta terapiaa takana ja rupeaa taas elämä voittamaan.Ikävä olla ilonpilaaja mutta olette väärässä. Ajatukset että neuvolan terkkari haluaa vahingoittaa lasta ovat paranoidinen psykoosi. Juuri näistä tulevat ne lehtijutut mies tappoi vaimonsa ja lapsensa. Ikävä kyllä.
Antaa lääkärin tehdä diagnoosit. Kyllä pakkoajatuksiin voi kuulua myös todella villejä ajatuksia ja erikoisia ajatuksen kulkuja. Mutta koska kukaan meistä ei pysty varmasti sanomaan, että on kyse pakko-oireista vai psykoosista vai molemmista (toki voi olla molemapiakin ja tuo unen vähyys huolestuttaa) niin mies pitää saada lääkäriin. Ap:n on nyt pakko toimia jotenkin, että vauva pysyy turvassa! Kukaan ei pysy terveenä jos ei nuku.
Niin olenkin vain mielisairaalan psykologi niin en varmaan tiedä näistä mitään. :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa mielenkiintoinen juttu..tunnistan ap:n miehestä itseni. Olen nainen. Koko raskaus meni huolehtiessa (oikeastaan kaksi raskautta). Pelkäsin koko ajan aiheuttavani jotain sisälläni kasvavalle sikiölle. Mieheni oli aika rasittunut, kun mikään järkipuhe tai todennäköisyyksien esittäminen ei auttanut.
Vauva-aikoina tarkistelin hengittääkö lapsi päiväunillaan. En voinut itse nukahtaa päivisin tästä syystä. Olen ollut tarkka hygieniasta ja käsiä on pesty aika paljon..
En ole tätä hetkeä ennen tajunnut, että tällainen on epänormaalia. Nyt sen näen.
Lapseni ovat jo teinejä ja uhkakuvat ovat muuttuneet erilaisiksi. Onneksi olen aloittamassa psykoterapian lähiviikkoina. Syynä paniikkioireita..
No, psykoosiin en ole ikinä mennyt ja kumma kyllä lapseni ovat ihan tolkuiksi kasvaneet... toki tälläon ollut varmasti paljon vaikutuksia heihin. Minulle on täysi mysteeri miksi minusta tuli näin neuroottinen lasten myötä. Olin ennen lapsia aika rento tyyppi enkä vältellyt pöpöjä tai pelännyt sairauksia tms. Olen kasvanut ydinperheessä ja olettanut varhaislapsuuteni olleen turvallinen.. Äitini pn huolehtivainen ja läheinen edelleen. Isäni tunnevammainen, mutta auttavainen.
Kuulostaa, että mies voi olla oikein hyvä ihminen, mutta tarvitsee tukea isyyteensä. Enkä tarkoita, että vain sinulta, koska sinulla on muutakin vastuuta nyt.
Voisikohan neuvolasta ,psykologilta, MLL:sta tai muualta löytyä apua? Perhevalmennusta, toisten isien vertaistukea, keskusteluapua/terapiaa stressinhallintaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoissa apua kirjoitti:
Pakko-oirenen häiriö eli ocd. Stressi ja isot elämäntilanteet pahentaa oireita. Kannattaa mennä ajoissa lääkärin puheille. Meillä meni monta vuotta ennenkuin paheni niin pahaksi,
että ei mies päässyt kotoa oikein lähtemään millään kun talo saattaa palaa ja ovi jäädä auki yms. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti saatte ajoissa hyvää apua. Meillä 2 vuotta terapiaa takana ja rupeaa taas elämä voittamaan.Ikävä olla ilonpilaaja mutta olette väärässä. Ajatukset että neuvolan terkkari haluaa vahingoittaa lasta ovat paranoidinen psykoosi. Juuri näistä tulevat ne lehtijutut mies tappoi vaimonsa ja lapsensa. Ikävä kyllä.
Antaa lääkärin tehdä diagnoosit. Kyllä pakkoajatuksiin voi kuulua myös todella villejä ajatuksia ja erikoisia ajatuksen kulkuja. Mutta koska kukaan meistä ei pysty varmasti sanomaan, että on kyse pakko-oireista vai psykoosista vai molemmista (toki voi olla molemapiakin ja tuo unen vähyys huolestuttaa) niin mies pitää saada lääkäriin. Ap:n on nyt pakko toimia jotenkin, että vauva pysyy turvassa! Kukaan ei pysy terveenä jos ei nuku.
Niin olenkin vain mielisairaalan psykologi niin en varmaan tiedä näistä mitään. :-)
Vai että "mielisairaalan" psykologi. Juu, varmasti.
Onko pakko yrittää diagnosoida? Psykiatria vähemmänkin aihetta opiskellut tajuaa, ettei AP:n miehellä todellakaan ole kuvauksen perusteella OCD:ta. Elokuvissa vissiin on paljon käsiään peseviä pakko-oireisia...
t. ihan psyk. sh vaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoissa apua kirjoitti:
Pakko-oirenen häiriö eli ocd. Stressi ja isot elämäntilanteet pahentaa oireita. Kannattaa mennä ajoissa lääkärin puheille. Meillä meni monta vuotta ennenkuin paheni niin pahaksi,
että ei mies päässyt kotoa oikein lähtemään millään kun talo saattaa palaa ja ovi jäädä auki yms. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti saatte ajoissa hyvää apua. Meillä 2 vuotta terapiaa takana ja rupeaa taas elämä voittamaan.Ikävä olla ilonpilaaja mutta olette väärässä. Ajatukset että neuvolan terkkari haluaa vahingoittaa lasta ovat paranoidinen psykoosi. Juuri näistä tulevat ne lehtijutut mies tappoi vaimonsa ja lapsensa. Ikävä kyllä.
Antaa lääkärin tehdä diagnoosit. Kyllä pakkoajatuksiin voi kuulua myös todella villejä ajatuksia ja erikoisia ajatuksen kulkuja. Mutta koska kukaan meistä ei pysty varmasti sanomaan, että on kyse pakko-oireista vai psykoosista vai molemmista (toki voi olla molemapiakin ja tuo unen vähyys huolestuttaa) niin mies pitää saada lääkäriin. Ap:n on nyt pakko toimia jotenkin, että vauva pysyy turvassa! Kukaan ei pysy terveenä jos ei nuku.
Niin olenkin vain mielisairaalan psykologi niin en varmaan tiedä näistä mitään. :-)
Vai että "mielisairaalan" psykologi. Juu, varmasti.
Onko pakko yrittää diagnosoida? Psykiatria vähemmänkin aihetta opiskellut tajuaa, ettei AP:n miehellä todellakaan ole kuvauksen perusteella OCD:ta. Elokuvissa vissiin on paljon käsiään peseviä pakko-oireisia...
t. ihan psyk. sh vaan
On ehkä syynsä että rahkeesi eivät ole riittäneet pidemmälle. Nimenomaan sanoin että se ei ole pakko-oireinen häiriö terv. Psykologi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoissa apua kirjoitti:
Pakko-oirenen häiriö eli ocd. Stressi ja isot elämäntilanteet pahentaa oireita. Kannattaa mennä ajoissa lääkärin puheille. Meillä meni monta vuotta ennenkuin paheni niin pahaksi,
että ei mies päässyt kotoa oikein lähtemään millään kun talo saattaa palaa ja ovi jäädä auki yms. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti saatte ajoissa hyvää apua. Meillä 2 vuotta terapiaa takana ja rupeaa taas elämä voittamaan.Ikävä olla ilonpilaaja mutta olette väärässä. Ajatukset että neuvolan terkkari haluaa vahingoittaa lasta ovat paranoidinen psykoosi. Juuri näistä tulevat ne lehtijutut mies tappoi vaimonsa ja lapsensa. Ikävä kyllä.
Antaa lääkärin tehdä diagnoosit. Kyllä pakkoajatuksiin voi kuulua myös todella villejä ajatuksia ja erikoisia ajatuksen kulkuja. Mutta koska kukaan meistä ei pysty varmasti sanomaan, että on kyse pakko-oireista vai psykoosista vai molemmista (toki voi olla molemapiakin ja tuo unen vähyys huolestuttaa) niin mies pitää saada lääkäriin. Ap:n on nyt pakko toimia jotenkin, että vauva pysyy turvassa! Kukaan ei pysy terveenä jos ei nuku.
Niin olenkin vain mielisairaalan psykologi niin en varmaan tiedä näistä mitään. :-)
No ei ne kaikki ammattihenkilöt näitä asioita tajuakaan sillä tavalla, kuten sairaat. Itsellä on pakko-oireinen häiriö ja pahoja pakkoajatuksia. Tiedän millaisia ne ovat. Ei sitä kukaan oppikirjoista voi lukemalla täysin ymmärtää. Ja olen itse koko ajan sanonut, että psykoosin mahdollisuus toki on olemassa ja et sinä enkä minä voi sitä diagnoosia antaa tai poissulkea. Ap:n mies tarvitsee psykiatrin arviota nyt heti. Koska tosiaan, voi olla myös alkavaa psykoosia. Mutta ei tarvitse olla.
Ja en usko, että sairaalan psykologi kirjoittaa olevansa töissä "mielisairaalassa"....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoissa apua kirjoitti:
Pakko-oirenen häiriö eli ocd. Stressi ja isot elämäntilanteet pahentaa oireita. Kannattaa mennä ajoissa lääkärin puheille. Meillä meni monta vuotta ennenkuin paheni niin pahaksi,
että ei mies päässyt kotoa oikein lähtemään millään kun talo saattaa palaa ja ovi jäädä auki yms. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen, toivottavasti saatte ajoissa hyvää apua. Meillä 2 vuotta terapiaa takana ja rupeaa taas elämä voittamaan.Ikävä olla ilonpilaaja mutta olette väärässä. Ajatukset että neuvolan terkkari haluaa vahingoittaa lasta ovat paranoidinen psykoosi. Juuri näistä tulevat ne lehtijutut mies tappoi vaimonsa ja lapsensa. Ikävä kyllä.
Antaa lääkärin tehdä diagnoosit. Kyllä pakkoajatuksiin voi kuulua myös todella villejä ajatuksia ja erikoisia ajatuksen kulkuja. Mutta koska kukaan meistä ei pysty varmasti sanomaan, että on kyse pakko-oireista vai psykoosista vai molemmista (toki voi olla molemapiakin ja tuo unen vähyys huolestuttaa) niin mies pitää saada lääkäriin. Ap:n on nyt pakko toimia jotenkin, että vauva pysyy turvassa! Kukaan ei pysy terveenä jos ei nuku.
Niin olenkin vain mielisairaalan psykologi niin en varmaan tiedä näistä mitään. :-)
Vai että "mielisairaalan" psykologi. Juu, varmasti.
Onko pakko yrittää diagnosoida? Psykiatria vähemmänkin aihetta opiskellut tajuaa, ettei AP:n miehellä todellakaan ole kuvauksen perusteella OCD:ta. Elokuvissa vissiin on paljon käsiään peseviä pakko-oireisia...
t. ihan psyk. sh vaan
On ehkä syynsä että rahkeesi eivät ole riittäneet pidemmälle. Nimenomaan sanoin että se ei ole pakko-oireinen häiriö terv. Psykologi
Kaiva vaan itsellesi syvempää kuoppaa :D Nyt psykologitarinasi on vieläkin epäuskottavampi. Eikä muuten ole kyse paranoidisesta lapsentappopsykoosistakaan.
Itselläni on pakko-oireinen häiriö ja tuo ajatusmalli kuulostaa vähän siltä. Ajatukset voivat myös olla "villejä" ilman psykoottisuutta, esim pakkoajatukset saattavat olla aika erikoisia. Mutta ei voi tietenkään ulkoapäin sanoa, etteikö kyse olisi psykoottisuudesta, mutta ei tarvitse olla. Jokatapauksessa, nyt on pakko ap hakea apua! Pakko-oireisiin erikoistunut oikea psykoterapeutti tai psykiatri. Itse hoidoksi suosittelen psykoterapeutilla (ei julkisen puolen keskusteluapua vaan oikea psykoterapeutti) käymistä. Psykiatri eli lääkäri voi tulla myös kyseeseen jos alkavaa psykoottisuutta. Mutta nyt on toimittava. Tietenkään et jätä miestä, ei hän voi "tilalleen" mitään mutta hoitoon on ohjattava! Unettomuus ja on paha juttu!!
En kehoita eroon, koska ero ei ole ratkaisu ja mielestäni puolisoina ollaan myötä-ja vastoinkäymisissä. Jos kuitenkin vauvan henki tai terveys alkaa olla vaarassa, niin sinun on ap muutetava vauvan kanssa tilapäisesti pois miehen luota, esim ystävälle, sukulaisille, hotelliin. En tarkoita eroamista, vaan tilapäistä eroa, jotta vauva olisi turvassa. Mies on nyt saatava hoitoon!