Treffikumppaneiden esikarsinta ammatin perusteella

Mulla ei ole mitään väliä ammatilla.Kunhan sellainen on ja on työssäkäyvä.

En välitä ammatista yhtään. Kunhan pystyy itsensä elättämään. Mieheni ei ole käynyt peruskoulun jälkeen enää kouluja, mutta on ihan ok hyvä palkkaisessa työssä. Itse kävin lukion ja yliopiston.

Minä haen koulutettua kumppania, joten tulen karsineeksi sellaiset, joiden ammatti ei vaadi pitkää koulutusta. Varmaan tähän menisivät kuljettajat, asentajat, varastomiehet, palomiehet, kirvesmiehet ym.

Tunnen monia hyviä tyyppejä näistä ammateista, mutta meillä ei olisi riittävästi yhteistä parisuhteeksi asti. Tutkani näyttää usein osuvan insinööreihin ja arkkitehteihin.

Mulle ei humanisteja eikä amispölöjä (amk lasketaan näihin tietysti). Sen sijaan ulkonäön (pituus, paino, naama, tissien koko jne.) puolesta mulla ei ole juurikaan kriteereitä

Vierailija kirjoitti:

Minä haen koulutettua kumppania, joten tulen karsineeksi sellaiset, joiden ammatti ei vaadi pitkää koulutusta. Varmaan tähän menisivät kuljettajat, asentajat, varastomiehet, palomiehet, kirvesmiehet ym.

Tunnen monia hyviä tyyppejä näistä ammateista, mutta meillä ei olisi riittävästi yhteistä parisuhteeksi asti. Tutkani näyttää usein osuvan insinööreihin ja arkkitehteihin.

Rahatutkasi aina sattumalta osuu insinööreihin ja arkkitehteihin, ei olisi uskonut!

Vierailija kirjoitti:

Toisessa ketjussa joku nainen kysyi, mitä mieltä miehet ovat siitä, että naisella on ammattina sairaanhoitaja, ensihoitaja tai terveydenhoitaja.

Minun on vaikea kuvitella, että seurustelisin noiden ammattien edustajien kanssa, niin tärkeitä ja tarpeellisia kuin ne ovatkin.

Kaikki useamman kerran deittailemani naiset ovat olleet taiteilijoita, tutkijoita, kääntäjiä, opettajia, freelancereita tai kulttuurialalla töissä. Oma naismakuni suosii älykkäitä, sivistyneitä, boheemeja ja luovia naisia, joita ei kiinnosta perhe-elämä tai muu keskiluokkainen hapatus. Vuorotyöläisen kanssa deittailu ei myöskään pidemmän päälle toimisi.

En ole ehdottomasti hoitajan tapailua vastaan, mutta ihan selvää on, että hyvin pieni osuus hoitoalalla työskentelevistä sopii minulle kumppaniksi, kun taas vaikka muusikoista minulle sopii huomattavan suuri osuus. Tinderissä svaippasin kaikki hoitajat suosiolla vasemmalle, koska minulla ei ole aikaa etsiä neulaa heinäsuovasta.

Minkä ammattien perusteella sinä esikarsit treffikumppaneita tai mitkä ammatit saavat sinut muuten epäilemään, ettei tämä tyyppi välttämättä ole sinulle sopiva?

Ai vitsi. Kuulostat ihan täydelliseltä mieheltä! Olen ajatellut, että niin monen miehen ihanne on juuri joku sisar hento valkoinen ja naisen älykkyys, boheemius, vapauden ja matkustelun kaipuu ovat vain miinus puolia. Itse en myöskään halua elämältäni vain perhettä, omakotitaloa, koiraa ja autoa. Vapaus, matkustelu, uudet kokemukset kiehtovat enemmän. Kiva kuulla, että näin ajattelevia miehiäkin näköjään löytyy. Kiitos tästä tiedosta!

Enpä ole ajatellut ketään karsia treffilistalta ammatin vuoksi. En ole ajatellut, että ammattiin liittyvät stereotypiat olisivat kovin vahvoja todellisuudessa.

Mutta jos ammattiin perustuvaa karsintaa pitäisi tehdä niin minulta karsiutuisi varmaan ainakin poliisit, veturinkuljettajat, yrittäjät, useimmat papit ja suurin osa insinööreistä.

Kokemusten perusteella karttaisin insinöörejä. Myös myynnin ammattilaiset skippaisin.

Mietin ensin, että "kunhan ei työtön ole" mutta..

nämä ei kuulosta hyvältä: bussikuski, taksikuski, raksamies. - ekat noista vuorotyötä ja nuo ei vaadi koulutusta. Toki nykymaailmassa mahdollista, että on koulutus, ja ei tee sitä vastaavaa työtä (itselläkin näin).

Sit myyntiedustaja, juristi, myyntipäällikkö, analyytikko - tehtävät joihin liittyy kaupallisuus vahvasti tai koulutus juristi tai KTM, koen nuo alat itselleni konservatiivisiksi ja että arvomme ovat mahdollisesti erilaiset. Myös pertti perusinsinööri voi kuulua tuohon joukkoon, jonka koen itselleni materiaan ja rahaan keskittyväksi tylsäksi keskiluokaksi.

 Hankaluus on se, että minusta kaikki duunarit eivät automaattisesti ole epäkiinnostavia tai korkeakoulutetut (joihin itse kuulun) taas kiinnostavia. Edellinen ex oli duunari ja meillä oli yhteistä yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen ja liikunta. Siksi yritänkin selvitellä deittailukuvioissa, onko yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Noiden kautta toki koulutuskin paljastuu jossain vaiheessa.

lutkatutka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haen koulutettua kumppania, joten tulen karsineeksi sellaiset, joiden ammatti ei vaadi pitkää koulutusta. Varmaan tähän menisivät kuljettajat, asentajat, varastomiehet, palomiehet, kirvesmiehet ym.

Tunnen monia hyviä tyyppejä näistä ammateista, mutta meillä ei olisi riittävästi yhteistä parisuhteeksi asti. Tutkani näyttää usein osuvan insinööreihin ja arkkitehteihin.

Rahatutkasi aina sattumalta osuu insinööreihin ja arkkitehteihin, ei olisi uskonut!

No no, kyllähän tuo on taas stereotypia että ovat rahatutkalla valittu. Duunareista löytyy todella hyvin tienaavia!

Skippaan tinderissä ym. vastaantulevista aina kaikki AMK-pohjaiset miehet ja sanomattakin selvää, että myös sen alemman koulutustason läpikäyneet myös. Eli akateeminen tai sitten jos on rikas niin ei väliä kouluilla. Rikkaus korvaa opintojen puuttumisen tämän hetkisen miesystäväni tapauksessa. Yrittäjyys voi tuoda hilloa vaikka ei tutkintoa olisikaan.

Ihan sama, mikä ammatti, kunhan tulee toimeen omillaan. Paljon tärkeämpää on mukava ja innostava luonne, yhteinen kemia, ulkonäkö ja yhdessä vietetty aika.

Itse karttelisin yrittäjiä. Tahdon puolison, jolla on aikaa perheelle.

Karsisin seuraavat:

meikkitaiteilija

bloggari

feissari

yliopistotutkija

it-tuki

tatuointiartisti

siivooja

tarjoilija

Eli ts. nörtit, röökimuijat ja maailmansyleilijät ovat no-no.

M30

Minä olen taiteilija, ja todella kriittinen miesseurani suhteen, mutta en tehnyt karsintaa ammatin perusteella. Katsoin ettei minulla ole sellaiseen varaa, koska minkä tahansa ammattikunnan joukossa niitä minulle sopivia on joka tapauksessa marginaalisen pieni osuus. Karsin ensisijaisesti profiilikuvien viestinnällisen osuuden perusteella ja toissijaisesti profiilitekstistä syntyvän vaikutelman perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama, mikä ammatti, kunhan tulee toimeen omillaan. Paljon tärkeämpää on mukava ja innostava luonne, yhteinen kemia, ulkonäkö ja yhdessä vietetty aika.

Tämän kirjoittaja oli siis mies.

Hahaa! Opettajanaisethan ovat keskiluokkaisuuden, pikkusievyyden ja lapsiperhe-elämän vankkumattomia kannattajia. Siinä sulle boheemiutta.

Olisi melkosen hölmöä karsia ammatin perusteella ketään, ellei sitten ole joku todella erikoinen, että ammatti haittaa jo kaikkea muuta elämää. Jos jonkun kanssa kemiat toimii ja tulee todella hyvä olo kaikin puolin, niin tuskin kukaan pistää hommaa jäihin ja sanoo:  "En mä voi jatkaa, kun sä oot insinööri."

Vierailija kirjoitti:

Mietin ensin, että "kunhan ei työtön ole" mutta..

nämä ei kuulosta hyvältä: bussikuski, taksikuski, raksamies. - ekat noista vuorotyötä ja nuo ei vaadi koulutusta. Toki nykymaailmassa mahdollista, että on koulutus, ja ei tee sitä vastaavaa työtä (itselläkin näin).

Sit myyntiedustaja, juristi, myyntipäällikkö, analyytikko - tehtävät joihin liittyy kaupallisuus vahvasti tai koulutus juristi tai KTM, koen nuo alat itselleni konservatiivisiksi ja että arvomme ovat mahdollisesti erilaiset. Myös pertti perusinsinööri voi kuulua tuohon joukkoon, jonka koen itselleni materiaan ja rahaan keskittyväksi tylsäksi keskiluokaksi.

 Hankaluus on se, että minusta kaikki duunarit eivät automaattisesti ole epäkiinnostavia tai korkeakoulutetut (joihin itse kuulun) taas kiinnostavia. Edellinen ex oli duunari ja meillä oli yhteistä yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen ja liikunta. Siksi yritänkin selvitellä deittailukuvioissa, onko yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Noiden kautta toki koulutuskin paljastuu jossain vaiheessa.

Minä taas en pidä taksikuskia tai raksamiestä huonona ammattina. Näistä aika monet ovat alan vaihtajia tai opiskelijoita. Sen sijaan sellaiset "sitoutumista" vaativat duunariammatit ovat minulle nykyään aika turnoffeja. Esim rekkakuskit ja auton asentajat, joilla pitää olla alan koulutus.

Ei amatilla ole väliä. No, en ehkä joogaopettajaa tai vapaakirkon pastoria tai kommunistisen puolueen toimistotyyppiä ottaisi, koska se se kertoo erilaisista arvoista.

Eikä minulle sopisi kirjanpitäjä, lentäjä tai kirurgi. En kestä ylijärjesyelmällisiä ihmisiä, jotka toimii by the book.