Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Leipomisemme tuoksuu naapuriin asti.
Vierailija kirjoitti:
Ruokalokkikaveri, joka AINA kylässä kyselee "oisko sulla jotain leivänkannikkaa, kun en ehtiny syödä mitään?" Siis mitä helvetin leivänkannikkaa? En mä nyt säilö kavereiden varalle mitään kuivia kannikoita, ihan normi ruokaa on kaapissa. Sit kun en (yleensä) halua olla nipo, niin sanon et voi tehdä leivän ja vetelee hirveät määrät kaikkea leivänpäällistä ja itse leipää. Ei edes se raha, mut ei jaksa ravata kaupassa ton takia. Miksi aikuinen ihminen ei muka osaa huolehtia omasta ruokailustaan? Ja sit kaikkee jääkaapista löytyvää pitää maistaa ja tyyliin sormilla kauhoa suoraan padasta. Ei ole rahasta kiinni tällä henkilöllä, on vaan ahne ruuan suhteen. Jatkuvasti pitää mässätä jotakin.
Sun tarvii jatkossa säästää aina joku pieni leivänpala, minkä kuivatat ja jemmaat tälle kannikoiden kyselijälle. Kun seuraavaksi kyselee "jotain leivänkannikkaa", voit lykätä oikeasti kuivan ja vanhan leivänkannikan käteensä. Vielä saatesanoilla, että sua varten säästin....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äläs nyt, ollessani kaupan kassalla jotkut jättivät oikein juhlallisesti viiden sentin tippejä :D
Siis ihan tosissaan silleen "coolisti" sanoivat, että "pidä loput", kun olin antamassa takaisin viiden sentin kolikkoa ja kuittia :D
Itseäni huvitti, mutta toivottavasti eivät tee samaa ravintoloissa, etenkään ulkomailla.
Aika normaalia että ei haluta niitä pikkuhiluja sinne lompakkoon. Itse tosin lykkään jonnekkin hyväntekeväisyys-purkkiin ne..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:) Shampoot on nykyään aika henkilökohtaisia että kannattaa ottaa mukaan omille hiuksille sopivat - ennenkuin huomaat että vasta värjätyistä hiuksista lähtee väri viikko sen jälkeen kun olet laittanut tai että ne liimautuu naamalle heti pesun jälkeen kun isännällä/emännällä oli väärää shampoota. Mun vieraat joskus on jättäneet shamppoota - 'nyt voit kokeilla, sopii varmaan sun hiuksiin!' (tai sekoitusshampoota useista halpiksista, pari kertaa kokeilin, mutta nyt menee suorilla roskiin kaikki jämät :) )
Millä sä värjäät hiukset jos noin käy? On ite käyttäny kaikkea kalliista kampaamotuotteista aina kaupan halvimpiin, ja mitään katastrofeja ei ole tapahtunut. Tietty jotkut tuotteet parempia kun toiset, sehän on selvä, mut...
Minä kätyän vaalentavaa shampoota - jos joku jolla on esim. punaisiksi värjätyt hiukset haluaa käyttää sitä, niin omalla vastuulla..
Ootteko kuulu semmosesta tyypistä ku Geurt de Witt? Se on tehny lokkeilusta oikein taidetta. Vetää naisystävänsä kanssa Youtubessa jotain huumorilähetyksiä työttömille ja muille syrjäytyneille ja kerää niiltä chatti rahat omaan elämäänsä. Onnistunut kuseen silmään näitä omassa elämässään epäonnistuneita jo muutaman vuoden ajan. Onhan sillä koko ajan jotain muutakin pikku vilunkia tekeillä.
Ystäväni mummon hautajaisissa oli joku surija kaivanut laukustaan tupperit esille ja alkanut pakkaamaan tarjoiluja niihin, koska hänen miehensä ei päässyt paikalle.
Minä olen lokkeilija. Kysyn lapseni harrastuskavereideni vanhemmilta, että pääseekö lapseni kyydissä mukaan, kun peli on julkisten kulkuneuvojen ulottumissa.
Tästä ketjusta oppineena en enää kysy. Ihmeesti kaikenlainen muu apu kyllä kelpaa, esimerkiksi treenikamojen antaminen.
Sain opiskeluaikaan tuurilla asunnon pari korttelia keskustasta. Yllättävän paljon halukkaita yövieraita olisi ollut perjantaina ja lauantaina, ja vaikka kieltäydyin niin saattoi kolmen aikaan yöllä tulla soitto "etkö ottais punkkaamaan :)?". Sinnikkäimmät yritti vielä vuosia sen jälkeen kun aloin pistämään puhelimen yöksi äänettömälle "jos vaikka sillä kerralla vastaisin".
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi mieheni maksoi tämän juomat eilen kaupassa käydessä, kun kummasti kassalle mennessä oli ukko kadonnut kuin pieru Saharaan ja erehtyi samaan kärryyn meidän ostosten lisäksi ottamaan hänen juomat eikä rahoja takaisin ole saanut.
Mä olisin maksanut omat ostokseni ja jättänyt kärryyn kaupan puolelle kassan läheisyyteen loput. Olisin laittanut lokille viestin, että sun ostokset on siellä, ootan autossa.
Joskus joku on vahingossa laittanut kaupassa mun kärryyn tavaraa enkä tietenkään maksanut niitäkään vaan sanoin kassalla, että joku on laittanut vahingossa mun kärryyn, voinko jättää tähän ja molemmilla kerroilla voi.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lokkeilija. Kysyn lapseni harrastuskavereideni vanhemmilta, että pääseekö lapseni kyydissä mukaan, kun peli on julkisten kulkuneuvojen ulottumissa.
Tästä ketjusta oppineena en enää kysy. Ihmeesti kaikenlainen muu apu kyllä kelpaa, esimerkiksi treenikamojen antaminen.
Tämä ei ole lokkeilua, jos tarjoudut joskus maksamaan bensarahaa tai tuo "kaikenlainen muu apu" kohdistuu näille kuskaajille myös.
Tämä ketju hämärtää lokkeilun ajatusta. Ei pyytäminen/kysyminen PELKÄSTÄÄN ole lokkeilua ja siihen on osattava sanoa myös ei, jos se ei käy. Jos sä kysyt lapselle kyytiä ja siihen suostutaan, se ei ole lokkeilua. Sitä se on vasta, jos automattisesti aina toimit, kuten lupa jo olisi ja/tai et koskaan tarjoa ns. vastapalvelusta. Joku vastuu siis on silläkin, kenen autosta, alkoholista, ajasta tms. on kyse. Esim. Tää pariskunta, joka lokin takia siirtää vara-avaimensa ja lokin soittaessa kertoo, missä se on, tai nää, jotka maksaa ostoskärryihin ilmestyneitä tavaroita. Ei niin ole pakko tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että en olisi osannut nähdä "lokkeiluna" sitä, että pakkaa mukaansa hotelliaamiaiselta yhden voileivän. Voisin itsekin kuvitella niin tekeväni, jos olen aamiaisesta maksanut, eikä aamulla oikein ruoka maistu.
Jos yksi syö hotelliaamiaisella yhden omenan ja kupin kahvia ja pakkaa laukkuunsa yhden voileivän, ja toinen syö viisi voileipää ja neljä jugurttia ja kasan hedelmiä ja kannullisen mehua, niin miksi juuri tuo ensimmäinen on lokki?
Siksi koska ne lasketaan juuri niin että osa syö enemmän ja osa vähemmän. On jokaisen oma päätös kuinka paljolla syö paikan päällä. Siihen aamiais hintaan ei kuulu mukaan ottaminen. Jos et sielä jaksa syödä muuta kun kupin kahvia ja hedelmän sen voi hakea muualtakin ja säästää sitten aamiaisen hinnan.
Majoitusta ja aamiaista ei yleensä Suomessa pysty maksamaan erikseen, eli aamiainen pakkomyydään hotelliyön yhteydessä. Ulkomailla yleensä pystyy, eikä silloin olekaan järkeä maksaa usein suhteettoman kallista aamiaista, ellei aamulla ruoka maistu. Mutta tuolla laskukaavalla enemmän syövä lokkeilee vähemmän syövän kustannuksella, kun ei edes yhdellä leivällä saisi tasoittaa tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lokkeilija. Kysyn lapseni harrastuskavereideni vanhemmilta, että pääseekö lapseni kyydissä mukaan, kun peli on julkisten kulkuneuvojen ulottumissa.
Tästä ketjusta oppineena en enää kysy. Ihmeesti kaikenlainen muu apu kyllä kelpaa, esimerkiksi treenikamojen antaminen.
Et ole lokkeilija, olet uhriutuja ja marttyyri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että en olisi osannut nähdä "lokkeiluna" sitä, että pakkaa mukaansa hotelliaamiaiselta yhden voileivän. Voisin itsekin kuvitella niin tekeväni, jos olen aamiaisesta maksanut, eikä aamulla oikein ruoka maistu.
Jos yksi syö hotelliaamiaisella yhden omenan ja kupin kahvia ja pakkaa laukkuunsa yhden voileivän, ja toinen syö viisi voileipää ja neljä jugurttia ja kasan hedelmiä ja kannullisen mehua, niin miksi juuri tuo ensimmäinen on lokki?
Siksi koska ne lasketaan juuri niin että osa syö enemmän ja osa vähemmän. On jokaisen oma päätös kuinka paljolla syö paikan päällä. Siihen aamiais hintaan ei kuulu mukaan ottaminen. Jos et sielä jaksa syödä muuta kun kupin kahvia ja hedelmän sen voi hakea muualtakin ja säästää sitten aamiaisen hinnan.
Majoitusta ja aamiaista ei yleensä Suomessa pysty maksamaan erikseen, eli aamiainen pakkomyydään hotelliyön yhteydessä. Ulkomailla yleensä pystyy, eikä silloin olekaan järkeä maksaa usein suhteettoman kallista aamiaista, ellei aamulla ruoka maistu. Mutta tuolla laskukaavalla enemmän syövä lokkeilee vähemmän syövän kustannuksella, kun ei edes yhdellä leivällä saisi tasoittaa tilannetta.
Toisaalta muualla Euroopassa saa aamupalalla tehdä eväät mukaan. Joskus hämmästyin, kun majatalon emäntä kysyi, mitä haluan evääksi ja teki paketin, jolla pärjäsin iltaan asti.
Kultturieroista johtuu vitsi hovimestarista, joka kaatoi piimää saksalaisten eväskassiin.
Veljeni. Sinänsä oikein mukava ihminen, mutta aivan raivostuttava lokki ja vastuunväistelijä. Aina, kun ollaan vaikkapa automatkalla jossakin ja pysähdytään huoltiksella, se jää jotenkin siihen kassalle parveilemaan sillä tavalla, että perässätulija maksaa koko jutun (jotenkin se onnistuu aina sijoittamaan itsensä siihen silleen) - arvelee ja tuumailee siinä, kysyy sitten, että niin maksatko sinä vai erikseen vai miten. Suuttui, kun kerran sitten sanoin, että mitäs jos sinä maksaisit tällä kertaa.
Sitten tuo vastuunväistely on omanlaistansa lokkeilua. Kaikki ikävät tilanteet se pyrkii saamaan jonkun muun hoidettavaksi, ei halua itse olla ilkeä eikä puuttua asioihin. Ja aina kun on tulossa lomalle näille seuduille, pyytää jotakuta järjestämään majoituksen, mieluiten siten, että hän ei itse joudu maksamaan siitä mitään, vaikka järjestäjä joutuisi. Onpa se pummannut kuljetuksenkin joskus.
Antaako itse mitään? Ei. Heillä voi kyllä joskus yöpyä yön tai pari hätätilanteessa, mutta sinne pitää sitten roudata omat liinavaatteet ja ruuat kahveja myöten, ja tuoda heillekin ruokia yms. Eipä silti, ei meistä muista sisaruksista kukaan sinne halua enää mennäkään. Halvempaa ja mukavampaa yöpyä hotellissa, mieluiten ei tavata koko tyyppiä, kun joutuu senkin kahvittelun maksamaan. Harmi, että sillä on niin ihana vaimo, että hänet haluaa aina tavata tilaisuuden tullen.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni mummon hautajaisissa oli joku surija kaivanut laukustaan tupperit esille ja alkanut pakkaamaan tarjoiluja niihin, koska hänen miehensä ei päässyt paikalle.
Voi kamala, ihanko oikeasti? Sanoiko kukaan hänelle ettei noin voi tehdä? Ihan hirveetä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lääkäri ja en välttämättä tahdo kauppareissulla, sukujuhlissa tai uimahallissa kuulla sairauskertomuksia, katsoa tulehtunutta haavaa tai ottaa muistiin reseptiasioita.
Vaikka työssäni asiakas on nr yksi ja teen parhaani suhteessa häneen, pidän vapaan vapaana.
Eräänlaista lokkeilua tuokin.
Todella valitettavaa sinun kannaltasi mutta tähän on Suomen terveydenhuolto ajanut ihmiset. Lääkärille ei pääse ja hoitajat vähättelee oireita vaikka olisi vakaviakin oireita. Siksi on todella suuri houkutus monilla kysyä kun lääkäri sattuu kohdalle
Olen juristi ja tunnistan ongelman. Kukaan tuskin pyytää raksahommat hallitsevaa tekemään työtään ilmaiseksi.
Yksi nuoruuden tuttu omisti auton ja pyyteli joskus ajelemaan kun hänellä oli tylsää.. kieltäydyin, mutta lupasin sitten lähteä kun oli kuulemma jo pihalla. Heti ensimmäisenä ajettiin tankkauspisteelle ja ”sitä voisit nyt tälläkertaa maksaa nämä bensat” :,D maksoin kympillä bensaa enkä enää ikinä lähtenyt hänen kanssaan mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme maaseudulla ja meillä on kasvimaa, jossa kasvaa perunaa, sipulia, tilliä, persiljaa, herneitä ja mansikoita. Eräs naapureista, tietenkin se kaikista varakkain, on ottanut tavakseen hakea perunat ja sipulit meiltä. Mansikat ja herneet maistuvat suoraan pellosta sentään, ettei niitä kerätä. Myös lastenlapset tuodaan välipalalle. Parhaimmillaan kasvimaalla on ollut 6 henkeä yhtaikaa syömässä. Mistään ei tietenkään tarjota maksua.
Meillä samanlainen mökkinaapuri. Ei riitä, että poimii mustikat mökkipihapiiristä. Kyttää, koska automme lähtee ja tulee pihaamme tyhjentämään marjapuskat, pöllii omenat ja kaivaa kasvimaan. Sitten muka syyttelee hirviä ja muita metsän eläimiä, että ne ovat käyneet. Hah, Nokian kumpparit jalassako? Kerran marjapuskan juurelle oli jäänyt ihan jakkara!
Eikä tarvitse mainita, että ko. mies on lakimies, vaimonsa kirurgi (sikarikkaita ovat), mutta asuvat rakennusjätteistä kootussa mökintapaisessa.
Ooh! Riistakameralla voisi saada upea kuvaa eläinten lajinmukaisesta käyttäytymisestä.
Ruokalokkikaveri, joka AINA kylässä kyselee "oisko sulla jotain leivänkannikkaa, kun en ehtiny syödä mitään?" Siis mitä helvetin leivänkannikkaa? En mä nyt säilö kavereiden varalle mitään kuivia kannikoita, ihan normi ruokaa on kaapissa. Sit kun en (yleensä) halua olla nipo, niin sanon et voi tehdä leivän ja vetelee hirveät määrät kaikkea leivänpäällistä ja itse leipää. Ei edes se raha, mut ei jaksa ravata kaupassa ton takia. Miksi aikuinen ihminen ei muka osaa huolehtia omasta ruokailustaan? Ja sit kaikkee jääkaapista löytyvää pitää maistaa ja tyyliin sormilla kauhoa suoraan padasta. Ei ole rahasta kiinni tällä henkilöllä, on vaan ahne ruuan suhteen. Jatkuvasti pitää mässätä jotakin.