Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistuimme siivouspäivään ja laittelin pöydän oman kadunpätkän kirppikselle, tosin lähinnä lasten leluja joita itse myivät saadakseen rahaa peleihin. Tuttava (ei siis edes ystävä) tuli siihen, katseli tavaroita, nappasi yhden esineen toisen lapsen korista ja totesi "mie otan tän". Ja lähti! Menin perään ja totesin että hei, maksu unohtui. Hän tuijotti silmät tapillaan ja sanoi että niin siis hän siis OTTAA sen, siis ilmaiseksi ajatteli. Totesin että sori mutta eivät ole ilmaiseksi jaossa vaan myynnissä, kun ovat lasten tavaroita joilla keräävät rahaa peleihinsä enkä voi lasten tavaroita poislahjoittaa. Tuttava sai raivarit, huusi ja haukkui ja heitti sen puolen euron pikkulelun maahan ja läksi. Lapsi oli kyllä aika nuopeana monta tuntia.
Ei ollut kyseessä ystävä tai kaveri vaan tuttava, joka ei ole elämässään tehnyt yhtään ystävänpalvelusta, tunnen harrastuksesta epämääräisesti.
Välillä romutoria pitäessä kyllä törmää hyvin erikoisiin ihmisiin. Tinkimistä yritetään pottuilemalla tai tavaraa haukkumalla, epäilemällä myyjän rehellisyyttä yms. Yleensä sanonkin, ettei tarvitse ostaa mitään, en edes myy vaikka maksaisi enemmän kuin pyydetty, koska teen myyntiä lähinnä kirppistelyn ilosta enkä niiden pikkupennosten vuoksi. Harvempi tosin enää alkaa suutaan soittamaan, kun ikää ja kokoa on tullut lisää. Muhkea parta ehkäisee poskisolismia, olen todennut.
Puhtaasti valehtelevat ihmiset saavat näkemään punaista silti. Viime kesänä olin yhdessä tapahtumassa myymässä omaa vanhaa roinaa, ja semmoinen tavallinen keski-ikäinen nainen siinä pyöritteli vanhoja puisia nukenvaunuja jotenkin alistuneen näköisenä, tiedättehän, hartiat kyyryssä, vältellen katsekontaktia. Kysyin että olisiko niistä kiinnostunut, että voidaan sopia hinnasta jos ne haluaisi. Hän siinä sitten kertoi nyyhkytarinan vanhasta kollistaan, jolle mietti kärryjä torkkupaikaksi, kuinka ne olisivat niin ihanat ja kissa varmaan tykkäisi kunhan vain laittaisi sinne jonkun tyynyn pohjalle. Ihminen oli jotenkin hellyttävä, ja eläinrakkaana kissanomistajana ilahduin ajatuksesta, että vaunut menisivät vanhuksen iloksi. Annoin ne sitten uloskantohintaan, reilusti halvemmalla, kuin oli tarkoitus. Tarinan vuoksi.
Meni ehkä puoli tuntia, ja näin, kun eräs toinen ihminen kantoi vaunuja kojuni ohi. Kysyin ohimennen, kun pysähtyi kojulleni, että mistä noin hienot löytyivät. Kertoi saaneensa ne halvalla läheiseltä kojulta. Hinta vain * euroa. Joka oli lähes kymmenkertainen siihen hintaan millä ne itse myin. Kurkkasin mielenkiinnosta että mikä juttu tämä oli, niin siellähän tämä herttainen kissanomista piti myyntikojua miehensä kanssa, eikä aiemmasta kyyristelystä ollut tietoakaan.
Ei siinä, sain sen mitä pyysin, ja oma moka kun uskoin, mutta aikamoinen paskanmaku suoraan sanottuna jäi suuhun, kun piti ihan varta vasten tulla valehtelemaan keksityllä tarinalla, saadakseen itse jotain halvalla myyntiin että saa kivasti voittoa.
Noita verenhimoisia trokareita on kirpputorit pullollaan, mukaanlukien verkkokirppikset ja Huuto & Tori.
Kun itse myyn Torissa jotain, tsekkaan myyjän taustat puhelinnumeron perusteella tai kyselemällä ovelasti, missä päin asuu jos itse tuon tuotteen sinne tms. tai miten kauan kestäisi että pääsee noutamaan.
Trokarilokit lehahtavat yleensä ensimmäisinä paikalle. Fyysisillä kirppiksillä ovat ostamassa jo ennen virallista aukioloaikaa, koska heillä on oma pöytä ja ovat siis päässeet ennemmin sisään. Myös Tori-soittajista nopeimmat on trokareita. Lisäksi he ovat röyhkeimpiä, eivätkä noudata annettuja ohjeita. Jos olet kirjoittanut, että yhteydenotot tekstiviestillä, he kuitenkin soittavat ja häiriköivät.
Kolmas tuntomerkki on, että joku lähellä asuva kaveri pääsee aina saman tien nopeasti hakemaan tavarat, kun eivät itse pääse paikalle. Trokarilokeilla on siis oma lokkiverkostonsa. Näille en myy, vaan olen tehnyt aika karkeat oharitkin joskus, kun olenkin löytänyt aidon ostajan. Esimerkiksi kun myin puhtaita hyviä legoja edulliseen kilohintaan, varmistin, että ostaja osti ne oikeasti omille lapsilleen. Lapset tulivat jopa mukaan hakemaan legojaan. Olin jo luvannut myyväni legot eräälle toiselle, mutta hän paljastuikin trokariksi ja myös valehtelijaksi (sydäntäsärkevä tarina viiden lapsen perheestä, jossa vanhemmat työttöminä ja lapset jo pitkään haaveilleet legoista), niin katsoin etten minäkään ole sidottu lupaukseeni.
Viides trokarilokin tuntomerkki onkin juuri riipaiseva tarina, jonka esittävät pyytämättä ja harjaantuneesti. Olen itse ollut todella köyhä ja tiedän, että oikeasti köyhällä on vain ylpeytensä jäljellä. En ikinä kertoillut köyhyydestäni ja yrittänyt sillä saada huijattua itselleni etuja.
En vaan ymmärrä, että miksi ne trokarit niin ärsyttävät? Saat kuitenkin pyytämäsi hinnan ja pääset tavarasta eroon. Itseäni ainakaan ei vähempää kiinnosta, mitä se ostaja sillä tavaralla sen jälkeen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se sulta oo pois jos sinne vessaan menee joku samalla rahalla. Se on pois siltä lafkalta joka vessaa masinoi. Vai tuleeko siitä sulle joku lisämaksu jos joku menee vessaan maksamatta? Vai onko tää tätä "jos minä joudun maksaan niin sitten maksaa muutkin"?
On, tämä on juuri sellainen juttu, että jos minä maksan jostain palvelusta, niin se ei tarkoita, että itselleni tuntemattomat lokit saisivat saman palvelun ilmaiseksi minun kustantamanani. Poikkeuksena asiaa kohteliaasti kysyvät uskottavan syyn esittävät henkilöt, jotka eivät ala tuppisuuna vaan riuhtomaan sitä vessan ovea aivan kuin se olisi heidän oikeutensa.
Juuri näin.
Suomessa tämä käsitys siitä, että "MINUN tarpeeni on SINUN velvollisuutesi" elää vahvassa.
Äärimmäisen typerryttävän surullista. Millainen arvomaailma voi tuottaa jotain noin sairasta näkemystä?
No on siis aivan käsittämättömän järkyttävän puistattavan sairasta! Että vessaan menee vaikka ei ole maksanut! Ja muut sitten maksaa! Äärettömän kauhistuttavan epäinhimillistä käytöstä! Linnaan tommoset!
Pakko kertoa eräästä tuttavastani, en tiedä onko lokkeilua vai pelkkää laiskuutta. Ihminen on yli neljänkymmenen eikä ole vuosiin tehnyt rehellistä työtä. Nostelee soskusta rahaa, ravaa lääkärissä jonkun tarinan kera, jotta saisi sairaslomaa, ettei työkkäri "pakota" töihin. Kaikenlisäksi tekee töitä pimeänä ystävänsä luona. Ja sillä kehuu, että on sellaisella alalla töissä.
Kaiken huippu kuitenkin on, kun hän saattaa ykskaks pöllähtää vanhempieni pihamaalle vaikka nämä ovat töissä. Siellä sitten olohuoneessa istuskelee ja odottaa, milloin isäntäväki tulee ja keitättää kahvit (hän siis tietää missä vara-avain on). Saattaa myös kesäiltoina matkalla soittaa vanhemmilleni, että on tulossa saunaan ja grilli pitäisi laittaa tulille, tietenkin vanhempieni ruuilla pitää grillailla ja hyvässä lykyssä omat juomat on, mutta maistuu vanhempieni juomat myös.
Vanhempieni lisäksi hänen sukulaisten pitäisi olla lainoja takaamassa ja kehtaa puhua ihmisille, että henkilöt X ovat sopivia takaajia, koska ovat hänen silmissä rikkaita.
Vanhempani eivät osaa oikein sanoa mitään, minkä takia lokkeilu vaan jatkuu. Vara-avaimen piilottaminen ei auta, koska pari kertaa lokki on sen perään soitellut, jos avaimen paikka on vaihtunut. Kyllä vituttaa tuollaiset ihmiset ja hartaasti toivon, että joku päivä kyseinen lokki narahtaa soskulle.
Niin, tuohon edelliseen lokkiin lisäys. Hän maksattaa baarissa muilla juomat. Selittää, että osta sinä tämä kierros, niin tarjoan seuraavat. Kun tulisi seuraavien aika, niin alkaa selittely "minähän tilasin sulle jo, etkö muista?" ja jatkaa tätä niin kauan, että toinen osapuoli alkaa uskomaan, että filmi pätkii.
Saattaa seuraavalla baarireissulla ensimmäisenä täräyttää, että hän on viime kerralla tarjonnut sen ja sen juoman, nyt pitäisi tilit saada tasan. Tai, kuten itse tähän kerran jouduin, olin juuri tilannut itselleni ja kaverilleni juomat niin eiköhän lokki rääkäise olan takaa "laita samaan piikkiin kalja!". Ei siis ollut mitään puhetta, että hänelle tarjoaisin! Kyllä suoraan sanottuna vitutti, mutta tuon kerran jälkeen opin sanomaan "ei", samoiten vanhempani ovat oppineet olla tarjoamatta juomka lokille. Arvatenkin lokki nyki herneet.
Tapailin miestä, joka kehuskeli usein rahatilanteellaan ja työpaikallaan. Itsellä oli samaan aikaan hetkellisesti aika tiukkaa työttömänä. Kerran sitten alkoi puhumaan fantasioistaan, katseli netistä hinnakkaita seksileluja ja sanoi että tollainen ois kiva, voisit vähän ;-) ;-)... Isokokoisesta tekobeeniksestä siis kyse.
Minä siihen sitten, että tilaa vaan. Kyllä se mulle sopii. Mies alkoi innostuneena valkkailemaan ja totesi lohduttavasti, että voin maksaa sen dildon hinnan takaisin sitten kun saan seuraavan kerran rahaa :-D. Hän maksaa nyt ensin. Menin sanattomaksi :-D.
Vierailija kirjoitti:
Tapailin miestä, joka kehuskeli usein rahatilanteellaan ja työpaikallaan. Itsellä oli samaan aikaan hetkellisesti aika tiukkaa työttömänä. Kerran sitten alkoi puhumaan fantasioistaan, katseli netistä hinnakkaita seksileluja ja sanoi että tollainen ois kiva, voisit vähän ;-) ;-)... Isokokoisesta tekobeeniksestä siis kyse.
Minä siihen sitten, että tilaa vaan. Kyllä se mulle sopii. Mies alkoi innostuneena valkkailemaan ja totesi lohduttavasti, että voin maksaa sen dildon hinnan takaisin sitten kun saan seuraavan kerran rahaa :-D. Hän maksaa nyt ensin. Menin sanattomaksi :-D.
Jos dildoa käytetään sinuun, sinä maksat.
Jos mieheen, mies maksaa.
Jos molempiin, niin puoliksi.
Olin kaverin tupareissa ja raskaana, joten join holittomia siidereitä. Paikalle tuli tyhjin käsin joku mies, kaverin tuttu joka kuulemma " päätti poiketa ohimennessä" ja kohta huomasin, että siiderini olivat hävinneet. Kun ihmeteltiin asiaa illan emännän kanssa, parvekkeelta kuului " Ai nää on holittomia?! Kuka idiootti nää osti? " Tyyppi oli pihistänyt siiderini ja mennyt röökille. Vetänyt kaksi kolmesta tölkistä. Kun muut tulivat puolelleni ja moittivat lokkia, tämä huusi "hypätkää te ja raskaana oleva lehmä parvekkeelta!" ja paineli ovesta ulos.
Selvisi, että tämä ihminen oli usein "poikennut ohimennen" kaverilla ja jossain vaiheessa livauttanut että hänellä ei ollut kotona röökiä tai kahvia. Mutta nämä tuparit olivat viimeinen pisara ja lokki entinen ystävä.
Eräs tuttavapiirissä tunnettu lokki, joka oli haukkunut minua ympäriinsä soitti ja oli mielinkielin että " voinko Tiina kultakiltti nukkuu yhden yön sun luona?" Minä kun asuin sopivasti rautatieaseman vieressä.. ja olin luultavammin viimeinen oljenkorsi. Suostuin, mutta tein epämukavat oltavat: Siirsin hyvän vieraspatjan häkkivarastoon ja petasin sängyn risalle, notkuvalle ja naukuvalle vuodesohvalle jossa pystyi kyllä istumaan muttei nukkumaan. Tein ison kattilallisen makaronisotkua, johon pilkoin paljon sipulia, sillä tiesin henkilön vihaavan sipulia. Lisäksi piilotin hajuvedet ja osan meikeistä.
Ja voitte arvata, mikä rutina ja vinkuminen alkoi siitä ruuasta ! Meni oikein pakastimelle omatoimisesti etsimään, olisiko siellä esim. ranskanperunoita. Ei ollut, joten lähti kiukkuisena hakemaan kaupasta pitsaa. Osti monta tölkkiä lonkeroa, mutta minulle ei voinut antaa edes yhtä. Lainasi laturiani ja teki hälyjä koko kaveripiirilleen, siinä vaiheessa varmistui että aikoi lähteä bilettämään vanhassa kotikaupungissaan. Eikä minua huolittaisi mukaan. Lukkiutui vessaan ja käytti puuterini loput sekä puoli pulloa hiuslakkaani. Lopulta lähti iloisena kaupunkiin ja heräsin kun könysi aamuyöstä kotiin jättäen vielä avaimet oveen !
Aamulla huusi että älä kolistele, turpa kii kun keitin kahvia siinä 10.00 ja valitti selkänsä olevan paskana sohvani takia. Lähti kiittämättä yösijasta tai edes huikkaamatta moi moita ennenkuin pamautti oven kiinni.
Mutta eipähän pyrkinyt toiste yöksi luokseni!
Kyllä tuo lanko on ainakin tällä hetkellä. Tuli tänne pari päivää sitten meidän tykö, ja miten on aika mennyt? Ollut joko kännissä, maannut krapulassa tai istunut baarissa. Ennen hänen tuloa sain siivottua talomme lattiasta kattoon ja nyt asunto on sen näköinen, ettei olisi siivottu ollenkaan - krapularuoat ja hänen tavarat siellä ja täällä, sekä osa lattioista tahmassa kun kaljaa läikkynyt lattialle. Suuttuu, jos asiasta mainitsee eikä siivoa jälkiä. Vituttaa toisen jäljiltä siivota ja juo kaapista maidot, kaljat yms eikä uusia tilalle. Siis toki meillä tarjotaan kahvimaitoa ja vaikka parit saunakaljat, mutta kun kaikki menee kuin koneella kurkusta alas ja maitoa paukkuihin.
Hotellia ei tietenkään voinut ottaa, koska siinä säästää kun meillä on. Mieheni joutui toissailtaisen taksin maksamaan kokonaan, koska meillehän sitä oltiin kumminkin tulossa. Nyt kun mieheni ei ole pariin iltaan lähtenyt mihinkään niin en tiedä onko lähikuppiloissa viettänyt aikaa vai miten on meille selvinnyt, kun ei taksin maksajaa ole mukana. Lisäksi mieheni maksoi tämän juomat eilen kaupassa käydessä, kun kummasti kassalle mennessä oli ukko kadonnut kuin pieru Saharaan ja erehtyi samaan kärryyn meidän ostosten lisäksi ottamaan hänen juomat eikä rahoja takaisin ole saanut. Äsken heräsin siihen, että örveli itsekseen pienissä pieruissa, kävi keittämässä kahvit (eikä varmaan kuin itselleen) ja nyt musiikki pauhaa toisessa huoneessa. Samoiten yöllä on saanut heräillä, kun meille on tullut. Olisi mukava omilla lomilla nukkua pidempään ja rauhassa!
Eli majapaikka kelpaa ja melkein täyttä palvelua odottaa. Alkaa pikkuhiljaa tympimään sen verran, että tulee sanottua että mene hotelliin tai lähde kotiin. En vain haluaisi olla töykeä, kun kuitenkin pitkästä aikaa mieheni häntä näkee mutta jossain vaiheessa pakko puuttua asiaan.
Olispa kiva kuulla aina toisen osapuolen tarina. Jos tarjotaan ja sanotaan että tarjoan, en tarvi takasin tai kysytään haluaako kyydin ja eiei ei tarvi maksaa bensarahaa ja haukutaan kun ei sitten kiellosta huolimatta annettu rahaa.
Fiksuimpia on ne jotka osaa lokkeilla ;) Tyhmä on se joka suostuu!
Vierailija kirjoitti:
Olispa kiva kuulla aina toisen osapuolen tarina. Jos tarjotaan ja sanotaan että tarjoan, en tarvi takasin tai kysytään haluaako kyydin ja eiei ei tarvi maksaa bensarahaa ja haukutaan kun ei sitten kiellosta huolimatta annettu rahaa.
Fiksuimpia on ne jotka osaa lokkeilla ;) Tyhmä on se joka suostuu!
Taisit tunnistaa itsesi :D:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin turistina Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa WC:n ovi avautuu kolikolla, olisiko ollut euro vai kaksi, en muista. Minulla oli käsitys, että rahat käytetään WC:n siivous yms kuluihin, joten mielestäni on oikein maksaa tuo kolikko.
WC:n ovensuussa seisoi kaksi naista odottamassa ilmaista sisäänkäyntiä. Maksoin itseni sisään ja vetäisin oven perässäni kiinni. Naiset jäivät nykimään ovea ja ihmettelemään ääneen. Kun poistuin WC:stä, naiset odottivat edelleen ilmaista sisäänkäyntiä. Painoin oven selkäni takana kiinni. Naiset jäivät suureen ääneen taivastelemaan, miten saatoin tehdä niin.
Luulin jo, etten ole koskaan kohdannut lokkia, kunnes muistin tämän!
Aina muuten ei ole sitä sopivaa kolikkoa mukana, eikä ole raha-automaattia vaihtamassa vieressä. Silti on hätä päästä.
Joillekin näitä tällaisia hätätapauksia sattuu ja joillekin ei. Itselleni ei ole n. 50 vuoden aikana sattunut kertaakaan.
No oot niin vanha, että olet tottunut käyttämään vain käteistä. Onneksi et niin vanha että käytät maksuna oravan nahkoja.
Olen alle 50v, eli en nyt ihan oravannahka-aikoja ole sentään nähnyt. Olen kuitenkin ilmeisesti sellaista ikäluokkaa, joka ei yritä laittaa sivullisia maksamaan omia WC-maksujaan tai lokkeile muutenkaan tuntemattomien kustannuksella.
Ei se sulta oo pois jos sinne vessaan menee joku samalla rahalla. Se on pois siltä lafkalta joka vessaa masinoi. Vai tuleeko siitä sulle joku lisämaksu jos joku menee vessaan maksamatta? Vai onko tää tätä "jos minä joudun maksaan niin sitten maksaa muutkin"?
Ohis. Niillä maksuilla on useita eri tarkoituksia, mutta ei sitä mitä sinä näköjään luulet olevan.
1. Niillä maksuilla pidetään sitä WC:tä siistinä ja toimintakuntoisena, jos maksua ei peritä WC:n käytöstä, niin se maksu pitää sisällyttää muihin hintoihin koska raha ei kasva puussa.
2. Maksulla myös yritetään pitää WC:stä muodostamasta piriviererien piikitys paikkaa ja yleistä nisten toimistoa kaupantekoa varten.
Samasta syystä monessa paikassa WC:n ovi pitää pyytää avaamaan kassalta. Ylläpitomaksut on sitten niissä kahveissa, lipun hinnoissa jne. ja muissa mukana. Maksuja on lähinnä siellä, missä ei ole kassaa tai muuta lähellä joka voisi seurata että WC:n käyttö pysyy sellaisena mihin se on tarkoitettu.
Maksan mieluummin euron siististä WC:tä kun asioin likaisessa.
Lokkeilija joka yrittää repiä ovea tai tunkea ohi kokee saman minkä yrittäessään jonossa etuilla. Nostan metelin etuilusta ja kehotan menemään kiltisti jonon päähän. Olen tehnyt tarvittaessa, eikä se kertaakaan ole jättänyt tehoamatta. Urputukseen jonon päässä olen todennut kuuluvasti, että "Lopeta mussutus ja käyttäydy jo kuin aikuinen!" Se on riittänyt ja sen jälkeen vaikka näen että hyypiön sisällään kiehuu, niin häpeä ja pelko mokata lisää estää tilanteessa häntä sanomasta mitään ääneen.
Lokkeilijoille ja etuilijoille pitää osoittaa aikuisuutta ja se miten halpamaista ja jopa törkeää se miten he muita kohtaan tekevät on.
Näiden halpamaisia ja törkeitä tekoja omien halujen ja edun nimissä jatketaan tasan niin kauan kun niitä kehdataan tehdä. Kyse on perimmiltään samasta kun #meetoo tapausten kanssa, vain saman asian aste-eroista kyse. Tehokkain tapa saada ne loppumaan on tehdä ne niin näkyviksi, että näkyvyyden kautta häpeäjän julkinen paine saa törkeilevän hyväksikäyttäjän lopettamaan.
Psykopaatti osaa ja pahasti sosiopaattinen ei toki ymmärrä, edes hävetä vaikka sen selvästi ja julkisesti hänelle osoitetaan, mutta ainakin muut osaavat sitten varoa heitä joutumatta ensin kärsimään itse enne kuin oivaltavat tilanteen ja pääsevät siitä irti.
Korjaan, siis psykopaatti EI osaa ...
t. edellinen
Vierailija kirjoitti:
Pakko kertoa eräästä tuttavastani, en tiedä onko lokkeilua vai pelkkää laiskuutta. Ihminen on yli neljänkymmenen eikä ole vuosiin tehnyt rehellistä työtä. Nostelee soskusta rahaa, ravaa lääkärissä jonkun tarinan kera, jotta saisi sairaslomaa, ettei työkkäri "pakota" töihin. Kaikenlisäksi tekee töitä pimeänä ystävänsä luona. Ja sillä kehuu, että on sellaisella alalla töissä.
Kaiken huippu kuitenkin on, kun hän saattaa ykskaks pöllähtää vanhempieni pihamaalle vaikka nämä ovat töissä. Siellä sitten olohuoneessa istuskelee ja odottaa, milloin isäntäväki tulee ja keitättää kahvit (hän siis tietää missä vara-avain on). Saattaa myös kesäiltoina matkalla soittaa vanhemmilleni, että on tulossa saunaan ja grilli pitäisi laittaa tulille, tietenkin vanhempieni ruuilla pitää grillailla ja hyvässä lykyssä omat juomat on, mutta maistuu vanhempieni juomat myös.
Vanhempieni lisäksi hänen sukulaisten pitäisi olla lainoja takaamassa ja kehtaa puhua ihmisille, että henkilöt X ovat sopivia takaajia, koska ovat hänen silmissä rikkaita.Vanhempani eivät osaa oikein sanoa mitään, minkä takia lokkeilu vaan jatkuu. Vara-avaimen piilottaminen ei auta, koska pari kertaa lokki on sen perään soitellut, jos avaimen paikka on vaihtunut. Kyllä vituttaa tuollaiset ihmiset ja hartaasti toivon, että joku päivä kyseinen lokki narahtaa soskulle.
Narauta sinä se jos noin harmittaa.
Ettäkö ihan soitti vara-avaimen perään? Siinä kohtaa kuuluu sanoa että niin, ei meillä muutkaan vieraat tule sisään vara-avaimilla. Jos on noin kynnysmattona, niin minkäs sille sitten tekee?
Ukko35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapailin miestä, joka kehuskeli usein rahatilanteellaan ja työpaikallaan. Itsellä oli samaan aikaan hetkellisesti aika tiukkaa työttömänä. Kerran sitten alkoi puhumaan fantasioistaan, katseli netistä hinnakkaita seksileluja ja sanoi että tollainen ois kiva, voisit vähän ;-) ;-)... Isokokoisesta tekobeeniksestä siis kyse.
Minä siihen sitten, että tilaa vaan. Kyllä se mulle sopii. Mies alkoi innostuneena valkkailemaan ja totesi lohduttavasti, että voin maksaa sen dildon hinnan takaisin sitten kun saan seuraavan kerran rahaa :-D. Hän maksaa nyt ensin. Menin sanattomaksi :-D.
Jos dildoa käytetään sinuun, sinä maksat.
Jos mieheen, mies maksaa.
Jos molempiin, niin puoliksi.
Se maksaa jonka fetissi se hervoton tekobeenis on.
Puolisolta ihantarpeeksi panosta juttuun suhtautua ymmärtäväisesti ja yhteistyöhaluisesti hervottomaan tekobeenikseen.
Vierailija kirjoitti:
Nuoruusvuosien exä. Ihana, leffat ja ruuat tarjonnut mies muuttui pian yhteenmuuton jälkeen porsaaksi, joka söi jääkaapista kaiken ja joi mm. minun lonkeroni vaikka hänelle oli ostettu olutta. Rutisi kaupassa huonoa rahatilannetaan ja kerran suuttui, kun en ostanut hänelle jotain cd-levyä.
"Ai sä saat hiusvärin mutten mä levyä? vittu kiitti"
Sattumalta (?) jäi vielä työttömäksi noihin aikoihin ja minä työssäkäyvänä kustansin kaiken. Kustansin hulluna meille jopa festarit, joilla jätti minun kuin nallin kalliolle! Kun ilmestyi kotiin kaula syötynä, käskin pakata kamat ja häipyä helvettiin asunnostani. Suututtaa vieläkin aika ja rahat, jotka tuhlasin tuohon lokkiin.
Yhteinen piirre näissä kertomuksissa tuntuu olevan kun "lokki" juo jääkaapista jonkun sidukat, lonkerot tai oluet. Kummasti se elämänlaatu pyörii ihmisillä halpojen alkoholijuomien ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruusvuosien exä. Ihana, leffat ja ruuat tarjonnut mies muuttui pian yhteenmuuton jälkeen porsaaksi, joka söi jääkaapista kaiken ja joi mm. minun lonkeroni vaikka hänelle oli ostettu olutta. Rutisi kaupassa huonoa rahatilannetaan ja kerran suuttui, kun en ostanut hänelle jotain cd-levyä.
"Ai sä saat hiusvärin mutten mä levyä? vittu kiitti"
Sattumalta (?) jäi vielä työttömäksi noihin aikoihin ja minä työssäkäyvänä kustansin kaiken. Kustansin hulluna meille jopa festarit, joilla jätti minun kuin nallin kalliolle! Kun ilmestyi kotiin kaula syötynä, käskin pakata kamat ja häipyä helvettiin asunnostani. Suututtaa vieläkin aika ja rahat, jotka tuhlasin tuohon lokkiin.
Yhteinen piirre näissä kertomuksissa tuntuu olevan kun "lokki" juo jääkaapista jonkun sidukat, lonkerot tai oluet. Kummasti se elämänlaatu pyörii ihmisillä halpojen alkoholijuomien ympärillä.
Näissä monissa tarinoissa kyse on nuoruusvuosien existä/tuttavista , ja parikymppisenähän elämä pyörii pitkälti biletyksen ympärillä
Muutin 19-vuotiaana omaan asuntooni ja eräs tuttu alkoi käydä innokkaasti kahvilla. Aluksi olin iloinen seurasta, mutta pian alkoi ärsyttää. Käytin tuolloin sellaista ihanaa vanilijatuoksua pikkupullossa, ja tämä ystäväni lainasi sitä lupaa kysymättä vessareissuillaan joten pullo oli pian tyhjä, lainasi myös vanupuikkojani ja jätti niitä vaikusta keltaisena lavuaarin reunalle. Joi kuppitolkulla kahvia ja jos minulla oli paahtoleipää, halusi paahtaa sitä kahvin kaveriksi ja tietysti juustoa tms päälle. Pummi tupakkaa, kun omia oli sattumalta aina vain yksi jäljellä ja rahat lopussa. Kerran minulta hävisi sytkäri, muttei ollut todisteita ettå se olisi päätynyt tämän ihmisen taskuun. Viimeinen niitti oli, kun tunki omien kavereidensa kanssa meille bilettämään koska heillä oli vesikatkos, olin räkätaudissa ja kieltäydyin puhelimessa mutta niin vain ilmestyivät oven taakse! Joivat, huudattivat musiikkia ja parin tunnin päästä lähtivät lähiräkälään jatkamaan iltaa. Tämän jälkeen pistin välit poikki kyseiseen "ystävään" mistä tietysti veti herneet nenään ja ihmetteli silmät suurina, mistä minä niin suutuin ?
UP