Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun serkkuni tulee mummon mökille yleensä ilman ruokaa. Ainahan siellä on makkaraa, leipää yms. Lisäksi hän jättää tiskinsä pesemättä ja likaiset lakanat sänkyihin, kun lähtee.
Onko tämä mummollesi ongelma? Meidän kaikki lastenlapset tulevat mummolaan juuri noin ja lähtevät myös, paitsi että yleensä heillä on vielä "matkaevästä" mukana opiskelukämppäänsä.
Mulle no ongelma :)
Todellakin on vanhalle mummolle ongelma. Kiva hänen mennä mökille, kun ensimmäisenä joutuu vaihtamaan lakanoita ja tiskaamaan aikuisen ihmisen tiskejä. Viimeksi kun menin yhdessä mummon kanssa mökkeilemään, minä tietysti jouduin tekemään nämä raivaustoimet. Minusta jokaisen, joka tulee toisten mökille, pitää itse huolehtia lakanoistaan, pestä tiskinsä lähtiessään ja tuoda omat ruuat mukanaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parikymppisenä muutin pienemmästä kaupungista Helsinkiin, ja voitte uskoa kuinka "ystävistä" se oli kivaa tulla ilmaiseen yöpaikkaan. Kerran kaksi "ystävää" soitti ja kertoi, että olisivat tulossa ja sanoin, että voi voi kun ei meille nyt mahdu kun ollaan poikaystäväni kanssa mun luona yötä. He siihen inttämään etteikö voida mennä poikakaverin luo, no ei voida kun ollaan mun luona. Eivät he minua tulleet tapaamaan vaan johonkin bileisiin, toisen ystävän luo eivät halunneet mennä kun hän asui vähän kauempana keskustasta. Tämä oli se kerta jolloin tajusin, kuinka haluavat vain hyötyä minusta ja en päästänyt asunnolleni.
Nää samaiset naiset tulivat kerran kutsuttuna kylläkin luokseni, asuin silloin isossa asunnossa, toisella koira ja sanoin että koira ei voi tulla mukaan. Tuli kuitenkin ja toinen näistä ei halunnut nukkua samassa huoneessa koiran kanssa ja ongelmia syntyi kun luonani oli myös yksi miespuolinen ystävä ja hänelle tarkoitettu makuupaikka meni sitten siinä kun nämä naiset halusivat omat makkarit. Me nukuttiin sitten miespuolisen ystäväni kanssa kapeassa sängyssäni ja taivasteltiin naisten röyhkeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun serkkuni tulee mummon mökille yleensä ilman ruokaa. Ainahan siellä on makkaraa, leipää yms. Lisäksi hän jättää tiskinsä pesemättä ja likaiset lakanat sänkyihin, kun lähtee.
Onko tämä mummollesi ongelma? Meidän kaikki lastenlapset tulevat mummolaan juuri noin ja lähtevät myös, paitsi että yleensä heillä on vielä "matkaevästä" mukana opiskelukämppäänsä.
Mulle no ongelma :)
Todellakin on vanhalle mummolle ongelma. Kiva hänen mennä mökille, kun ensimmäisenä joutuu vaihtamaan lakanoita ja tiskaamaan aikuisen ihmisen tiskejä. Viimeksi kun menin yhdessä mummon kanssa mökkeilemään, minä tietysti jouduin tekemään nämä raivaustoimet. Minusta jokaisen, joka tulee toisten mökille, pitää itse huolehtia lakanoistaan, pestä tiskinsä lähtiessään ja tuoda omat ruuat mukanaan!
Tämä serkku tekee tuota samaa myös silloin, kun mummo on siellä mökillä. Eli tulee sinne ilman ruokaa, jättää likaiset lakanansa sänkyihin lähtiessään ja tiskejä pesee koko ajan vain mummo. Jos ihmisellä on 2 tervettä kättä, pitäisi ymmärtää osallistua kotitöihin mökillä. Sanomattakin on selvää, että kun minä olen mökillä, laitan ruokaa, keitän kahvia, lämmitän saunaa ja tiskaan tasavertaisesti mummon kanssa, enkä istu passattavana viikonloppua.
Voi niitä aikoja kun erehdyin ottamaan ystäväni luokseni asumaan hänen muuttaessa toiselta paikkakunnalta työn perässä. Olin työtä tekevä opiskelija joten tulot ei olleet suuren suuret. Eniten ärsytti kun ystävä käytti vaatteitani kuin omiaan vaikka kielsin, tiukkoja trikoita jotka venyivätä hänen päällään, (minä kokoa 36 ja hän 40) kun olin leiponut, ennen töihin lähtöä ja tullessani takaisin kotiin hän kehui kuinka hyviä sämpylöitä ja piirakoita olin tehnyt, hän söi ne kaikki kun oli niin hyviä ja mä niin hyvä leipomaan... jne...
tätä kesti aikansa ja vuosien varrella tällainen toiminta on jatkunut. Itsehän valitsen kuinka annan toisten minua hyväksi käyttää...
Exä, jonka kanssa olin nuoruuden epävarmuudessani.
Oli muutenkin itsekäs, laiska, sairaalloisen mustasukkainen ja lopulta väkivaltainenkin, mutta lokkeilu oli tyypin pääsääntöinen elämäntapa.
Minun rahani olivat hänestä vapaasti hänen käytettävissään, muuten suuttui ja aloitti lapsellisen kiukuttelun nimittelyineen. Ja rahaa ei osannut käyttää lainkaan, esim. yhdellä kauppareissulla saattoi käyttää 40€ valmispatonkeihin, sokerimehuihin yms. mutta mitään järkevää ruokaa näistä aineksista ei saanut.
Saattoi tiukassakin rahatilanteessa ostaa yhtäkkiä itselleen liki sadan euron vaatteen, koska hän nyt vaan halusi sen.
Jopa vuokraan tarkoitetut rahat käytti yhteen mieliteko-ostokseen, kun luotti että joku kyllä hänet siitä tilanteesta hänet pelastaa (ei pelastanut 👍 ).
Täysi-ikäistyttyä sain vanhemmiltani 50€ rahaa, jolla ostaa baarissa pari juomaa ja maksaa taksi kotiin, puolet rahasta oli siis varattu taksiin.
Tyyppihän oli innoissaan, kun nyt on rahaa jolla rillutella! En tiedä, eikö tyyppi oikeasti vain tajunnut rahan arvoa, sillä yhdet kalliit baarijuomat juotua (n. 6€ per juoma) halusi, että ostetaan tupakkaa, tämän jälkeen oli taas menossa juomaa tilaamaan. Muistutin, ettei rahaa ole enää kuin ehkä yhteen juomaan kun kotiinkin pitää vielä päästä.
Tyyppi suuttui ja aloitti kiukuttelun kuin pikkulapsi. Ilta olikin sitten pilalla, joten lähdettiin kotiin (asuttiin samalla suunnalla) ja tyyppi kiukutteli ja murjotti koko (minun maksaman) taksimatkan.
Kun olisinkin silloin ollut yhtä itsevarma kuin nykyään, niin olisin pistänyt kävelemään kotimatkansa 😔
Sama toistui usein. Jos ei löytynyt rahaa hänen mielitekoihinsa, alkoi kiukuttelu ja murjotus. Jotenkin tuntui kokevan, että muilla nyt vaan on ehdoton velvollisuus maksella hänen menojaan.
Eräällä laivareissullakin suuttui ja murjotti kiukutellen, kun minulta ei löytynytkään rahaa kaikkeen, mitä vaan keksi haluta.
Voi luoja miten vietävissä sitä on nuorena ollut -.-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on ollut vanhemmillamme kesäkuun alusta asti. Äitimme leikattiin kesäkuun alussa ja hän meni sinne heti sen jälkeen. Joo okei tekee ruokaa ja käy kaupassa, mutta kuluttaa äidin sähköä, vettä ja ruuatkin ostaa äidin rahoilla.
Joo eiköhän se riitä, että siskosi käyttää kesänsä äitiään hoitaen. Luulen, että äitisi on tyytyväinen saamastaan avusta. Sama määrä sähköä kuluisi muutenkin, ja ruoan kotiintoimitus maksaisi moninkertaisesti enemmän kuin se osa, minkä siskosi itse syö.
Miljana kirjoitti:
Parikymppisenä muutin pienemmästä kaupungista Helsinkiin, ja voitte uskoa kuinka "ystävistä" se oli kivaa tulla ilmaiseen yöpaikkaan. Kerran kaksi "ystävää" soitti ja kertoi, että olisivat tulossa ja sanoin, että voi voi kun ei meille nyt mahdu kun ollaan poikaystäväni kanssa mun luona yötä. He siihen inttämään etteikö voida mennä poikakaverin luo, no ei voida kun ollaan mun luona. Eivät he minua tulleet tapaamaan vaan johonkin bileisiin, toisen ystävän luo eivät halunneet mennä kun hän asui vähän kauempana keskustasta. Tämä oli se kerta jolloin tajusin, kuinka haluavat vain hyötyä minusta ja en päästänyt asunnolleni.
Nää samaiset naiset tulivat kerran kutsuttuna kylläkin luokseni, asuin silloin isossa asunnossa, toisella koira ja sanoin että koira ei voi tulla mukaan. Tuli kuitenkin ja toinen näistä ei halunnut nukkua samassa huoneessa koiran kanssa ja ongelmia syntyi kun luonani oli myös yksi miespuolinen ystävä ja hänelle tarkoitettu makuupaikka meni sitten siinä kun nämä naiset halusivat omat makkarit. Me nukuttiin sitten miespuolisen ystäväni kanssa kapeassa sängyssäni ja taivasteltiin naisten röyhkeyttä.
Sanoit, ettei koira voi tulla, tuli kuitenkin ?, Huh. Siiis. Jos koiraihminen oli pakko päästää sisäään ja toinen naisvieras ei voinut nukkua heidän kanssa samassa huoneessa. Koira ja emäntänsä olisi voinut ottaa patjan eteiseen, keittiöön ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on asunnossani aika hienot antiikkihuonekalut. ei monta, mutta perin ne vanhemmiltani kun isä kuoli ja äiti muutti talosta pienempään asuntoon. oikein hienoja mööpeleitä ja aitoja vanhoja 1900-luvun alun kalusteita, ei uudistuotanto "tyylihuonekaluja", ja sitä paitsi rakkaita kun ovat lapsuuden kodista tulleet. minulla oli lisäksi vanhat opiskeluaikaiset kalusteet, kirpparikamaa, lastulevyä ja taattua ikea-laatua ym. päätin sitten myydä pois ne opiskeluaikaiset, koska kaikki ei mahtunut. sana kiiri yhden kaverin vanhemmille, että kirjahylly myydään 10 €. olin laittanut facebookkiin muutaman kuvan hyllystä, mitat, materiaalitiedon ja iän sekä kunnonkin. siis kaiken mitä kuvittelisi tarvitsevan. kaverin vanhemmat tulevat ja raivostuvat kun tajuavat että kyllä, se lastulevykirjahylly on myynnissä kympillä, ei se antiikkinen paksu, painava, viisi kertaa suurempi astiakaappi. mies totesi että ei me kyllä tuota haluta, käsitimme väärin tyttären puheesta. ja odotteli kiusaantuneena vieressä kun eukkonsa raivosi ja kiukutteli ja maanitteli minua myymään kympillä sen perintökaapin. yritti tarjota vielä "vähän enemmänkin" eli 50 €! kauheat selitykset kuinka he TARVITSEVAT ja että se ei kyllä yhtään sovi minun luukkuuni kun taas heille just passeli jne jne. kun tiukasti kieltäydyin, eukon ääni vielä kohosi monta oktaavia ja huuto ja kiukuttelu kävi. lähti ovet paukkuen, ukko nolona. kaveristanikaan ei ole kuulunut sen jälkeen. en tiedä johtuuko kiukusta vai noloudesta.
Olen lääkäri. Vastikään ostin ihan ventovieraalta ihmiseltä erään tavaran. Tavara oli siis netissä yleisesti myynnissä ihan käypään ja normaaliin hintaan jonka maksoin. Kaupanteon yhteydessä jo vitsaili, että kauppaan kuuluu sitten loppuiän ilmaiset lääkärikäynnit. No tälle tietysti naureskelin että hehheh, hauska vitsi. Eipä ollutkaan. Tästä kaupanteosta oli kulunut noin viikko kun kännykkään napsahtaa yhtäkkiä viesti häneltä: "Voitko uusia mun lääkereseptit. Säähän saat ne helposti Kannan kautta uusittua." No en uusinut, yllättäen en halua vapaa-ajalla ilmaiseksi tehdä työtä ventovieraille vaikka kutsumusammatissa olenkin. Enpähän itsekään vieraille autonasentajille/siivoojille/kampaajille/kääntäjille/asentajille/insinööreille tmv laittele viestiä ja vaadi ilmaista työtä.
Ja ennen kuin kukaan ehtii älähtää, uusin kyllä perheenjäsenten/läheisten sukulaisten/ystävien reseptejä ja hoitelen vaivoja/neuvon pyydettäessä, mutta heidän kanssaan nyt muutenkin toimii vastavuoroisuus ja toisten auttaminen. Ei, en halua ventovieraan (ei potilaani) lääkityksiin puuttua ja toisekseen reseptiä uusiessa vastuu lääkkeen oikeellisuudesta ja asiallisesta käytöstä siirtyy sen määränneeltä lääkäriltä uusineelle lääkärille. Ei ole vain napinpainallus ja siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nightingale kirjoitti:
Olen lääkäri. Vastikään ostin ihan ventovieraalta ihmiseltä erään tavaran. Tavara oli siis netissä yleisesti myynnissä ihan käypään ja normaaliin hintaan jonka maksoin. Kaupanteon yhteydessä jo vitsaili, että kauppaan kuuluu sitten loppuiän ilmaiset lääkärikäynnit. No tälle tietysti naureskelin että hehheh, hauska vitsi. Eipä ollutkaan. Tästä kaupanteosta oli kulunut noin viikko kun kännykkään napsahtaa yhtäkkiä viesti häneltä: "Voitko uusia mun lääkereseptit. Säähän saat ne helposti Kannan kautta uusittua." No en uusinut, yllättäen en halua vapaa-ajalla ilmaiseksi tehdä työtä ventovieraille vaikka kutsumusammatissa olenkin. Enpähän itsekään vieraille autonasentajille/siivoojille/kampaajille/kääntäjille/asentajille/insinööreille tmv laittele viestiä ja vaadi ilmaista työtä.
Ja ennen kuin kukaan ehtii älähtää, uusin kyllä perheenjäsenten/läheisten sukulaisten/ystävien reseptejä ja hoitelen vaivoja/neuvon pyydettäessä, mutta heidän kanssaan nyt muutenkin toimii vastavuoroisuus ja toisten auttaminen. Ei, en halua ventovieraan (ei potilaani) lääkityksiin puuttua ja toisekseen reseptiä uusiessa vastuu lääkkeen oikeellisuudesta ja asiallisesta käytöstä siirtyy sen määränneeltä lääkäriltä uusineelle lääkärille. Ei ole vain napinpainallus ja siinä se.
Siis, kerroit ihan oma-aloitteisesti että olet lääkäri? Mistä muutoin tiesi sinun olevan lääkäri? Onko tapanasi aloittaa kenties esittäytymiset, että "Hei, olen Liisa Virtanen, lääkäri"? Sitä saa mitä tilaa.
Ei, hän uteli useampaan otteeseen ammattiani keskustelun lomassa, mitä siihen olisi pitänyt sanoa? Kieltäytyä kertomasta? Enpä tapaa esitellä itseäni ammattini kanssa kuin töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muilla pyykkejään pessyt. kirjoitti:
Kyllä me ollaan pesty reilut kaksi viikkoa naapureissa ja tutuilla pyykkiämme, kun pesukone hajosi. Turha siitä on muita syyllistää. Saatanallinen säätäminen muutenkin jonkun toisen tykönä pestä pyykkiä ja hukata kallista aikaa tekemättä mitään kun sitä pyykkiään odottaa.
Ei kukaan pese omia pyykkejään vapaaehtoisesti toisten nurkissa.
Nykyään kun ei korjaajaa tai edes uutta pesukonetta saa edes kahdessa viikossa. Tai no pesukoneen saa, jos on valmis ostamaan jotain varastossa oleavia malleja, mutta jos esim ostaa suhteellisen edullisen (alle 700€) maksavan Mielen, niin eihän niitä ole koskaan varastossa.
Kyllä nyt tulee niin paksua tuubaa ettei ole tosikaan. Suomessa saa kyllä kaupasta sen uuden pesukoneen ihan heti kotiinsa. Ihan samana päivänä. Saa. Kyllä.
Ei vältämättä. Kotiinkuljetus ei onnistu aina samana päivänä, Kaupat eivät pidä varastoja, vaan esittelykappaleet esillä. Ehkä saa samana päivänä jos on valmis ostamaan mitä tahansa. Itse jouduin odottamaan jääkaappia viikon. Onneksi vanha ei ollut rikki
Kuurankukkanen kirjoitti:
Voi niitä aikoja kun erehdyin ottamaan ystäväni luokseni asumaan hänen muuttaessa toiselta paikkakunnalta työn perässä. Olin työtä tekevä opiskelija joten tulot ei olleet suuren suuret. Eniten ärsytti kun ystävä käytti vaatteitani kuin omiaan vaikka kielsin, tiukkoja trikoita jotka venyivätä hänen päällään, (minä kokoa 36 ja hän 40) kun olin leiponut, ennen töihin lähtöä ja tullessani takaisin kotiin hän kehui kuinka hyviä sämpylöitä ja piirakoita olin tehnyt, hän söi ne kaikki kun oli niin hyviä ja mä niin hyvä leipomaan... jne...
tätä kesti aikansa ja vuosien varrella tällainen toiminta on jatkunut. Itsehän valitsen kuinka annan toisten minua hyväksi käyttää...
Alkoi suututtaa sinun puolesta, kun olen kuullut ja nähnyt tuon saman ruokalokkitarinan ihan tosi elämässä. "Kun teet niin hyvää ruokaa. Tee lisää hyvää ruokaa?" Läskit! Yhdelle vieraalle kun kieltäydyin lopulta tekemästä, niin salamässäsi kaikkea muuta yöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nightingale kirjoitti:
Ei, hän uteli useampaan otteeseen ammattiani keskustelun lomassa, mitä siihen olisi pitänyt sanoa? Kieltäytyä kertomasta? Enpä tapaa esitellä itseäni ammattini kanssa kuin töissä.
Tuo nyt on vielä pientä ja normaalia. Mutta kun aletaan kysellä säästötilien saldoja, kiinteistöjen omistussuhteita ja suvun varallisuutta, niin ei. Ihan ensimmäisillä tapaamisilla.
Nightingale kirjoitti:
Olen lääkäri. Vastikään ostin ihan ventovieraalta ihmiseltä erään tavaran. Tavara oli siis netissä yleisesti myynnissä ihan käypään ja normaaliin hintaan jonka maksoin. Kaupanteon yhteydessä jo vitsaili, että kauppaan kuuluu sitten loppuiän ilmaiset lääkärikäynnit. No tälle tietysti naureskelin että hehheh, hauska vitsi. Eipä ollutkaan. Tästä kaupanteosta oli kulunut noin viikko kun kännykkään napsahtaa yhtäkkiä viesti häneltä: "Voitko uusia mun lääkereseptit. Säähän saat ne helposti Kannan kautta uusittua." No en uusinut, yllättäen en halua vapaa-ajalla ilmaiseksi tehdä työtä ventovieraille vaikka kutsumusammatissa olenkin. Enpähän itsekään vieraille autonasentajille/siivoojille/kampaajille/kääntäjille/asentajille/insinööreille tmv laittele viestiä ja vaadi ilmaista työtä.
Ja ennen kuin kukaan ehtii älähtää, uusin kyllä perheenjäsenten/läheisten sukulaisten/ystävien reseptejä ja hoitelen vaivoja/neuvon pyydettäessä, mutta heidän kanssaan nyt muutenkin toimii vastavuoroisuus ja toisten auttaminen. Ei, en halua ventovieraan (ei potilaani) lääkityksiin puuttua ja toisekseen reseptiä uusiessa vastuu lääkkeen oikeellisuudesta ja asiallisesta käytöstä siirtyy sen määränneeltä lääkäriltä uusineelle lääkärille. Ei ole vain napinpainallus ja siinä se.
Sinne Kantaan tai jollekin vastaavalle formaatille pitää myös kirjoittaa, että olet hoitovastuussa potilaasta. Ja se on melkoinen vastuu, jos jotakin sattuu. Ei niitä lääkkeitä noin vain määräillä. Edes vahvempaa Buranaa. Eti tiedä, mitä muita lääkkeitä potilas syö ja voiko olla väärä yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Nightingale kirjoitti:
Olen lääkäri. Vastikään ostin ihan ventovieraalta ihmiseltä erään tavaran. Tavara oli siis netissä yleisesti myynnissä ihan käypään ja normaaliin hintaan jonka maksoin. Kaupanteon yhteydessä jo vitsaili, että kauppaan kuuluu sitten loppuiän ilmaiset lääkärikäynnit. No tälle tietysti naureskelin että hehheh, hauska vitsi. Eipä ollutkaan. Tästä kaupanteosta oli kulunut noin viikko kun kännykkään napsahtaa yhtäkkiä viesti häneltä: "Voitko uusia mun lääkereseptit. Säähän saat ne helposti Kannan kautta uusittua." No en uusinut, yllättäen en halua vapaa-ajalla ilmaiseksi tehdä työtä ventovieraille vaikka kutsumusammatissa olenkin. Enpähän itsekään vieraille autonasentajille/siivoojille/kampaajille/kääntäjille/asentajille/insinööreille tmv laittele viestiä ja vaadi ilmaista työtä.
Ja ennen kuin kukaan ehtii älähtää, uusin kyllä perheenjäsenten/läheisten sukulaisten/ystävien reseptejä ja hoitelen vaivoja/neuvon pyydettäessä, mutta heidän kanssaan nyt muutenkin toimii vastavuoroisuus ja toisten auttaminen. Ei, en halua ventovieraan (ei potilaani) lääkityksiin puuttua ja toisekseen reseptiä uusiessa vastuu lääkkeen oikeellisuudesta ja asiallisesta käytöstä siirtyy sen määränneeltä lääkäriltä uusineelle lääkärille. Ei ole vain napinpainallus ja siinä se.
Siis, kerroit ihan oma-aloitteisesti että olet lääkäri? Mistä muutoin tiesi sinun olevan lääkäri? Onko tapanasi aloittaa kenties esittäytymiset, että "Hei, olen Liisa Virtanen, lääkäri"? Sitä saa mitä tilaa.
Älä puhu paskaa. Ei se ammatin paljastuminen tavalla tai toisella oikeuta lokkeilemaan.
Ei varmaan ole pahin, mutta isoäitini ystävätär oli taiteilija. Välillä oli rahaa, välillä ei. Elämäntapaan kuului se, että kun rahaa oli, hän osteli silmää räpäyttämättä vaikka uuden sohvan, korun tai ulkomaanmatkan. Sitten taas kun taide ei käynyt kaupaksi, hän kävi isoäitini polkupyörällä kaupungilla asioilla, lainasi pyykkipulveria, jauhoja, sokeria, kaikkea pientä. Uskomattomin tietämäni tapaus oli käydä pyytämässä kirjastosta rulla vessapaperia, kun rahat oli loppu.
Annettiin naapurille ilmaseks digiboxi, parin vuoden päästä yritti myydä saman laitteen muutamal kympil takasin. Ei tarvittu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nightingale kirjoitti:
Olen lääkäri. Vastikään ostin ihan ventovieraalta ihmiseltä erään tavaran. Tavara oli siis netissä yleisesti myynnissä ihan käypään ja normaaliin hintaan jonka maksoin. Kaupanteon yhteydessä jo vitsaili, että kauppaan kuuluu sitten loppuiän ilmaiset lääkärikäynnit. No tälle tietysti naureskelin että hehheh, hauska vitsi. Eipä ollutkaan. Tästä kaupanteosta oli kulunut noin viikko kun kännykkään napsahtaa yhtäkkiä viesti häneltä: "Voitko uusia mun lääkereseptit. Säähän saat ne helposti Kannan kautta uusittua." No en uusinut, yllättäen en halua vapaa-ajalla ilmaiseksi tehdä työtä ventovieraille vaikka kutsumusammatissa olenkin. Enpähän itsekään vieraille autonasentajille/siivoojille/kampaajille/kääntäjille/asentajille/insinööreille tmv laittele viestiä ja vaadi ilmaista työtä.
Ja ennen kuin kukaan ehtii älähtää, uusin kyllä perheenjäsenten/läheisten sukulaisten/ystävien reseptejä ja hoitelen vaivoja/neuvon pyydettäessä, mutta heidän kanssaan nyt muutenkin toimii vastavuoroisuus ja toisten auttaminen. Ei, en halua ventovieraan (ei potilaani) lääkityksiin puuttua ja toisekseen reseptiä uusiessa vastuu lääkkeen oikeellisuudesta ja asiallisesta käytöstä siirtyy sen määränneeltä lääkäriltä uusineelle lääkärille. Ei ole vain napinpainallus ja siinä se.
Siis, kerroit ihan oma-aloitteisesti että olet lääkäri? Mistä muutoin tiesi sinun olevan lääkäri? Onko tapanasi aloittaa kenties esittäytymiset, että "Hei, olen Liisa Virtanen, lääkäri"? Sitä saa mitä tilaa.
Älä puhu paskaa. Ei se ammatin paljastuminen tavalla tai toisella oikeuta lokkeilemaan.
Voi kuule kun tietäisit. Heti kun pääsee lääkikseen, ihastelevat suku ja kaverit, että voi miten kätevää.
T. Eri
Alue: Aihe vapaa
Öö... Miksi sen rinkulan maksaa mies?