Lue keskustelun säännöt.
Sähköauto on oikeasti ihan perseestä.
05.07.2017 |
Ei sillä oikeasti pääse kuin puolet luvatusta, eli satakunta km. Koko ajan saa olla paska jäykkänä että jääkö tielle. Samoin on tympiä ajettava kun koko ajan veto heikkenee. Tämä on siis todellinen kokemukseni, turha hehkuttaa niitä etelän maiden laboratoriotuloksia. Seuraavaksi ostan diesel-Phaetonin 23l/100 km ja nautin!
Kommentit (2793)
Vierailija kirjoitti:
Sähkäauton ongelma on se että se on sekä huono että kallis. Sitä on vaikea myydä. Varmasti löytyy käyttökohteita jos ajon hinta on tärkeämpi kuin pääoman. vaikkapa bussit ja postinjakelu.
Teslakaan ei riitä hki-tampere matkoille kunnolla, junan kyytiin ovat joutuneet vincitin porukatkin tutustumaan.
Miksi valehtelet?
Jos se on niin huono, niin sitten sä osaisit kertoa, miksi se on huono, etkä vain lässyttäisi joutavaa paskaa.
Kallis se on lähinnä, jos sitä ei käytä. Keskivertokansalainen säästää kevyesti 20 000 euroa auton elinkaaren aikana polttoainekustannuksissa plus muut vähäisemmät elinkaarikustannukset siihen päälle. Matematiikkaa ymmärtämättömät sähköautokammoiset eivät yksinkertaisesti kykene suorittamaan näin yksinkertaisiakaan laskelmia.
Se, että lässytät paskaa Teslan riittämättömyydestä Hki-Tre välille, kertoo pelkästään siitä, että trolli tai vajukki. Kumpi siis olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Norjassa on niin paljon Tesloja? Eikö ne tajua paremmasta?
Norjassa sähköauton hankintaa tuetaan vahvasti ja keskimääräinen ajosuorite on huomattavasti kaupunkipyörimispainotteisempi. Pääosa henkilöautokilometreistä taitaa tulla kotikaupingissa useimmilla (vuonojen takia toisiin kaupunkeihin on pitkä ja hidas matka autolla).
Norjassa on suomea lämpimämpi ilmasto golfvirran takia ja mahdollisesti käyttävät kuitenkin polttoainekäyttöisiä lisälämmittimiä, jos perusajo ei ole lämpimästä tallista takaisin lämpimään talliin.
Eli myönnät itsekin, että käytänössä ainoa ero autojen myynnissä Norjan ja Suomen välillä on hinta, koska tuet. Tajunnet tällöin, että Teslojen hintojen tippuessa niitä alkaa täälläkin näkymään valtavia määriä.
Kaikenlainen itku "lämpimämmästä ilmastosta" on täysin yhdentekevää, koska ulkolämpötila ei vaikuta Teslan toimivuuteen tai riittävyyteen. Suomessakaan ei niitä Hki-Inari-Hki reissaajia ole niin paljoa, että niiden joukosta löytyisi edes kourallista vaippafetissin omaavaa urpoa, jotka ovat käytännössä se ainoa ryhmä, jolle Teslakaan ei välttämättä riitä, koska 5 min on liian pitkä aika käydä vessassa.
En sanonut niin. Norjassa kaupunkien välinen matkailu autolla on vähäisempää. Suomessa melkolailla useimmat auton omistavat haluavat melko säännöllisesti ajaa muitoinkin kuin työmatkan ja lähikauppaan. Muun muassa mökkeily on melko yleistä Suomessa (ja monilla ei ole edes sitä yksivaiheista 16A sähköistystä mökillään).
Mitä merkitystä sillä muka on, että kaupunkien välinen matkailu on vähäisempää? Luuletko tosiaan, ettei sähköautolla mukamas pääse kaupunkien välejä? Tai että se on jotenkin hankalaa? No ei ole. Miksi puhut aiheesta, kun et tiedä edes tuollaista perusasiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Norjassa on niin paljon Tesloja? Eikö ne tajua paremmasta?
Norjassa sähköauton hankintaa tuetaan vahvasti ja keskimääräinen ajosuorite on huomattavasti kaupunkipyörimispainotteisempi. Pääosa henkilöautokilometreistä taitaa tulla kotikaupingissa useimmilla (vuonojen takia toisiin kaupunkeihin on pitkä ja hidas matka autolla).
Norjassa on suomea lämpimämpi ilmasto golfvirran takia ja mahdollisesti käyttävät kuitenkin polttoainekäyttöisiä lisälämmittimiä, jos perusajo ei ole lämpimästä tallista takaisin lämpimään talliin.
Eli myönnät itsekin, että käytänössä ainoa ero autojen myynnissä Norjan ja Suomen välillä on hinta, koska tuet. Tajunnet tällöin, että Teslojen hintojen tippuessa niitä alkaa täälläkin näkymään valtavia määriä.
Kaikenlainen itku "lämpimämmästä ilmastosta" on täysin yhdentekevää, koska ulkolämpötila ei vaikuta Teslan toimivuuteen tai riittävyyteen. Suomessakaan ei niitä Hki-Inari-Hki reissaajia ole niin paljoa, että niiden joukosta löytyisi edes kourallista vaippafetissin omaavaa urpoa, jotka ovat käytännössä se ainoa ryhmä, jolle Teslakaan ei välttämättä riitä, koska 5 min on liian pitkä aika käydä vessassa.
En sanonut niin. Norjassa kaupunkien välinen matkailu autolla on vähäisempää. Suomessa melkolailla useimmat auton omistavat haluavat melko säännöllisesti ajaa muitoinkin kuin työmatkan ja lähikauppaan. Muun muassa mökkeily on melko yleistä Suomessa (ja monilla ei ole edes sitä yksivaiheista 16A sähköistystä mökillään).
Mitä merkitystä sillä muka on, että kaupunkien välinen matkailu on vähäisempää? Luuletko tosiaan, ettei sähköautolla mukamas pääse kaupunkien välejä? Tai että se on jotenkin hankalaa? No ei ole. Miksi puhut aiheesta, kun et tiedä edes tuollaista perusasiaa?
Se vaikuttaa käytön helppouteen. Mitä useammin kohtaa tilanteen, jossa pitää ottaa erityisesti huomion ajomatka ja viettää ainakin noin puoli tuntia laturin perässä jatkaakseen taas jonkin matkaa, sitä ikävämmäksi seikaksi asia koetaan.
Jätit muuten tuon mökkitapauksen kokonaan huomiotta 😛
Tosiasiahan on että sähköistämättömällä mökillä ei edes ökytesla lataudu taianomaisesti ja jos on yksivaiheinen sähköistys jollain iän vanhalla langoituksella edes hidas lataus ei ole turvallista, tai ainakin muun sähkön käytön saa unohtaa siksi aikaa. Jälleen lisää elämää hankaloittavia seikkoja.
Asiasta kolmanteen. Sähköautot eivät ole niin ekologisia kuin moni kuvittelee. Erityisesti akustojen valmistus ja raaka-aineet tuottavat hurjasti päästöjä. Myöskään ainakaan nykyisen kaltaisilla akuilla maailman autokantaa ei voida sähköistää (edes ympäristöstä piittaamattoman kaivostoiminnan avulla), kun raaka-aineet eivät riitä (tai käyvät niin harvinaisiksi ja kalliiksi, ettei pysty).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Norjassa on niin paljon Tesloja? Eikö ne tajua paremmasta?
Norjassa sähköauton hankintaa tuetaan vahvasti ja keskimääräinen ajosuorite on huomattavasti kaupunkipyörimispainotteisempi. Pääosa henkilöautokilometreistä taitaa tulla kotikaupingissa useimmilla (vuonojen takia toisiin kaupunkeihin on pitkä ja hidas matka autolla).
Norjassa on suomea lämpimämpi ilmasto golfvirran takia ja mahdollisesti käyttävät kuitenkin polttoainekäyttöisiä lisälämmittimiä, jos perusajo ei ole lämpimästä tallista takaisin lämpimään talliin.
Eli myönnät itsekin, että käytänössä ainoa ero autojen myynnissä Norjan ja Suomen välillä on hinta, koska tuet. Tajunnet tällöin, että Teslojen hintojen tippuessa niitä alkaa täälläkin näkymään valtavia määriä.
Kaikenlainen itku "lämpimämmästä ilmastosta" on täysin yhdentekevää, koska ulkolämpötila ei vaikuta Teslan toimivuuteen tai riittävyyteen. Suomessakaan ei niitä Hki-Inari-Hki reissaajia ole niin paljoa, että niiden joukosta löytyisi edes kourallista vaippafetissin omaavaa urpoa, jotka ovat käytännössä se ainoa ryhmä, jolle Teslakaan ei välttämättä riitä, koska 5 min on liian pitkä aika käydä vessassa.
En sanonut niin. Norjassa kaupunkien välinen matkailu autolla on vähäisempää. Suomessa melkolailla useimmat auton omistavat haluavat melko säännöllisesti ajaa muitoinkin kuin työmatkan ja lähikauppaan. Muun muassa mökkeily on melko yleistä Suomessa (ja monilla ei ole edes sitä yksivaiheista 16A sähköistystä mökillään).
Mitä merkitystä sillä muka on, että kaupunkien välinen matkailu on vähäisempää? Luuletko tosiaan, ettei sähköautolla mukamas pääse kaupunkien välejä? Tai että se on jotenkin hankalaa? No ei ole. Miksi puhut aiheesta, kun et tiedä edes tuollaista perusasiaa?
Norjassa tosiaan yleensä menevät lentämällä kaupungista toiseen. Johtunee siitä että lentämällä pääsee vuonojen yli, eikä kukaan halua lähteä autolla kiertämään.
Varsinkin kun rahaa on.
-
https://www.vincit.fi/blog/vuosi-teslan-kyydissa/
Niin - Model S60:llä ei pääse Tampere-Helsinki väliä kuin yhteen suuntaan ilman latausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Norjassa on niin paljon Tesloja? Eikö ne tajua paremmasta?
Norjassa sähköauton hankintaa tuetaan vahvasti ja keskimääräinen ajosuorite on huomattavasti kaupunkipyörimispainotteisempi. Pääosa henkilöautokilometreistä taitaa tulla kotikaupingissa useimmilla (vuonojen takia toisiin kaupunkeihin on pitkä ja hidas matka autolla).
Norjassa on suomea lämpimämpi ilmasto golfvirran takia ja mahdollisesti käyttävät kuitenkin polttoainekäyttöisiä lisälämmittimiä, jos perusajo ei ole lämpimästä tallista takaisin lämpimään talliin.
Eli myönnät itsekin, että käytänössä ainoa ero autojen myynnissä Norjan ja Suomen välillä on hinta, koska tuet. Tajunnet tällöin, että Teslojen hintojen tippuessa niitä alkaa täälläkin näkymään valtavia määriä.
Kaikenlainen itku "lämpimämmästä ilmastosta" on täysin yhdentekevää, koska ulkolämpötila ei vaikuta Teslan toimivuuteen tai riittävyyteen. Suomessakaan ei niitä Hki-Inari-Hki reissaajia ole niin paljoa, että niiden joukosta löytyisi edes kourallista vaippafetissin omaavaa urpoa, jotka ovat käytännössä se ainoa ryhmä, jolle Teslakaan ei välttämättä riitä, koska 5 min on liian pitkä aika käydä vessassa.
En sanonut niin. Norjassa kaupunkien välinen matkailu autolla on vähäisempää. Suomessa melkolailla useimmat auton omistavat haluavat melko säännöllisesti ajaa muitoinkin kuin työmatkan ja lähikauppaan. Muun muassa mökkeily on melko yleistä Suomessa (ja monilla ei ole edes sitä yksivaiheista 16A sähköistystä mökillään).
Mitä merkitystä sillä muka on, että kaupunkien välinen matkailu on vähäisempää? Luuletko tosiaan, ettei sähköautolla mukamas pääse kaupunkien välejä? Tai että se on jotenkin hankalaa? No ei ole. Miksi puhut aiheesta, kun et tiedä edes tuollaista perusasiaa?
Se vaikuttaa käytön helppouteen. Mitä useammin kohtaa tilanteen, jossa pitää ottaa erityisesti huomion ajomatka ja viettää ainakin noin puoli tuntia laturin perässä jatkaakseen taas jonkin matkaa, sitä ikävämmäksi seikaksi asia koetaan.
Jätit muuten tuon mökkitapauksen kokonaan huomiotta 😛
Tosiasiahan on että sähköistämättömällä mökillä ei edes ökytesla lataudu taianomaisesti ja jos on yksivaiheinen sähköistys jollain iän vanhalla langoituksella edes hidas lataus ei ole turvallista, tai ainakin muun sähkön käytön saa unohtaa siksi aikaa. Jälleen lisää elämää hankaloittavia seikkoja.Asiasta kolmanteen. Sähköautot eivät ole niin ekologisia kuin moni kuvittelee. Erityisesti akustojen valmistus ja raaka-aineet tuottavat hurjasti päästöjä. Myöskään ainakaan nykyisen kaltaisilla akuilla maailman autokantaa ei voida sähköistää (edes ympäristöstä piittaamattoman kaivostoiminnan avulla), kun raaka-aineet eivät riitä (tai käyvät niin harvinaisiksi ja kalliiksi, ettei pysty).
Ja kun sähköautoilla kantamat pyörivät siellä 400-600 km välimaastossa, niin miksi tulisi kovinkaan usein vastaan tilanne, että täytyisi ylipäätänsä pysähtyä latailemaan jonnekin?
Millä prosentilla kansasta on ensinnäkin sähkötön mökki kaukana JA niin valtava vaippafetissi, ettei pysty pysähtymään esim. syömään/paskomaan niin kaukana olevan mökkimatkan aikana?
Esimerkiksi Helsingissä asuvalla henkilöllä täytyy olla sähkötön mökki jossain Kuopion tietämillä (391 km), jotta sinne ja takaisin ei välttämättä pääse sähköautolla pysähtymättä hetkeksikään latautumaan. Tuollaisella matkalla tulee polttoainekulujakin jo 82 euroa per käyntikerta (7 l/100km @ 1,5 €/l), joten järjettömän kaukana on. Model 3 -sähköautolla se matka maksaa 15 euroa ja joudut latailemaan ainakin "hurjat" 12 minuuttia kyseisen 9 tunnin reissun aikana, ehkä jopa 15-20 minuuttia, jos ja kun haluat kuitenkin jättää pelivaraa. Minä ainakin pysähtelisin 9 tunnin aikana montakin kertaa ja yhteensä paljon pidempäänkin kuin vain noin vartin.
Missä se hankaluus siis on? Minusta on huomattavasti paljon hankalampaa tehdä töitä about kokonainen työpäivä tienatakseni tuon 67 euroa ylimääräistä (muista verotus) kuin tökätä auto lataukseen jollain niistä pysähdyksistä, jotka ovat tiedossa joka tapauksessa.
Raaka-aineet todellakin riittävät nykyiselle, ja myös vuoden 2050 ennustetulle, sähköautokannalle oikein iloisesti. Minä olen katsonut raaka-ainevaatimukset per sähköauto sekä käynyt hakemassa USGS:n sivuilta tiedot resurssien riittävyyksistä, joten suosittelen sulle samaa.
Sähköauton tuotannon päästöt tulevat olemaan noin pyöreä nolla, kun fossiilisista polttoaineista päästään eroon. Käytännössähän mikään sähköautossa ja sen tuotannossa ei itsessään päästele kasvihuonekaasuja ilmoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Norjassa on niin paljon Tesloja? Eikö ne tajua paremmasta?
Norjassa sähköauton hankintaa tuetaan vahvasti ja keskimääräinen ajosuorite on huomattavasti kaupunkipyörimispainotteisempi. Pääosa henkilöautokilometreistä taitaa tulla kotikaupingissa useimmilla (vuonojen takia toisiin kaupunkeihin on pitkä ja hidas matka autolla).
Norjassa on suomea lämpimämpi ilmasto golfvirran takia ja mahdollisesti käyttävät kuitenkin polttoainekäyttöisiä lisälämmittimiä, jos perusajo ei ole lämpimästä tallista takaisin lämpimään talliin.
Eli myönnät itsekin, että käytänössä ainoa ero autojen myynnissä Norjan ja Suomen välillä on hinta, koska tuet. Tajunnet tällöin, että Teslojen hintojen tippuessa niitä alkaa täälläkin näkymään valtavia määriä.
Kaikenlainen itku "lämpimämmästä ilmastosta" on täysin yhdentekevää, koska ulkolämpötila ei vaikuta Teslan toimivuuteen tai riittävyyteen. Suomessakaan ei niitä Hki-Inari-Hki reissaajia ole niin paljoa, että niiden joukosta löytyisi edes kourallista vaippafetissin omaavaa urpoa, jotka ovat käytännössä se ainoa ryhmä, jolle Teslakaan ei välttämättä riitä, koska 5 min on liian pitkä aika käydä vessassa.
En sanonut niin. Norjassa kaupunkien välinen matkailu autolla on vähäisempää. Suomessa melkolailla useimmat auton omistavat haluavat melko säännöllisesti ajaa muitoinkin kuin työmatkan ja lähikauppaan. Muun muassa mökkeily on melko yleistä Suomessa (ja monilla ei ole edes sitä yksivaiheista 16A sähköistystä mökillään).
Mitä merkitystä sillä muka on, että kaupunkien välinen matkailu on vähäisempää? Luuletko tosiaan, ettei sähköautolla mukamas pääse kaupunkien välejä? Tai että se on jotenkin hankalaa? No ei ole. Miksi puhut aiheesta, kun et tiedä edes tuollaista perusasiaa?
Norjassa tosiaan yleensä menevät lentämällä kaupungista toiseen. Johtunee siitä että lentämällä pääsee vuonojen yli, eikä kukaan halua lähteä autolla kiertämään.
Varsinkin kun rahaa on.
-
https://www.vincit.fi/blog/vuosi-teslan-kyydissa/
Niin - Model S60:llä ei pääse Tampere-Helsinki väliä kuin yhteen suuntaan ilman latausta.
Model S 60 pääsee Helsingin Kauppakeskus Kaaresta Tampereen Ikeaan ja takaisin ilman latausta, joten olet väärässä. Kokonaispituus on 329 km ja autossa rangea 333 km.
Taitaa olla joku tosiuskovainen kyseessä, kun rangemittarin perusteella ihan muutaman kilometrin tarkkuudella vedetään johtopäätelmät.
Toteutuneet toimintamatkat käytännössä ovat jääneet varsinkin talvisin merkittävästi valmistajien mainospuheista. Pakkanen ei ole akun purkukapasiteetin kaveri.
Puhuimme myös aivan eri asioista. Minä puhuin raaka-aineiden riittävyydestä maailman autokannan sähköistykseen, en mistään nykytuotannosta tai 2050 arviosta.
Hiilineutraalisti tuotettu energia koko tuotantoketjussa sähköautoissa on vielä utopistisempi unelma kuin Suomen henkilöliikenteen sähköistäminen. Monet (valtaosa kaiketi) kaivoksista ja malminkäsittelylaitoksista on kehitysmaissa ja kiinassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla joku tosiuskovainen kyseessä, kun rangemittarin perusteella ihan muutaman kilometrin tarkkuudella vedetään johtopäätelmät.
Toteutuneet toimintamatkat käytännössä ovat jääneet varsinkin talvisin merkittävästi valmistajien mainospuheista. Pakkanen ei ole akun purkukapasiteetin kaveri.Puhuimme myös aivan eri asioista. Minä puhuin raaka-aineiden riittävyydestä maailman autokannan sähköistykseen, en mistään nykytuotannosta tai 2050 arviosta.
Hiilineutraalisti tuotettu energia koko tuotantoketjussa sähköautoissa on vielä utopistisempi unelma kuin Suomen henkilöliikenteen sähköistäminen. Monet (valtaosa kaiketi) kaivoksista ja malminkäsittelylaitoksista on kehitysmaissa ja kiinassa.
Toimintamatkan saa ihan itse käytännössä päättää. Teslallahan voi vaikka körötellä Hki-Tre-Hki matkan 80 km/h, jolloin se toimintamatka riittää oikein hyvin. Talvellakin voi ajaa ilman ilmastointia, joka on se asia, joka käytännössä vähentää kantamaa.
Ja tietenkin tosielämästä jos puhutaan, niin mitään ongelmaa ei ole, koska se Teslailijakin voi halutessaan pysähtyä lataamaan muutamaksi minuutiksi. Ja ylipäätänsä olla hankkimatta sitä kaikkein vanhinta ja pieniakkuisinta Teslaa mitä Nettiautosta löytää, jos lataustauko ahdistaisi, koska tuollaisia 60 kWh Model S ei olla myyty pieneen ikuisuuteen.
Mitä se riittävyys sun mielestäsi tarkoittaa? Sano sen alkuaineen nimi, jota ei mukamas ole riittävästi. Minä katson sen jälkeen USGS:stä resurssit ja kerron sulle kuinka moneen miljardiin sähköautoon sitä riittää.
Kaivoksia ja malminkäsittelyä meillä on Suomessakin. Eikä kukaan ole väittänyt, että tuotannon päästöt täytyy saada nollaan just nyt. Yleisin tavoite lienee saavuttaa nolla joskus 2050 tietämillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluja ootte molemmin puolin. Toinen pitää sähköautoa ikiliikkujana (koska luulee, ettei lämpötila vaikuta kantamaan)
Miksi se lämpötila vaikuttaisi kantamaan, jos siis ei lasketa kaikkia lisälaitteiden aiheuttamaa ekstrakulutusta mukaan?
Koska energiahävikki on akusta ympäristöön.
Tarkoitan siis, että energiahävikkin on olemassa, kun akun lämpötila on ympäristön lämötilaa suurempi.
Ei tuo ole mikään energiahävikki, millä olisi mitään merkitystä. Jos mä jätän kiehuvan sopan pöydälle jäähtymään, niin siinähän on "energiahävikkiä" ihan samalla tavalla. Tuollainen "energiahävikki" lämmön osalta nyt vaan ei millään muotoa vähennä siinä ruoassa olevaa kalorimäärää, joka puolestaan on se energiamuoto, joka nälkäistä syöjää kiinnostaa.
Ruan polttamisesta saatava energiamäärä on erikuin ruasta saatava energiamäärä (mikä riippuu ruan lämpötilasta).
Hernekeitosta on 61kcal / 100g. Oletetaan tässä, ruumiinlämopösi on 37C, ja hernekeiton lämpöarvo sama kun veden (melko lähelle joka tapauksessa).
Jos syöt 100g hernekeittoa huoneenlämpöisenä (20C), on siitä saatava energia 61 kcal - (37-20) * 100 = 59,3 kcal. Eli, elimistösi kulutti 1,7 kcal ruan lämmittämiseen, mikä on noin 2,9% kulutetun hernekeiton kalorimäärästä.
Syöt toiser 100g, mutta lämmittät sen ensin 60 C lämpötilaan. Lämmitettystä keitosta saat 61 + 4 kcal = 65 kcal energiaa. Näin ollen, lämmitetystä keitosta saat noin 6,6% enemmän energiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OSA 1/2
Tämä vastaus kohdistuu useampaan viestiin viimeisen parin sivun ajalta (mm. 2245, 2246, 2254, 2255, 2256, 2257). Kts. myös edellinen viesti (nro 2282), jossa herkekeiton sisältämät kalorit vastaavat akun varausta ja lämmitys ympäristön lämpötilavaihteluja.
Minulla on nyt tässä kahdenlaista vastaanvänkääjää:
A) Tyyppi A väittää, ettei ympäristön lämpötila vaikuta akusta saatavaan energiamäärään mitenkään.
B) Tyypi B tiedostaa, että ympäristön lämpötila vaikuttaa akusta saatavaan energiamäärään, mutta vain jos akku on kylmä. Tähän liittyy oleellisesti se erikoinen, mutta ymmärrettävä uskomus, että akusta sadaan suurempi energiamäärä akun omaa "hukkalämpöä" hyödyntäen. Jos oikein olen käsittänyt, niin tähän joukkoon kuuluu myös omien sanojensa mukaan "fysiikkaa yliopistossa opiskellut", joka tosin jättää itselleen takaportin puhumalla havaitsemattoman pienistä eroista ("Kylmä akku ei kadota energiaa yhtään minnekään eikä sen hyötysuhdetappiot havaittavasti kasva.", viesti 2245).
Se mikä on varmaa, on että molemmat ette voi olla oikeassa.
A:n väite on helppo todistaa vääräksi kokeellisesti (tämän pitäisi kyllä rittää myös tyypille B): Science Fair Project, The Effect of Temperature on Battery Performance - Experiment #2 (Dry Ice)
Kokeessa kaksi akkua pyörittävät tuleettimia, mutta toista akkua viilennetään kylmäjäällä. Huomattiin, että molemmat akut pyörittivät tuuletinta lähes saman verran aikaa, mutta viilenettyä akkua käyttäneen tuulettimen pyörimisneupeuteen hidastavasti vaikutti viilennetyn akun matalampi jännite. Näin ollen, viilennettyä akkua käyttänyt tuleetin teki vähemmän työtä, eli viilennetystä akusta saatiin vähemmän energiaa.
Viilentämisen sijaan tuon kokeen voisi toistaa myös lämmittämällä akkua, vaikka nyt sillä hiustenkuivaajalla. Huomattaisiin, että lämmitetystä akusta saatiin "ylimääräistä" energiaa.
Kun akkua käytettään, saa se aina aina ympärstöstään energiaa lämpösäteilyn muodossa, ympäristön ja akun lämpötilasta riippumatta (olen puhunut energian luovuttamisesta vain johonkin viitearvoon suhteutettuna).B:n väite on virheellinen, koska akun toimintalämpötilan sisällä ei ole olemassa lämpötilaa, jossa lämltilan kasvaminen lakkaa lisäämästä keamiallisten prosessien reaktionopeutta, ja näin ollen nostamasta akun jännitettä (tämä tietekin kaikki muut tekijät poissulkien). Ympärstön lämpoötilasta riippumatta akku tuottaa aina ympäristöön säteilevää hukkalämpöä koska sähkökemialliset prosessit tuottavat lämpöä. Lämpöhukka on sitä suurempi, mitä surempi ympäristön ja akun lämpötilaero on ja lämpötilaeron kasvaessa lämpöä karkaa suuremmalla teholla.
Jatkuu seuraavasssa viestissä esimerkillä...
OSA 2/2 - jatkoa viestiin 2283
Hypotettinen esimerkki tunnin matkalle, kun matkan ajan akun lämpötila on 30 astetta ja ulkolämpötila -20:
- lähtötilanteessa akkun lämpötila vastaa ympäristön lämpötilaa ja oletetaan että akku lämpeää heti lähtiessä 30 asteeseen.
- ympäristön lämpötilan vaikutuksesta akusta saatavan energian määrään, kun kaikki muut tekijät jätetään huomiomatta
- käyettävä akkuun lainaan tiedot viestistä 2167; paino 500 kg, lämmituskustannus 0.0625 kWh / aste (riippu akun koostumuksesta, jos se on tiedossa niin mm. https://www.engineeringtoolbox.com/specific-heat-metals-d_152.html löytyy lämmittämiseen tärvittavat energiamäärät eri materiaaleille)
- akkujen lämpöhävikistä ei ole tarkkaa tietoa, ja se tietenkin riippuu ympäristön lämpötilasta, joten yksinkertaistan tässä rankasti olettamalla, että akkun lämpötila puolittuu tunnissa, näin ollen lämpöä katoaa 0,03125 kW teholla per aste.
Akun lämpövaraus menetetään kokonaisuudessa, kun työmatka päätty, eli lämpövaraus menetetään kokonaisuudessaan (50 * 3,125 kWh = 3,125 kWh). Akkua käytetään tunti, joten lämpöhukka on 0,03125 kWh * 50 = 1,5625 kWh). Näin ollen, pekästään akun lämpötilan ylläpitoon kului 3,125 kWh + 1,5625 kWh = 4,6875 kWh, tai 0,09375 kWh per aste.
Huomaa, että tässä esimerkissä lämmönhukkaa ei verrata mihinkään. Kuten aiemmin sanoin, akku hukkaa energiaa lämpösäteilyn muodossa ympäristön lämpötilasta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla joku tosiuskovainen kyseessä, kun rangemittarin perusteella ihan muutaman kilometrin tarkkuudella vedetään johtopäätelmät.
Toteutuneet toimintamatkat käytännössä ovat jääneet varsinkin talvisin merkittävästi valmistajien mainospuheista. Pakkanen ei ole akun purkukapasiteetin kaveri.Puhuimme myös aivan eri asioista. Minä puhuin raaka-aineiden riittävyydestä maailman autokannan sähköistykseen, en mistään nykytuotannosta tai 2050 arviosta.
Hiilineutraalisti tuotettu energia koko tuotantoketjussa sähköautoissa on vielä utopistisempi unelma kuin Suomen henkilöliikenteen sähköistäminen. Monet (valtaosa kaiketi) kaivoksista ja malminkäsittelylaitoksista on kehitysmaissa ja kiinassa.Toimintamatkan saa ihan itse käytännössä päättää. Teslallahan voi vaikka körötellä Hki-Tre-Hki matkan 80 km/h, jolloin se toimintamatka riittää oikein hyvin. Talvellakin voi ajaa ilman ilmastointia, joka on se asia, joka käytännössä vähentää kantamaa.
Ja tietenkin tosielämästä jos puhutaan, niin mitään ongelmaa ei ole, koska se Teslailijakin voi halutessaan pysähtyä lataamaan muutamaksi minuutiksi. Ja ylipäätänsä olla hankkimatta sitä kaikkein vanhinta ja pieniakkuisinta Teslaa mitä Nettiautosta löytää, jos lataustauko ahdistaisi, koska tuollaisia 60 kWh Model S ei olla myyty pieneen ikuisuuteen.
Mitä se riittävyys sun mielestäsi tarkoittaa? Sano sen alkuaineen nimi, jota ei mukamas ole riittävästi. Minä katson sen jälkeen USGS:stä resurssit ja kerron sulle kuinka moneen miljardiin sähköautoon sitä riittää.
Kaivoksia ja malminkäsittelyä meillä on Suomessakin. Eikä kukaan ole väittänyt, että tuotannon päästöt täytyy saada nollaan just nyt. Yleisin tavoite lienee saavuttaa nolla joskus 2050 tietämillä.
Noin äkkipäätä harvinaiset maametallit voisi olla hyvä veikkaus.
Taisi olla joku arvio, että ajosuoritteen pitää olla samaa luokkaa kuin länsimaissa keskimääräinen auton ajomatka on ennen paalausta, ennen kuin sähköauton elinkaaripäästöt ovat pienemmät. Toki suomessa on muihin länsimaihin nähden vanha ja paljon ajettu autokanta, mutta kestääkö elektroniikka, jota sähköautot ovat pullollaan niin pitkään. Se tuntuu olevan nykyisten polttomoottorillistenkin heikoin kohta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluja ootte molemmin puolin. Toinen pitää sähköautoa ikiliikkujana (koska luulee, ettei lämpötila vaikuta kantamaan)
Miksi se lämpötila vaikuttaisi kantamaan, jos siis ei lasketa kaikkia lisälaitteiden aiheuttamaa ekstrakulutusta mukaan?
Koska energiahävikki on akusta ympäristöön.
Tarkoitan siis, että energiahävikkin on olemassa, kun akun lämpötila on ympäristön lämötilaa suurempi.
Ei tuo ole mikään energiahävikki, millä olisi mitään merkitystä. Jos mä jätän kiehuvan sopan pöydälle jäähtymään, niin siinähän on "energiahävikkiä" ihan samalla tavalla. Tuollainen "energiahävikki" lämmön osalta nyt vaan ei millään muotoa vähennä siinä ruoassa olevaa kalorimäärää, joka puolestaan on se energiamuoto, joka nälkäistä syöjää kiinnostaa.
Ruan polttamisesta saatava energiamäärä on erikuin ruasta saatava energiamäärä (mikä riippuu ruan lämpötilasta).
Hernekeitosta on 61kcal / 100g. Oletetaan tässä, ruumiinlämopösi on 37C, ja hernekeiton lämpöarvo sama kun veden (melko lähelle joka tapauksessa).
Jos syöt 100g hernekeittoa huoneenlämpöisenä (20C), on siitä saatava energia 61 kcal - (37-20) * 100 = 59,3 kcal. Eli, elimistösi kulutti 1,7 kcal ruan lämmittämiseen, mikä on noin 2,9% kulutetun hernekeiton kalorimäärästä.
Syöt toiser 100g, mutta lämmittät sen ensin 60 C lämpötilaan. Lämmitettystä keitosta saat 61 + 4 kcal = 65 kcal energiaa. Näin ollen, lämmitetystä keitosta saat noin 6,6% enemmän energiaa.
Nyt puhuttiinkin kiehuvasta sopasta, eikä mistään huoneenlämpöisestä. Lisäksi sulla on omituinen oletus siitä, että elimistöllä olisi lämmitystarve, vaikka sehän riippuu hyvin pitkälti olosuhteista. Lämmitetty soppa aiheuttaa lämpimällä ilmalla jopa jäähdytystarpeen, jolloin laskelmasi menee jälleen uusiksi.
Autossa olevaa akkua nyt vaan ei tarvitse lämmittää auton lämpöiseksi, joten on muutenkin älytöntä alkaa itkemään aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempia akkuja sentään tulossa:
While some energy experts predict we could see solid-state batteries ready for production as early as 2022, others fear they won’t be market ready until closer to the end of the decade. That leaves BEV owners facing the range anxieties of a lot more winter storms.
.
Palataan asiaan 2030
Viimeiset 20 vuotta on koko ajan ollut mullistava akkukeksintö tulemaisillaan, mutta yksi toisensa jälkeen on yleensä paljastanut sijoittajien höplötysyritykseksi. Ikävä totuus on se että akkurintamalla ei ole taphtumassa minkäänlaisia kehitysloikkia tiedossa olevassa tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempia akkuja sentään tulossa:
While some energy experts predict we could see solid-state batteries ready for production as early as 2022, others fear they won’t be market ready until closer to the end of the decade. That leaves BEV owners facing the range anxieties of a lot more winter storms.
.
Palataan asiaan 2030Miksi keskimääräinen suomalainen, joka ajelee sen 30-50 km päivittäin, tarvitsee "paremman" akun?
Etkö ymmärrä, että nykyisissä autoissa on jopa 600 km akkuja? Etkö ymmärrä, että niitä voidaan ladata erittäin nopeasti pidemmällä matkalla? Etkö ymmärrä, että ihmiset pysähtelevät noin pitkillä matkoilla joka tapauksessa, jolloin mitään lisäodotteluita ei edes synny?
Millaista vajukkia tämäkin palsta on oikein täynnä? Vai onko siellä Pietarin trollitehtaalla noin paljon ylituotantoa?
Sinähän tässä et tajua että kaikki ihmiset eivät ajattele ja ajele kuten sinä.
Minä ostan heti i3 rexilla kun vaan halpenisivat, hinnat jääneet 20k jo moneksi vuodeksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla joku tosiuskovainen kyseessä, kun rangemittarin perusteella ihan muutaman kilometrin tarkkuudella vedetään johtopäätelmät.
Toteutuneet toimintamatkat käytännössä ovat jääneet varsinkin talvisin merkittävästi valmistajien mainospuheista. Pakkanen ei ole akun purkukapasiteetin kaveri.Puhuimme myös aivan eri asioista. Minä puhuin raaka-aineiden riittävyydestä maailman autokannan sähköistykseen, en mistään nykytuotannosta tai 2050 arviosta.
Hiilineutraalisti tuotettu energia koko tuotantoketjussa sähköautoissa on vielä utopistisempi unelma kuin Suomen henkilöliikenteen sähköistäminen. Monet (valtaosa kaiketi) kaivoksista ja malminkäsittelylaitoksista on kehitysmaissa ja kiinassa.Toimintamatkan saa ihan itse käytännössä päättää. Teslallahan voi vaikka körötellä Hki-Tre-Hki matkan 80 km/h, jolloin se toimintamatka riittää oikein hyvin. Talvellakin voi ajaa ilman ilmastointia, joka on se asia, joka käytännössä vähentää kantamaa.
Ja tietenkin tosielämästä jos puhutaan, niin mitään ongelmaa ei ole, koska se Teslailijakin voi halutessaan pysähtyä lataamaan muutamaksi minuutiksi. Ja ylipäätänsä olla hankkimatta sitä kaikkein vanhinta ja pieniakkuisinta Teslaa mitä Nettiautosta löytää, jos lataustauko ahdistaisi, koska tuollaisia 60 kWh Model S ei olla myyty pieneen ikuisuuteen.
Mitä se riittävyys sun mielestäsi tarkoittaa? Sano sen alkuaineen nimi, jota ei mukamas ole riittävästi. Minä katson sen jälkeen USGS:stä resurssit ja kerron sulle kuinka moneen miljardiin sähköautoon sitä riittää.
Kaivoksia ja malminkäsittelyä meillä on Suomessakin. Eikä kukaan ole väittänyt, että tuotannon päästöt täytyy saada nollaan just nyt. Yleisin tavoite lienee saavuttaa nolla joskus 2050 tietämillä.
Noin äkkipäätä harvinaiset maametallit voisi olla hyvä veikkaus.
Taisi olla joku arvio, että ajosuoritteen pitää olla samaa luokkaa kuin länsimaissa keskimääräinen auton ajomatka on ennen paalausta, ennen kuin sähköauton elinkaaripäästöt ovat pienemmät. Toki suomessa on muihin länsimaihin nähden vanha ja paljon ajettu autokanta, mutta kestääkö elektroniikka, jota sähköautot ovat pullollaan niin pitkään. Se tuntuu olevan nykyisten polttomoottorillistenkin heikoin kohta.
Noin äkkisältään menee metsään ja pahasti.
Sähköauto nimittäin tarvitsee tasan 0 grammaa harvinaisia maametalleja. Akuissa niitä ei ole laisinkaan. Sähkömoottoreissa niitä ei ole, jos on kyse induktiomoottorista (kuten Model S ja Model X). Neodyymiä voidaan käyttää sähkömoottorissa (kuten Model 3 kohdalla tehtiin ja mahdollisesti tulevien mallien ja päivitysten kohdalla), mutta se ei ole pakollista.
Kaiuttimissa maametalleja kyllä usein on, mutta koska en jaksa niiden yhdentekevyyden vuoksi tarkistamaan, niin en tiedä miten paljon tai tarvitaanko niitä käytännössä ollenkaan.
Lisäksi harvinaiset maametallit eivät ole harvinaisia. Niillä on vain typerä nimitys, joka juontaa siitä, ettei niitä yleensä esiinny suurissa yksittäisissä esiintymissä, vaan niitä tuotetaan siellä sun täältä pieniä määriä.
Turha sun on mitään arvioita tuijotella, menet katsomaan googlella "electric car life cycle emissions" ja valitset sieltä jonkin tutkimuksen. Riippuu pitkälti sähköntuotannon puhtaudesta ja sähköautosta itsestään, miten monta kilometriä tarvitsee ajaa, ennen kuin päästään fossiiliskyllästetyn nykytuotannon vuoksi tasoihin polttomoottoriauton kanssa. Joillain sähköautoilla ja mailla puhutaan parista kymmenestä tuhannesta kilometristä, ja nämä luvut ainoastaan paranevat ajan kanssa.
Sähköautossa ei ole mitään erityistä elektroniikkaa vaativaa verrattuna polttomoottoriautoon. Tesloissa nyt elektroniikkaa on, kun haluavat autoista itsestäänajavia ja kaikki hienoudet. Mitään ongelmaa näistä tietenkään voi muodostua, koska ne voidaan korjata ja vaihtaa tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempia akkuja sentään tulossa:
While some energy experts predict we could see solid-state batteries ready for production as early as 2022, others fear they won’t be market ready until closer to the end of the decade. That leaves BEV owners facing the range anxieties of a lot more winter storms.
.
Palataan asiaan 2030Miksi keskimääräinen suomalainen, joka ajelee sen 30-50 km päivittäin, tarvitsee "paremman" akun?
Etkö ymmärrä, että nykyisissä autoissa on jopa 600 km akkuja? Etkö ymmärrä, että niitä voidaan ladata erittäin nopeasti pidemmällä matkalla? Etkö ymmärrä, että ihmiset pysähtelevät noin pitkillä matkoilla joka tapauksessa, jolloin mitään lisäodotteluita ei edes synny?
Millaista vajukkia tämäkin palsta on oikein täynnä? Vai onko siellä Pietarin trollitehtaalla noin paljon ylituotantoa?
Sinähän tässä et tajua että kaikki ihmiset eivät ajattele ja ajele kuten sinä.
Eli kuka ajelee niin, että sähköautolla tulee kantama ongelmaksi? Moniko täällä suhaa jotain Saharaa ja Siperiaa päästä päähän päivittäin? Tai vetää venettä 120 km/h Hki-Inari-Hki väliä jatkuvasti? Ei todellakaan moni. Siten se on täysin yhdentekevää, ajavatko muut eri tavalla kuin minä, koska tavallisella ajamisella sähköauto ei muodosta ongelmaa.
Ja sen mä kyllä ymmärrän, että moni muu ihminen ei osaa peruskoulumatikkaa sen vertaa, että tajuaisi miten ongelmaton sähköauto on ollut jo vuosikaudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempia akkuja sentään tulossa:
While some energy experts predict we could see solid-state batteries ready for production as early as 2022, others fear they won’t be market ready until closer to the end of the decade. That leaves BEV owners facing the range anxieties of a lot more winter storms.
.
Palataan asiaan 2030Viimeiset 20 vuotta on koko ajan ollut mullistava akkukeksintö tulemaisillaan, mutta yksi toisensa jälkeen on yleensä paljastanut sijoittajien höplötysyritykseksi. Ikävä totuus on se että akkurintamalla ei ole taphtumassa minkäänlaisia kehitysloikkia tiedossa olevassa tulevaisuudessa.
Itse ainakin odotan sähköautojen tekniikan kehittymistä, ja jos se ei kehity, sitten ajetaan edelleen ns. tavallisella autolla.
En sanonut niin. Norjassa kaupunkien välinen matkailu autolla on vähäisempää. Suomessa melkolailla useimmat auton omistavat haluavat melko säännöllisesti ajaa muitoinkin kuin työmatkan ja lähikauppaan. Muun muassa mökkeily on melko yleistä Suomessa (ja monilla ei ole edes sitä yksivaiheista 16A sähköistystä mökillään).