Pienituloisen 35-vuotiaan suomalaismiehen elinajanodote on 16 vuotta vähemmän kuin suurituloisen - naisilla vastaava ero on puolta pienempi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt vielä se kuinka avioliitto/parisuhde nostaa elinikää ja parantaa terveydentilaa miehillä niin saadaan nauraa...

Ei siinä ole mitään naurettavaa. Kun köyhällä naisella on kymppi rahaa, hän ostaa sillä kaurahiutaleita, perunoita, porkkanoita ja tarjouslihaa. Kun köyhällä miehellä on kymppi, hän ostaa sillä olutta ja tupakkaa. Jos köyhällä miehellä on vaimo, perheen kaksikymppiä käytetään kaurahiutaleiden, perunoiden, porkkanoiden ja tarjouslihan lisäksi maitoon, hedelmiin ja leipään. Mies jää ilman olutta ja tupakkaa. Näin siis avioliitto/parisuhde parantaa miehen terveydentilaa ja elinikää. Usein myös vaimo on se, joka patistaa miehen lääkäriin. Ilman vaimoa mies menee lääkäriin vasta sitten, kun sairaus on jo päässyt pahaksi. Jos silloinkaan. 

KIva tarina, mutta ei kovin tosi. Avioliitto pidentää miehen ikää, koska avioliitossa elävätmiehet  ovat keskimäärin rikkaampia ja koulutetumpia (naisille ei kelpaa köyhät ja kouluttamattomat ukot), avioliitto tuo mukanaan sosiaalisia suhteita (perhetutut), avioliitto tuo mukanaan lapsia (perhearki rutiineineen) ja avioliitossa on elämänkumppani soittamassa ambulanssin sydärin sattuessa (miesten yleisin kuolinsyy on sydänsairaudet).

Nyt käsittääksen puhuttiin kuitenkin pienituloisista miehistä. Pienituloinen mies ei muutu rikkaaksi, vaikka menisikin naimisiin tai parisuhteeseen. Sosiaalisia suhteita miehellä voi olla muitakin kuin vain puolison suku ja ystävät. Mutta sikäli tuossa on pointti, että miehet pitävät aivan liian vähän huolta suhteistaan omiin ystäviinsä ja omiin sukulaisiinsa. Kannattaisi ehkä pitää eikä odottaa, että jostain löytyy nainen, naisen suku ja naisen ystävät. Lapset tietysti vaikuttavat arjen rutiineihin, mutta on myös olemassa perheellisiä miehiä, joilla lapset eivät rutiineja muuta. Onneksi yhä useampi mies haluaa eronkin jälkeen viikko-viikko -systeemin eli jakaa niin vanhemmuuden vastuuta kuin arkeakin. Ja mitä sydäriin tulee, niin se on sattumaa, onko puolisokaan paikalla juuri silloin, kun mies saa sydärin. Toki on todennäköisempää kuin sinkulla, että joku sattuu olemaan juuri silloin paikalla. Mutta ei mitenkään varmaa. Sen sijaan sydärin riskiä voi pienentää juurikin olemalla tupakoimatta, käyttämällä alkoholia vain kohtuudella, syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa, välttämällä ylipainoa ja erityisesti keskivartalon lihavuutta sekä menemällä ajoissa lääkäriin ja syömään ne verenpainelääkkeensä, mitä lääkäri määrää. Myös sinkkumies voi huolehtia ihan itse sydäririskin pienentämisestä (aivan kuten me sinkkunaisetkin teemme), siihen ei tarvita vaimoa tai naisystävää. 

Sä ymmärrät ihan väärin koko asian. Nyt tarkastellaan niitä oelmassaolevia eroja isojen väestöryhmien välillä (pienituloiset miehet ja suurituloiset miehet). Molemmat ryhmät voivat olla juomatta jne, mutta sen lisäksi rikkaammat ovat todennäköisemmin naimisissa, joten heillä on todennäköisemmin elämänkumppani sitä ambulanssia soittamassa sydärin sattuessa. 

Näin pikaisesti muistellen tulee mieleen muutaman vuosikymmenen aikana miesten sydänkohtauksista seuraavaa:

- yksi mies sai sydärin postinhakureissulla, kuoli pihalle, vaimo oli sisällä ja huolestui vasta sitten, kun miestä ei alkanut kuulua

- yksi mies kuoli pihamaalla puuhastellessaan, vaimo oli sisällä eikä tiennyt asiasta

- yksi mies ajoi itse päivystykseen, selvisi

- yksi mies soitti itselleen ambulanssin, selvisi

- yksi mies sai sydänkohtauksen sairaalan vuodeosastolla ollessaan ja kuoli vaikka apu oli minuutissa

- yksi mies kuoli yöllisellä vessareissulla, vaimo nukkui ja löysi miehen aamulla

Noista miehistä kolmen vaimo oli yrittänyt saada miestään lääkäriin jo aikaisemmin, mutta ei. Väkisin on vaikea ketään viedä. Eikä se vaimo ole just silloin vieressä, kun kohtaus sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Linkatusta artikkelista:

"Suurimpana selittäjänä eliniän eroissa on Pusan mielestä erilainen terveydenhuolto köyhille ja varakkaille sekä työssäkäyville."

Kovastipa palstamammat yrittävät syyllistää, kun on kyse miehestä. Jos puhuttaisiin vaikkapa naisten pienemmästä palkasta, veikkaanpa ettei ihan ensimmäisenä yritettäisi selittää sitä naisten omalla käytöksellä.

Ap

Tähän lisättävä se että yliopisto on naisistumassa kun vaatimukset ovat niin löperöt että edes matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa.

Koulu on tehty tyttöjen taipumuksia mukaillen. Lukiossa on helpotettu matematiikan opetusta lyhyellä oppimäärällä. Siitäkin huolimatta matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa....!

Tämä on jo liian suuri helpotus tyttöjen menestymiselle ja seurauksena tytöt ovat jo 70%n enemmistönä yliopistossa. Lyhyen matematiikan kirjoituspakko vasta takaa Suomen kansainvälisen menestymisen jatkossa.

On vaarallisen löperöä päästää yliopistoon opiskelemaan nuoria jotka ovat kirjoittaneet vain äidinkielen, englannin, ruotsin ja jonkun reaalin ( uskonto, biologia, historia, terveysoppi, maantiede ym. ulkoa opiskeltava aine).

Matematiikka on kuitenkin tärkein aine koska se kehittää loogista ajattelua ja älyä. Tytöt tunnetusti opettelevat asiat ulkoa ilman ymmärrystä logiikasta. Maailma kehittyy kuitenkin kun asioita osataan kehittää loogisesti.

Sinun mielestä kaikki tytöt ovat hyviä kielissä ja huonoja matematiikassa ja pojat sitten päinvastoin. Oikeasti? Mikä autuus on pitkän matematiikan opiskelu, kun tuossa aiemmin väitettiin, että ruotsia osaamalla pääsee helpommin yliopistoon? Muistan kyllä hyvin oman koulutaipaleeni matematiikantunnit, ei ne kaikki pojat olleet mitään loogisen päättelyn mestareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti vain usein on niin, että ensin ei maistu koulu ja sen jälkeen maistuu vähän liian hyvin tupakka , kalja ja roskaruoka. Terveyskeskus on avoinna kaikille.

Oletetaan, että olet oikeassa. Silloin meidän pitäisi miettiä, että mikä ajaa miehiä tuohon käyttäytymismalliin ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Eihän me syömishäiriöisiä tyttöjäkään jätetä heitteille sanomalla, että "Sen kun alat syödä / et enää oksenna."

Ap

Syömishäiriöiden hoito on retuperällä Suomessa. Syömishäiriöiset tytöt saavat yleensä hoitoa vasta henkeä uhkaavassa tilanteessa. Asenne on yleensä kuvaamasi "sen kun alat syödä / et enää oksenna".

Tämä johtunee pitkälti siitä, etä suurin osa syömishäiriöistä paranee itsekseen ajan kuluessa. On siis resurssien kannalta järkevää kohdistaa apu juurikin noihin henkeä uhkaaviin tilanteisiin.

Ap

Minkä ihmeen takia resursseja mielestäsi pitäisi sitten kohdistaa myöskään esim. miesten masennuksen hoitoon, suurin osahan niistä paranee ajan kuluessa ihan itsestään?

Vaikka siksi, että miesten masennuksen hoitaminen tulee halvemmaksi kuin hoitamatta jättäminen. Kannattaa panostaa miesten työkuntoon, koska miehet tekevät suurimman osan töistä ja maksavat suurimman osan veroista tässä maassa.

Ap

Masennuksen tai muiden terveysongelmien ennalta ehkäisevään hoitoon on kovin vaikea puuttua jos mies ei hakeudu terveydenhoidon piiriin jo siinä vaiheessa kun asioihin voisi ennaltaehkäisevästi vaikuttaa.

Säännölliset kutsut terveystarkastuksiin riskiryhmiin kuuluville miehille.

Ap

Sen kokemuksen mukaan mikä minulla on noista kutsuista (joita kyllä lähetetään ainakin joillekin riskiryhmiin kuuluville vaikka ei tosin varmastikaan kaikille pienituloisille) on se että miehiltä ne ajat jää käyttämättä, kun en nyt vain muistanut tai ei ollut tarvetta silloin lääkäriajalle.

Paremmin varmasti pitäisi selvittää sitä millaisia palveluja miehet haluaisi käyttää. Voi olla että olisi hyvä jos terveyskeskuksissa olisi nykyistä enemmän henkilökunnassa myös miehiä esim. terveydenhoitajina. Todennäköisesti miesten olisi helpompi puhua ongelmista miesoitajalle kuin naiselle.

Toi pakkoruotsimielipide tuli jo selväksi. Se ei ole ongelman syy, ruotsinkielisiä on maassa vain 5%. Perustapa oma ketju tälle kielikiihkoilulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Linkatusta artikkelista:

"Suurimpana selittäjänä eliniän eroissa on Pusan mielestä erilainen terveydenhuolto köyhille ja varakkaille sekä työssäkäyville."

Kovastipa palstamammat yrittävät syyllistää, kun on kyse miehestä. Jos puhuttaisiin vaikkapa naisten pienemmästä palkasta, veikkaanpa ettei ihan ensimmäisenä yritettäisi selittää sitä naisten omalla käytöksellä.

Ap

Tähän lisättävä se että yliopisto on naisistumassa kun vaatimukset ovat niin löperöt että edes matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa.

Koulu on tehty tyttöjen taipumuksia mukaillen. Lukiossa on helpotettu matematiikan opetusta lyhyellä oppimäärällä. Siitäkin huolimatta matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa....!

Tämä on jo liian suuri helpotus tyttöjen menestymiselle ja seurauksena tytöt ovat jo 70%n enemmistönä yliopistossa. Lyhyen matematiikan kirjoituspakko vasta takaa Suomen kansainvälisen menestymisen jatkossa.

On vaarallisen löperöä päästää yliopistoon opiskelemaan nuoria jotka ovat kirjoittaneet vain äidinkielen, englannin, ruotsin ja jonkun reaalin ( uskonto, biologia, historia, terveysoppi, maantiede ym. ulkoa opiskeltava aine).

Matematiikka on kuitenkin tärkein aine koska se kehittää loogista ajattelua ja älyä. Tytöt tunnetusti opettelevat asiat ulkoa ilman ymmärrystä logiikasta. Maailma kehittyy kuitenkin kun asioita osataan kehittää loogisesti.

Sinun mielestä kaikki tytöt ovat hyviä kielissä ja huonoja matematiikassa ja pojat sitten päinvastoin. Oikeasti? Mikä autuus on pitkän matematiikan opiskelu, kun tuossa aiemmin väitettiin, että ruotsia osaamalla pääsee helpommin yliopistoon? Muistan kyllä hyvin oman koulutaipaleeni matematiikantunnit, ei ne kaikki pojat olleet mitään loogisen päättelyn mestareita.

Tilastot osoittavat että naiset eivät kirjoita matematiikkaa yo-kirjoituksissa.

Tilastot osoittavat myös sen että 90% pitkän matematiikan kirjoittajista pääsee jatko-opintoihin kiinni.

Mikä kysymyksesi tarkoitus on kun yhdistät ruotsin kielen ja matematiikan?

Miksi naiset ovat kiinnostuneempia omasta terveydestään kuin miehet? Entä miksi hyvätuloiset ovat kiinnostuneempia omasta terveydestään kuin pienituloiset? Voisiko johtua siitä, että terveys kulkee usein käsi kädessä ulkonäön kanssa ja koska naisille asetetaan suurempia vaatimuksia ulkonäön suhteen, on heille myös terveys tärkeämpää? Ja myös hyvätuloisilta edellytetään parempaa terveyttä, joten voisiko tässäkin olla syy? 

Vierailija kirjoitti:

Toi pakkoruotsimielipide tuli jo selväksi. Se ei ole ongelman syy, ruotsinkielisiä on maassa vain 5%. Perustapa oma ketju tälle kielikiihkoilulle.

Ei kyse ole pelkästään pakkoruotsista tai ruotsinkielisten vähäisestä määrästä.

Ongelma on nimenomaan ruotsinkielisten liian suuret opiskelumäärät.

HS

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu+murtui+bussin+penk…

Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%

suuremmat kuin suomenkielisillä.

Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.

Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.

Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle

Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.

Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Linkatusta artikkelista:

"Suurimpana selittäjänä eliniän eroissa on Pusan mielestä erilainen terveydenhuolto köyhille ja varakkaille sekä työssäkäyville."

Kovastipa palstamammat yrittävät syyllistää, kun on kyse miehestä. Jos puhuttaisiin vaikkapa naisten pienemmästä palkasta, veikkaanpa ettei ihan ensimmäisenä yritettäisi selittää sitä naisten omalla käytöksellä.

Ap

Tähän lisättävä se että yliopisto on naisistumassa kun vaatimukset ovat niin löperöt että edes matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa.

Koulu on tehty tyttöjen taipumuksia mukaillen. Lukiossa on helpotettu matematiikan opetusta lyhyellä oppimäärällä. Siitäkin huolimatta matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa....!

Tämä on jo liian suuri helpotus tyttöjen menestymiselle ja seurauksena tytöt ovat jo 70%n enemmistönä yliopistossa. Lyhyen matematiikan kirjoituspakko vasta takaa Suomen kansainvälisen menestymisen jatkossa.

On vaarallisen löperöä päästää yliopistoon opiskelemaan nuoria jotka ovat kirjoittaneet vain äidinkielen, englannin, ruotsin ja jonkun reaalin ( uskonto, biologia, historia, terveysoppi, maantiede ym. ulkoa opiskeltava aine).

Matematiikka on kuitenkin tärkein aine koska se kehittää loogista ajattelua ja älyä. Tytöt tunnetusti opettelevat asiat ulkoa ilman ymmärrystä logiikasta. Maailma kehittyy kuitenkin kun asioita osataan kehittää loogisesti.

Sinun mielestä kaikki tytöt ovat hyviä kielissä ja huonoja matematiikassa ja pojat sitten päinvastoin. Oikeasti? Mikä autuus on pitkän matematiikan opiskelu, kun tuossa aiemmin väitettiin, että ruotsia osaamalla pääsee helpommin yliopistoon? Muistan kyllä hyvin oman koulutaipaleeni matematiikantunnit, ei ne kaikki pojat olleet mitään loogisen päättelyn mestareita.

Tilastot osoittavat että naiset eivät kirjoita matematiikkaa yo-kirjoituksissa.

Tilastot osoittavat myös sen että 90% pitkän matematiikan kirjoittajista pääsee jatko-opintoihin kiinni.

Mikä kysymyksesi tarkoitus on kun yhdistät ruotsin kielen ja matematiikan?

Olen nainen, kirjoitin laudaturin pitkästä matematiikasta, ruotsissa olen umpisurkea ja kyllä, olen menestynyt hyvin työelämässä ja muutenkin elämässäni. Matematiikka rules. 

Vierailija kirjoitti:

Toi pakkoruotsimielipide tuli jo selväksi. Se ei ole ongelman syy, ruotsinkielisiä on maassa vain 5%. Perustapa oma ketju tälle kielikiihkoilulle.

5% vähemmistö ei ole se ongelma vaan sille varattu 20% kiintiö kauppakorkeakoulutukseen. Se on neljä kertaa (400%) suurempi suomenkielisten osuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yhteiskunta suhtautuu köyhien miesten ongelmiin. Syy täytyy olla heissä itsessään, joten mitään ongelmaa ei oikeastaan ole, ja asiaa ei tarvitse edes selvittää. Monimutkaiseen ongelmaan yksinkertainen (ja syyllistävä) vastaus.

Ap

Mutta eikö se ole mielestäsi lohdullista, että pienet tulot eivät aiheuta sitä ennenaikaista kuolemaa, vaan pienituloiset miehet voivat itse voimakkaasti vaikuttaa asiaan?

Avaimet ovat siis pienituloisten miesten omissa käsissä.

Pienet tulot aiheuttavat ne elinolosuhteet, joiden takia elinikä lyhenee. Jos olisi kyse vain yksilön omista tietoisista valinnoista, ero ei olisi 16 vuotta. 

Ap

Mietipä syitä ja seurauksia. Pienet tulot eivät ole sattumaa. Hyvillä työntekijöillä ei ole pienet tulot. Pienituloinen on huonosti koulutettu, simppeliin perustyöhön korkeintaan kykenevä henkilö, jolla on mahdollisesti alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat syitä lyhyeen elämään, ei se pieni palkka.

Naisilla ero on puolet pienempi, joten tuo ei selitä asiaa kokonaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Linkatusta artikkelista:

"Suurimpana selittäjänä eliniän eroissa on Pusan mielestä erilainen terveydenhuolto köyhille ja varakkaille sekä työssäkäyville."

Kovastipa palstamammat yrittävät syyllistää, kun on kyse miehestä. Jos puhuttaisiin vaikkapa naisten pienemmästä palkasta, veikkaanpa ettei ihan ensimmäisenä yritettäisi selittää sitä naisten omalla käytöksellä.

Ap

Tähän lisättävä se että yliopisto on naisistumassa kun vaatimukset ovat niin löperöt että edes matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa.

Koulu on tehty tyttöjen taipumuksia mukaillen. Lukiossa on helpotettu matematiikan opetusta lyhyellä oppimäärällä. Siitäkin huolimatta matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa....!

Tämä on jo liian suuri helpotus tyttöjen menestymiselle ja seurauksena tytöt ovat jo 70%n enemmistönä yliopistossa. Lyhyen matematiikan kirjoituspakko vasta takaa Suomen kansainvälisen menestymisen jatkossa.

On vaarallisen löperöä päästää yliopistoon opiskelemaan nuoria jotka ovat kirjoittaneet vain äidinkielen, englannin, ruotsin ja jonkun reaalin ( uskonto, biologia, historia, terveysoppi, maantiede ym. ulkoa opiskeltava aine).

Matematiikka on kuitenkin tärkein aine koska se kehittää loogista ajattelua ja älyä. Tytöt tunnetusti opettelevat asiat ulkoa ilman ymmärrystä logiikasta. Maailma kehittyy kuitenkin kun asioita osataan kehittää loogisesti.

Sinun mielestä kaikki tytöt ovat hyviä kielissä ja huonoja matematiikassa ja pojat sitten päinvastoin. Oikeasti? Mikä autuus on pitkän matematiikan opiskelu, kun tuossa aiemmin väitettiin, että ruotsia osaamalla pääsee helpommin yliopistoon? Muistan kyllä hyvin oman koulutaipaleeni matematiikantunnit, ei ne kaikki pojat olleet mitään loogisen päättelyn mestareita.

Ei suomenkielinen pääse helpommin suomenkieliseen yliopistoon ruotsia osaamalla.

Ruotsinkielinen pääsee helpommin ruotsinkieliseen korkeakoulutukseen kuin suomenkieliset suomenkieliseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yhteiskunta suhtautuu köyhien miesten ongelmiin. Syy täytyy olla heissä itsessään, joten mitään ongelmaa ei oikeastaan ole, ja asiaa ei tarvitse edes selvittää. Monimutkaiseen ongelmaan yksinkertainen (ja syyllistävä) vastaus.

Ap

Mutta eikö se ole mielestäsi lohdullista, että pienet tulot eivät aiheuta sitä ennenaikaista kuolemaa, vaan pienituloiset miehet voivat itse voimakkaasti vaikuttaa asiaan?

Avaimet ovat siis pienituloisten miesten omissa käsissä.

Pienet tulot aiheuttavat ne elinolosuhteet, joiden takia elinikä lyhenee. Jos olisi kyse vain yksilön omista tietoisista valinnoista, ero ei olisi 16 vuotta. 

Ap

Mietipä syitä ja seurauksia. Pienet tulot eivät ole sattumaa. Hyvillä työntekijöillä ei ole pienet tulot. Pienituloinen on huonosti koulutettu, simppeliin perustyöhön korkeintaan kykenevä henkilö, jolla on mahdollisesti alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat syitä lyhyeen elämään, ei se pieni palkka.

Naisilla ero on puolet pienempi, joten tuo ei selitä asiaa kokonaan.

Ap

Ei selitäkään. Naiset käyttävät pienen palkkansa mieluummin johonkin muuhun (kodin sisustukseen, vaatteisiin, ruokaan yms) kuin päihteisiin ja tupakkaan. Tuhannen taalan kysymys onkin, miten saada nuoret miehet kiinnostumaan enemmän terveydestään ja hyvinvoinnistaan? Edes saman verran kuin mitä vastaavassa elämäntilanteessa elävät naiset ovat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Linkatusta artikkelista:

"Suurimpana selittäjänä eliniän eroissa on Pusan mielestä erilainen terveydenhuolto köyhille ja varakkaille sekä työssäkäyville."

Kovastipa palstamammat yrittävät syyllistää, kun on kyse miehestä. Jos puhuttaisiin vaikkapa naisten pienemmästä palkasta, veikkaanpa ettei ihan ensimmäisenä yritettäisi selittää sitä naisten omalla käytöksellä.

Ap

Tähän lisättävä se että yliopisto on naisistumassa kun vaatimukset ovat niin löperöt että edes matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa.

Koulu on tehty tyttöjen taipumuksia mukaillen. Lukiossa on helpotettu matematiikan opetusta lyhyellä oppimäärällä. Siitäkin huolimatta matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa....!

Tämä on jo liian suuri helpotus tyttöjen menestymiselle ja seurauksena tytöt ovat jo 70%n enemmistönä yliopistossa. Lyhyen matematiikan kirjoituspakko vasta takaa Suomen kansainvälisen menestymisen jatkossa.

On vaarallisen löperöä päästää yliopistoon opiskelemaan nuoria jotka ovat kirjoittaneet vain äidinkielen, englannin, ruotsin ja jonkun reaalin ( uskonto, biologia, historia, terveysoppi, maantiede ym. ulkoa opiskeltava aine).

Matematiikka on kuitenkin tärkein aine koska se kehittää loogista ajattelua ja älyä. Tytöt tunnetusti opettelevat asiat ulkoa ilman ymmärrystä logiikasta. Maailma kehittyy kuitenkin kun asioita osataan kehittää loogisesti.

Sinun mielestä kaikki tytöt ovat hyviä kielissä ja huonoja matematiikassa ja pojat sitten päinvastoin. Oikeasti? Mikä autuus on pitkän matematiikan opiskelu, kun tuossa aiemmin väitettiin, että ruotsia osaamalla pääsee helpommin yliopistoon? Muistan kyllä hyvin oman koulutaipaleeni matematiikantunnit, ei ne kaikki pojat olleet mitään loogisen päättelyn mestareita.

Tilastot osoittavat että naiset eivät kirjoita matematiikkaa yo-kirjoituksissa.

Tilastot osoittavat myös sen että 90% pitkän matematiikan kirjoittajista pääsee jatko-opintoihin kiinni.

Mikä kysymyksesi tarkoitus on kun yhdistät ruotsin kielen ja matematiikan?

Olen nainen, kirjoitin laudaturin pitkästä matematiikasta, ruotsissa olen umpisurkea ja kyllä, olen menestynyt hyvin työelämässä ja muutenkin elämässäni. Matematiikka rules. 

Emme puhu sinusta. Miksi et ymmärrä laudaturista huolimatta logiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yhteiskunta suhtautuu köyhien miesten ongelmiin. Syy täytyy olla heissä itsessään, joten mitään ongelmaa ei oikeastaan ole, ja asiaa ei tarvitse edes selvittää. Monimutkaiseen ongelmaan yksinkertainen (ja syyllistävä) vastaus.

Ap

Mutta eikö se ole mielestäsi lohdullista, että pienet tulot eivät aiheuta sitä ennenaikaista kuolemaa, vaan pienituloiset miehet voivat itse voimakkaasti vaikuttaa asiaan?

Avaimet ovat siis pienituloisten miesten omissa käsissä.

Pienet tulot aiheuttavat ne elinolosuhteet, joiden takia elinikä lyhenee. Jos olisi kyse vain yksilön omista tietoisista valinnoista, ero ei olisi 16 vuotta. 

Ap

Mietipä syitä ja seurauksia. Pienet tulot eivät ole sattumaa. Hyvillä työntekijöillä ei ole pienet tulot. Pienituloinen on huonosti koulutettu, simppeliin perustyöhön korkeintaan kykenevä henkilö, jolla on mahdollisesti alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat syitä lyhyeen elämään, ei se pieni palkka.

Naisilla ero on puolet pienempi, joten tuo ei selitä asiaa kokonaan.

Ap

Ei selitäkään. Naiset käyttävät pienen palkkansa mieluummin johonkin muuhun (kodin sisustukseen, vaatteisiin, ruokaan yms) kuin päihteisiin ja tupakkaan. Tuhannen taalan kysymys onkin, miten saada nuoret miehet kiinnostumaan enemmän terveydestään ja hyvinvoinnistaan? Edes saman verran kuin mitä vastaavassa elämäntilanteessa elävät naiset ovat?

Nuoret miehet tupakoivat jo vähemmän kuin nuoret naiset, mutta mielikuvat muuttuvat hitaasti, kuten sinä lahjakkaasti osoitat. Ja naisten alkoholinkulutus on kasvussa, miesten laskussa. Että eipä silläkään asialla ihan kauheasti voi naiset leijua. 

https://www.thl.fi/documents/605763/987955/P%C3%A4ivitt%C3%A4intupakoin…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi pakkoruotsimielipide tuli jo selväksi. Se ei ole ongelman syy, ruotsinkielisiä on maassa vain 5%. Perustapa oma ketju tälle kielikiihkoilulle.

Ei kyse ole pelkästään pakkoruotsista tai ruotsinkielisten vähäisestä määrästä.

Ongelma on nimenomaan ruotsinkielisten liian suuret opiskelumäärät.

HS

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu+murtui+bussin+penk…

Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%

suuremmat kuin suomenkielisillä.

Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.

Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.

Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle

Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.

Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan

Kauppista ja Hankkenia ei voi verrata keskenään. Kukaan ei tämän takia ota vakavissaan hankkenilaisia. Se on ihan pelle koulu. Työnantajat palkkaavat kauppislaisia, jos tarvetta on muulle kuin sihteereille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yhteiskunta suhtautuu köyhien miesten ongelmiin. Syy täytyy olla heissä itsessään, joten mitään ongelmaa ei oikeastaan ole, ja asiaa ei tarvitse edes selvittää. Monimutkaiseen ongelmaan yksinkertainen (ja syyllistävä) vastaus.

Ap

Mutta eikö se ole mielestäsi lohdullista, että pienet tulot eivät aiheuta sitä ennenaikaista kuolemaa, vaan pienituloiset miehet voivat itse voimakkaasti vaikuttaa asiaan?

Avaimet ovat siis pienituloisten miesten omissa käsissä.

Pienet tulot aiheuttavat ne elinolosuhteet, joiden takia elinikä lyhenee. Jos olisi kyse vain yksilön omista tietoisista valinnoista, ero ei olisi 16 vuotta. 

Ap

Mietipä syitä ja seurauksia. Pienet tulot eivät ole sattumaa. Hyvillä työntekijöillä ei ole pienet tulot. Pienituloinen on huonosti koulutettu, simppeliin perustyöhön korkeintaan kykenevä henkilö, jolla on mahdollisesti alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat syitä lyhyeen elämään, ei se pieni palkka.

Naisilla ero on puolet pienempi, joten tuo ei selitä asiaa kokonaan.

Ap

Ei selitäkään. Naiset käyttävät pienen palkkansa mieluummin johonkin muuhun (kodin sisustukseen, vaatteisiin, ruokaan yms) kuin päihteisiin ja tupakkaan. Tuhannen taalan kysymys onkin, miten saada nuoret miehet kiinnostumaan enemmän terveydestään ja hyvinvoinnistaan? Edes saman verran kuin mitä vastaavassa elämäntilanteessa elävät naiset ovat?

Nuoret miehet tupakoivat jo vähemmän kuin nuoret naiset, mutta mielikuvat muuttuvat hitaasti, kuten sinä lahjakkaasti osoitat. Ja naisten alkoholinkulutus on kasvussa, miesten laskussa. Että eipä silläkään asialla ihan kauheasti voi naiset leijua. 

https://www.thl.fi/documents/605763/987955/P%C3%A4ivitt%C3%A4intupakoin…

Mutta tuo asia tulee näkymään kuolintilastoissa vasta vuosikymmenten päästä. Miesten elinikä kasvaa ja naisten lyhenee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Linkatusta artikkelista:

"Suurimpana selittäjänä eliniän eroissa on Pusan mielestä erilainen terveydenhuolto köyhille ja varakkaille sekä työssäkäyville."

Kovastipa palstamammat yrittävät syyllistää, kun on kyse miehestä. Jos puhuttaisiin vaikkapa naisten pienemmästä palkasta, veikkaanpa ettei ihan ensimmäisenä yritettäisi selittää sitä naisten omalla käytöksellä.

Ap

Tähän lisättävä se että yliopisto on naisistumassa kun vaatimukset ovat niin löperöt että edes matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa.

Koulu on tehty tyttöjen taipumuksia mukaillen. Lukiossa on helpotettu matematiikan opetusta lyhyellä oppimäärällä. Siitäkin huolimatta matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa....!

Tämä on jo liian suuri helpotus tyttöjen menestymiselle ja seurauksena tytöt ovat jo 70%n enemmistönä yliopistossa. Lyhyen matematiikan kirjoituspakko vasta takaa Suomen kansainvälisen menestymisen jatkossa.

On vaarallisen löperöä päästää yliopistoon opiskelemaan nuoria jotka ovat kirjoittaneet vain äidinkielen, englannin, ruotsin ja jonkun reaalin ( uskonto, biologia, historia, terveysoppi, maantiede ym. ulkoa opiskeltava aine).

Matematiikka on kuitenkin tärkein aine koska se kehittää loogista ajattelua ja älyä. Tytöt tunnetusti opettelevat asiat ulkoa ilman ymmärrystä logiikasta. Maailma kehittyy kuitenkin kun asioita osataan kehittää loogisesti.

Sinun mielestä kaikki tytöt ovat hyviä kielissä ja huonoja matematiikassa ja pojat sitten päinvastoin. Oikeasti? Mikä autuus on pitkän matematiikan opiskelu, kun tuossa aiemmin väitettiin, että ruotsia osaamalla pääsee helpommin yliopistoon? Muistan kyllä hyvin oman koulutaipaleeni matematiikantunnit, ei ne kaikki pojat olleet mitään loogisen päättelyn mestareita.

Tilastot osoittavat että naiset eivät kirjoita matematiikkaa yo-kirjoituksissa.

Tilastot osoittavat myös sen että 90% pitkän matematiikan kirjoittajista pääsee jatko-opintoihin kiinni.

Mikä kysymyksesi tarkoitus on kun yhdistät ruotsin kielen ja matematiikan?

Olen nainen, kirjoitin laudaturin pitkästä matematiikasta, ruotsissa olen umpisurkea ja kyllä, olen menestynyt hyvin työelämässä ja muutenkin elämässäni. Matematiikka rules. 

Emme puhu sinusta. Miksi et ymmärrä laudaturista huolimatta logiikkaa.

Ymmärrän tottakai sen, että esim Hankeniin on helpompi päästä kuin suomenkielisiin yliopistoihin ja kauppakorkeakouluihin. Mutta järkevämpää tulevaisuuden kannalta edelleenkin on osata hyvin matematiikkaa kuin ruotsia. Vielä kun on hyvä fysiikassa ja kemiassa, ei tarvitse jäädä vaille yliopistopaikkaa, vaikka ruotsista olisi vitonen eikä kirjoittaisi sitä yo-kirjoituksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi pakkoruotsimielipide tuli jo selväksi. Se ei ole ongelman syy, ruotsinkielisiä on maassa vain 5%. Perustapa oma ketju tälle kielikiihkoilulle.

5% vähemmistö ei ole se ongelma vaan sille varattu 20% kiintiö kauppakorkeakoulutukseen. Se on neljä kertaa (400%) suurempi suomenkielisten osuus.

Osuus on nelinkertainen, ei neljä kertaa suurempi.

Ruotsinkielisten osuus on 300 % suurempi kuin suomenkielisten :)

Omalla kohdallani sanoisin, että keskeinen syy on päätyminen siihen pisteeseen, että ei enää oikeasti välitä mistään mitään. Ei ole mitään varsinaista syytä pyrkiä roikkumaan täällä mahdollisimman pitkään, eikä se sydänkohtaus alle 60 vuotiaana tunnu mitenkään huonolta vaihtoehdolta.

Tähän pisteeseen päätyminen vie vuosia ja on psyykkisesti raskas kokemus jos on ollut jonkinlainen selkäranka ja työmoraali. En usko, että kuntouttaminen työelämään välttämättä kannattaa yli 40-vuotiaiden kohdalla. Se vaatisi panostuksia, aikaa ja mahdollisesti terapiaa. En usko, että kovin monen kohdalla elämänasenne kuitenkaan muuttuisi.

Sanoisin, että lamojen ja työttömyyden yhteydessä syntyy "sukupolvia" jotka jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Kannattaisi mielestäni panostaa pikemminkin siihen, että työmahdollisuudet annettaisiin niille, joitka eivät vielä ole menettäneet toivoaan. Pitkäaikaistyöttömien tukeminen saattaa kostautua, jos heidän tukemisensa on pois nuorilta, mamuilta ja muilta, joila olisi työintoa ja asennetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintavat, joista päihteet ovat suurin syy ennenaikaiseen kuolemaan.

Elintavat johtuvat koulutuksen puutteesta koska miesten työttömyys on kohtalokkaampaa kuin naisten.

Se että suomenkielisten miesten on vaikeampi pitää työpaikkansa johtuu koulutuksesta eli predestinaatio on jo aikaa sitten määrätty suomenkieliselle miehelle.

Yleensä jos kansanosien kohtelu ei ole tasavertaista niin asiaa tutkitaan ja yritetään parantaa kaltoinkohdellun kansanosan asemaa. Mutta suomenkielisen kansanosan kohtelua ei yritetä korjata vaan pahentaa ruotsinkielisten kiintiöillä.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

En jaksanut lukea pitkää tilitystäsi, sanon vaan että mikään ei estä suomenkielistä opiskelemasta ruotsinkielisessä yliopistossa. Omassa kaveripiirissä on useampikin joka hakeutui Åbo Akademiin opiskelemaan kun eivät päässet suomenkieliseen yliopistoon. Suorittivat tutkintonsa valmiiksi ja pääsivät työelämään aivan kuten me suomenkielisissäkin yliopistoissa opiskelleet.

Kannattaa ottaa elämä haltuun eikä uhriutua.

Ruotsinkieliset ne vasta ovat uhriutuneet paljon kun ovat saaneet 400% opiskelupaikoista.

Suomalaisen syrjinnän puolustajat väittävät että opiskelupaikat eivät ole ruotsinkielisille vaan kaikille ruotsia osaaville. Se ei pidä paikkaansa. Suomenkielielinen joutuu pääsykokeen lisäksi suoriutumaan kielikokeesta vaikka olisi kirjoittanut ylioppilaskokeessa ruotsin hyväksytysti. Ruotsinkielinen ei joudu kielikokeeseen vaikka ei osaisi suomea hakiessaan suomenkieliseen kouluun.

Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.