Pienituloisen 35-vuotiaan suomalaismiehen elinajanodote on 16 vuotta vähemmän kuin suurituloisen - naisilla vastaava ero on puolta pienempi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti vain usein on niin, että ensin ei maistu koulu ja sen jälkeen maistuu vähän liian hyvin tupakka , kalja ja roskaruoka. Terveyskeskus on avoinna kaikille.

Oletetaan, että olet oikeassa. Silloin meidän pitäisi miettiä, että mikä ajaa miehiä tuohon käyttäytymismalliin ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Eihän me syömishäiriöisiä tyttöjäkään jätetä heitteille sanomalla, että "Sen kun alat syödä / et enää oksenna."

Ap

Syömishäiriöiden hoito on retuperällä Suomessa. Syömishäiriöiset tytöt saavat yleensä hoitoa vasta henkeä uhkaavassa tilanteessa. Asenne on yleensä kuvaamasi "sen kun alat syödä / et enää oksenna".

Tämä johtunee pitkälti siitä, etä suurin osa syömishäiriöistä paranee itsekseen ajan kuluessa. On siis resurssien kannalta järkevää kohdistaa apu juurikin noihin henkeä uhkaaviin tilanteisiin.

Ap

Minkä ihmeen takia resursseja mielestäsi pitäisi sitten kohdistaa myöskään esim. miesten masennuksen hoitoon, suurin osahan niistä paranee ajan kuluessa ihan itsestään?

Vaikka siksi, että miesten masennuksen hoitaminen tulee halvemmaksi kuin hoitamatta jättäminen. Kannattaa panostaa miesten työkuntoon, koska miehet tekevät suurimman osan töistä ja maksavat suurimman osan veroista tässä maassa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Työterveyshuolto - tai lähinnä sen puute, jos ei ole töissä. Työterveyshuolto pakottaa miehetkin käymään sentään joskus terveysseurannassa, mutta ilman sitä perinteinen suomalainen mies yskii verta ja miettii, ettei tässä vielä mitään hätää ole.

Työttömällä miehellä ei aina ole oikein rahaakaan sinne lääkäriin tai lääkkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Työterveyshuolto - tai lähinnä sen puute, jos ei ole töissä. Työterveyshuolto pakottaa miehetkin käymään sentään joskus terveysseurannassa, mutta ilman sitä perinteinen suomalainen mies yskii verta ja miettii, ettei tässä vielä mitään hätää ole.

Säännölliset terveystarkastukset varmasti vaikuttaisi asiaan jonkin verran, mutta ei kenenkään terveyttä ratkaise se että käydään esim. kerran parissa vuodessa "pakollisessa" tarkastuksessa. Kyllä kynnys hakeutua lääkäriin pitäisi olla matalammalla miehillä myös muuten. Naiset hakevat miehiä helpommin apua myös työterveydestä "vapaaehtoisesti" sekä noudattavat annettua terveysvalistusta paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työterveyshuolto - tai lähinnä sen puute, jos ei ole töissä. Työterveyshuolto pakottaa miehetkin käymään sentään joskus terveysseurannassa, mutta ilman sitä perinteinen suomalainen mies yskii verta ja miettii, ettei tässä vielä mitään hätää ole.

Työttömällä miehellä ei aina ole oikein rahaakaan sinne lääkäriin tai lääkkeisiin.

Se ei selitä eroa kun puhutaan sukupuolten välisistä eroista elinikäodotteessa. Lääkkeet ja lääkärikäynnit on yhtä kalliita pienituloiselle naiselle kuin pienituloiselle miehelle.

Köyhäkin mies voi olla järkevä ja itsestään huolta pitävä ja hakeutuu lääkärille, kun alkaa rasituksessa tuntumaan rintakipua tai henkeä ahdistaa. Juoppo saattaa ottaa vain lisää ryyppyä ja sitten muutaman kuukauden kuluttua tulee se lopullinen, hengen vievä kohtaus.

Kukaan ei voi vedota Suomessa tietämättömuuteen terveysasioissa kun puhutaan tupakasta, alkoholista, liikunnasta ja ravinnosta. Ihmiset tekevät omat valintansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti vain usein on niin, että ensin ei maistu koulu ja sen jälkeen maistuu vähän liian hyvin tupakka , kalja ja roskaruoka. Terveyskeskus on avoinna kaikille.

Oletetaan, että olet oikeassa. Silloin meidän pitäisi miettiä, että mikä ajaa miehiä tuohon käyttäytymismalliin ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Eihän me syömishäiriöisiä tyttöjäkään jätetä heitteille sanomalla, että "Sen kun alat syödä / et enää oksenna."

Ap

Syömishäiriöiden hoito on retuperällä Suomessa. Syömishäiriöiset tytöt saavat yleensä hoitoa vasta henkeä uhkaavassa tilanteessa. Asenne on yleensä kuvaamasi "sen kun alat syödä / et enää oksenna".

Tämä johtunee pitkälti siitä, etä suurin osa syömishäiriöistä paranee itsekseen ajan kuluessa. On siis resurssien kannalta järkevää kohdistaa apu juurikin noihin henkeä uhkaaviin tilanteisiin.

Ap

Minkä ihmeen takia resursseja mielestäsi pitäisi sitten kohdistaa myöskään esim. miesten masennuksen hoitoon, suurin osahan niistä paranee ajan kuluessa ihan itsestään?

Vaikka siksi, että miesten masennuksen hoitaminen tulee halvemmaksi kuin hoitamatta jättäminen. Kannattaa panostaa miesten työkuntoon, koska miehet tekevät suurimman osan töistä ja maksavat suurimman osan veroista tässä maassa.

Ap

Masennuksen tai muiden terveysongelmien ennalta ehkäisevään hoitoon on kovin vaikea puuttua jos mies ei hakeudu terveydenhoidon piiriin jo siinä vaiheessa kun asioihin voisi ennaltaehkäisevästi vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työterveyshuolto - tai lähinnä sen puute, jos ei ole töissä. Työterveyshuolto pakottaa miehetkin käymään sentään joskus terveysseurannassa, mutta ilman sitä perinteinen suomalainen mies yskii verta ja miettii, ettei tässä vielä mitään hätää ole.

Työttömällä miehellä ei aina ole oikein rahaakaan sinne lääkäriin tai lääkkeisiin.

Se ei selitä eroa kun puhutaan sukupuolten välisistä eroista elinikäodotteessa. Lääkkeet ja lääkärikäynnit on yhtä kalliita pienituloiselle naiselle kuin pienituloiselle miehelle.

Kyllä selittää. Pienituloisella naisella on useammin työssäkäyvä puoliso, joten hänelle lääkärimaksut ja lääkkeiden hinta ei ole niin iso ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti vain usein on niin, että ensin ei maistu koulu ja sen jälkeen maistuu vähän liian hyvin tupakka , kalja ja roskaruoka. Terveyskeskus on avoinna kaikille.

Oletetaan, että olet oikeassa. Silloin meidän pitäisi miettiä, että mikä ajaa miehiä tuohon käyttäytymismalliin ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Eihän me syömishäiriöisiä tyttöjäkään jätetä heitteille sanomalla, että "Sen kun alat syödä / et enää oksenna."

Ap

Syömishäiriöiden hoito on retuperällä Suomessa. Syömishäiriöiset tytöt saavat yleensä hoitoa vasta henkeä uhkaavassa tilanteessa. Asenne on yleensä kuvaamasi "sen kun alat syödä / et enää oksenna".

Tämä johtunee pitkälti siitä, etä suurin osa syömishäiriöistä paranee itsekseen ajan kuluessa. On siis resurssien kannalta järkevää kohdistaa apu juurikin noihin henkeä uhkaaviin tilanteisiin.

Ap

Minkä ihmeen takia resursseja mielestäsi pitäisi sitten kohdistaa myöskään esim. miesten masennuksen hoitoon, suurin osahan niistä paranee ajan kuluessa ihan itsestään?

Vaikka siksi, että miesten masennuksen hoitaminen tulee halvemmaksi kuin hoitamatta jättäminen. Kannattaa panostaa miesten työkuntoon, koska miehet tekevät suurimman osan töistä ja maksavat suurimman osan veroista tässä maassa.

Ap

Masennuksen tai muiden terveysongelmien ennalta ehkäisevään hoitoon on kovin vaikea puuttua jos mies ei hakeudu terveydenhoidon piiriin jo siinä vaiheessa kun asioihin voisi ennaltaehkäisevästi vaikuttaa.

Säännölliset kutsut terveystarkastuksiin riskiryhmiin kuuluville miehille.

Ap

Vierailija kirjoitti:

No niin. Suomenkieliset miehet siis kuolevat nuorempina, koska meillä on pakkoruotsi.

Mukavaa että löytyi näinkin helposti yksinkertainen selitys ongelmaan :)

P.S. ;)

Ei pelkästään pakkoruotsi vaan alhaisempi koulutus, kuten se on melkein kaikissa kirjoituksissa todettu. Mutta alhainen koulutus johtuu siitä että toiset saavat helpommin sen ilmaisen koulutuksen kuin toiset.

Miksi on tämä näin suuri ero? Mikä on ettei eroa yritetäkään korjata? Yleensä jos kansanosien kohtelu ei ole tasavertaista niin asiaa tutkitaan ja yritetään parantaa kaltoinkohdellun kansanosan asemaa. Mutta suomenkielisen kansanosan kohtelua ei yritetä korjata vaan pahentaa ruotsinkielisten kiintiöillä.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Työterveyshuolto - tai lähinnä sen puute, jos ei ole töissä. Työterveyshuolto pakottaa miehetkin käymään sentään joskus terveysseurannassa, mutta ilman sitä perinteinen suomalainen mies yskii verta ja miettii, ettei tässä vielä mitään hätää ole.

Siispä muutetaan lainsäädäntöä siten, että työnantajalta poistetaan velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto. Lisäksi lisätään lakiin kohta, että työnantaja ei saa laittaa työntekijöidensä terveydenhuoltokuluja yrityksen kirjanpitoon. Jos siis työnantaja haluaa edelleenkin maksaa työntekijänsä terveydenhuoltokuluja, tulee työnantajan maksaa ne omasta palkastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työterveyshuolto - tai lähinnä sen puute, jos ei ole töissä. Työterveyshuolto pakottaa miehetkin käymään sentään joskus terveysseurannassa, mutta ilman sitä perinteinen suomalainen mies yskii verta ja miettii, ettei tässä vielä mitään hätää ole.

Työttömällä miehellä ei aina ole oikein rahaakaan sinne lääkäriin tai lääkkeisiin.

Se ei selitä eroa kun puhutaan sukupuolten välisistä eroista elinikäodotteessa. Lääkkeet ja lääkärikäynnit on yhtä kalliita pienituloiselle naiselle kuin pienituloiselle miehelle.

Kyllä selittää. Pienituloisella naisella on useammin työssäkäyvä puoliso, joten hänelle lääkärimaksut ja lääkkeiden hinta ei ole niin iso ongelma.

Tämän takia työttömyys on miehelle kohtalokkaampaa kuin naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yhteiskunta suhtautuu köyhien miesten ongelmiin. Syy täytyy olla heissä itsessään, joten mitään ongelmaa ei oikeastaan ole, ja asiaa ei tarvitse edes selvittää. Monimutkaiseen ongelmaan yksinkertainen (ja syyllistävä) vastaus.

Ap

Mutta eikö se ole mielestäsi lohdullista, että pienet tulot eivät aiheuta sitä ennenaikaista kuolemaa, vaan pienituloiset miehet voivat itse voimakkaasti vaikuttaa asiaan?

Avaimet ovat siis pienituloisten miesten omissa käsissä.

Pienet tulot aiheuttavat ne elinolosuhteet, joiden takia elinikä lyhenee. Jos olisi kyse vain yksilön omista tietoisista valinnoista, ero ei olisi 16 vuotta. 

Ap

Mietipä syitä ja seurauksia. Pienet tulot eivät ole sattumaa. Hyvillä työntekijöillä ei ole pienet tulot. Pienituloinen on huonosti koulutettu, simppeliin perustyöhön korkeintaan kykenevä henkilö, jolla on mahdollisesti alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat syitä lyhyeen elämään, ei se pieni palkka.

Vika ei aina ole muissa - yleensä se on itsessä. Tällekään ei kuulu lisää tukia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Ongelma on siinä että suomenkieliset miehet joutuvat tyytymään alhaisempaan koulutukseen vaikka olisivat yhtä hyviä koulussa kuin ruotsinkielinen mies. Ruotsinkieliset miehet saavat paremman koulutuksen koska valtio arvostaa enemmän ruotsinkielistä vähemmistöä ja repii suomenkielisten ihmisten selkänahasta ruotsinkielisille pidemmän ja terveemmän elämän.

Sitten vaan kaikki suomenkieliset miehet seuraavissa vaaleissa äänestämään niitä puolueita, jotka kannattavat pakkoruotsin poistamista. Jos siis ovat sitä mieltä, että pakkoruotsi on suomalaisten miesten syrjäytymisen ja lyhyen elinaikaennusteen syy. 

Persujen menestys on osoitus että näin tapahtuu jo. Ja se voi tapahtua uudestaan. Sitäkö pelkäät?

Terveyskeskuksen ja työterveyshuollon välinen ero on valtava

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Ongelma on siinä että suomenkieliset miehet joutuvat tyytymään alhaisempaan koulutukseen vaikka olisivat yhtä hyviä koulussa kuin ruotsinkielinen mies. Ruotsinkieliset miehet saavat paremman koulutuksen koska valtio arvostaa enemmän ruotsinkielistä vähemmistöä ja repii suomenkielisten ihmisten selkänahasta ruotsinkielisille pidemmän ja terveemmän elämän.

Sitten vaan kaikki suomenkieliset miehet seuraavissa vaaleissa äänestämään niitä puolueita, jotka kannattavat pakkoruotsin poistamista. Jos siis ovat sitä mieltä, että pakkoruotsi on suomalaisten miesten syrjäytymisen ja lyhyen elinaikaennusteen syy. 

Persujen menestys on osoitus että näin tapahtuu jo. Ja se voi tapahtua uudestaan. Sitäkö pelkäät?

En pelkää. En itsekään kannata pakkoruotsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yhteiskunta suhtautuu köyhien miesten ongelmiin. Syy täytyy olla heissä itsessään, joten mitään ongelmaa ei oikeastaan ole, ja asiaa ei tarvitse edes selvittää. Monimutkaiseen ongelmaan yksinkertainen (ja syyllistävä) vastaus.

Ap

Mutta eikö se ole mielestäsi lohdullista, että pienet tulot eivät aiheuta sitä ennenaikaista kuolemaa, vaan pienituloiset miehet voivat itse voimakkaasti vaikuttaa asiaan?

Avaimet ovat siis pienituloisten miesten omissa käsissä.

Pienet tulot aiheuttavat ne elinolosuhteet, joiden takia elinikä lyhenee. Jos olisi kyse vain yksilön omista tietoisista valinnoista, ero ei olisi 16 vuotta. 

Ap

Mietipä syitä ja seurauksia. Pienet tulot eivät ole sattumaa. Hyvillä työntekijöillä ei ole pienet tulot. Pienituloinen on huonosti koulutettu, simppeliin perustyöhön korkeintaan kykenevä henkilö, jolla on mahdollisesti alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat syitä lyhyeen elämään, ei se pieni palkka.

Pienet tulot eivät ole sattumaa vaan syrjinnästä syntynyttä elinajansiirtoa toiselta tyhmältä toiselle ihmisryhmällle.

Ongelma onkin se että valtio arvostaa toista ryhmää enemmän ja luo sille paremmat mahdollisuudet elämässä.

Opiskelupaikkojen jako on epätasaista eri kieliryhmien välillä. Siitä syntyy elinaikaodotteen ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintavat, joista päihteet ovat suurin syy ennenaikaiseen kuolemaan.

Elintavat johtuvat koulutuksen puutteesta koska miesten työttömyys on kohtalokkaampaa kuin naisten.

Se että suomenkielisten miesten on vaikeampi pitää työpaikkansa johtuu koulutuksesta eli predestinaatio on jo aikaa sitten määrätty suomenkieliselle miehelle.

Yleensä jos kansanosien kohtelu ei ole tasavertaista niin asiaa tutkitaan ja yritetään parantaa kaltoinkohdellun kansanosan asemaa. Mutta suomenkielisen kansanosan kohtelua ei yritetä korjata vaan pahentaa ruotsinkielisten kiintiöillä.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

En jaksanut lukea pitkää tilitystäsi, sanon vaan että mikään ei estä suomenkielistä opiskelemasta ruotsinkielisessä yliopistossa. Omassa kaveripiirissä on useampikin joka hakeutui Åbo Akademiin opiskelemaan kun eivät päässet suomenkieliseen yliopistoon. Suorittivat tutkintonsa valmiiksi ja pääsivät työelämään aivan kuten me suomenkielisissäkin yliopistoissa opiskelleet.

Kannattaa ottaa elämä haltuun eikä uhriutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Linkatusta artikkelista:

"Suurimpana selittäjänä eliniän eroissa on Pusan mielestä erilainen terveydenhuolto köyhille ja varakkaille sekä työssäkäyville."

 

Kovastipa palstamammat yrittävät syyllistää, kun on kyse miehestä. Jos puhuttaisiin vaikkapa naisten pienemmästä palkasta, veikkaanpa ettei ihan ensimmäisenä yritettäisi selittää sitä naisten omalla käytöksellä.

Ap

Tähän lisättävä se että yliopisto on naisistumassa kun vaatimukset ovat niin löperöt että edes matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa.

Koulu on tehty tyttöjen taipumuksia mukaillen. Lukiossa on helpotettu matematiikan opetusta lyhyellä oppimäärällä. Siitäkin huolimatta matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa....!

Tämä on jo liian suuri helpotus tyttöjen menestymiselle ja seurauksena tytöt ovat jo 70%n enemmistönä yliopistossa. Lyhyen matematiikan kirjoituspakko vasta takaa Suomen kansainvälisen menestymisen jatkossa.

On vaarallisen löperöä päästää yliopistoon opiskelemaan nuoria jotka ovat kirjoittaneet vain äidinkielen, englannin, ruotsin ja jonkun reaalin ( uskonto, biologia, historia, terveysoppi, maantiede ym. ulkoa opiskeltava aine).

Matematiikka on kuitenkin tärkein aine koska se kehittää loogista ajattelua ja älyä. Tytöt tunnetusti opettelevat asiat ulkoa ilman ymmärrystä logiikasta. Maailma kehittyy kuitenkin kun asioita osataan kehittää loogisesti.

Ongelma on paljon vaikeampi kuin mitä kommenttien perusteella annetaan ymmärtää.

Syy on nimittäin se, että nykymaailmassa ei vain yksinkertaisesti ole tilaa miehille jotka ovat vähän heikkolahjaisia. Tiedehän on osoittanut, että naiset ovat "keskimääräisempiä" kuin miehet. Toisin sanoen, miesten Gaussin käyrä on loivempi ihan joka asiassa, miehissä on naisia enemmän toisaalta huippulahjakkuuksia, toisaalta totaalisia luusereita.

Ennen vanhaan ne luuseritkin saattoi tehdä jotain hanttihommia mutta nykymaailmassa sellaisille ihmisille ei ole oikein mitään käyttöä. Ei se ilmainen koulutus auta jos ÄO on keskihajonnan verran keskimääräistä alempi. Ts. ihminen voi olla yksinkertaisesti liian tyhmä pärjätäkseen kovin hyvin edes peruskoulussa, saati jatko-opinnoissa.

Naisilla, tyhmilläkin, on sentään se helpotus että aina voi tehdä lapsia, mitä toimintaa yhteiskunta tukee ja äidin rooli antaa elämälle jonkin tarkoituksen. Mutta entäpä heikkolahjainen mies? Ei ole perinteisiä miehen töitä, nykyajan kelkassa ei pysy eikä isän rooli kaiketi koskaan tuo samanlaista "oikeutusta olemassaololle" kuin äidin rooli voi tuoda -tämä siksi että naiset ovat lisääntymisen pullonkaula, yksi mies voi siittää tuhansia naisia. Jokainen kohtu on arvokas, jokainen kivespari ei niinkään.

Tietenkään ihminen ei elä kovin vanhaksi eikä viitsi huolehtia itsestään jos on nuoresta saakka selvää että elämällä ei ole oikein mitään tarjottavana.

Tälle asialle on hyvin vaikea tehdä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin järjestää kansalaispalkka niin että nämä väistämättä syrjäytyvät saavat edes leipänsä ja sirkushuvinsa lyhyen elämänsä aikana.

t:  vela-nainen