Pienituloisen 35-vuotiaan suomalaismiehen elinajanodote on 16 vuotta vähemmän kuin suurituloisen - naisilla vastaava ero on puolta pienempi

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

"Tupakoinnin suhteen sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat suuret, mutta ne ovat kaventuneet viime vuosina varsinkin miehillä. Vuonna 2014 miesten päivittäisen tupakoinnin yleisyys oli alimman koulutustason miehillä 21 %, keskimmäisen koulutustason miehillä 22 % ja korkeimman koulutustason miehillä 13 %."

https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupa…

Tupakka selittää tuota eroa elinajanodotteissa paljon vähemmän kuin vaikkapa alkoholi. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti vain usein on niin, että ensin ei maistu koulu ja sen jälkeen maistuu vähän liian hyvin tupakka , kalja ja roskaruoka. Terveyskeskus on avoinna kaikille.

Oletetaan, että olet oikeassa. Silloin meidän pitäisi miettiä, että mikä ajaa miehiä tuohon käyttäytymismalliin ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Eihän me syömishäiriöisiä tyttöjäkään jätetä heitteille sanomalla, että "Sen kun alat syödä / et enää oksenna."

Ap

Syömishäiriöiden hoito on retuperällä Suomessa. Syömishäiriöiset tytöt saavat yleensä hoitoa vasta henkeä uhkaavassa tilanteessa. Asenne on yleensä kuvaamasi "sen kun alat syödä / et enää oksenna".

Ei me naiset yksin pystytä muuttamaan miesten asenneongelmaa, kyllä teidän miestenkin pitäisi jotain tehdä. Vs juuri pojille annettu malli josta yllä puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt vielä se kuinka avioliitto/parisuhde nostaa elinikää ja parantaa terveydentilaa miehillä niin saadaan nauraa...

Ei siinä ole mitään naurettavaa. Kun köyhällä naisella on kymppi rahaa, hän ostaa sillä kaurahiutaleita, perunoita, porkkanoita ja tarjouslihaa. Kun köyhällä miehellä on kymppi, hän ostaa sillä olutta ja tupakkaa. Jos köyhällä miehellä on vaimo, perheen kaksikymppiä käytetään kaurahiutaleiden, perunoiden, porkkanoiden ja tarjouslihan lisäksi maitoon, hedelmiin ja leipään. Mies jää ilman olutta ja tupakkaa. Näin siis avioliitto/parisuhde parantaa miehen terveydentilaa ja elinikää. Usein myös vaimo on se, joka patistaa miehen lääkäriin. Ilman vaimoa mies menee lääkäriin vasta sitten, kun sairaus on jo päässyt pahaksi. Jos silloinkaan. 

Ap, rehellisesti. Aiotko tänään juoda alkoholia? Oletko jo juonut?

Hyvätuloiset verenimijät imevät elämän huono-osaisilta. Näin raadollista se luonto vain on.

Kyllähän tässä varmasti on kulttuurisia syitä taustalla. On miehiin ja miehuuteen liittyviä kulttuurisia/sosiaalisia käytäntöjä ja näkemyksiä, jotka johtavat vähempiin terveellisiin valintoihin ("salaatti on pupunruokaa" "tosimies syö makkaraa ja juo kaljaa" ym.), pienituloisten tai syrjäytyneiden miesten suurempaan yksinäisyyteen ("puhuminen, tunteilu ja halailu on naisten juttuja")  ja suurempaan päihteidenkäyttöön (liittyy varmasti myös yksinäisyyteen ja mieskulttuuriin liittyvään ylpeyteen).  (turha) riskinotto, joka vähentää myös elinikää, on myös osa tätä kulttuuria. Listaa voisi jatkaa. Mutta muutoksen tosiaan on pakko tulla miehistä itsestään. Naisistahan se ei johdu, että tilanne on tällainen miesten osalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti vain usein on niin, että ensin ei maistu koulu ja sen jälkeen maistuu vähän liian hyvin tupakka , kalja ja roskaruoka. Terveyskeskus on avoinna kaikille.

Oletetaan, että olet oikeassa. Silloin meidän pitäisi miettiä, että mikä ajaa miehiä tuohon käyttäytymismalliin ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Eihän me syömishäiriöisiä tyttöjäkään jätetä heitteille sanomalla, että "Sen kun alat syödä / et enää oksenna."

Ap

Syömishäiriöiden hoito on retuperällä Suomessa. Syömishäiriöiset tytöt saavat yleensä hoitoa vasta henkeä uhkaavassa tilanteessa. Asenne on yleensä kuvaamasi "sen kun alat syödä / et enää oksenna".

Tämä johtunee pitkälti siitä, etä suurin osa syömishäiriöistä paranee itsekseen ajan kuluessa. On siis resurssien kannalta järkevää kohdistaa apu juurikin noihin henkeä uhkaaviin tilanteisiin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap, rehellisesti. Aiotko tänään juoda alkoholia? Oletko jo juonut?

En juo ollenkaan. Ollaanko niin kuin aikuiset ja keskustellaan itse ketjun aiheesta jatkossa? Jooko?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt vielä se kuinka avioliitto/parisuhde nostaa elinikää ja parantaa terveydentilaa miehillä niin saadaan nauraa...

Ei siinä ole mitään naurettavaa. Kun köyhällä naisella on kymppi rahaa, hän ostaa sillä kaurahiutaleita, perunoita, porkkanoita ja tarjouslihaa. Kun köyhällä miehellä on kymppi, hän ostaa sillä olutta ja tupakkaa. Jos köyhällä miehellä on vaimo, perheen kaksikymppiä käytetään kaurahiutaleiden, perunoiden, porkkanoiden ja tarjouslihan lisäksi maitoon, hedelmiin ja leipään. Mies jää ilman olutta ja tupakkaa. Näin siis avioliitto/parisuhde parantaa miehen terveydentilaa ja elinikää. Usein myös vaimo on se, joka patistaa miehen lääkäriin. Ilman vaimoa mies menee lääkäriin vasta sitten, kun sairaus on jo päässyt pahaksi. Jos silloinkaan. 

KIva tarina, mutta ei kovin tosi. Avioliitto pidentää miehen ikää, koska avioliitossa elävätmiehet  ovat keskimäärin rikkaampia ja koulutetumpia (naisille ei kelpaa köyhät ja kouluttamattomat ukot), avioliitto tuo mukanaan sosiaalisia suhteita (perhetutut), avioliitto tuo mukanaan lapsia (perhearki rutiineineen) ja avioliitossa on elämänkumppani soittamassa ambulanssin sydärin sattuessa (miesten yleisin kuolinsyy on sydänsairaudet).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yhteiskunta suhtautuu köyhien miesten ongelmiin. Syy täytyy olla heissä itsessään, joten mitään ongelmaa ei oikeastaan ole, ja asiaa ei tarvitse edes selvittää. Monimutkaiseen ongelmaan yksinkertainen (ja syyllistävä) vastaus.

Ap

Mutta eikö se ole mielestäsi lohdullista, että pienet tulot eivät aiheuta sitä ennenaikaista kuolemaa, vaan pienituloiset miehet voivat itse voimakkaasti vaikuttaa asiaan?

Avaimet ovat siis pienituloisten miesten omissa käsissä.

Pienet tulot aiheuttavat ne elinolosuhteet, joiden takia elinikä lyhenee. Jos olisi kyse vain yksilön omista tietoisista valinnoista, ero ei olisi 16 vuotta. 

Ap

Jos kyse olisi vain pienistä tuloista sukupuolten välillä ei olisi juurikaan eroa, köyhän miehen ja köyhän naisen elinikäodote olisi suunnilleen sama.

Paljolti kyse on siitä miten köyhyyteen suhtaudutaan. Omilla asenteilla on merkittävä osuus siihen miten ihminen toimii erilaisissa tilanteissa. Jonkin verran henkilökohtaisiin asenteisiin on merkitystä myös ympäröivän yhteiskunnan asenteilla. Se on toki totta että hyväksytympää meillä on olla köyhä nainen kuin köyhä mies. Köyhän miehen ajatellaan helposti olevan vain juoppo ja syrjäytynyt ja ennakkoodotuksilla varmasti on jotakin merkitystä siihen ottaako mies pullon käteen vai ei, päätöksen hän kuitenkin tekee itse, muitakin vaihtoehtoja löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti vain usein on niin, että ensin ei maistu koulu ja sen jälkeen maistuu vähän liian hyvin tupakka , kalja ja roskaruoka. Terveyskeskus on avoinna kaikille.

Oletetaan, että olet oikeassa. Silloin meidän pitäisi miettiä, että mikä ajaa miehiä tuohon käyttäytymismalliin ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Eihän me syömishäiriöisiä tyttöjäkään jätetä heitteille sanomalla, että "Sen kun alat syödä / et enää oksenna."

Ap

Tässä on monta ongelmaa. Ensimmäinen niistä on peruskoulu. Tutkimukset osoittavat, että on olemassa kolme eri tyyppiä oppia: näkeminen, kuuleminen ja tekeminen. Joillain on useampi tyyppi, mutta usein niistä yksi on kaikista vahvin. Ennen opiskelu koulussa perustui ensisijaisesti näkemiseen (luki läksyt) ja kuulemiseen (seurasi oppitunnilla). Vähäisemmässä merkityksessä oli tekeminen (teki tehtävät). Usein olikin niin, että heikommin lukemisesta ja kuuntelemisesta selviytyvät pojat menivät kansakoulun jälkeen kansalaiskouluun ja paremmin selviytyvät oppikouluun. Moni nuori poika meni kansalaiskoulun jälkeen ammattikouluun tai ei mennyt toisen asteen opintoihin ollenkaan. Töitä riitti myös niille, jotka eivät olleet pahemmin kouluja käyneet. Nykyisin tilanne on toinen.

Peruskoulussa ei kuitenkaan ole edelleenkään mahdollisuutta tukea kovin yksilöllisiä oppimistapoja. Niinpä tämä jää vanhempien vastuulle. Jos poika kuuluu tekijä-tyyppiin, pitäisi vanhempien osata tukea lapsensa opiskelua tarjoamalla tälle kustakin opiskeltavasta aiheesta tekemistä. Suomessa on hyvin vähän lapsia kotiopetuksessa, mutta näillä lapsilla on tilastojen mukaan varsin hyvät oppimistulokset. Syynä on se, että myös tekijä-tyypit saavat omaa oppimistapaansa tukevaa opetusta. 

Toinen ongelma on jatko-opinnot. Ja erityisesti, jos nuoren peruskoulu on mennyt penkin alle. Opojen pitäisi aiempaa enemmän muistuttaa, että on myös muita vaihtoehtoja. Kymppiluokka on yksi. Lisäksi aikuislukioissa voi opiskella joko ihan yo-tutkintoon asti tai korottaa peruskoulun arvosanoja. Aikuislukioissa on mahdollisuus opiskella myös etänä, joten jos nuoren koulunkäyntiongelmat ovat aiemmin liittyneet esim koulukiusaamiseen, niin tällä opetustavalla ei tarvitse istua luokassa kuin kokeiden ajan. 

Kolmas asia on yhteiskunnan tekemä opintomahdollisuuksien rajaaminen. Pitäisi jo 16-vuotiaana tietää, mitä haluaa tehdä työkseen ja mikä ala myös tulevaisuudessa työllistää. Minusta opinnoista toiseen vaihtamisen pitäisi olla helpompaa ja edellisten opintojen - vaikka jäisivät kesken - kompensoida uuden alan opintojen yleisiä oppiaineita. Ts pitäisi saada hyväksiluetuksi kursseja, jos niitä on jo toisessa opppilaitoksessa suorittanut. 

Neljänneksi hyvät harrastukset sekä terveellinen ruoka. Viidenneksi päihteettömyys ja tupakoimattomuus. Kuudenneksi liian aikainen heittäminen oman onnensa varaan. Näissä vanhemmilla on tärkein rooli. 

Liian moni nuori poika kasilla tai ysillä luovuttaa. Peruskoulu on mennyt päin honkia eikä tulevaisuudelta odoteta enää mitään. Oma poikanikin saattaisi kuulua näihin syrjäytyneisiin nuoriin miehiin, jos hän ei olisi sattunut syntymään äidille, jonka omakaan koulu ei aikoinaan mennyt ihan putkeen, mutta jolla oli lannistavien ja ymmärtämättömien vanhempien sijasta rohkaisevat, kannustavat, ymmärtäväiset ja aina tukevat vanhemmat takana. Ja ymmärtäminen ei tarkoita samaa asiaa kuin kaiken hyväksyminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti vain usein on niin, että ensin ei maistu koulu ja sen jälkeen maistuu vähän liian hyvin tupakka , kalja ja roskaruoka. Terveyskeskus on avoinna kaikille.

Oletetaan, että olet oikeassa. Silloin meidän pitäisi miettiä, että mikä ajaa miehiä tuohon käyttäytymismalliin ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Eihän me syömishäiriöisiä tyttöjäkään jätetä heitteille sanomalla, että "Sen kun alat syödä / et enää oksenna."

Ap

Tässä on monta ongelmaa. Ensimmäinen niistä on peruskoulu. Tutkimukset osoittavat, että on olemassa kolme eri tyyppiä oppia: näkeminen, kuuleminen ja tekeminen. Joillain on useampi tyyppi, mutta usein niistä yksi on kaikista vahvin. Ennen opiskelu koulussa perustui ensisijaisesti näkemiseen (luki läksyt) ja kuulemiseen (seurasi oppitunnilla). Vähäisemmässä merkityksessä oli tekeminen (teki tehtävät). Usein olikin niin, että heikommin lukemisesta ja kuuntelemisesta selviytyvät pojat menivät kansakoulun jälkeen kansalaiskouluun ja paremmin selviytyvät oppikouluun. Moni nuori poika meni kansalaiskoulun jälkeen ammattikouluun tai ei mennyt toisen asteen opintoihin ollenkaan. Töitä riitti myös niille, jotka eivät olleet pahemmin kouluja käyneet. Nykyisin tilanne on toinen.

Peruskoulussa ei kuitenkaan ole edelleenkään mahdollisuutta tukea kovin yksilöllisiä oppimistapoja. Niinpä tämä jää vanhempien vastuulle. Jos poika kuuluu tekijä-tyyppiin, pitäisi vanhempien osata tukea lapsensa opiskelua tarjoamalla tälle kustakin opiskeltavasta aiheesta tekemistä. Suomessa on hyvin vähän lapsia kotiopetuksessa, mutta näillä lapsilla on tilastojen mukaan varsin hyvät oppimistulokset. Syynä on se, että myös tekijä-tyypit saavat omaa oppimistapaansa tukevaa opetusta. 

Toinen ongelma on jatko-opinnot. Ja erityisesti, jos nuoren peruskoulu on mennyt penkin alle. Opojen pitäisi aiempaa enemmän muistuttaa, että on myös muita vaihtoehtoja. Kymppiluokka on yksi. Lisäksi aikuislukioissa voi opiskella joko ihan yo-tutkintoon asti tai korottaa peruskoulun arvosanoja. Aikuislukioissa on mahdollisuus opiskella myös etänä, joten jos nuoren koulunkäyntiongelmat ovat aiemmin liittyneet esim koulukiusaamiseen, niin tällä opetustavalla ei tarvitse istua luokassa kuin kokeiden ajan. 

Kolmas asia on yhteiskunnan tekemä opintomahdollisuuksien rajaaminen. Pitäisi jo 16-vuotiaana tietää, mitä haluaa tehdä työkseen ja mikä ala myös tulevaisuudessa työllistää. Minusta opinnoista toiseen vaihtamisen pitäisi olla helpompaa ja edellisten opintojen - vaikka jäisivät kesken - kompensoida uuden alan opintojen yleisiä oppiaineita. Ts pitäisi saada hyväksiluetuksi kursseja, jos niitä on jo toisessa opppilaitoksessa suorittanut. 

Neljänneksi hyvät harrastukset sekä terveellinen ruoka. Viidenneksi päihteettömyys ja tupakoimattomuus. Kuudenneksi liian aikainen heittäminen oman onnensa varaan. Näissä vanhemmilla on tärkein rooli. 

Liian moni nuori poika kasilla tai ysillä luovuttaa. Peruskoulu on mennyt päin honkia eikä tulevaisuudelta odoteta enää mitään. Oma poikanikin saattaisi kuulua näihin syrjäytyneisiin nuoriin miehiin, jos hän ei olisi sattunut syntymään äidille, jonka omakaan koulu ei aikoinaan mennyt ihan putkeen, mutta jolla oli lannistavien ja ymmärtämättömien vanhempien sijasta rohkaisevat, kannustavat, ymmärtäväiset ja aina tukevat vanhemmat takana. Ja ymmärtäminen ei tarkoita samaa asiaa kuin kaiken hyväksyminen.

Lisäys...siis tuossa kuudennessa kohdassa tarkoitin, että nuorta ei pitäisi heittää liian varhain oman onnensa nojaan.

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään jo tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla miehillä.

Näissä tutkimuksissa on laskettu ero myös ilman tupakoinnin vaikutusta eli ero on silti näin monta vuotta .

Miehet ovat heikompi sukupuoli, näkeehän sen kaikesta. Vaikka mies koettaisi elää terveellisesti, silti hän kuolee keskimäärin monta vuotta nuorempana kuin nainen. Katsokaa lehtien kuolinilmoituksia; järkiään naisilla ikää 80+ ja paljon yli 90-vuotiaita, miehet n. 65-80-v. Miksi miehet sortuvat useammin viinaan, huumeisiin ja kaikenlaisiin riippuvuuksiin? Miksi miehet tappavat toisiaan, ajavat kännissä, tekevät kaikkea riskialtista, eivät hoida terveyttään, tekevät itsemurhan kun elämä potkii päähän? Miksi miehet ovat niin heikkoja?

En ymmärrä missä on ongelma.

Nämä miehet aiheuttavat itse kohtalonsa valinnoillaan. Suomessa ihmisellä on täydet mahdollisuudet nostaa itsensä vähintään keskituloisten luokkaan. Samoin nykymaailmassa on täysin oma valinta syödä ja ryypätä itsensä ennenaikaiseen hautaan. Ei tämä ole mikään yhteiskunnallinen ongelma, joka pitäisi ratkaista. Heikompi aines vain tässä toteuttaa omaa rooliaan ja samalla valtio säästää eläke- ja sairaudenhoitokuluissa.

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Se voi johtua päihteistä mutta se perusta on predestinaatio mikä on jätetty suomenkieliselle miehelle. Ruotsinkielisille on annettu helpompi mahdollisuus kouluttautua.

Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu

Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.

Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.

Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.

Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt vielä se kuinka avioliitto/parisuhde nostaa elinikää ja parantaa terveydentilaa miehillä niin saadaan nauraa...

Ei siinä ole mitään naurettavaa. Kun köyhällä naisella on kymppi rahaa, hän ostaa sillä kaurahiutaleita, perunoita, porkkanoita ja tarjouslihaa. Kun köyhällä miehellä on kymppi, hän ostaa sillä olutta ja tupakkaa. Jos köyhällä miehellä on vaimo, perheen kaksikymppiä käytetään kaurahiutaleiden, perunoiden, porkkanoiden ja tarjouslihan lisäksi maitoon, hedelmiin ja leipään. Mies jää ilman olutta ja tupakkaa. Näin siis avioliitto/parisuhde parantaa miehen terveydentilaa ja elinikää. Usein myös vaimo on se, joka patistaa miehen lääkäriin. Ilman vaimoa mies menee lääkäriin vasta sitten, kun sairaus on jo päässyt pahaksi. Jos silloinkaan. 

KIva tarina, mutta ei kovin tosi. Avioliitto pidentää miehen ikää, koska avioliitossa elävätmiehet  ovat keskimäärin rikkaampia ja koulutetumpia (naisille ei kelpaa köyhät ja kouluttamattomat ukot), avioliitto tuo mukanaan sosiaalisia suhteita (perhetutut), avioliitto tuo mukanaan lapsia (perhearki rutiineineen) ja avioliitossa on elämänkumppani soittamassa ambulanssin sydärin sattuessa (miesten yleisin kuolinsyy on sydänsairaudet).

Nyt käsittääksen puhuttiin kuitenkin pienituloisista miehistä. Pienituloinen mies ei muutu rikkaaksi, vaikka menisikin naimisiin tai parisuhteeseen. Sosiaalisia suhteita miehellä voi olla muitakin kuin vain puolison suku ja ystävät. Mutta sikäli tuossa on pointti, että miehet pitävät aivan liian vähän huolta suhteistaan omiin ystäviinsä ja omiin sukulaisiinsa. Kannattaisi ehkä pitää eikä odottaa, että jostain löytyy nainen, naisen suku ja naisen ystävät. Lapset tietysti vaikuttavat arjen rutiineihin, mutta on myös olemassa perheellisiä miehiä, joilla lapset eivät rutiineja muuta. Onneksi yhä useampi mies haluaa eronkin jälkeen viikko-viikko -systeemin eli jakaa niin vanhemmuuden vastuuta kuin arkeakin. Ja mitä sydäriin tulee, niin se on sattumaa, onko puolisokaan paikalla juuri silloin, kun mies saa sydärin. Toki on todennäköisempää kuin sinkulla, että joku sattuu olemaan juuri silloin paikalla. Mutta ei mitenkään varmaa. Sen sijaan sydärin riskiä voi pienentää juurikin olemalla tupakoimatta, käyttämällä alkoholia vain kohtuudella, syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa, välttämällä ylipainoa ja erityisesti keskivartalon lihavuutta sekä menemällä ajoissa lääkäriin ja syömään ne verenpainelääkkeensä, mitä lääkäri määrää. Myös sinkkumies voi huolehtia ihan itse sydäririskin pienentämisestä (aivan kuten me sinkkunaisetkin teemme), siihen ei tarvita vaimoa tai naisystävää. 

Kerro mikä on ruotsinkielisen naisen ja köyhän suomenkielisen miehen elinaikaodotteen ero?

Se vasta suuri on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet.

Se voi johtua päihteistä mutta se perusta on predestinaatio mikä on jätetty suomenkieliselle miehelle. Ruotsinkielisille on annettu helpompi mahdollisuus kouluttautua.

Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu

Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.

Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.

Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.

Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.

Tästä syystähän Ruotsi ja ruotsalaiset menestyvät ihan kaikilla mittareilla ja osa-alueilla meitä paremmin. Heillä kun ei ole pakkoruotsia!