Millä ihmiset maksavat valtavia talolainojaan?

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien vanhenmmat ei ole persaukisia duunareita kuten meikäläisellä. Helpottaa hitosti jälkikasvun asunnon ostoa jos pappa maksaa osan tai sujauttaa välillä ruokarahat ruskeassa kirjekuoressa, jolloin omat tulonsa voi käyttää melkein kokonaan omaisuuden kartuttamiseen.

Joo, yksi syy maksaa omaa asunto on se, että siitä jää sitten aikanaan lapsille perittävää. Näin omat vanhemmat ovat tehneet ja sitä ennen heidän vanhempansa. Me emme ole omakotitaloamme ostaneet perintörahoilla koska mitään isoa perintöä ei ole vielä tullut eikä toivottavasti pitkään aikaan tulekaan. Ja kun aikanaan tulee niin tämä talomme on todennäköisesti jo maksettu tai sitten myyty ja muutettu pienempään. Sen verran vanhemmat jeesasivat että takasivat erillisen 35 tuhannen lainan joka piti ottaa kun asunnon arvo ja omarahoitusosuus eivät riittäneet koko lainan vakuudeksi.

Vanhemmat voivat auttaa asiassa monella eri tavoin. Yhden tuttavaperheen ensimmäisen Kastelli-talon rakensi aika pitkälle appiukko. Merkittävä taloudellinen vaikutus tälläkin. Toisella perheellä taas omat vanhemmat antavat korotonta lainaa hankntoihin. Kolmas tapaus on sellainen, että vanhempien tontille ovat molemmat pojat myöhemmin rakentaneet talonsa. Aika merkittävä vaikutus tuollakin. Eihän jotain 150 tuhannen tonttia tietenkään voi ilman veroseuraamuksia antaa lahjana mutta jos vaikka vuokrahinta on nimellinen tai maksettu vuokra palautuu takaisin sii nä ruskeassa kirjekuoressa.

Vierailija kirjoitti:

En ala lukemaan koko ketjua. Mutta samaa asiaa joskus ihmettelin, mitä ap. Mutta sitten kun tarkemmin kuuntelee muutaman tutun juttuja, ymmärtää, että he elävät ihan eri tavalla. Eli olen voinut olla hoitovapaalla, kuten miehenikin. Maksoimme nuorille autokoulut ja olemme pystyneet auttamaan muutenkin. Koskaan ei ole tarvinnut miettiä, millä ostaa lapsille sukset ja luistimet kouluun tai ostaa lukioon uuden läppärin. Meillä siis halpa talo kaempana keskustasta.

Esimerkiksi eräs tuttuni lainasi rahaa minulta, että pystyi kirpputorilta ostamaan vaatetta lapsilleen (heillä siis mielettömän iso talo ns. paremmalla paikalla). Jollain pikavipeillä on kustannettu esikoisen autokoulu, nyt itketään kun toinenkin lapsi haluaa ajokortin. Lukiokirjat on heidän lapsensa joutuneet ostamaan opintolainalla. Muutenkin tosi tiukkaa elämä.

Mutta jokainen tavallaan. Heillä jää lapsille enemmän perintöä, kun kuolevat, jos lapset saavat vanhempiensa talon myytyä hyvään hintaan. Meidän pieni ja halpa talo kauempana hädintuskin menee ostohintaan kaupaksi joskus. Joten eipä jää lapsille paljoa perittävää.

Monta muutakin tarinaa tiedän, missä talous on mennyt todella tiukille, kun lapset ovat tulleet murrosikään ja haluavat mopokorttia ja mopoa ja ajokorttia ja opiskelukin maksaa.

Tämä. Näin varallisuus kasvaa sukupolvelta toiselle. Sitten jää rahaa antaa lapsille ennakkoon opiskeluihin ja ensiasunnon käsirahaan. Te olette priorisoineet uudet mopot, ajokortit, sukset jne. Toivottavasti kuitenkin sijoitattekin rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Eipä kannata kilpailuttaminen.

Emme saa enää mistään lainaa jonka korko marginaaleineen on 0,79%. Plus tietty tulisi vielä uusi lainan nostokulu n 1000€ + muut pankin kulut päälle.

Ei se kysyminen mitään maksa. Me saimme alkuvuodesta pienen (84000€) lainan kakkosasuntoon 0,55% marginaalilla. Viitekorko on 12kk euribor, lyhyempiä ei enää saa. Vanhempi lainamme (vuodelta 2012) on 1kk euribor + 0,9%, mutta siinä negatiivinen viitekorko vielä syö marginaalia ja viime kuukausina lainan kokonaiskorko on ollut 0,53% paikkeilla. Nostokulut ovat neuvoteltavissa.

Mutta kyllä tuo 0,79% korkokin on varsin edullinen. Ihan pienen muutoksen vuoksi ei maksa vaivaa ruveta siirtämään kaikkea asiointiaan toiseen pankkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasaran alle? kirjoitti:

Jo yli 20v pankit on vaatineet velallista ottamaan henkivakuutuksen tai "maksuvakuutuksen" lainasummalle. Eiköhän sekin vähän jeesaa.

Omalta kohdalta jo kirjoitinkin että ei paljoa hetkauta, löysää rahaa esim matkusteluun jää nyt 10 000 - 15 000€ vuodessa. Siitä voi osan ottaa lainanmaksuun jos tarvitsee.

  Ai on vai? Ei minulla kertaakaan ole ollut eikä vaadittu ja jo 4. asuntolaina viimeisen 10 vuoden ajalta.

Ilmeisesti tämä sitten vaihtelee. En tiedä ketään keneltä ei olisi vaadittu täällä pk seudulla

Noita vakuutuksia vaaditaan vain sellaisilta huonoilta asiakkailta, jolle pankki ei muuten uskalla lainata. Kaikillehan noita tarjotaan, koska pankki tietenkin haluaa myydä ylimääräisiä tuotteita, mutta vain huonojen asiakkaiden kohdalla nuo vakuutukset ovat lainansaannin edellytys.

Kai me sitten ollaan oltu huonoja asiakkaita kun takuuna on ollut vain toinen kiinteistö ja maksettu pienempi talo joka on myyty suurella voitolla. Lainaa tarvittu viimeiseen taloon 40% talon arvosta.

Pankki katsoo myös tuloja ja sitä, millä alalla olette töissä. Se vaihtoehto, että pankki joutuisi myymään lainojen vakuuksia on ihan vihoviimeinen. Jos teiltä tosiaan on vaadittu jotain lainaturvaa lainan myöntämisen ehtona, niin kyllä valitettavasti pankin silmissä olette ei-niin-hyviä asiakkaita. Tai sitten olette vain löperöitä neuvottelijoita ja lampaita, jotka on helppo alistaa pankin tahtoon.

Tiedän vain yhden perheen, jolta tuollaista lainaturvaa on vaadittu. Heillä ei ollut juurikaan säästöjä eikä tuloissakaan hurraamista ja monet pankit eivät heille suostuneet lainaa myöntämään ollenkaan. Se ainoa pankki joka suostui lainan myöntämään, edellytti lainaturvaa. 

AV - MAMMA kirjoitti:

Ainahan pankki yrittää kaupata korkokattua, vakuutusta ja ties mitä maksullista palvelua, mutta ei niitä ole mikään pakko ottaa. Nykyään pankissakin jo muistavat mainita että ne eivät ole lainan saamisen ehtona ja sanovat tämän koska väkisin myyminen on laitonta.

Voi olla, että väkisin myyminen on laitonta, mutta pankki voi myös kieltäytyä myöntämästä lainaa. Ja jos pankki lainan myöntää, niin se on heidän ehdoillaan. Se on vähän niin kuin ota tai jätä, jos et ole siinä asemassa, että olisit pankin silmissä houkutteleva asiakas.

Vierailija kirjoitti:

AV - MAMMA kirjoitti:

Ainahan pankki yrittää kaupata korkokattua, vakuutusta ja ties mitä maksullista palvelua, mutta ei niitä ole mikään pakko ottaa. Nykyään pankissakin jo muistavat mainita että ne eivät ole lainan saamisen ehtona ja sanovat tämän koska väkisin myyminen on laitonta.

Voi olla, että väkisin myyminen on laitonta, mutta pankki voi myös kieltäytyä myöntämästä lainaa. Ja jos pankki lainan myöntää, niin se on heidän ehdoillaan. Se on vähän niin kuin ota tai jätä, jos et ole siinä asemassa, että olisit pankin silmissä houkutteleva asiakas.

En ole ikinä lainaneuvotteluissa kuullut, että vakuutuksia pitäisi ottaa suoraa lainaa tarjoavalta pankilta. En tosin itse ole joutunut ottamaan sitä lainaa vastaan muutenkaan, mutta tiedän heitä joiden on näytettävä vakuutus jostain. Talovakuutus on kyllä minullakin pakollinen lainaehdoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasaran alle? kirjoitti:

Jo yli 20v pankit on vaatineet velallista ottamaan henkivakuutuksen tai "maksuvakuutuksen" lainasummalle. Eiköhän sekin vähän jeesaa.

Omalta kohdalta jo kirjoitinkin että ei paljoa hetkauta, löysää rahaa esim matkusteluun jää nyt 10 000 - 15 000€ vuodessa. Siitä voi osan ottaa lainanmaksuun jos tarvitsee.

  Ai on vai? Ei minulla kertaakaan ole ollut eikä vaadittu ja jo 4. asuntolaina viimeisen 10 vuoden ajalta.

Ilmeisesti tämä sitten vaihtelee. En tiedä ketään keneltä ei olisi vaadittu täällä pk seudulla

Noita vakuutuksia vaaditaan vain sellaisilta huonoilta asiakkailta, jolle pankki ei muuten uskalla lainata. Kaikillehan noita tarjotaan, koska pankki tietenkin haluaa myydä ylimääräisiä tuotteita, mutta vain huonojen asiakkaiden kohdalla nuo vakuutukset ovat lainansaannin edellytys.

Kai me sitten ollaan oltu huonoja asiakkaita kun takuuna on ollut vain toinen kiinteistö ja maksettu pienempi talo joka on myyty suurella voitolla. Lainaa tarvittu viimeiseen taloon 40% talon arvosta.

Pankki katsoo myös tuloja ja sitä, millä alalla olette töissä. Se vaihtoehto, että pankki joutuisi myymään lainojen vakuuksia on ihan vihoviimeinen. Jos teiltä tosiaan on vaadittu jotain lainaturvaa lainan myöntämisen ehtona, niin kyllä valitettavasti pankin silmissä olette ei-niin-hyviä asiakkaita. Tai sitten olette vain löperöitä neuvottelijoita ja lampaita, jotka on helppo alistaa pankin tahtoon.

Tiedän vain yhden perheen, jolta tuollaista lainaturvaa on vaadittu. Heillä ei ollut juurikaan säästöjä eikä tuloissakaan hurraamista ja monet pankit eivät heille suostuneet lainaa myöntämään ollenkaan. Se ainoa pankki joka suostui lainan myöntämään, edellytti lainaturvaa. 

Mihinkähän mun vastaus katosi?

Ollaan ilmeisesti huonoja oltu neuvottelemaan. Mitään pankin tyrkkyä lainavakuutusta ei tietenkään otettu vaan meillä on henkivakuutukset jotka riitti.

En sitten tiedä miksei maajohtaja/myyntijohtaja paria katsottu hyviksi asiakkaiksi. Omaa rahaa kuitenkin lähes 400k€ pohjalla ja yli 20v asiakassuhde takana ilman maksuongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ala lukemaan koko ketjua. Mutta samaa asiaa joskus ihmettelin, mitä ap. Mutta sitten kun tarkemmin kuuntelee muutaman tutun juttuja, ymmärtää, että he elävät ihan eri tavalla. Eli olen voinut olla hoitovapaalla, kuten miehenikin. Maksoimme nuorille autokoulut ja olemme pystyneet auttamaan muutenkin. Koskaan ei ole tarvinnut miettiä, millä ostaa lapsille sukset ja luistimet kouluun tai ostaa lukioon uuden läppärin. Meillä siis halpa talo kaempana keskustasta.

Esimerkiksi eräs tuttuni lainasi rahaa minulta, että pystyi kirpputorilta ostamaan vaatetta lapsilleen (heillä siis mielettömän iso talo ns. paremmalla paikalla). Jollain pikavipeillä on kustannettu esikoisen autokoulu, nyt itketään kun toinenkin lapsi haluaa ajokortin. Lukiokirjat on heidän lapsensa joutuneet ostamaan opintolainalla. Muutenkin tosi tiukkaa elämä.

Mutta jokainen tavallaan. Heillä jää lapsille enemmän perintöä, kun kuolevat, jos lapset saavat vanhempiensa talon myytyä hyvään hintaan. Meidän pieni ja halpa talo kauempana hädintuskin menee ostohintaan kaupaksi joskus. Joten eipä jää lapsille paljoa perittävää.

Monta muutakin tarinaa tiedän, missä talous on mennyt todella tiukille, kun lapset ovat tulleet murrosikään ja haluavat mopokorttia ja mopoa ja ajokorttia ja opiskelukin maksaa.

Tämä. Näin varallisuus kasvaa sukupolvelta toiselle. Sitten jää rahaa antaa lapsille ennakkoon opiskeluihin ja ensiasunnon käsirahaan. Te olette priorisoineet uudet mopot, ajokortit, sukset jne. Toivottavasti kuitenkin sijoitattekin rahaa.

Totta. Olemme priorisoineet rahat niin, että olemme maksaneet autokoulut yms. ja tukeneet lasten opiskeluja ja asumista opiskeluaikana ja antaneet silloin rahaa, että on helpompi aloittaa oma elämä. Olemme laskeneet, että parempi näin, kuin että saavat n. 60 vuotiaina talomme myytäväksi, kun kuolemme ja sitten perivät rahat siitä.

Mutta kuten kirjoitin, kukin tavallaan. Olemme mieluummin helpottaneet heidän elämää nuorena eli autokoulukin maksaa aika lailla ja opintolainakin täytyy joskus maksaa pois. Ovat saaneet rahallista apua nuorena ja eivät tule saamaan kuuskymppisinä kovin isoa perintöä, koska raha on käytetty heihin nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ala lukemaan koko ketjua. Mutta samaa asiaa joskus ihmettelin, mitä ap. Mutta sitten kun tarkemmin kuuntelee muutaman tutun juttuja, ymmärtää, että he elävät ihan eri tavalla. Eli olen voinut olla hoitovapaalla, kuten miehenikin. Maksoimme nuorille autokoulut ja olemme pystyneet auttamaan muutenkin. Koskaan ei ole tarvinnut miettiä, millä ostaa lapsille sukset ja luistimet kouluun tai ostaa lukioon uuden läppärin. Meillä siis halpa talo kaempana keskustasta.

Esimerkiksi eräs tuttuni lainasi rahaa minulta, että pystyi kirpputorilta ostamaan vaatetta lapsilleen (heillä siis mielettömän iso talo ns. paremmalla paikalla). Jollain pikavipeillä on kustannettu esikoisen autokoulu, nyt itketään kun toinenkin lapsi haluaa ajokortin. Lukiokirjat on heidän lapsensa joutuneet ostamaan opintolainalla. Muutenkin tosi tiukkaa elämä.

Mutta jokainen tavallaan. Heillä jää lapsille enemmän perintöä, kun kuolevat, jos lapset saavat vanhempiensa talon myytyä hyvään hintaan. Meidän pieni ja halpa talo kauempana hädintuskin menee ostohintaan kaupaksi joskus. Joten eipä jää lapsille paljoa perittävää.

Monta muutakin tarinaa tiedän, missä talous on mennyt todella tiukille, kun lapset ovat tulleet murrosikään ja haluavat mopokorttia ja mopoa ja ajokorttia ja opiskelukin maksaa.

Tämä. Näin varallisuus kasvaa sukupolvelta toiselle. Sitten jää rahaa antaa lapsille ennakkoon opiskeluihin ja ensiasunnon käsirahaan. Te olette priorisoineet uudet mopot, ajokortit, sukset jne. Toivottavasti kuitenkin sijoitattekin rahaa.

Totta. Olemme priorisoineet rahat niin, että olemme maksaneet autokoulut yms. ja tukeneet lasten opiskeluja ja asumista opiskeluaikana ja antaneet silloin rahaa, että on helpompi aloittaa oma elämä. Olemme laskeneet, että parempi näin, kuin että saavat n. 60 vuotiaina talomme myytäväksi, kun kuolemme ja sitten perivät rahat siitä.

Mutta kuten kirjoitin, kukin tavallaan. Olemme mieluummin helpottaneet heidän elämää nuorena eli autokoulukin maksaa aika lailla ja opintolainakin täytyy joskus maksaa pois. Ovat saaneet rahallista apua nuorena ja eivät tule saamaan kuuskymppisinä kovin isoa perintöä, koska raha on käytetty heihin nuorena.

Tapa tuokin. Minun kallis talo maksaa lasten yliopistoajan ja ensiasunnon käsirahan, kun me muutamme siinä vaiheessa velattomina kerrostaloon. Ja tietenkin sijoitamme varmuuden vuoksi myös muualle. Iso laina ja lasten auttaminen eivät sulje toisiaan pois. Ajokorttia tai mopoja ei tarvitse suurissa kaupungeissa tai ne voi maksaa kesätyörahoilla. Ennemmin rahoitamme kielikurssit ja ulkomaan matkat.

Olemme ehkä vähän keskivertoa paremmin tienaava pari. Ei mitään perintöjä. Mies tienaa 4500, minä 3800 kuussa. Asumme pk-seudulla. Olemme tavanneet vähän iäkkäämpinä, kolme kouluikäistä lasta. Ei tulis mieleenkään ostaa omakotitaloa pk-seudulta. Hinta 300-600 000. En  tiedä minkä laskuopin  mukaan muut ihmiset elävät, mutta meillä ainakaan tonnin lyhennys kuussa ei riittäisi mitenkään siihen, että saisimme sen maksettu inhimillisessä ajassa.  Omaisuuttaa on ehkä 100 tonnia, mutta siltikin. Ihan puppua puhua muuta. Jos asuisimme esim. Kärsämäellä, niin tottakai siellä jokainen normaali työssäkäyvä pari pystyy ostamaan asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Olemme ehkä vähän keskivertoa paremmin tienaava pari. Ei mitään perintöjä. Mies tienaa 4500, minä 3800 kuussa. Asumme pk-seudulla. Olemme tavanneet vähän iäkkäämpinä, kolme kouluikäistä lasta. Ei tulis mieleenkään ostaa omakotitaloa pk-seudulta. Hinta 300-600 000. En  tiedä minkä laskuopin  mukaan muut ihmiset elävät, mutta meillä ainakaan tonnin lyhennys kuussa ei riittäisi mitenkään siihen, että saisimme sen maksettu inhimillisessä ajassa.  Omaisuuttaa on ehkä 100 tonnia, mutta siltikin. Ihan puppua puhua muuta. Jos asuisimme esim. Kärsämäellä, niin tottakai siellä jokainen normaali työssäkäyvä pari pystyy ostamaan asunnon.

250k€ on n 25v maksuaika. Ennen tämän ostamista on ehkä asuttu yksiössä, kaksiosa jne jolloin omaisuus karttuu. Tuskin kukaan ilman perintöä ostaa 600k€ talon ensiasunnoksi

Meillä on vähän isommat tulot kuin teillä ja asunnon arvo yli 600k€

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen välillä suuresti, miten ihmisillä on rahaa maksaa asumisestaan. Pieni kateuden pistos tulee lähinnä siitä, että usein näissä upeissa omakotitaloissa on myös hienot uudet huonekalut ja löytyy pari autoa, on koirat ja trampoliinit. Eli löytyy kaikkea. :D

Me käymme perustöissä, meillä on kaksi kouluikäistä lasta ja rahaa menee kiitettävästi pienen asunnon lainanlyhennykseen ja elämiseen yleensä. Emme matkustele tai harrasta kovin paljon. Mutta rahat riittävät ja elämä on tavallaan mukavaa näin, voimme huoletta käydä elokuvissa tai ostaa uudet kengät. :)

Tunnen monia pareja, joiden tulot ovat samaa luokkaa kuin meillä, mutta silti heiltä löytyy kaikkea tätä yllä mainitsemaani. Jos tunnistat itsesi, niin kerro miten teette sen? Jos tulot ovat vaikkapa 3000€ kuussa yhteensä ja teillä on lainaa vähintään 200000€.

Pitkä laina-aika. Maksamme asumisesta kaikkinensa 1300e kuukaudessa. Vuokralla emme asuisi sen edullisemmin 4 lapsen kanssa. Kun lainat on joskus ohi maksamme asumisesta 300e kuukaudessa nykyisessä asunnossa. Todennäköisesti muutamme pienempään kun lapset pois kotoa.  Tulot on nettona n. 4500e kuukaudessa, sis. lapsilisän. Trampoliini on 11 vuotta vanha, koiraa meillä ei ole. Ulkomailla käydään 2-3 vuoden välein. Huonekalut on ostettu käytettyinä mutta sitä ei huomaa.

Miksi täällä kaikki olettaa, että kaikilla nuorilla on varaa ostaa asuntoa, että kaikki kulkisivat sitä yksiöstä isoon omakotitaloon-polkua. Itse olen valmistunut ekaan ammattiin 90-luvulla ja silloin ei kukaan saanut mitään lainoja edes yksiöön tai kaksioon, vaikka oli töissä ( lama-aika). Minulla ei ole  myöskään mitään takaajia eikä perintöjä yms. Sitten opiskelin lisää. Mies kituutteli pitkään apurahoilla yms ennen kuin sai isompaa palkkaa. Se on aina hirveän helppo puhua puhua ja neuvoa muita jos on itse esim. saanut pesämunaa jostain.  On myös uusperheitä, iäkkäämpinä tavanneita, yms joilla on ihan eri lähtökohdat. Ei sitä neljän lapsen kanssa lähdetä johonkin yksiöön yms. Jollekin nuorelle lapsettomalle parille se sopii, mutta kaikkien elämä nykyään ei todellakaan mene sillä tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä kaikki olettaa, että kaikilla nuorilla on varaa ostaa asuntoa, että kaikki kulkisivat sitä yksiöstä isoon omakotitaloon-polkua. Itse olen valmistunut ekaan ammattiin 90-luvulla ja silloin ei kukaan saanut mitään lainoja edes yksiöön tai kaksioon, vaikka oli töissä ( lama-aika). Minulla ei ole  myöskään mitään takaajia eikä perintöjä yms. Sitten opiskelin lisää. Mies kituutteli pitkään apurahoilla yms ennen kuin sai isompaa palkkaa. Se on aina hirveän helppo puhua puhua ja neuvoa muita jos on itse esim. saanut pesämunaa jostain.  On myös uusperheitä, iäkkäämpinä tavanneita, yms joilla on ihan eri lähtökohdat. Ei sitä neljän lapsen kanssa lähdetä johonkin yksiöön yms. Jollekin nuorelle lapsettomalle parille se sopii, mutta kaikkien elämä nykyään ei todellakaan mene sillä tavoin.

Kyllä lama-aikana sai lainaa mutta omarahoitusosuus piti olla 30% ja vakuus (esim se asunto) 70%. Olimme toki onnekkaita koska olimme jo eläneet yksiö ja kaksiovaiheen ennen rivarin ostamista v 93. Korko oli kyllä 13% eli toisen palkka meni suoraan korkoihin eikä laina lyhentynyt yhtään. Asuntojen hinnannousu oli se millä pelattiin.

Surullisinta näissä isoissa ja pitkissä talolainoissa on, että ihmisten on pakko pysyä kulissiliitoissa, kun ei ole varaa myydä sitä, kun lainaa on vielä niin paljon jäljellä. Toinen pointti on, että viereen ei tarvitse tulla kuin ihan yksin maahantulleiden nuorten asuntola tai joku hoivakoti, niin sinne häipyi lasten iso perintö, kun talon arvo romahti ja maksat sitä silti pankille 25 vuotta.

Kaikki vinkuu pk-seudun hinnoista? Ei kaikki asu siellä.