Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti lapsettoman harrastukset ovat yhtä merkityksellisiä kuin lapset vanhemmalle! Koettakaa, mammat, ymmärtää
27.06.2017 |
Olen vasta tällä palstalla oppinut, että joillekin harrastukset ovat vain ajan tappamista. Minulle ne ovat intohimo ja se mittari, jolla mittaan elämäni onnistumista. Jos minulla ei ole riittävästi vapaata aikaa harrastuksilleni, elämäni on täysin tyhjää.
Olisi aivan hirveää jumiutua vuosikausiksi tilanteeseen, jossa töistä palatessa ei odottaisi rauhoittuminen siistissä ja hiljaisessa kodissa ja kaikista ikävistä vastuista ja velvoitteista vapaa loppuilta, jonka saan käyttää mieleni mukaan juuri niihin asoihin kuin haluan.
Kuinka moni palstan vanhemmista pystyy harrastamaan vapaasti 15–20 tuntia viikossa joka viikko? Harkitsen lapsia sitten, kun joku kertoo, miten tämä onnistuu perheelliseltä. :)
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei kyllä voi verrata harrastukseen, harrastuksen voi lopettaa vanhemmuutta ei. Harrastus on ihmistä varten mutta kun on lapsia olet heitä varten.
Oma elämäntyyli on jokaiselle varmasti merkityksellinen oli lapsia tai ei, etenkin jos on onnellinen. Itse koin elämäni hyväksi silloinkin kun ei ollut lasta eikä mitään harrastusta.
Ethän ap voi väittää että vela jolla ei ole intohimoista harrastusta jää jotenkin vajaaksi. Yhtä arvokashan hänenkin kokemus on onnellisesta elämästä.
Aivan kuten ei kukaan voi sanoa ettei velan elämä voi olla täydellistä ilman lapsia.Lapsellisen elämäkin voi olla täydellistä ilman harrastuksia ja toisaalta lapsellisen elämä voi olla täydellistä vasta kun saa harrastaakin.
Lapsellisuus tai lapsettomuus ei mitenkään vaikuta siihen etteikö voisi olla intohimon kohteita harrastusten parissa.
Vertaukseni on, että sekä harrastukset että vanhemmuus vaativat aikaa, vaivannäköä ja rahaa, mutta tuottavat vastineeksi syvällisiä merkityksen kokemuksia, myönteisiä tunteita tai suuntaa elämälle. Jos sinusta tämä vertaus ei pidä paikkaansa, sinun tulee väittää, että lapsista ei saa noita asioita – tai sitten et ymmärrä, mitä vertaaminen tarkoittaa. AP
Mikään harrastus ei pääse tunnepuolella lähellekään sitä eakkautta, mitä ihminen tuntee jälkikasvuaan kohtaan. Rahaa ja aikaa saa harrastuksiin poltettua toki moninkertaisen määrän. On myös ihmisiä, joille työ tuottaa kokemuksen merkityksellisyydestä ja antaa suuntaa elämälle.
Kyllä, työ voisi olla myös sellainen asia. Intohimo voi ottaa monta muotoa: harrastus, lasten kasvattaminen, kutsumusammatti. AP
Intohimo voi joo helposti johtaa tilanteeseen, jossa lapsi saa alkunsa, mutta ei vanhemmuus mulle mikään intohimon kohde ole: Pottuja keittelen, pyykkiä pesen, opetan ja ohjaan, pussaan ja halaan. Sitten on erikseen työt ja harrastukset joissa toteutan itseäni, kehitän taitojani ja kilvoittelen myös muita vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei kyllä voi verrata harrastukseen, harrastuksen voi lopettaa vanhemmuutta ei. Harrastus on ihmistä varten mutta kun on lapsia olet heitä varten.
Oma elämäntyyli on jokaiselle varmasti merkityksellinen oli lapsia tai ei, etenkin jos on onnellinen. Itse koin elämäni hyväksi silloinkin kun ei ollut lasta eikä mitään harrastusta.
Ethän ap voi väittää että vela jolla ei ole intohimoista harrastusta jää jotenkin vajaaksi. Yhtä arvokashan hänenkin kokemus on onnellisesta elämästä.
Aivan kuten ei kukaan voi sanoa ettei velan elämä voi olla täydellistä ilman lapsia.Lapsellisen elämäkin voi olla täydellistä ilman harrastuksia ja toisaalta lapsellisen elämä voi olla täydellistä vasta kun saa harrastaakin.
Lapsellisuus tai lapsettomuus ei mitenkään vaikuta siihen etteikö voisi olla intohimon kohteita harrastusten parissa.
Vertaukseni on, että sekä harrastukset että vanhemmuus vaativat aikaa, vaivannäköä ja rahaa, mutta tuottavat vastineeksi syvällisiä merkityksen kokemuksia, myönteisiä tunteita tai suuntaa elämälle. Jos sinusta tämä vertaus ei pidä paikkaansa, sinun tulee väittää, että lapsista ei saa noita asioita – tai sitten et ymmärrä, mitä vertaaminen tarkoittaa. AP
Juu olisi sulle pitänyt tarkentaa, että voi verrata mutta eivät vastaa toisiaan. Voihan hengittämistä ja juoksemistakin verrata, mutta vain toisen voi vapaaehtoisesti lopettaa ja ne ovat kaksi täysin eri asiaa vaikka molemmat aiheuttavat liikettä.
Pointtihan oli se, että vapaaehtoisesti lapsettoman elämästä ei puutu mitään noita mainitsemiani asioita, vaan niide lähde on eri. Että siltä osalta tässäkin ketjussa esiintyvän surkuttelun ja voivottelun voisi pikku hiljaa lopettaa. Ihmisten sisäisiä maailmoja on mahdoto verrata, mutta sellaista isää tuskin on, joka kokisi lapsensa kanssa suurempia "Tästä kaikessa on kyse!" -kokemuksia kuin minä harrastusteni parissa. Niin syvällisiä ja palkitsevia ne minulle ovat. Tästä on aika monen ilmeisen vaikea saada kiinni. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tekisit lapsia nauraisit tälle avautumisellesi. Mutta se ei tarkoita että sun pitäisi tehdä lapsia. Mieti vaan sitä, että jos sun olisi pakko valita autiolle saarelle loppuelämäksesi harrastuksesi tai toinen ihminen, kumman valitsisit. Samantasoinen vertaus.
Ohis, mutta minun harrastukseni tiivistyvät hyvin pitkälti "tietokoneen parissa näpertelyyn". Että mikäli kuin ihmeen kaupalla tällä autiosaarella toimisi sähköt ja netti ja siellä olisi kaikki tarvittavat pelit ja vehkeet, niin tietenkin siinä tapauksessa valitsisin harrastukseni. Siihen toiseen ihmiseenhän voisi kyllästyä (ja se ei ole edes pahinta, mitä vieraan/toisen ihmisen kanssa autiosaarella voisi käydä...)!
Valitsisitko harrastuksen myös siinä tapauksessa ettei siellä netissä olisi ketään muuta kuin sinä. Siitähän tässä on kyse niin kuin itsekin tajuat mutta päätit silti viisastella.
Kyllä, kyllä valitsisin, mikäli netissä olisi tarjolla kaikki se sama viihde kuin nytkin.
Kuitenkin jostain syystä hengaat täällä av:lla juttelemassa etkä siellä viihteesi parissa ;).
Tämähän ON viihdettä.
Vielä vaan yrität leikkiä tyhmää 😃. Uskomattomalla sitkeydellä yrität esittää ettet ymmärrä mitä tarkoitettiin. Sanalla tulit kuitenkin todistaneeksi, pointin, koska se sun viihteesi on toinen elävä ja interaktiivinen ihminen. Eli valitsit sen ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei kyllä voi verrata harrastukseen, harrastuksen voi lopettaa vanhemmuutta ei. Harrastus on ihmistä varten mutta kun on lapsia olet heitä varten.
Oma elämäntyyli on jokaiselle varmasti merkityksellinen oli lapsia tai ei, etenkin jos on onnellinen. Itse koin elämäni hyväksi silloinkin kun ei ollut lasta eikä mitään harrastusta.
Ethän ap voi väittää että vela jolla ei ole intohimoista harrastusta jää jotenkin vajaaksi. Yhtä arvokashan hänenkin kokemus on onnellisesta elämästä.
Aivan kuten ei kukaan voi sanoa ettei velan elämä voi olla täydellistä ilman lapsia.Lapsellisen elämäkin voi olla täydellistä ilman harrastuksia ja toisaalta lapsellisen elämä voi olla täydellistä vasta kun saa harrastaakin.
Lapsellisuus tai lapsettomuus ei mitenkään vaikuta siihen etteikö voisi olla intohimon kohteita harrastusten parissa.
Vertaukseni on, että sekä harrastukset että vanhemmuus vaativat aikaa, vaivannäköä ja rahaa, mutta tuottavat vastineeksi syvällisiä merkityksen kokemuksia, myönteisiä tunteita tai suuntaa elämälle. Jos sinusta tämä vertaus ei pidä paikkaansa, sinun tulee väittää, että lapsista ei saa noita asioita – tai sitten et ymmärrä, mitä vertaaminen tarkoittaa. AP
Mikään harrastus ei pääse tunnepuolella lähellekään sitä eakkautta, mitä ihminen tuntee jälkikasvuaan kohtaan. Rahaa ja aikaa saa harrastuksiin poltettua toki moninkertaisen määrän. On myös ihmisiä, joille työ tuottaa kokemuksen merkityksellisyydestä ja antaa suuntaa elämälle.
Kyllä, työ voisi olla myös sellainen asia. Intohimo voi ottaa monta muotoa: harrastus, lasten kasvattaminen, kutsumusammatti. AP
Intohimo voi joo helposti johtaa tilanteeseen, jossa lapsi saa alkunsa, mutta ei vanhemmuus mulle mikään intohimon kohde ole: Pottuja keittelen, pyykkiä pesen, opetan ja ohjaan, pussaan ja halaan. Sitten on erikseen työt ja harrastukset joissa toteutan itseäni, kehitän taitojani ja kilvoittelen myös muita vastaan.
Aika hurjan kuuloista. Minä en olisi valmis antamaan noin suurta osaa elämästäni jollekin, johon en suhtautuisi edes jollakin tapaa intohimoisesti. Mutta ihmisten tarpeet ovat totta vie erilaiset. AP
Vierailija kirjoitti:
Jos kysymykseen "mitä yleensä teet vapaa-ajallasi?" joku vastaisi "no mä harrastan pääasiassa lapsia", niin kyllä mä siinä kohtaa miettisin pitäisikö soittaa poliisille.
Lapsen ja harrastuksen vertaaminen on typerää, ja AP:n tapa tuoda pointtinsa ilmi vaatii kyllä hieman harjoitusta.
Jep. Mä oon niin samaa mieltä, vaikka vela olenkin. Mun elämä on kumma kyllä tyydyttävää ja täyttä vaikken tolla innolla mitään harrastakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kysymykseen "mitä yleensä teet vapaa-ajallasi?" joku vastaisi "no mä harrastan pääasiassa lapsia", niin kyllä mä siinä kohtaa miettisin pitäisikö soittaa poliisille.
Lapsen ja harrastuksen vertaaminen on typerää, ja AP:n tapa tuoda pointtinsa ilmi vaatii kyllä hieman harjoitusta.
Jos vertaukseni oli typerä, mikä osa siitä ei pitänyt paikkaansa ja miksi? Varmaan helppo työ vastata. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tekisit lapsia nauraisit tälle avautumisellesi. Mutta se ei tarkoita että sun pitäisi tehdä lapsia. Mieti vaan sitä, että jos sun olisi pakko valita autiolle saarelle loppuelämäksesi harrastuksesi tai toinen ihminen, kumman valitsisit. Samantasoinen vertaus.
Ohis, mutta minun harrastukseni tiivistyvät hyvin pitkälti "tietokoneen parissa näpertelyyn". Että mikäli kuin ihmeen kaupalla tällä autiosaarella toimisi sähköt ja netti ja siellä olisi kaikki tarvittavat pelit ja vehkeet, niin tietenkin siinä tapauksessa valitsisin harrastukseni. Siihen toiseen ihmiseenhän voisi kyllästyä (ja se ei ole edes pahinta, mitä vieraan/toisen ihmisen kanssa autiosaarella voisi käydä...)!
Valitsisitko harrastuksen myös siinä tapauksessa ettei siellä netissä olisi ketään muuta kuin sinä. Siitähän tässä on kyse niin kuin itsekin tajuat mutta päätit silti viisastella.
Kyllä, kyllä valitsisin, mikäli netissä olisi tarjolla kaikki se sama viihde kuin nytkin.
Kuitenkin jostain syystä hengaat täällä av:lla juttelemassa etkä siellä viihteesi parissa ;).
Kun sinua nähtävästi elämänvalintani näin paljon kiinnostavat, niin kerrottakoon, että selaan AV:tä pääasiassa bussissa ja pöntöllä. Jätettäköön nyt ihan sinun mielikuvituksesi varaan kummasta lienee tällä kertaa kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei kyllä voi verrata harrastukseen, harrastuksen voi lopettaa vanhemmuutta ei. Harrastus on ihmistä varten mutta kun on lapsia olet heitä varten.
Oma elämäntyyli on jokaiselle varmasti merkityksellinen oli lapsia tai ei, etenkin jos on onnellinen. Itse koin elämäni hyväksi silloinkin kun ei ollut lasta eikä mitään harrastusta.
Ethän ap voi väittää että vela jolla ei ole intohimoista harrastusta jää jotenkin vajaaksi. Yhtä arvokashan hänenkin kokemus on onnellisesta elämästä.
Aivan kuten ei kukaan voi sanoa ettei velan elämä voi olla täydellistä ilman lapsia.Lapsellisen elämäkin voi olla täydellistä ilman harrastuksia ja toisaalta lapsellisen elämä voi olla täydellistä vasta kun saa harrastaakin.
Lapsellisuus tai lapsettomuus ei mitenkään vaikuta siihen etteikö voisi olla intohimon kohteita harrastusten parissa.
Vertaukseni on, että sekä harrastukset että vanhemmuus vaativat aikaa, vaivannäköä ja rahaa, mutta tuottavat vastineeksi syvällisiä merkityksen kokemuksia, myönteisiä tunteita tai suuntaa elämälle. Jos sinusta tämä vertaus ei pidä paikkaansa, sinun tulee väittää, että lapsista ei saa noita asioita – tai sitten et ymmärrä, mitä vertaaminen tarkoittaa. AP
Juu olisi sulle pitänyt tarkentaa, että voi verrata mutta eivät vastaa toisiaan. Voihan hengittämistä ja juoksemistakin verrata, mutta vain toisen voi vapaaehtoisesti lopettaa ja ne ovat kaksi täysin eri asiaa vaikka molemmat aiheuttavat liikettä.
Pointtihan oli se, että vapaaehtoisesti lapsettoman elämästä ei puutu mitään noita mainitsemiani asioita, vaan niide lähde on eri. Että siltä osalta tässäkin ketjussa esiintyvän surkuttelun ja voivottelun voisi pikku hiljaa lopettaa. Ihmisten sisäisiä maailmoja on mahdoto verrata, mutta sellaista isää tuskin on, joka kokisi lapsensa kanssa suurempia "Tästä kaikessa on kyse!" -kokemuksia kuin minä harrastusteni parissa. Niin syvällisiä ja palkitsevia ne minulle ovat. Tästä on aika monen ilmeisen vaikea saada kiinni. AP
Ja mistäköhän se johtuu että juuri ne joilla on lapsia "ei saa kiinni". Siksi että sinä et ikinä saa kiinni miten pöhkö väitteesi on ennen kuin teet lapsia. Suosittelen ette tee itsestäsi tonttua irl.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se onnistukaan, joten kannattaa pysyä lapsettomana.
T. Äiti, jolle mikään harrastus ei ole noin tärkeä.Lapset ovat kuin vanhemman harrastus. AP
No ei ole. Lapset ovat ihmisen elämää.
Niin, juuri sillä tavalla kuin harrastuksetkin parhaimmillaan ovat. Kyse on täysin verrannollisista asioista. AP
no kun ei ole. Onko sinulla joku ihminen, joka on sinulle todella tärkeä? Omat vanhemmat tai sisarukset ehkä? Ihminen on ihminen, harrastus on harrastus. Jos menettää rakkaan ihmisen, on suru ääretön ja se seuraa ihmistä koko loppuelämän. Näin eritoten lapsen kohdalla. Jos ihminen menettää harrastuksen, tuntuu olo ehkä jonkin aikaa vähän tyhjältä, ja sitten tulee joku uusi harrastus joka vie sen edelisen paikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa mitä pidemmälle tämä ketju etenee ja jankkaus jatkuu, sitä enemmän tunnen sääliä ap:ta kohtaan. Onhan toi helvetin surullinen elämä. Tunnen kyllä veloja, joilla on ihan oikeesti tyydyttävä elämä ilman hirveetä painetta todistella, että niin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jollainhan sen velan on päivänsä täytettävä. Onhan näitä oopperassa itkijöitä nähty vuosien mittaan, mutta jatkuva vuorovaikutus omien lasten kanssa on jotain aivan muuta.
Kuulostaapa aika alentuvalta, "jollainhan velan on päivänsä täytettävä". Ihan kuin sitä täytettä päiviinsä oikein etsimällä etsittäisiin, kun omasta elämästä ei löydy sitä Aitoa ja Oikeaa Merkityksellistä Sisältöä (eli tässä tapauksessa lapsia). Omat päiväni ovat täysiä ihan luonnostaan, en istu kalenteri kädessä voivottelemassa "voi ei, ensiviikon perjantaille minulla ei ole mitään suunniteltua menoa! Saakohan viikonlopun oopperiin vielä lippuja?! Pakko päästä edes johonkin, ettei mene ilta yksin yksiössä itkeskellessä... Voi miksi, miksi en hankkinut lapsia...!"
Kelpaisiko muodossa "jollahan ne päivät tapaavat täyttyä"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jollainhan sen velan on päivänsä täytettävä. Onhan näitä oopperassa itkijöitä nähty vuosien mittaan, mutta jatkuva vuorovaikutus omien lasten kanssa on jotain aivan muuta.
Kuulostaapa aika alentuvalta, "jollainhan velan on päivänsä täytettävä". Ihan kuin sitä täytettä päiviinsä oikein etsimällä etsittäisiin, kun omasta elämästä ei löydy sitä Aitoa ja Oikeaa Merkityksellistä Sisältöä (eli tässä tapauksessa lapsia). Omat päiväni ovat täysiä ihan luonnostaan, en istu kalenteri kädessä voivottelemassa "voi ei, ensiviikon perjantaille minulla ei ole mitään suunniteltua menoa! Saakohan viikonlopun oopperiin vielä lippuja?! Pakko päästä edes johonkin, ettei mene ilta yksin yksiössä itkeskellessä... Voi miksi, miksi en hankkinut lapsia...!"
Eiks me jo sovittu, että sun on parempi olla, kun et hanki lapsia? Hanki sterilisaatio varmuuden vuoksi, niin voit olla täysin huoleton ja omistautua tärkeille harrastuksillesi.
En ole ap, mutta kiitos huolenpidosta, muru!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se onnistukaan, joten kannattaa pysyä lapsettomana.
T. Äiti, jolle mikään harrastus ei ole noin tärkeä.Lapset ovat kuin vanhemman harrastus. AP
No ei ole. Lapset ovat ihmisen elämää.
Niin, juuri sillä tavalla kuin harrastuksetkin parhaimmillaan ovat. Kyse on täysin verrannollisista asioista. AP
no kun ei ole. Onko sinulla joku ihminen, joka on sinulle todella tärkeä? Omat vanhemmat tai sisarukset ehkä? Ihminen on ihminen, harrastus on harrastus. Jos menettää rakkaan ihmisen, on suru ääretön ja se seuraa ihmistä koko loppuelämän. Näin eritoten lapsen kohdalla. Jos ihminen menettää harrastuksen, tuntuu olo ehkä jonkin aikaa vähän tyhjältä, ja sitten tulee joku uusi harrastus joka vie sen edelisen paikan.
Jos harrastukset merkitsisivät sinulle samaa mitä minulle, ymmärtäisit, miten hölmöltä tämä kmmenttisi kuulostaa. Siitä tulevat mieleen ihmiset, joilla ei ole lemmikkejä, ja jotka vähättelvät lemmikkinsä menettäneiden tuskaa: "Kissahan se vain on. Otat sitten uuden." :)
Mutta tuo on offtopicia, koska vertaukseni ei koskettanut mitään noita asioita, ja vielä erikseen totesin, että vanhemmuudella ja harrastuksilla on myös eroja – mm. se, ettei vanhemmuudestä pääse koskaan eroon. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa mitä pidemmälle tämä ketju etenee ja jankkaus jatkuu, sitä enemmän tunnen sääliä ap:ta kohtaan. Onhan toi helvetin surullinen elämä. Tunnen kyllä veloja, joilla on ihan oikeesti tyydyttävä elämä ilman hirveetä painetta todistella, että niin on.
Ei minun tarvitse todistella mitään. Kunhan huomatin, että vapaaehtoisesti lapsettomalle harrastukset voivat olla aivan vastaava ilon ja merkityksellisyyden lähde kuin lapset vanhemmalle. Tämä on ihan tosiasia, jota ei sen kummemmin tarvitse perustella, mutta palstamammojen heikon lukutaidon vuoksi aika monta viestiä on puhuttu väitteistä joita kukaan ei ole esittänyt. Jälkkeen kerran huolellisuus olisi tullut hyvän suuttumusreaktion tielle. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se onnistukaan, joten kannattaa pysyä lapsettomana.
T. Äiti, jolle mikään harrastus ei ole noin tärkeä.Lapset ovat kuin vanhemman harrastus. AP
No ei ole. Lapset ovat ihmisen elämää.
Niin, juuri sillä tavalla kuin harrastuksetkin parhaimmillaan ovat. Kyse on täysin verrannollisista asioista. AP
no kun ei ole. Onko sinulla joku ihminen, joka on sinulle todella tärkeä? Omat vanhemmat tai sisarukset ehkä? Ihminen on ihminen, harrastus on harrastus. Jos menettää rakkaan ihmisen, on suru ääretön ja se seuraa ihmistä koko loppuelämän. Näin eritoten lapsen kohdalla. Jos ihminen menettää harrastuksen, tuntuu olo ehkä jonkin aikaa vähän tyhjältä, ja sitten tulee joku uusi harrastus joka vie sen edelisen paikan.
Jos harrastukset merkitsisivät sinulle samaa mitä minulle, ymmärtäisit, miten hölmöltä tämä kmmenttisi kuulostaa. Siitä tulevat mieleen ihmiset, joilla ei ole lemmikkejä, ja jotka vähättelvät lemmikkinsä menettäneiden tuskaa: "Kissahan se vain on. Otat sitten uuden." :)
Mutta tuo on offtopicia, koska vertaukseni ei koskettanut mitään noita asioita, ja vielä erikseen totesin, että vanhemmuudella ja harrastuksilla on myös eroja – mm. se, ettei vanhemmuudestä pääse koskaan eroon. AP
Oletko koskaan rakastanut ketään ap?
Kun ap pesee vaatteensa, laittaa itselleen ruokaa tai siivoaa, onko se harrastus?
Minusta moni "mamma on koittanut ymmärtää", kuten ap kohteliaasti otsikossaan vaati, mutta ap ei ole kyllä piiruakaan näyttänyt ymmärtävänsä miten asioita on ensin ystävällisesti ja sitten vähän vähemmän ystävällisesti yritetty selittää.
Vierailija kirjoitti:
Kun ap pesee vaatteensa, laittaa itselleen ruokaa tai siivoaa, onko se harrastus?
Eikä suinkaan unohdeta tärkeintä, eli seksin harrastamista! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ap pesee vaatteensa, laittaa itselleen ruokaa tai siivoaa, onko se harrastus?
Eikä suinkaan unohdeta tärkeintä, eli seksin harrastamista! :D
Se on hyvä ja tyydyttävä harrastus.
Jos kysymykseen "mitä yleensä teet vapaa-ajallasi?" joku vastaisi "no mä harrastan pääasiassa lapsia", niin kyllä mä siinä kohtaa miettisin pitäisikö soittaa poliisille.
Lapsen ja harrastuksen vertaaminen on typerää, ja AP:n tapa tuoda pointtinsa ilmi vaatii kyllä hieman harjoitusta.