Vapaaehtoisesti lapsettoman harrastukset ovat yhtä merkityksellisiä kuin lapset vanhemmalle! Koettakaa, mammat, ymmärtää

Vierailija kirjoitti:

Lukutaito ei taida olla mammojen vahvuus. Pointtinihan oli, että harrastuksilla ja lapsilla on samanlainen merkitys: ne vaativat aikaa, vaivaa ja rahaa mutta tuottavat vastineeksi hyvin palkitsevia kokemuksia, jotka antavat elämälle merkityksen. Siinä ne ovat samanlaisia. Totta kai niissä on myös eroja. Mutta se on itsestäänselvää kaikille normaaliälyisille.

Mutta ehkä pääasia on, että pääsee vänkäämään? AP

Niin, vaikuttaisi tosiaan siltä että jankkaat herkeämättä tuota samaa perustelua riippumatta siitä, miten monella tapaa sinulle vastataan ja vastauksia perustellaan. Taidat tosiaan pitää jankkaamisesta. Väitteesi on täysin absurdi, joten keskustelu tuskin johtaa mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se onnistukaan, joten kannattaa pysyä lapsettomana.

T. Äiti, jolle mikään harrastus ei ole noin tärkeä.

Kyllä sinulla lasten asioiden hoitoon ja heidän kanssaan olemiseen kuluu varmaan tuon verran viikossa. Lapset ovat kuin vanhemman harrastus. AP

Ei oo. Lapset on lapsia.

Välillä turhauttava mutta kuitenkin lopulta äärimmäisen palkitseva, elämälle merkitystä ja pakahduttavia tunteita tuottava asia, joka on ehdottomasti kaiken ajan-, vaivan- ja rahanmenon arvoinen?

Harrastukselta kuulostaa. AP

Voi ristus, no ei. Lapset on lapsia, harrastus on harrastus.

Sinulle lapset eivät ole palkitsevia, eivät anna elämälle merkitystä tai tuota pakahduttavia tunteita? Olen pahoillani puolestasi. AP

Lapset ovat niin paljon enemmän kuin voit koskaan ymmärtää.Perheen perustamisessa ei ole kyse palkitsevuudesta tai minun elämäni merkityksellisyysestä. He ovat omia upeita persoonallisuuksiaan eivätkä mitään oman minäni jatkeita.

Näin. Ylipäänsä koko keskustelu kuvaa sitä miten velan elämä pyörii oman navan ympärillä ja hän kuvittelee että lasten kanssa olisi sama ja samaa näkökulmaa elämään voisi soveltaa lapsiin. Minä minä minä ja minun merkityksellisyys ja minun palkitsevuus. Juuri tuossa asiassa mannerlaatat siirtyy kun lapsi syntyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekisit lapsia nauraisit tälle avautumisellesi. Mutta se ei tarkoita että sun pitäisi tehdä lapsia. Mieti vaan sitä, että jos sun olisi pakko valita autiolle saarelle loppuelämäksesi harrastuksesi tai toinen ihminen, kumman valitsisit. Samantasoinen vertaus.

Ohis, mutta minun harrastukseni tiivistyvät hyvin pitkälti "tietokoneen parissa näpertelyyn". Että mikäli kuin ihmeen kaupalla tällä autiosaarella toimisi sähköt ja netti ja siellä olisi kaikki tarvittavat pelit ja vehkeet, niin tietenkin siinä tapauksessa valitsisin harrastukseni. Siihen toiseen ihmiseenhän voisi kyllästyä (ja se ei ole edes pahinta, mitä vieraan/toisen ihmisen kanssa autiosaarella voisi käydä...)!

Valitsisitko harrastuksen myös siinä tapauksessa ettei siellä netissä olisi ketään muuta kuin sinä. Siitähän tässä on kyse niin kuin itsekin tajuat mutta päätit silti viisastella.

Kyllä, kyllä valitsisin, mikäli netissä olisi tarjolla kaikki se sama viihde kuin nytkin.

Mä harrastan mahan venyttelyä, huonoa oloa, selkäkipuja, kohta pimpan revittelyä ja ääretöntä tuskaa. Sitten alkaa huonosti nukutut yöt ja markä rintamus, kakkapissarumba ja muu kiva. Ai niin ja harrastusvälineenä on se vauva.

Lasten ja perheen tilalla voi olla jotain harrastuksia suurempaakin. Esim. varmaan Paavi Franciscus kokee, ettei hänen elämänsä velana ole tyhjää ja merkityksetöntä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ei kyllä voi verrata harrastukseen, harrastuksen voi lopettaa vanhemmuutta ei. Harrastus on ihmistä varten mutta kun on lapsia olet heitä varten.

Oma elämäntyyli on jokaiselle varmasti merkityksellinen oli lapsia tai ei, etenkin jos on onnellinen. Itse koin elämäni hyväksi silloinkin kun ei ollut lasta eikä mitään harrastusta.

Ethän ap voi väittää että vela jolla ei ole intohimoista harrastusta jää jotenkin vajaaksi. Yhtä arvokashan hänenkin kokemus on onnellisesta elämästä.

Aivan kuten ei kukaan voi sanoa ettei velan elämä voi olla täydellistä ilman lapsia.

Lapsellisen elämäkin voi olla täydellistä ilman harrastuksia ja toisaalta lapsellisen elämä voi olla täydellistä vasta kun saa harrastaakin.

Lapsellisuus tai lapsettomuus ei mitenkään vaikuta siihen etteikö voisi olla intohimon kohteita harrastusten parissa.

Vertaukseni on, että sekä harrastukset että vanhemmuus vaativat aikaa, vaivannäköä ja rahaa, mutta tuottavat vastineeksi syvällisiä merkityksen kokemuksia, myönteisiä tunteita tai suuntaa elämälle. Jos sinusta tämä vertaus ei pidä paikkaansa, sinun tulee väittää, että lapsista ei saa noita asioita – tai sitten et ymmärrä, mitä vertaaminen tarkoittaa. AP

Millainen harrastus on sen luonteinen, että siihen "pitää sitoutua" tuntikaupalla päivässä? Paitsi jos haluaa kisata Miss laaja aukee pohjanmaa bikini fitnessissä pers pitkänään ja kävellä viiden tunnin askelkyykkylenkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekisit lapsia nauraisit tälle avautumisellesi. Mutta se ei tarkoita että sun pitäisi tehdä lapsia. Mieti vaan sitä, että jos sun olisi pakko valita autiolle saarelle loppuelämäksesi harrastuksesi tai toinen ihminen, kumman valitsisit. Samantasoinen vertaus.

Ohis, mutta minun harrastukseni tiivistyvät hyvin pitkälti "tietokoneen parissa näpertelyyn". Että mikäli kuin ihmeen kaupalla tällä autiosaarella toimisi sähköt ja netti ja siellä olisi kaikki tarvittavat pelit ja vehkeet, niin tietenkin siinä tapauksessa valitsisin harrastukseni. Siihen toiseen ihmiseenhän voisi kyllästyä (ja se ei ole edes pahinta, mitä vieraan/toisen ihmisen kanssa autiosaarella voisi käydä...)!

Valitsisitko harrastuksen myös siinä tapauksessa ettei siellä netissä olisi ketään muuta kuin sinä. Siitähän tässä on kyse niin kuin itsekin tajuat mutta päätit silti viisastella.

Kyllä, kyllä valitsisin, mikäli netissä olisi tarjolla kaikki se sama viihde kuin nytkin.

Kuitenkin jostain syystä hengaat täällä av:lla juttelemassa etkä siellä viihteesi parissa ;).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukutaito ei taida olla mammojen vahvuus. Pointtinihan oli, että harrastuksilla ja lapsilla on samanlainen merkitys: ne vaativat aikaa, vaivaa ja rahaa mutta tuottavat vastineeksi hyvin palkitsevia kokemuksia, jotka antavat elämälle merkityksen. Siinä ne ovat samanlaisia. Totta kai niissä on myös eroja. Mutta se on itsestäänselvää kaikille normaaliälyisille.

Mutta ehkä pääasia on, että pääsee vänkäämään? AP

Niin, vaikuttaisi tosiaan siltä että jankkaat herkeämättä tuota samaa perustelua riippumatta siitä, miten monella tapaa sinulle vastataan ja vastauksia perustellaan. Taidat tosiaan pitää jankkaamisesta. Väitteesi on täysin absurdi, joten keskustelu tuskin johtaa mihinkään.

Ei se ole mikään "perustelu", se on juuri se vertaus, jonka teen. Jos tuo sanomani ei pidä paikkaansa, kerro, mikä osa siitä ei pidä paikkaansa ja millä perusteella. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ei kyllä voi verrata harrastukseen, harrastuksen voi lopettaa vanhemmuutta ei. Harrastus on ihmistä varten mutta kun on lapsia olet heitä varten.

Oma elämäntyyli on jokaiselle varmasti merkityksellinen oli lapsia tai ei, etenkin jos on onnellinen. Itse koin elämäni hyväksi silloinkin kun ei ollut lasta eikä mitään harrastusta.

Ethän ap voi väittää että vela jolla ei ole intohimoista harrastusta jää jotenkin vajaaksi. Yhtä arvokashan hänenkin kokemus on onnellisesta elämästä.

Aivan kuten ei kukaan voi sanoa ettei velan elämä voi olla täydellistä ilman lapsia.

Lapsellisen elämäkin voi olla täydellistä ilman harrastuksia ja toisaalta lapsellisen elämä voi olla täydellistä vasta kun saa harrastaakin.

Lapsellisuus tai lapsettomuus ei mitenkään vaikuta siihen etteikö voisi olla intohimon kohteita harrastusten parissa.

Vertaukseni on, että sekä harrastukset että vanhemmuus vaativat aikaa, vaivannäköä ja rahaa, mutta tuottavat vastineeksi syvällisiä merkityksen kokemuksia, myönteisiä tunteita tai suuntaa elämälle. Jos sinusta tämä vertaus ei pidä paikkaansa, sinun tulee väittää, että lapsista ei saa noita asioita – tai sitten et ymmärrä, mitä vertaaminen tarkoittaa. AP

Mikään harrastus ei pääse tunnepuolella lähellekään sitä eakkautta, mitä ihminen tuntee jälkikasvuaan kohtaan. Rahaa ja aikaa saa harrastuksiin poltettua toki moninkertaisen määrän. On myös ihmisiä, joille työ tuottaa kokemuksen merkityksellisyydestä ja antaa suuntaa elämälle.

Vierailija kirjoitti:

Millainen harrastus on sen luonteinen, että siihen "pitää sitoutua" tuntikaupalla päivässä? Paitsi jos haluaa kisata Miss laaja aukee pohjanmaa bikini fitnessissä pers pitkänään ja kävellä viiden tunnin askelkyykkylenkkejä.

Netflixin maksimaalinen hyödyntäminen?

Vierailija kirjoitti:

Millainen harrastus on sen luonteinen, että siihen "pitää sitoutua" tuntikaupalla päivässä? Paitsi jos haluaa kisata Miss laaja aukee pohjanmaa bikini fitnessissä pers pitkänään ja kävellä viiden tunnin askelkyykkylenkkejä.

About kaikki esittävät taiteet harjoituskauden lopulla tai kilpaurheilu, esimerkiksi. Ennen enskaa on on ihan tavallista harjoitella parikymmentä tuntia viikossa.

Vierailija kirjoitti:

No, jollainhan sen velan on päivänsä täytettävä. Onhan näitä oopperassa itkijöitä nähty vuosien mittaan, mutta jatkuva vuorovaikutus omien lasten kanssa on jotain aivan muuta.

Kuulostaapa aika alentuvalta, "jollainhan velan on päivänsä täytettävä". Ihan kuin sitä täytettä päiviinsä oikein etsimällä etsittäisiin, kun omasta elämästä ei löydy sitä Aitoa ja Oikeaa Merkityksellistä Sisältöä (eli tässä tapauksessa lapsia). Omat päiväni ovat täysiä ihan luonnostaan, en istu kalenteri kädessä voivottelemassa "voi ei, ensiviikon perjantaille minulla ei ole mitään suunniteltua menoa! Saakohan viikonlopun oopperiin vielä lippuja?! Pakko päästä edes johonkin, ettei mene ilta yksin yksiössä itkeskellessä... Voi miksi, miksi en hankkinut lapsia...!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen harrastus on sen luonteinen, että siihen "pitää sitoutua" tuntikaupalla päivässä? Paitsi jos haluaa kisata Miss laaja aukee pohjanmaa bikini fitnessissä pers pitkänään ja kävellä viiden tunnin askelkyykkylenkkejä.

About kaikki esittävät taiteet harjoituskauden lopulla tai kilpaurheilu, esimerkiksi. Ennen enskaa on on ihan tavallista harjoitella parikymmentä tuntia viikossa.

Sitten kannattaa olla niin hyvä, että harrastuksesta tulee ammatti, ja joku on siiyä valmis maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ei kyllä voi verrata harrastukseen, harrastuksen voi lopettaa vanhemmuutta ei. Harrastus on ihmistä varten mutta kun on lapsia olet heitä varten.

Oma elämäntyyli on jokaiselle varmasti merkityksellinen oli lapsia tai ei, etenkin jos on onnellinen. Itse koin elämäni hyväksi silloinkin kun ei ollut lasta eikä mitään harrastusta.

Ethän ap voi väittää että vela jolla ei ole intohimoista harrastusta jää jotenkin vajaaksi. Yhtä arvokashan hänenkin kokemus on onnellisesta elämästä.

Aivan kuten ei kukaan voi sanoa ettei velan elämä voi olla täydellistä ilman lapsia.

Lapsellisen elämäkin voi olla täydellistä ilman harrastuksia ja toisaalta lapsellisen elämä voi olla täydellistä vasta kun saa harrastaakin.

Lapsellisuus tai lapsettomuus ei mitenkään vaikuta siihen etteikö voisi olla intohimon kohteita harrastusten parissa.

Vertaukseni on, että sekä harrastukset että vanhemmuus vaativat aikaa, vaivannäköä ja rahaa, mutta tuottavat vastineeksi syvällisiä merkityksen kokemuksia, myönteisiä tunteita tai suuntaa elämälle. Jos sinusta tämä vertaus ei pidä paikkaansa, sinun tulee väittää, että lapsista ei saa noita asioita – tai sitten et ymmärrä, mitä vertaaminen tarkoittaa. AP

Juu olisi sulle pitänyt tarkentaa, että voi verrata mutta eivät vastaa toisiaan. Voihan hengittämistä ja juoksemistakin verrata, mutta vain toisen voi vapaaehtoisesti lopettaa ja ne ovat kaksi täysin eri asiaa vaikka molemmat aiheuttavat liikettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ei kyllä voi verrata harrastukseen, harrastuksen voi lopettaa vanhemmuutta ei. Harrastus on ihmistä varten mutta kun on lapsia olet heitä varten.

Oma elämäntyyli on jokaiselle varmasti merkityksellinen oli lapsia tai ei, etenkin jos on onnellinen. Itse koin elämäni hyväksi silloinkin kun ei ollut lasta eikä mitään harrastusta.

Ethän ap voi väittää että vela jolla ei ole intohimoista harrastusta jää jotenkin vajaaksi. Yhtä arvokashan hänenkin kokemus on onnellisesta elämästä.

Aivan kuten ei kukaan voi sanoa ettei velan elämä voi olla täydellistä ilman lapsia.

Lapsellisen elämäkin voi olla täydellistä ilman harrastuksia ja toisaalta lapsellisen elämä voi olla täydellistä vasta kun saa harrastaakin.

Lapsellisuus tai lapsettomuus ei mitenkään vaikuta siihen etteikö voisi olla intohimon kohteita harrastusten parissa.

Vertaukseni on, että sekä harrastukset että vanhemmuus vaativat aikaa, vaivannäköä ja rahaa, mutta tuottavat vastineeksi syvällisiä merkityksen kokemuksia, myönteisiä tunteita tai suuntaa elämälle. Jos sinusta tämä vertaus ei pidä paikkaansa, sinun tulee väittää, että lapsista ei saa noita asioita – tai sitten et ymmärrä, mitä vertaaminen tarkoittaa. AP

Mikään harrastus ei pääse tunnepuolella lähellekään sitä eakkautta, mitä ihminen tuntee jälkikasvuaan kohtaan. Rahaa ja aikaa saa harrastuksiin poltettua toki moninkertaisen määrän. On myös ihmisiä, joille työ tuottaa kokemuksen merkityksellisyydestä ja antaa suuntaa elämälle.

Kyllä, työ voisi olla myös sellainen asia. Intohimo voi ottaa monta muotoa: harrastus, lasten kasvattaminen, kutsumusammatti. AP

Tämä ketju aiheuttaa minulle päänsärkyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekisit lapsia nauraisit tälle avautumisellesi. Mutta se ei tarkoita että sun pitäisi tehdä lapsia. Mieti vaan sitä, että jos sun olisi pakko valita autiolle saarelle loppuelämäksesi harrastuksesi tai toinen ihminen, kumman valitsisit. Samantasoinen vertaus.

Ohis, mutta minun harrastukseni tiivistyvät hyvin pitkälti "tietokoneen parissa näpertelyyn". Että mikäli kuin ihmeen kaupalla tällä autiosaarella toimisi sähköt ja netti ja siellä olisi kaikki tarvittavat pelit ja vehkeet, niin tietenkin siinä tapauksessa valitsisin harrastukseni. Siihen toiseen ihmiseenhän voisi kyllästyä (ja se ei ole edes pahinta, mitä vieraan/toisen ihmisen kanssa autiosaarella voisi käydä...)!

Valitsisitko harrastuksen myös siinä tapauksessa ettei siellä netissä olisi ketään muuta kuin sinä. Siitähän tässä on kyse niin kuin itsekin tajuat mutta päätit silti viisastella.

Kyllä, kyllä valitsisin, mikäli netissä olisi tarjolla kaikki se sama viihde kuin nytkin.

Kuitenkin jostain syystä hengaat täällä av:lla juttelemassa etkä siellä viihteesi parissa ;).

Tämähän ON viihdettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, jollainhan sen velan on päivänsä täytettävä. Onhan näitä oopperassa itkijöitä nähty vuosien mittaan, mutta jatkuva vuorovaikutus omien lasten kanssa on jotain aivan muuta.

Kuulostaapa aika alentuvalta, "jollainhan velan on päivänsä täytettävä". Ihan kuin sitä täytettä päiviinsä oikein etsimällä etsittäisiin, kun omasta elämästä ei löydy sitä Aitoa ja Oikeaa Merkityksellistä Sisältöä (eli tässä tapauksessa lapsia). Omat päiväni ovat täysiä ihan luonnostaan, en istu kalenteri kädessä voivottelemassa "voi ei, ensiviikon perjantaille minulla ei ole mitään suunniteltua menoa! Saakohan viikonlopun oopperiin vielä lippuja?! Pakko päästä edes johonkin, ettei mene ilta yksin yksiössä itkeskellessä... Voi miksi, miksi en hankkinut lapsia...!"

Eiks me jo sovittu, että sun on parempi olla, kun et hanki lapsia? Hanki sterilisaatio varmuuden vuoksi, niin voit olla täysin huoleton ja omistautua tärkeille harrastuksillesi.

Osalle harrastus on tärkeämpää, kuten itselleni. Ei siitä tosiaan kannata vetää hernettä nenään. Jos harkitset lasten tekemistä vain koska se on mainstream niin älä ihmeessä. Sinun elämä, sinun päätökset.