Kirjallisuuden tuntijat/harrastajat! Täällä Pohjantähden alla, Leppäsen Aune

Vierailija kirjoitti:

Onneksi Kivivuoren Janne hommasi Preetin lopulta kunnalliskotiin ja kävi myös katsomassa, että tätä kohdeltiin asiallisesti. Janne oli ulospäin kylmä, mutta tällä tavalla kuitenkin hyvin lämmin ihminen. 

Kivivuoren Janne on myös kirjan ainoa hahmo, jossa ei periaatteessa ole mitään negatiivisia puolia. Onkin sanottu, että juuri Janne edusti Väinö Linnalle ihanteellista kuvaa ihmisestä. Toki Jannella oli varsin ärsyttävä vaimo, mutta se on pikkuseikka.

Normaali pissis siirrettynä 1910-luvulle. Nykyään Aune osallistuisi Temptation Islandiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi Kivivuoren Janne hommasi Preetin lopulta kunnalliskotiin ja kävi myös katsomassa, että tätä kohdeltiin asiallisesti. Janne oli ulospäin kylmä, mutta tällä tavalla kuitenkin hyvin lämmin ihminen. 

Kivivuoren Janne on myös kirjan ainoa hahmo, jossa ei periaatteessa ole mitään negatiivisia puolia. Onkin sanottu, että juuri Janne edusti Väinö Linnalle ihanteellista kuvaa ihmisestä. Toki Jannella oli varsin ärsyttävä vaimo, mutta se on pikkuseikka.

Yrjö Varpion mukaan Linnan ainoa suosikki oli Akseli. Harmitti kun luin tämän, koska mun mielestä ne kaikki kansan tyypit (ei porvarit) on mukavia.

Minusta Aune ei ole kehitysvammaiseksi kuvattu. Lähinnä on yksinkertainen, kouluttamaton ja köyhä. Oppinut kuitenkin monenmoista selviytyäkseen. Sellaista, mitä moni "fiksumpi" ei osaisi tai kehtaisi tehdä ; )

Aune oli yksinkertainen ja köyhä, mutta oppi hänkin käyttämään miehiä. Vankileirillä kävi jonkun vääpelin kämpässä "siivoamassa" saaden leipää, jonka antoi sairaalle Valentille. Sama menohan jatkuu nykyäänkin, päällepäin erilaisena. Ärsyttää kaksinaismoraali. Aunea käytettiin hyväksi ja torpparit ja kartanonherrat olivat arvostettuja perheineen vaikka eivät Aunea kummempia olleet häntä hyväksikäyttäessään. Vielä nykyäänkin nainen syyllistetään huonoksi. Nykyaika mahdollistaa sen, että nainenkin voi naiskennella ja olla krrtomatta menneisyydestään kun tapaa potentiaalin elämänkumppanin. Ainakin isoilla paikkakunnilla se on mahdollista.

Täällä Pohjantähden alla on kyllä hyvin suomalaisuutta, erlaisia henkilöhahmoja ja ko. ajan historiaa hyvin kuvaava teos. Siitä riittäisi keskusteltavaa enemmänkin. Itse luin sen ensimmäisen kerran joskus 13v ja aikuisena lukiessa saa tietysti vielä uutta näkökulmaa. Ei koulussa historiaa opetettu näin hyvin, itse asiassa aika suppeasti. Toinen hyvä samaa aikaa kuvaava teos on Kjell Westön Missä kuljimme kerran. Se on tietysti helsinkiläisestä ja suomenrotsalaisesta näkökulmasta. Varnasti on muitakin, tietääkö kukaan vastaavia kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Aune oli yksinkertainen ja köyhä, mutta oppi hänkin käyttämään miehiä. Vankileirillä kävi jonkun vääpelin kämpässä "siivoamassa" saaden leipää, jonka antoi sairaalle Valentille. Sama menohan jatkuu nykyäänkin, päällepäin erilaisena. Ärsyttää kaksinaismoraali. Aunea käytettiin hyväksi ja torpparit ja kartanonherrat olivat arvostettuja perheineen vaikka eivät Aunea kummempia olleet häntä hyväksikäyttäessään. Vielä nykyäänkin nainen syyllistetään huonoksi. Nykyaika mahdollistaa sen, että nainenkin voi naiskennella ja olla krrtomatta menneisyydestään kun tapaa potentiaalin elämänkumppanin. Ainakin isoilla paikkakunnilla se on mahdollista.

Tuskin tuo Aune nautinnosta seksiin naiskenteli. Aika lailla nöyryyttäviä asioita seksi hänelle toi ja lopultahan Aune nai rahasta, jonka rahasti toinen.

Aune ei mielestäni ymmärtänyt ainakaan nuorena olevansa hyväksikäytetty. Hän oli imarreltu "suosiostaan" ymmärtämättä seurauksia.

En oikein ymmärrä tuota, että hän olisi käyttänyt miehiä, sillä ei hän koskaan hyötynyt jakelusta, paitsi vankileirillä. Jos hän olisi halunnut tai tajunnut hyötyä anteliaisuudestaan, hän olisi ottanut maksun. Käsittääkseni hän huo rasi rahasta vain kerran, silloinkin paritettuna.

Kerrankin oikeasti kiinnostava ketju täällä. Hyvä!!!

Preetin ja Hennan avioliitto oli yksi harvoista onnellisista avioliitoista koko kirjasarjassa.

Aune oli kasvattamaton ja liian luottavainen.

Vierailija kirjoitti:

Normaali pissis siirrettynä 1910-luvulle. Nykyään Aune osallistuisi Temptation Islandiin.

Tätä olenkin välillä miettinyt. Millaisia ovat Pohjantähden hahmot tähän aikaan siirrettynä. Nämä parempin piireihin vartalonsa avulla pyrkivät silarisutturat rikkinäisistä perhetaustoista ovat tosiaan tämän päivän Auneja.

Melko anakronistista tulkintaa.

Heikkolahjainen on muotiadjektiivi, joka pitkän hiljaiselon jälkeen on niittänyt suosiota keskustelupalstoilla, koska se käy niin hyvin toisen halventamiseen.

Aunehan kyllä tiesi mistä kana kusee, ja tiesi senkin, ettei hän kenenkään maisterin tai edes talollisen rouvaksi pääse. Ei edes torpparin, kun oli arvoasteikossa niin alhaalla. Tuskin köyhän torpparin vaimoksi pääseminen hänelle edes oli tavoiteltava asia. Aune piti hauskaa ja sai olla niin itsenäinen kuin tuon ajan työläisnainen voi olla. Selvisi konsteinensa lopulta sisällissodastakin hengissä - ei ollenkaan tyhmä tyttö.

Samaa mieltä, mahtavaa että täällä keskustellaan tästä romaanista. Linnan teoksista on muuten n. 10 vuotta sitten ilmestynyt tunnettujen kirjoittajien kirjoittama kokoelma, joissa on tosi mielenkiintoisia juttuja sekä Tuntemattomasta että Pohjantähdestä. Teoksen nimi on "Kirjoituksia Väinö Linnasta".

On muuten jäänyt mieleen, kun kirjassa Aunesta sanotaan, että tämä pukeutui aina parhaimpiinsa. Milloin se oli hattu ja juhla-takki, milloin risainen, likainen hame. Mutta parhaimpiinsa kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Preetin ja Hennan avioliitto oli yksi harvoista onnellisista avioliitoista koko kirjasarjassa.

Aune oli kasvattamaton ja liian luottavainen.

Mistä ihmeestä tämän keksit? Eivät Alma ja Jussi olleet onnettomia yhdessä eikä Elinan ja Akselin avioliitossa ollut muuta riitaa kuin suhde Auneen. Surua siihen tosin liittyi liiankin kanssa. Tai miksi Kivivuoren Otto ja Annansa olisi olleet huonossa liitossa? Vedät aika lailla pikaisia johtopäätöksiä muutamasta episodista.

Onnellisin liitto oli Halmeella ja vaimollaan!

Akseliko Linnan suosikki? Miestähän lyödään koko sarjan ajan ja kaikki lopulta turhaan. Jobin kirja tuotuna nykyaikaan, Jumalaa ei ole ja historia on kärsimysnäytelmä. Kuitenkin aika kulkee kulkuaan ja ehkä jonain päivänä se ketju saadaan lyötyä murskaksi.

Vierailija kirjoitti:

Melko anakronistista tulkintaa.

Heikkolahjainen on muotiadjektiivi, joka pitkän hiljaiselon jälkeen on niittänyt suosiota keskustelupalstoilla, koska se käy niin hyvin toisen halventamiseen.

Aunehan kyllä tiesi mistä kana kusee, ja tiesi senkin, ettei hän kenenkään maisterin tai edes talollisen rouvaksi pääse. Ei edes torpparin, kun oli arvoasteikossa niin alhaalla. Tuskin köyhän torpparin vaimoksi pääseminen hänelle edes oli tavoiteltava asia. Aune piti hauskaa ja sai olla niin itsenäinen kuin tuon ajan työläisnainen voi olla. Selvisi konsteinensa lopulta sisällissodastakin hengissä - ei ollenkaan tyhmä tyttö.

Ei Aune pitänyt hauskaa, hän etsi turvaa. Akselillekin sanoi pikasuhteen jälkeen, että ollaanko me nyt pari eli selkeästi "osti" itselleen miestä. Samoin ollessaan raskaana hän ilmoitti, että sulhasia on ollut, sellaisiakin, jotka nyt ovat hienoilla rouvilla hänen jättäminään (selkeä viittaus Akseliin). Eli kyllä Aune alunperin uskoi olevansa yhtä hyvä kuin Kivivuoren Elina, uskoi pääsevänsä vihille ja torppaan emännäksi ja siten eroon jatkuvasta köyhyydestä ja puutteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kaikki Leppäset aika onnettomia ovat, ei se Aunen äitikään liialla älyllä ollut pilattu. Toisaalta pienessä kyläyhteisössä Aunen holtiton moraali teki selväksi kaikki mahdollisuudet elää muunkaanlaista elämää oli hömelö tai ei. Ja ei Halmeella ja Valentilla ollut seksuaalista jännitettä mielestäni. Halme oli lapseton ja saarnaamiseen tykästynyt, Valenti ihaili ja kuunteli auliisti ja täytti Halmeen tarpeet siinä melessä.

Aina on huono-osaiset tytöt tulleet hyväksikäytetyiksi. Niin nykyäänkin. Ei sillä ole mitään tekemistä moraalin kanssa

Laurilan Elma antaa kontrastin Aunelle. Elma oli yhtä huono-osainen, mutta ei jaellut todellakaan. Toki Elma sitten ammuttiinkin, minkä Aune todisti.

Elma tosiaan käyttäytyi kunniallisesti siinä missä Aune, toinen huono-osainen, oli hyvin löyhätapainen. Toisaalta Elma oli myös ylpeä ja hänessä oli samaa katkeruutta kuin muissakin Lauriloissa, kun taas Aune oli "anteliaisuudessaan" kaikille ystävällinen ja lempeä.

Elmalle se ylpeys koitui loppujen lopuksi kohtaloksi, mutta nöyrä ja oikeassa tilanteessa vähän ovelaksikin osoittautunut Aune onnistui selviämään hengissä.

Monta mietityttävää kohtaloa Pohjantähdessä.

Vierailija kirjoitti:

Akseliko Linnan suosikki? Miestähän lyödään koko sarjan ajan ja kaikki lopulta turhaan. Jobin kirja tuotuna nykyaikaan, Jumalaa ei ole ja historia on kärsimysnäytelmä. Kuitenkin aika kulkee kulkuaan ja ehkä jonain päivänä se ketju saadaan lyötyä murskaksi.

Niin, kärsimyksen kautta aateloitunut, siis suosikki. Sellainen joka pääsee kaikessa helpolla, ei voi olla suosikki, koska siinä ei ole kunniaa, nousua, uraa!

Vrt. Aku Ankka ja Hannu Hanhi. 

Vierailija kirjoitti:

Melko anakronistista tulkintaa.

Heikkolahjainen on muotiadjektiivi, joka pitkän hiljaiselon jälkeen on niittänyt suosiota keskustelupalstoilla, koska se käy niin hyvin toisen halventamiseen.

Aunehan kyllä tiesi mistä kana kusee, ja tiesi senkin, ettei hän kenenkään maisterin tai edes talollisen rouvaksi pääse. Ei edes torpparin, kun oli arvoasteikossa niin alhaalla. Tuskin köyhän torpparin vaimoksi pääseminen hänelle edes oli tavoiteltava asia. Aune piti hauskaa ja sai olla niin itsenäinen kuin tuon ajan työläisnainen voi olla. Selvisi konsteinensa lopulta sisällissodastakin hengissä - ei ollenkaan tyhmä tyttö.

Miksi emme voisi keskustella romaanihenkilöistä nykyaikaisin termein? Vaikka Ilmari Salpakarista mahdollisena narsistina jne., jos se auttaa hahmon tai tarinan ymmärtämisessä. Miten fiktiivistä hahmoa edes voi halventaa?

Todella mielenkiintoista keskustelua! Täytyykin lainata tuo kirja, jonka joku mainitsi. On aina mielenkiintoista lukea komentteja ja tulkintaa teoksista.

Mielestäni Aune ei ollut varsinaisesti heikkolahjainen, hän vain haki turvaa ja hyväksyntää ja joutui aina pettymään. Hän oli jotenkin niin luottavainen ja iloluontoinen että tuon ajan yhteisöön se ei sopinut ollenkaan kun olisi pitänyt olla ns. kunnollinen ja sana kiersi pienessä kylässä.