Konflikti teinin kanssa - Ei suostu lähtemään juhannukseksi mökille!

14-vuotiaan on vielä toteltava vanhempiaan, jos ei ole tuon vahingollisempi asia kysymyksessä.

Voisiko saada jonkun kaverinsa mukaan? Olisi sitten kohtalotoveri - ja 2 vahdittavaa :D

14- vuotias tarvii vielä peräänkatsojan, koska jos jotain ikävämpää sattuisi, niin vanhemmathan ne ovat vastuussa.

Meillä oli sama, kun olin tuossa iässä. Vihasin mökillä olemista yli kaiken. Oli sinne silti lähdettävä. Ensimmäisiä kertoja sain jäädä kotiin 16-vuotiaana. En järjestänyt bileitä. Jännä juttu, että kuitenkin menin usein mökille vapaaehtoisesti 17-18-vuotiaana poikaystävän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

No eikö vois miettiä sitä teiniäkin ja tehdä vaikka kaksi reissua sinne mökille, jotta saa kaverin mukaan? Kyllä tuonikäiset haluaa jo juhannuksena tehdä jotain muuta kun olla mökillä vanhempien kanssa

Autovuokraamot auttavat, jos ajotaitoisia on riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Lähtee mukaan tietysti. Tee se heti selväksi. Älä lähde mukaan tappeluun. Jos ei pakkaa itse niin sitten on niissä vaatteissa kun lähtiessä koko juhannuksen mökillä. Nyt sitä kuria. Ja sanot ettei itsarilla uhkailla, jos näitä uhkailuja jatkuu niin viet hänet Psygologille, vaan mielenvikaiset tappaa itsensä.

Juuri näin. Uhkailuihin, raivoamisiin ja kiukutteluihin täytyy vastata, mutta ei lähteä mukaan tappeluun. Teini testaa - tietoisesti tai tietämättään. Helposti suuttuva myös leppyy helposti, kunhan vain jokin sopiva konsti löytyy. Jos saatte teinin mukaan ja hän viettää mökillä ikävän juhannuksen, voisi hänelle kotiin tultua antaa palkkion, jota en kuitenkaan lupaisi etukäteen. Jos te olette olleet joka vuosi mökillä viettämässä perhejuhannusta aina samalla tavalla, on mielestäni huonoa kasvatusta antaa periksi ja osoittaa teinille, että hänellä on valta sanella mitä muut tekevät noinkin merkittävissä asioissa.

En ymmärrä yhtään nykynuorisoa. Mikä ero siinä on, jos on mökillä tai sitten vaikka kymmenen kaverin kanssa kaupungissa? Joka tapauksessa kaikki tuijottaa puhelintaan ihan omissa maailmoissaan.

Huh, onneksi meillä ei ole mökkiä, niin ei tarvii tulevaisuudessa väkipakolla lapsia sinne raahata.

On se hankalaa suomalaisilla aina näiden joulujen ja juhannusten kanssa. Saa olla kiitollinen ettei ole moisia huolia vaan voi viettää leppoisasti aikaansa ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Tai ei juolahda. Hyvä seura ja ruoka riittää.

Mikä ongelma? 14-vuotiaalle on jo kiva seikkailu lähteä kaverin kanssa mökille julkisilla. Mikään mökki Suomessa ei ole niin kaukana, etteivät vanhemmat voisi käydä hakemassa  sieltä minne julkisilla pääsee. Sen verran pitää vanhemman joustaa, että käyttää muutamia tunteja siihen kuskaamiseen.  Ja matkalla voi sitten jutella teinien kanssa. Ja mökillä sitten myös yhteistä tekemistä näiden teinien kanssa! Vaikka näyttäisivät nyrpeää naamaa, niin joku tikkakisa tai Afrikan tähti vie kuitenkin mukanaan.

Laasko tämä sama teini ongelmoi. lähtisit mökillesi edes itse

Minut pakotettiin lapsena ja vielä pitkälle teini-ikäänkin mökille lähtemään. En vielä aikuisenakaan voi sietää mökkeilyä ja työleiriä, joka siellä aina odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Me oltiin juuri viikko Kreikassa, ja teini 13-v ilmoitti jo matkaa varatessa, että hän ei sitten tule mukaan (matkan aikaan oli 14-v. ). Vannotettiin, että bileitä ei tule sitten järjestää, eikä sitä sorttia olekaan. Hyvin meni viikko, lämmitteli itselleen ruokaa ja kävi kaupassa täydennystä hakemassa. Vei roskat, pesi tiskit, kasteli kukat. Jääkaapissa olleet kaksi kaljatölkkiäkin olivat koskemattomina, kun palasimme.

Hylkäsit 14-vuotiaan viikoksi? No huh huh. Lastensuojeluilmoituksen paikka.

Ehkä teiniä ärsyttää katsoa vanhempien kännäämistä mökillä? Pysyttekö vanhemmat raittiina? Tuskin. Jääkää kaupunkiin, varsinkin jos sataa. Miksi pitää pakottaa mökille?

Teinitkin ovat erilaisia, kuten näistä muisteloista huomaa. Jotkut vihasivat mökkeilyä ja vihaavat edelleen. Toiset testasivat vanhempiaan, jotkut pettyivät, jotkut eivät. Joku saattoi viihtyä yksin kotona, joku taas kaipasi aikaa vanhempien kanssa. Melkoisen monta erilaista ratkaisua on jo esitetty. Tärkeintä lienee keskustella asiasta, kunhan nuori on rauhoittunut. Miksi hän ei halua lähteä mukaan? Minkä vuoksi hän haluaisi jäädä yksin kotiin? Onko mökillä tylsää? Tapahtuuko siellä jotakin, josta nuori ei pidä? Haluaako hän harjoitella yksin olemista ja itsenäisyyttä? Haluaako hän todella ryypätä ja rällätä? Jos nuorta ei vielä uskalla jättää yksin, olisiko joku naapuri tai sukulainen, joka voisi käydä katsomassa häntä välillä ja varmistamassa, että kaikki on ok? Mitä mahdollisista bileistä seuraa? Vai jäisikö koko perhe kotiin ja mökkeilyt hoidettaisiin muulla ajalla? Mukaan pakottamisesta tuskin mitään hyvää seuraa...

Vanhemmat jääköön kotiin myös. Nyt on aika tulla teiniä vastaan ja sanoa, että okei, keksitään sitten jotain kivaa täällä kotona.

Näitä on hauska lukea. Neljä lasta, joista nuorinkin juuri täysi-ikäiseksi. Meillä lapsilla ei ole koskaan ollut tuollaista vaihtoehtoa kuin jäädä kotiin jos perhe menossa mökille. Vanhemmat päättää ja lapset tottelee. Joku on ollut kaverin mökillä tai vaunuilemassa joskus, muttei tosiaan valvomatta kotona. Eikä ne ole moista typeryyttä edes ehdottaneet. >Kuitenkin tavallisia sosiaalisia nuoria ja kaveriporukkaa jne. Itse nuoruteni jussit festereita kolunneena odtn samaa omilta lapsilta, muttei se ole ollut niiden juttu sekään.

Öni öni huono provo sama oli viime vuonna.

Ei sais antaa teinille liikaa oikeuksia, se on hyvä aika opettaa että jotain ei haluaiskaan niin joskus on pakko^^ parempi oppia ajoissa kuin liian myöhään. huomannut kyllä että on nykyajan teineissä jotain.

Meidän 14- ja 17-vuotiaat pakotetaan lähtemään mökille to-la. Mummu ja pappa ovat jo vanhoja ja haluavat nähdä meitä, joten heille olisi iso pettymys, jos perumme. Pojat on pelanneet nyt kesäloman tietokoneilla joka päivä 6-10 tuntia päivässä, joten ihan terveellistä tehdä muuta. Toivottavasti pikkuserkut tulee myös, niin olisi enemmän seuraa. Isommalle on luvattu, että tämä on viimeinen lomareissu mihin on pakko lähteä. Pienestä asti on opetettu ettei raivoaminen auta. Me päätetään. Viikonloppuja ovat saaneet jo olla kotona, eikä mitään ikävää ole sattunut, eli luotetaan kyllä poikiimme.

Mä sitten rakastan näitä meillä lapset on opetettu pienestä pitäen, että vanhemmat sanoo ja lapset tottelee.....

Hienoa, jos sinulla on sellaisia lapsia. MUTTA, jollakin toisella on erilaisia lapsia, jotka eivät tottelekaan, vaan kyseenalaistavat aina ja kaiken. Eikä se tarkoita, että ne hankalampien lasten vanhemmat olisivat toimineet kasvatuksessaan yhtään eri lailla tai huonommin kuin ne vanhemmat, joiden lapset tottelevat. Ne lapset vaan ovat erilaisia. Lapsen temperamenttiin ei voi vaikuttaa paitsi harjoittamalla lapsen persoonallisuus. On siis helpompia ja vaikeampia lapsia niin hyvillä kuin huonoillakin kasvattajille. Hyvälläkin huoltajalla voi olla hankala lapsi ja huonolla huoltajalla helppo lapsi.