Lue keskustelun säännöt.
Meidän sukupolvella ei ole varaa vanhempiemme elintasoon
17.06.2017 |
Kasvoin isossa omakotitalossa pk-seudulla, teimme lomia, meillä oli kesämökki, lapsilla kalliita harrastuksia.. Äitini oli melkein kymmenen vuotta kotona ja sen jälkeen puolipäivätöissä. Isäni kävi kokopäiväisesti töissä, mutta ei ollut mikään isokiho, vaan tavallisen hyvän työpaikan omaava. Tämä oli siis 80-luvulla.
Mieheni kanssa olemme molemmat akateemisia, kokopäivätöissä jo ties kuinka monetta vuotta. Asumme alle 100 neliön rivarissa, jossa on minimaalinen piha, mutta velkaa vaikka kuinka paljon. Käymme ulkomaan lomalla kerran vuodessa, mitään mökkiä meillä ei ole, lapsi saa kyllä harrastaa, mutta ei valitettavasti siinä määrin, missä esimerkiksi itse saman ikäisenä ts. itselläni oli kalliimpia harrastuksia. Olin kotona puolitoista vuotta lapsen syntymän jälkeen, sitten oli pakko mennä takaisin töihin. Muuten olisi sekä rahat menneet liian tiukille ja oma ura alamäkeen tulevaisuudessa.
Joskus mietin vaan, että onko tässä kehityksessä mitään järkeä. Mihin elintasoon lapseni aikanaan pystyy, jos suunta jatkuu näin.
Kommentit (289)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän nykyään keskituloinen mies saa edes vakituista naista.
Tämäkin on iso ero aiempiin sukupolviin verrattuna. Ja osaltaan myös selittää köyhtymistä. 3k=3k, mutta 3k+4k=7k ja sillä saattaisi jo omistusasuntoon päästä käsiksikin.
Näinhän se on. Nykyisin keskituloisella miehellä pitää olla muitakin avuja kuin vain palkka, jotta nainen kiinnostuisi. Naiset kun alkavat olla itsekin keskituloisia, niin pelkkä raha (jos sitä ei edes ole enempää kuin naisella itselläänkään ) ei oikein vakuuta. Jos mies haluaa ostaa itselleen naisen rahalla, pitää tienata aika hitosti enemmän kuin keskipalkan.
Ei ole kysymys tuosta, vaan siitä ettei naiset nykyään kelpuuta keskituloista miestä niiden pienten tulojen vuoksi vaikka muuten kiinnostaisikin. Odottelevat omia sugar daddyjaan sun muita.
Toisin kun saattaisi kuvitella, miehen rahojen merkitys pariutumisessa on vain kasvanut.
Oletteko sekopäitä? Tavallinen nainen ei ajattele rahaa vaan pelkkää perheen onnea ja tavallista toimeentuloa. Ne jotka ajattelevat rahaa ja laittavat silikonirintoja, kuuluvat ihan eri maailmaan kuin tavallinen suomalainen nainen ja tyttö.
Tuolle edelliselle ei kelpaa kuin silikonitissiset kaunottaret, joille raha on ainoa syy antaa piparia. Ei hän ole kiinnostunut tavallisista suomalaisista keskituloisista naisista.
Johan siihen on jo valtion tutkijatkin iskenyt kiinni että suomalaisille naisille ei kelpaa perusmies.
Se ei ole mitään yhden miehen jankutusta vaan ihan puhdas fakta.
Älä nyt viitsi. Korkeasti koulutetuille naisille ei kelpaa mikään amisjamppa, mutta amisnaisille kelpaa oikein hyvin. Jos heti maanantaina alat soittelemaan, saatat saada jostain vielä hääkirkon kesäksi 2018. Suosituimmat on jo varattu. Ja niissä häissä ei tosiaankaan ole naiset sugar daddyjensä kanssa vaan ihan tavis lähihoitajat bussikuskiensa tai sairaanhoitajat amk-inssiensä kanssa. Suomalaisille perusnaisille kelpaa oikein hyvin suomalainen perusmies, kunhan miehen luonne, elämäntavat yms on asialliset ja parisuhteelle sekä perheen perustamiselle suotuisat ja koulutustaso kutakuinkin sama kuin naisella itselläänkin. On totta, että some on täynnä naisia, jotka tuunaavat sekä naamaansa että kroppaansa vaikka millä tavoin saadakseen elämäänsä luksusta miesten avulla, mutta nämä naiset eivät olekaan perusliisoja.
Eli rahan perässä on naiset.
Eihän jollain koulutustasolla pitäisi olla mitään merkitystä siinä että kenen kanssa halaua loppuelämänsä olla.
Jos vaivautuisit ryömimään äitisi hameenhelmoista tälle vuosituhannelle, niin huomaisit, ettei korkea koulutus ole enää moneen vuoteen tarkoittanut sen paremmin hyvää palkkaa kuin työpaikkaa yleensäkään. Kyse ei siis ole rahasta vaan arvoista, elämänkatsomuksesta, yleissivistyksestä ja kiinnostuksen kohteista. Ja nuo luettelemani asiat ovat tavalliselle suomalaiselle naiselle 100 kertaa tärkeämpiä asioita parisuhdetta ja perhettä perustaessa kuin miehen rahat. Monella amisjampalla on jopa kolminkertaiset tulot akateemisiin miehiin verrattuna. Jos korkeasti koulutetut naiset olisivat rahan perässä, he nimenomaan ottaisivat jonkun amisjampan.
Bullshit puhe arvoista etc. Ei ole kuin pari viikkoa siitä kun Väestöliiton (nais)tutkija Anneli Miettinen sanoo Iltasanomien artikkelissa "tilastojen perusteella työtön ja köyhä mies ei naista saa". Aika raadollista...
Noh. Naiset ja miehet kuitenkin jakautuvat suhteessa 50-50% väestöstä, noin suunnilleen. Eli jos moni mies jää ilman naista, niin vastaavasti moni nainen sitten ilman miestä.
Eli voitteko nyt lopettaa tämän typerän vänkäämisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites te entisaikojen kadehtijat suhtaudutte siihen, että jos lyhensit isoa lainaa esim tonnin kuussa, siitä saattoi vaikkapa 800 mennä vain korkoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.stat.fi/tup/suomi90/heinakuu.html
Miten koulutettu ihminen voi olla näin tietämätön? Vai onko ihan vaan katkera (ilman syytä)?
Tavaileppa vähän tuota esittämääsi linkkiä.
Se että kulutus on kasvanut, ei tarkoita sitä että ihmisillä olisi enemmän rahaa käyttää sitä mihin itse haluaa.
Kuten linkin käppyröistä näkee, niin esimerkiksi asumiseen menee nyt paljon enemmän tuloista kuin 80 luvulla. Esim. jätehuolto oli asujille maksutonta vielä 80-luvulla, eikä sähkössä ollut mitään kostoveroa.
Ilmainen jätehuolto kuulostaa omituiselta, kuka sen maksoi jos ei asuja itse?
Niinpä. Moni täällä unohtaa, että veroaste oli kovempi ennen. Sitähän on 2000-luvulla kovasti kevennetty.
Ja joku näköjään luulee että verotus oli raskaampi 80-luvulla. Ei muuten ollut.
http://www.stat.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-03-16_kuv_001_fi.ht…
2010-luvulla: Ei ole varaa lapsiin tai autoon - omakotitalosta puhumattakaan. Asumme puolisoni kanssa kerrostalokaksiossa ja teemme pätkä- ja osa-aikatöitä. Molemmilla on korkeakoulututkinto. Matkustellaan kotimaassa jos ollenkaan.
1980-1990-luvuilla: Vanhemmillani oli omakotitalo pienessä kunnassa, auto ja monta lasta. Äiti oli pitkään kotona ja isä teki kolmivuorotyötä. Kerran kesässä matkustettiin sukuloimassa ja vasta aikuisena kävin ensimmäistä kertaa ulkomailla. Paljoa ei harrastettu, mutta hyvä lapsuus oli.
Ehkä se raha menee muualle nykyään.
Jos ostaa kahden vuoden välein uuden puhelimen, läppärin, tabletin, telkkarin, pleikkarin, niin ehkä niistä kertyy lopulta se kesämökin summa.
Ennen se yksi vhs-nauhuri oli kymmeniä vuosia ja se kasettimankka. Telkkari vaihdettiin 10v välein.
On tullut ne halpisvaateketjut, eli menee enemmän rahaa loppujen vaatteisiin.
Kaupalliset palvelut, spotifyt ja netflixit.
Ihan oikeasti edelleen ihmiset pystyisivät elämään lankapuhelimen ja radion avulla, mutta kun ei haluta.
Sitä rahaa katoaa siihen statukseen enemmän, ei kellekään kelpaa mummon talonpoikaiskalusteet yms jotka kulkee suvussa, pitää olla astiastot ja kaikki koneet. Ikeaa ja vohveliraudat, hodarikoneet, erikoiskahvikoneet jne. Sisustuksella on enemmän väliä.
Sinne ne rahat katoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.stat.fi/tup/suomi90/heinakuu.html
Miten koulutettu ihminen voi olla näin tietämätön? Vai onko ihan vaan katkera (ilman syytä)?
Tavaileppa vähän tuota esittämääsi linkkiä.
Se että kulutus on kasvanut, ei tarkoita sitä että ihmisillä olisi enemmän rahaa käyttää sitä mihin itse haluaa.
Kuten linkin käppyröistä näkee, niin esimerkiksi asumiseen menee nyt paljon enemmän tuloista kuin 80 luvulla. Esim. jätehuolto oli asujille maksutonta vielä 80-luvulla, eikä sähkössä ollut mitään kostoveroa.
Ilmainen jätehuolto kuulostaa omituiselta, kuka sen maksoi jos ei asuja itse?
Ei se ilmainen ollut, vaikka se oli maksuton. Veroissahan se maksettiin. Kunta järjesti jätekontteja asuinalueille, käyttäjät eivät maksaneet käytöstä.
Meillä on aina jätteet viety joko kerrostalon roskikseen tai omakotitalossa omaan roskikseen. En ole koskaa nähnyt mitään kunnan yleisroskiksia. Vm. 66
Vierailija kirjoitti:
Mites te entisaikojen kadehtijat suhtaudutte siihen, että jos lyhensit isoa lainaa esim tonnin kuussa, siitä saattoi vaikkapa 800 mennä vain korkoihin?
Asuntolainahan oli tosiasiassa koroista huolimatta edullisempaa 80-luvulla. Lainoista sai vähennyksiä verotuksessa ja niistä maksettiin korkotukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites te entisaikojen kadehtijat suhtaudutte siihen, että jos lyhensit isoa lainaa esim tonnin kuussa, siitä saattoi vaikkapa 800 mennä vain korkoihin?
Tämä! Ja kuinka moni haluaisi "varmaan työpaikkaan" liukuhihnalle, missä palkasta jäi käteen jokseenkin nykyisen työttömyyskorvauksen verran?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.stat.fi/tup/suomi90/heinakuu.html
Miten koulutettu ihminen voi olla näin tietämätön? Vai onko ihan vaan katkera (ilman syytä)?
Tavaileppa vähän tuota esittämääsi linkkiä.
Se että kulutus on kasvanut, ei tarkoita sitä että ihmisillä olisi enemmän rahaa käyttää sitä mihin itse haluaa.
Kuten linkin käppyröistä näkee, niin esimerkiksi asumiseen menee nyt paljon enemmän tuloista kuin 80 luvulla. Esim. jätehuolto oli asujille maksutonta vielä 80-luvulla, eikä sähkössä ollut mitään kostoveroa.
Ilmainen jätehuolto kuulostaa omituiselta, kuka sen maksoi jos ei asuja itse?
Ei se ilmainen ollut, vaikka se oli maksuton. Veroissahan se maksettiin. Kunta järjesti jätekontteja asuinalueille, käyttäjät eivät maksaneet käytöstä.
Meillä on aina jätteet viety joko kerrostalon roskikseen tai omakotitalossa omaan roskikseen. En ole koskaa nähnyt mitään kunnan yleisroskiksia. Vm. 66
Omakotitaloihin omat roskikset tuli vasta 90-luuvlla, sitä ennen oli kunnalliset roskikset ja 70-luvulla maalla vielä poltettii roskia nuotiossa.
Nykysin kaikesta pitää maksaa itse ja silti verojakin maksetaan enemmän kuin 80 luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites te entisaikojen kadehtijat suhtaudutte siihen, että jos lyhensit isoa lainaa esim tonnin kuussa, siitä saattoi vaikkapa 800 mennä vain korkoihin?
Asuntolainahan oli tosiasiassa koroista huolimatta edullisempaa 80-luvulla. Lainoista sai vähennyksiä verotuksessa ja niistä maksettiin korkotukea.
Nyt varmaan haluat esittää jotain faktaa väitteesi tueksi? On sen verran paksua settiä.
Elintaso-pakolaiset ovat vieneet elintasoamme alaspäin,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.stat.fi/tup/suomi90/heinakuu.html
Miten koulutettu ihminen voi olla näin tietämätön? Vai onko ihan vaan katkera (ilman syytä)?
Tavaileppa vähän tuota esittämääsi linkkiä.
Se että kulutus on kasvanut, ei tarkoita sitä että ihmisillä olisi enemmän rahaa käyttää sitä mihin itse haluaa.
Kuten linkin käppyröistä näkee, niin esimerkiksi asumiseen menee nyt paljon enemmän tuloista kuin 80 luvulla. Esim. jätehuolto oli asujille maksutonta vielä 80-luvulla, eikä sähkössä ollut mitään kostoveroa.
Ilmainen jätehuolto kuulostaa omituiselta, kuka sen maksoi jos ei asuja itse?
Ei se ilmainen ollut, vaikka se oli maksuton. Veroissahan se maksettiin. Kunta järjesti jätekontteja asuinalueille, käyttäjät eivät maksaneet käytöstä.
Meillä on aina jätteet viety joko kerrostalon roskikseen tai omakotitalossa omaan roskikseen. En ole koskaa nähnyt mitään kunnan yleisroskiksia. Vm. 66
Omakotitaloihin omat roskikset tuli vasta 90-luuvlla, sitä ennen oli kunnalliset roskikset ja 70-luvulla maalla vielä poltettii roskia nuotiossa.
Nykysin kaikesta pitää maksaa itse ja silti verojakin maksetaan enemmän kuin 80 luvulla.
Siinä käppyrää veroista
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-tuloveroprose…
Ei nyt 80-luvulle ulotu, mutta 90-luvulla on ollut reilusti korkeammat verot kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.stat.fi/tup/suomi90/heinakuu.html
Miten koulutettu ihminen voi olla näin tietämätön? Vai onko ihan vaan katkera (ilman syytä)?
Tavaileppa vähän tuota esittämääsi linkkiä.
Se että kulutus on kasvanut, ei tarkoita sitä että ihmisillä olisi enemmän rahaa käyttää sitä mihin itse haluaa.
Kuten linkin käppyröistä näkee, niin esimerkiksi asumiseen menee nyt paljon enemmän tuloista kuin 80 luvulla. Esim. jätehuolto oli asujille maksutonta vielä 80-luvulla, eikä sähkössä ollut mitään kostoveroa.
Ilmainen jätehuolto kuulostaa omituiselta, kuka sen maksoi jos ei asuja itse?
Ei se ilmainen ollut, vaikka se oli maksuton. Veroissahan se maksettiin. Kunta järjesti jätekontteja asuinalueille, käyttäjät eivät maksaneet käytöstä.
Meillä on aina jätteet viety joko kerrostalon roskikseen tai omakotitalossa omaan roskikseen. En ole koskaa nähnyt mitään kunnan yleisroskiksia. Vm. 66
Omakotitaloihin omat roskikset tuli vasta 90-luuvlla, sitä ennen oli kunnalliset roskikset ja 70-luvulla maalla vielä poltettii roskia nuotiossa.
Nykysin kaikesta pitää maksaa itse ja silti verojakin maksetaan enemmän kuin 80 luvulla.
Kyllä meillä on ollut ihan aina oma roskis lapsuudenkodissa, joka on rakennettu v. 1970 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2010-luvulla: Ei ole varaa lapsiin tai autoon - omakotitalosta puhumattakaan. Asumme puolisoni kanssa kerrostalokaksiossa ja teemme pätkä- ja osa-aikatöitä. Molemmilla on korkeakoulututkinto. Matkustellaan kotimaassa jos ollenkaan.
1980-1990-luvuilla: Vanhemmillani oli omakotitalo pienessä kunnassa, auto ja monta lasta. Äiti oli pitkään kotona ja isä teki kolmivuorotyötä. Kerran kesässä matkustettiin sukuloimassa ja vasta aikuisena kävin ensimmäistä kertaa ulkomailla. Paljoa ei harrastettu, mutta hyvä lapsuus oli.
Lisäys: asumme suuressa kaupungissa (ei pääkaupunkiseudulla) 3 km päässä keskustasta osin työmatkojen ja muun kulkemisen (joukkoliikenne/pyöräily) ja osin oman halun vuoksi. Maaseudulla asuminen olisi halvempaa, mutta työmahdollisuudet vielä huonompia.
Valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Eli sulla on ollut hyvä lapsuus ja sun asiat on nytkin hyvin.
Kyllä, ap:lla on ollut hyvä lapsuus ja asiat edelleen hyvin mutta taisit missata pointin?
Nykypäivän ihmiset nuoret eivät huomaa, että heillä on paljon kovempi kulutustaso kuin nuorilla perheillä 80- luvulla. Lisäksi pääkaupunkiseudun kiinteistöjen arvot ovat karanneet käsistä ajat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se raha menee muualle nykyään.
Jos ostaa kahden vuoden välein uuden puhelimen, läppärin, tabletin, telkkarin, pleikkarin, niin ehkä niistä kertyy lopulta se kesämökin summa.
Ennen se yksi vhs-nauhuri oli kymmeniä vuosia ja se kasettimankka. Telkkari vaihdettiin 10v välein.
On tullut ne halpisvaateketjut, eli menee enemmän rahaa loppujen vaatteisiin.
Kaupalliset palvelut, spotifyt ja netflixit.
Ihan oikeasti edelleen ihmiset pystyisivät elämään lankapuhelimen ja radion avulla, mutta kun ei haluta.
Sitä rahaa katoaa siihen statukseen enemmän, ei kellekään kelpaa mummon talonpoikaiskalusteet yms jotka kulkee suvussa, pitää olla astiastot ja kaikki koneet. Ikeaa ja vohveliraudat, hodarikoneet, erikoiskahvikoneet jne. Sisustuksella on enemmän väliä.
Sinne ne rahat katoaa.
Jep, ennenkun nuori muutti omilleen, haalittuun sukulaisten varastoista kaikki romut, että saatiin edes jonkinlainen kalustus. Nykyään jos tarjoaa siistiä mutta vanhaa tavaraa, ihmiset vaan nyrpistää nenää.
Mikä on tässä ketjussa se "meidän sukupolvi"?
Itse 32v ja omat vanhemmat kokeneet rajuimman laman 90-luvun alussa saman ikäisenä. Toistaiseksi on helppo todeta, että oma elintasoni on merkittävästi korkeampi kuin heidän tuolloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites te entisaikojen kadehtijat suhtaudutte siihen, että jos lyhensit isoa lainaa esim tonnin kuussa, siitä saattoi vaikkapa 800 mennä vain korkoihin?
Asuntolainahan oli tosiasiassa koroista huolimatta edullisempaa 80-luvulla. Lainoista sai vähennyksiä verotuksessa ja niistä maksettiin korkotukea.
Nyt varmaan haluat esittää jotain faktaa väitteesi tueksi? On sen verran paksua settiä.
Etkö ole kuullut korkotukilainoista? Ei asuntovelalliset maksaneet realikorkoja tuolloin.
Toinen juttu joka auttoi hitosti oli inflaatio, sehän oli jopa kaksinumeroisissa luvuissa. Palkat nousi niin nopeasti että muutama vuosi sitten otettu asuntonlaina oli enää pikkuraha.
Ei se ilmainen ollut, vaikka se oli maksuton. Veroissahan se maksettiin. Kunta järjesti jätekontteja asuinalueille, käyttäjät eivät maksaneet käytöstä.