Mitä ESPOO aikoo tehdä, kun lukioon ei päässyt alle 7,83 keskuarvon??!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(

No oisko kannattanut koskea kirjoihin? Keskustella pojan kanssa, että mitä haluaa, ja jos se on lukio, niin kirja kouraan? No kymppiluokalle pääsee ja ensi vuonna lukioon.

Ideaalimaailmassa varmasti olisi kannattanut. Pojalla vain on vakava sairaus (itse asiassa useampi diagnoosi) minkä vuoksi voimat ei riitä kaikkeen.

Riittäisivätkö voimat sitten lukio-opiskeluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Minä käytin nolla minuuttia läksyihin, koko yläasteen aikana. Noh, ei ihan totta, viisi minuuttia ennen tunnin alkua piti joskus katella pikkasen, mikä nyt oli päivän aiheena. Ka tais olla 7,7, jolla pääsin Helsingissä lukioon siihen aikaan.

Peruskoulu on täysin syvältä, jättää fiksut lapset tylsistymään, opettaa heille ettei ikinä tarvitse ponnistella minkään takia. Etenkin fiksut pojat kärsivät tästä, koska heitä kiinnostaa tottelevaisuus ja oma tulevaisuus huomattavasti vähemmän mitä tyttöjä.

Mä käytin sen 15 min ja pääsin silloiseen top ykköseen.

Onpa mennyt brutaaliksi! Ehkä aines on muuttunut niin, että seiskan keskiarvolla päässeet enimmäkseen lorvivat lukion läpi.

Keskiarvoni oli peruskoulussa 7,6 ja lukion lopulla 8,6. Yo-kirjoituksissa enimmäkseen eximiaa. Nyt olen tohtori.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se kasin raja on ihan on, alta sen keskiarvolla ei vaan pärjää lukiossa. Voihan sitä kymppiluokalle mennä korottamaan.

Kirjoitin ämmästä ällään lukiossa, keskiarvo ysiltä oli 7,3.

Peruskoulun Ka ei ole mistää muusta kiinni kuin viitseliäisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen vauraimpiin kuuluvan kaupungin nuoret syrjäytyvät, kun kaupungissa ei ole riittävästi lukiopaikkoja! Älytöntä! Tässäpä kunnalisvaaliteemaa, poliitikot!

Ei se ole Espoon syy jos teinit eivät jaksa opiskella

Rehellisesti sanottuna meidän on turha uhrata kalliita koulutusresursseja oppilaisiin jotka eivät helpossa ja itsensä suorittavassa peruskoulussa ole saaneet aikaan edes 8 keskiarvoa

T. Peruskoulun päättäessäni keskiarvoni oli 9,1 tekemättä suurempia töitä

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli siellä eliittilukioiden joukossa pakkoruotsi vapaaehtoisena. Valtaosa valitsi sen silti kirjoitettavaksi aineeksi, koska tiesivät virkamiesruotsin pakon. Ei tarvinnut hikoilla enää korkeakoulussa kielen kursseilla, kun papereilla kuitattiin onnistunut suoritus heti kättelyssä.

Sitä on tällä hetkellä pakko opiskella tietty kurssimäärä muttei kirjoittaa. Kirjoittamatta jättämisellä ei siis jää lisäaikaa opiskella jotain muuta eikä säästä paljoa vaivaakaan jos kurssit on menneet suunnilleen normaalisti.

Silti seuraavassa pakkoruotsikeskustelussa joku urpompi poliitikko tulee taas kerran vetoamaan siihen ettei ruotsin vapaaehtoistaminen lisännyt muiden kielten opiskelua (kun vain kirjoittaminen on vapaaehtoista). 

Jos on oppiaineita, joihin on oikeasti lahjakkuutta ja kovaa kiinnostusta, niin ei pitäisi tuijottaa liikaa keskiarvoon. Voi olla, että oppilasta kiinnostaa joku aine täysillä ja joku toinen taas ei yhtään. Tämä ei anna hyvää keskiarvoa, mutta se ei kerro koko totuutta. Pitäisi huomioida nykyistä paremmin nämä tapaukset lukiovalinnoissa.

Se on nimen omaan vanhempien tukeminen ja välillä perseelle potkiminen, että nyt lukutöihin. Itse otin tietoisesti parista aineesta huonommat arvosanat kirjoituksissa, kun tiesin, ettei niillä ole vaikutusta mihinkään. Sen verran monta ainetta oli repertuaarissa. Keskityin poikaystävääni. Sai monet hyvät kyydit.

Olen opettaja ja osan suoritustasoa pidin oikeasti vitsinä jo teininä. Että millä ne on palkattu töihin?

Vierailija kirjoitti:

Miksi tyhmien pitäisi päästä lukioon? Toisaalta onhan niitä alemmankin keskiarvon lukioita joten jos pitää väkisin saada valkolakki niin hyväksykää sen vaatima lisävaiva.

Kolmas vaihtoehto on kymppiluokka tai kaksoistutkinto amiksessa.

Suomessa ei ole onnistuttu tekemään ruotsin kielestä kiinnostavaa tai hyödyllistä kieltä edes virkamiesruotsilla ym. Siksi on jouduttu tekemään esteitä suomalaisten menestymiselle rajoittamalla suomenkielisten opiskelumahdollisuuksia ja rajoittamalla kieliopintoja pakkoruotsilla.

Tämä on johtanut siihen että ruotsinkielisille on annettu mahdollisuus menestyä myös tyhminä.

Meille suomalaisille ei ole annettu mahdollisuutta menestyä edes älyllä koska ruotsinkielisille tyhmille on annettu mahdollisuus menestyä älykkäiden suomalaisten kustannuksella.

Minä ujona oppilaana sain yläasteella usein todistukseen kaseja (vaikka kokeista kympit) eli keskiarvo oli kasilla alkava ja todella tein töitä (kymppien eteen). Onneksi valtakunnalliset kokeet pidettiin ysin lopussa -----> kympin ekstrovertit oppilaat saivat kaseja ja minä vetelin edelleen niitä kymppejä. Lukioon menin 9,4 keskiarvolla, lukiosta 9,8 keskiarvolla ja viidellä ällällä ulos. Suoraan yliopistoon ja gradusta laudatur. Väitöskirja. Yläasteella olin siis sorrettu ja keskiarvo oli sama kuin kokeista kaseja saavilla, vaikka sain kymppejä ja oikeasti osasin asiat. Olin vain ujo ja kiusattu. Onneksi kaikki on nyt paremmin.

Kaikissa kouluissa esim. 7,8 keskiarvo ei tosiaan ole mikään tyhmän ja laiskan oppilaan keskiarvo, minusta kasiin vaaditaan yllättävän paljon! Ihan nykypäivänäkin.

neljän lapsen äiti

Kyllä nykyään se 8:n keskiarvo pitäisi tulla melkein mitään tekemättä tai sitten ei lukioon ole asiaa.

Minun keskiarvoni oli ysillä 8,6 vaikka olin ollut pois koulusta lähes koko kevätlukukauden rankan ja pitkään jatkuneen kiusaamisen takia. Aikaisemminkin kiusaminen vaikutti; voimia ja motivaatiota opiskeluun oli kovin vähän. Luin kuitenkin sen mitä jaksoin ja kuuntelin tarkkaan tunnilla (silloin kun uskalsin kouluun mennä).

Pääsin haluamaani lukioon ja kirjoitin 6 L:ää. Keskiarvo oli lukion päästötodistuksessa 9,8.

Tämä oli siis 1980-luvulla ja mielestäni silloin numeroiden eteen joutui tekemään paljon enemmän töitä kuin nykyään. Oma lapseni kirjoitti englannista L:n, muttei osannut kaikkia minun lukioaikaisen kieliopin harjoitustehtäviä kun treenasi kirjoituksiin.

Nousivatko Espoon lukioiden keskiarvorajat paljonkin viime vuodesta? Edellisen vuoden pisterajojen seuraaminen ja keskiarvon hilaaminen hiukan niitä ylemmäksi varmistaa pääsyn. Onko sinulla ap ehdottaa jotain muuta karsintasysteemiä kuin ka:oon perustuva? Vai onko ongelma siis se, että kaikille espoolaisnuorille pitäisi olla lukiopaikka? Vaiko se, että juuri sinun lahjakas nuoresi jäi vaille paikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(

No oisko kannattanut koskea kirjoihin? Keskustella pojan kanssa, että mitä haluaa, ja jos se on lukio, niin kirja kouraan? No kymppiluokalle pääsee ja ensi vuonna lukioon.

Ideaalimaailmassa varmasti olisi kannattanut. Pojalla vain on vakava sairaus (itse asiassa useampi diagnoosi) minkä vuoksi voimat ei riitä kaikkeen.

Ymmärrän. Lukio kuitenkin vaatii töitä, joten jos kyse on pitkäaikaissairaudesta, epäilen jaksaako panostaa lukioon niin että sinne kannattaa mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(

No oisko kannattanut koskea kirjoihin? Keskustella pojan kanssa, että mitä haluaa, ja jos se on lukio, niin kirja kouraan? No kymppiluokalle pääsee ja ensi vuonna lukioon.

Ideaalimaailmassa varmasti olisi kannattanut. Pojalla vain on vakava sairaus (itse asiassa useampi diagnoosi) minkä vuoksi voimat ei riitä kaikkeen.

Jos ei pysty peruskoulussakaan opiskelemaan täysipainoisesti niin miten sitten lukiossa?

Ruotsista pidetään meteliä, mutta korkeakouluissa pitää olla laaja englannin osaamisen taito. Niin moni tenttikirja on alalla kuin alalla sillä kielellä. Eikä ole mitään pilipalisanastoa mallia saippuasarja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(

Ei kuulosta kyllä miltään ainekselta, jos ei viitsi nähdä yhtään vaivaa oppimisensa eteen.

Vierailija kirjoitti:

Aijaa, itse kun katsoin, että 7.67 pääsee vielä. Mutta ei ilmeisesti kelvannut ne pari heikointa lukiota vaan pitäisi päästä sinne 9.5ka lukioon.

Ja kyllä kouluun aina pääsee jos haluaa, ei kai se lukioiden vika ole, että hakijoita on enemmän kuin tilaa jolloin kata on pakko nostaa.

Lukio ei nosta tai laske sisäänpääsyn ka:ta, vaan se määräytyy hakijoiden keskiarvon mukaan. Hakijat laitetaan paremmusjärjestykseen keskiarvon mukaan, ja  jos lukioon otetaan esim 100 uutta oppilasta niin viimeisen sisäänpäässeen eli sadannen oppilaan keskiarvo on alin sisäänpääsy keskiarvo sinä vuonna tähän lukioon.

Huvitti aikoinaan nähdä noita ulkomaalaisia opiskelijoita. "English very good." Sitten kun joutuivat samalle lähtöviivalle suomalaisten kanssa, niin ehkä joku säälipiste tuli ekstrana yrityksestä.