Lue keskustelun säännöt.
Mitä ESPOO aikoo tehdä, kun lukioon ei päässyt alle 7,83 keskuarvon??!!
16.06.2017 |
Suomen vauraimpiin kuuluvan kaupungin nuoret syrjäytyvät, kun kaupungissa ei ole riittävästi lukiopaikkoja! Älytöntä! Tässäpä kunnalisvaaliteemaa, poliitikot!
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Onhan se väärin, että samantasoinen oppilas jossain toisessa kaupungissa pääsee heittämällä lukioon ja toisessa paikassa taas ei. Se siitä tasa-arvoisesta opetuksesta...
Ruotsinkieliset oppilaat ovat vuoden suomenkielisiä jäljessä oppimistuloksissa mutta silti heitä pääsee enemmän lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(
Feel you... Olen yrittänyt ajatella että jospa se joskus ihan itse havahtuu tilanteeseen ja jospa sitten ei olis myöhäistä :(
Epäreiluinta on se, etteivät eri koulujen tai edes saman koulun eri opettajien antamat arvosanat vaadi samaa osaamista. Toki tämä liittyy myös ammattikoulupaikkojen jakoon. Toisen opettajan kasi on toisen ysi, toisen ysi toisen kymppi, toisen seiska toisen kasi. Meillä pidettiin viidestä aineesta valtakunnalliset kokeet ja kyllä, ne vaikuttivat numeroon, useimmilla oppilailla laskevasti (vaikka lienee normaalia että valtakunnallisen kokeen arvosana on noin yhden numeron huonompi kuin todistuksen arvosana). Niinpä isolla osalla yseistä peruskoulun päättötodistus oli yläkoulun huonoin todistus. Ei tunnu reilulta.
Näinkin korkeat keskiarvorajat lukioon ovat ongelma esim. matemaattisesti tosi lahjakkaille, mutta kielissä ei niin hyville ... sanoisin että on oppilaita, jotka pystyvät kirjoittamaan ällät pitkästä matikasta, laajasta fysiikasta ja kemiasta, vaikka se lukioon tulo keskiarvo olisikin 7. Ja näitä matematiikan osaajia tarvitaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(
Tuo oli paras kohta: " Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä". 😅
Voi ressua, ois kannattanu vähän lukasta, ties mikä ydinfyysikko hänestä jää nyt kehkeytymättä.
Mikä sua vaivaa?
Aivan varmasti hänestä voi tulla vielä mitä tahansa
Ja voi hyvin olla vaikka kuinka älykäs. Kyllä opettajat sen näkevät. Eikä se aina näy koesuorituksissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se väärin, että samantasoinen oppilas jossain toisessa kaupungissa pääsee heittämällä lukioon ja toisessa paikassa taas ei. Se siitä tasa-arvoisesta opetuksesta...
Ruotsinkieliset oppilaat ovat vuoden suomenkielisiä jäljessä oppimistuloksissa mutta silti heitä pääsee enemmän lukioon.
Suomenkieliset kärsivät pakkoruotsin lisäksi syrjinnästä koska ruotsin kieli on syrjinnän työkalu.
Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.
Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(
Lahjakas? Kyllä sen ka:n pitäisi olla paljon korkeampi ihan kirjoihinkin katsomatta, jotta voisi lastasi sanoa lahjakkaaksi. Normitasoa.
AV-vierailija tuskin osaa päätellä kenenkään toisen lapsen lahjakkuutta... Lahjakkuus on muutakin kuin keskiarvo. Kirjoittajan pojalla voi olla muutakin evidenssiä lahjakkuudestaan. Opettajat ja vanhemmat osaavat arvioida lapsen lahjakkuutta varmasti paremmin kuin sinä, joten jospa pidättäytyisit päätelmistäsi!
En ole se ketä lainasit, mutta kuule, poikasi on tyhmä kuin saapas jos paras mihin pystyy on tuo keskiarvo. Sun kullannuppu ei ollut tarpeeks hyvä, mitäpä siihen enää lisäämään. Jos olisi ollut, olisi lukiossa. Myös se että tajuaa tarttua kirjoihin on älykkyyttä.
Ei, se on viisautta, eikä älykkyyttä. Jos ei kykene näkemään näiden kahden eroa, ei voi olla kovin älykäs.
Voi myös olle silkkaa tottelemista, auktoriteetille alistumista. Tai sopivien ärsykkeiden seurausta, eli opetuskulttuuri joka sopii sille henkilölle.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkieli…
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäisi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(
No oisko kannattanut koskea kirjoihin? Keskustella pojan kanssa, että mitä haluaa, ja jos se on lukio, niin kirja kouraan? No kymppiluokalle pääsee ja ensi vuonna lukioon.
Ideaalimaailmassa varmasti olisi kannattanut. Pojalla vain on vakava sairaus (itse asiassa useampi diagnoosi) minkä vuoksi voimat ei riitä kaikkeen.
Miten voimat riittäisi lukio-opiskeluun, jos ei jaksanut peruskolussakaan mitään tehdä? Ja ihan kiva, ettet kertonut avauksessa mitään pojan sairauksista.
Niin, minähän en aloittanut ketjua. Kommentoin meidän ka:n pohjalta Espoon tilannetta. En nähnyt lainkaan tarpeelliseksi siinä vaiheessa valottaa sairauksia, ne eivät liity Espoon koulutuspaikkatilanteeseen. Vasta kun alkoi hyökkäy poikaani kohtaan (mikä ei ollut edes ketjun aihe), näin perustelluksi valottaa taustoja, sen verran alkoi sapettamaan aikuisten ihmisten typerä mollaaminen. Olen edelleen sitä mieltä, samoin poikani, että hänellä lähs 8 ka:lla olisi perusteltua hakeutua lukioon ja korkeakouluun. Voitte leidit olla vaikka miten vakuuttuneita hänen tyhmyydestään. Hän on pelkästään tunneilla kuulemansa perusteella tehnyt olosuhteisiin nähden upeansuorituksen. Moni tankkaa kirjojakin että saa samoja arvosanoja, en silti kutsuisi heitäkään tyhmiksi.
1. En vaan usko, että tuollaisessa "meidän poika on niin välkky" -viestissä jättäisi vakavan ja voimia vievän sairauden mainitsematta. Joo, en vaan usko, sori.
2. Hyvin harva pänttää hartaasti kirjoja saaden kasaan vain ka:n 7,8. Ongelma on enemmän, että eivät oikeasti pänttää.
3. Vaikka täällä onkin tuomittu, niin kyllä sinun poikasi voi olla hyvinkin lahjakas. Keskiarvo ei voi ikinä todistaa, ettei poikasi voisi olla lahjakas. Kyllä moni menestynyt on vetänyt koulunsa penkin alle, mm. Sauli Niinistö.
Kuka pakottaa käymään koulut kaupungissa? Suosiolla jonnekin maaseutulukioon, 7.0 raja ja jos on varaa asua siellä Espoossa niin lienee kyllä varaa vuokrata lapselle se 200/kk kämppä. Samalla oppii itsenäistä elämää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun poikasi paikan vei ruotsinkielinen oppilas huonommalla keskiarvolla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.htmlSuomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Minä käytin nolla minuuttia läksyihin, koko yläasteen aikana. Noh, ei ihan totta, viisi minuuttia ennen tunnin alkua piti joskus katella pikkasen, mikä nyt oli päivän aiheena. Ka tais olla 7,7, jolla pääsin Helsingissä lukioon siihen aikaan.
Peruskoulu on täysin syvältä, jättää fiksut lapset tylsistymään, opettaa heille ettei ikinä tarvitse ponnistella minkään takia. Etenkin fiksut pojat kärsivät tästä, koska heitä kiinnostaa tottelevaisuus ja oma tulevaisuus huomattavasti vähemmän mitä tyttöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metro alkaa kulkemaan myös Espoossa syyskuussa ja sieltä pääsee 7,25 ka:n lukioon Kontulan halliin eli hgin yhteislyseo tai Vuosaaren lukioon 7,25. Apollon lukio 7 .jotain ja Hgin medialukio 7,42. Siinä voi valita 2 taitaa ellei 3 olla monikulttuurista että se hyvä puoli on.
Vierailija kirjoitti:
Metro alkaa kulkemaan myös Espoossa syyskuussa ja sieltä pääsee 7,25 ka:n lukioon Kontulan halliin eli hgin yhteislyseo tai Vuosaaren lukioon 7,25. Apollon lukio 7 .jotain ja Hgin medialukio 7,42. Siinä voi valita 2 taitaa ellei 3 olla monikulttuurista että se hyvä puoli on.
Ei halli vaan Hylli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se kasin raja on ihan on, alta sen keskiarvolla ei vaan pärjää lukiossa. Voihan sitä kymppiluokalle mennä korottamaan.
Ei lukioon kannata mennä noin huonolla keskiarvolla, ei pärjäisi siellä kuitenkaan.
Miksi tyhmien pitäisi päästä lukioon? Toisaalta onhan niitä alemmankin keskiarvon lukioita joten jos pitää väkisin saada valkolakki niin hyväksykää sen vaatima lisävaiva.
Kolmas vaihtoehto on kymppiluokka tai kaksoistutkinto amiksessa.
Ei tarvitse tehdä mitään. Riman alittajat ohjataan niihin amisduuneihin. Niitäkin tarvitaan. Ja lisää hyviä veronmaksajia. Taas on uusia kalliita asuinalueita rakenteilla. Pitää sen pankinkin elää asuntolainakoroilla.
Meillä oli siellä eliittilukioiden joukossa pakkoruotsi vapaaehtoisena. Valtaosa valitsi sen silti kirjoitettavaksi aineeksi, koska tiesivät virkamiesruotsin pakon. Ei tarvinnut hikoilla enää korkeakoulussa kielen kursseilla, kun papereilla kuitattiin onnistunut suoritus heti kättelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tosi lahjakas poika joka ei jaksa tehdä yhtään töitä, ja ka 7,75 kirjoihin koskematta, ei päässyt mihinkään lukioon. Lähinnä akateemista ainesta opettajienkin mielestä, mutta minkäs teet. *tuttaa. :(
No haloo, minä en ole mitenkään erityisen lahjakas tai älykäs, mutta sain silti peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoksi 8,2 ilman että koko yläasteen aikana tein ikinä läksyjä tai luin kokeisiin. En vienyt koulukirjoja edes kotiin, vaan pidin niitä koulussa lukitussa lokerossa, minkä lisäksi haaveilin kaikki tunnit omiani ja lintsasinkin koulusta. Ettei kyllä kuulosta kovin lahjakkaalta tuo poikasi. Jos jo peruskoulussa keskiarvo on huono eikä viitsi tehdä töitä, niin ei lukiossa kyllä pärjää. Siellä minunkin keskiarvoni putosi rajusti, kun yritin jatkaa samaa rataa kuin peruskoulussa.
Ei tuolla keskiarvolla tarvitsekaan päästä..