Lukioiden keskiarvorajat suosivat tyttöjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosii tyttöjä? Kuulkaa pojat, miten olisi sellainen kuin "opiskelu."

No kun se ei ole opiskelusta tai edes osaamisesta vaan persoonasta. Ysipuolikkaita kokeista vetävälle voi antaa todistukseen kasin, jos naama ei miellytä. Perusteluna vaikka "tuntiaktiivisuus" eikä siihen voi kukaan sanoa mitään. Lukiossa (ainakin mulla) oli paljon läpinäkyvämpää

Näytä nyt minulle yksikin poika, joka vetelee kaikista kokeista ysipuolikkaita, mutta todistukseen tulee kasi. Se, että saat yhden kerran sanakokeessa ysipuolen ei vielä nosta koko numeroa.

Voi kuule niitä on vaikka kuinka paljon. Omista entisistä luokkakavereistakin niitä löytyy. Yhtä epäiltiin lunttaamisesta, kun tuli kokeesta 9. Luokalla oli parikin poikaa, jolla koenumero pyöristettiin säännöllisesti numerolla alaspäin todistukseen. Itse kun tämän pärstäkertoimen vaikutuksen tajusin, niin muutin käytöstäni. Siksi sainkin lukiossa ysin todistukseen myös kasin koetuloksella ja ysi kokeesta tiesi kymppiä todistukseen.Oma poika ei vielä alakoulussa numeroita saa, mutta kaikessa arvostelussa ja palautteessa näkyy se, ettei vilkkaan ja haasteen puutteeseen tylsistyneen pojan koemenestys riitä. Mielenkiintoista on myös se miten eri tavalla perinteisiin tyttöjen ja poikien ongelmiin suhtaudutaan. Pojalla oli viime talvena miesopettaja, joka oli ensimmäinen joka tajusi mistä on kyse. Eli poika tylsistyy kun ei ole haastetta ja ei vilkkaana malta istua ja odottaa niin keksii ajankuluksi jotain joka häiritsee muiden keskittymistä. Kaikki naisopettajat vain ihmettelivät huonoja käytöstapoja. Mitään tukea ei pojalle silti tarjota, ei edes haastavampia tai toiminnallisempia tehtäviä voitu järjestää.Tytölläni taas ongelma on liiallinenkin kiltteys ja ujous sekä täydellisyyden tavoittelu. Johan löytyy ymmärrystä. Opettajat osaavat erikseen kysyä tytön kuulumisia, kun ei itse saa kerrottua. Ja ryhmätöihin ja projekteihin järjestyy aina lisäaikaa, jotta meidän tyttökin ehtii saada hommansa valmiiksi. Molemmilla on koenumerot ysin luokkaa, mutta opettajien suhtautumisessa on hurja ero. En tiedä onko selityksenä suoraan sukupuoli vai (sukupuolille ominainen) erilainen temperamentti. Todellisuus on kuitenkin karu. Toinen saa kiitosta osaamisesta ja tarkkuudesta sekä myöhässä palauttamisen aina anteeksi. Toinen moitteita omiensa puuhailusta vaikka se olisi tapahtunut vasta tehtävien valmiiksi tekemisen jälkeen eikä osaamisesta ei juuri kehuja kuulu.

Miksi ketään, joka vetelee jatkuvasti ysejä kokeista, epäiltäisiin lunttaamisesta? Eiköhän tuossa ole ollut kyse siitä, että muuten on tullut seiskoja ja sitten yhtäkkiä ysi. Ja tuo alaspäin pyöristäminen on eri juttu, kuin mitä tuossa sanoin. Ysi puoli tai kymppi miinus, voidaan pyöristää alaspäin ysiin ihan hyvin. Mutta pyöristettiinkö näitä ysipuolikkaita suoraan kasiin? Ja joka kerta?Ja totta kai sen käytöksenkin tulee vaikuttaa, miksei vaikuttaisi. Jos asiallisella käytöksellä saa parempia numeroita, ei ole kyse mistään pärstäkertoimesta, vaan tuntiaktiivisuudesta, johon huono käytös luonnollisesti vaikuttaa negatiivisesti. Kaikilla on mahdollisuus siihen hyvään käytökseen. Pärstäkerroin tarkoittaisi sitä, että sukunimesi ja vanhempiesi ammatti tai se sukupuoli vaikuttaisi numeroon.

Nimenomaan oli tuo esimerkissä oli kyse siitä, että normaalisti kaveri sai lukematta seiskoja ja kerrankin lukiessaan 9. Lopputulos oli se, että opettaja epäili lunttaamisesta ja todistukseen siksi 7.
Nuo muut pyöristykset oli sitä, että pojilla 9- tarkoitti todistukseen pääsääntöisesti kasia, tytöillä ysiä. 9 1/2 kokeesta tarkoitti pojalle todistukseen 8 tai 9, tytöllä 9 tai 10. Ymmärrän tuntiaktiivisuudella voi olla vaikutuksen, mutta eikö osaamisen pitäisi ratkaista? Onko kovasti yrittäminen tärkeämpää kuin osaaminen? Ja käytökseen ja huolellisuuteen oli ainakin meidän aikana ihan oma numero todistuksessa. Miksi sitä arvostellaan erikseen, jos se vaikuttaa numeron tai kaksi myös joka aineessa? Pitäisiköhän kaikkiin kouluihin jatkossa hakea vain pääsykokeella, jos nykyjärjestelmässä 8 ja 10 oppilaan osaaminen voi olla samalla tasolla. Tähän kun laitetaan päälle ero koulujen arvostelujen erot, niin eihän tuo todistus kerro oikeastaan yhtään mitään oppilaan varsinaisesta osaamisesta.

Miten niin tärkeämpää kuin osaaminen? Jos tyttö ja poika molemmat saavat 9 kokeesta, mutta tyttö on myös tunnilla mukana ja läksyt tehtynä ja pojalla on läksyt tekemättä ja tunnillakaan ei hirveästi kiinnosta, niin totta kai on reilua, että tunnilla kiinnostunut saa paremman numeron. Osaaminenhan on kokeessa ollut ihan samalla tasolla ja yrittämisestä tuli lisäpisteitä. On kyllä vähän vaikeaa uskoa, että pojalla toistuva ysi puolen saaminen ja tehtävien hoitaminen johtaisi arvosanaan 8.

Ei meillä ainakaan lukiossa läksyjä juuri tarkastettu. Ja sen verran oli solidaarisuutta, että vieruskaverilta sai vastauksen tarvittaessa. Eikä ne tytötkään aina niin aktiivisia olleet. Enemmän toki kuin nämä pojat, mutta osallistuivat pojatkin. Tytöt vain olivat kiltisti hiljaa eturivissä samalla kun pojat supisivat omiaan takapenkissä. Minä en pidä oikeudenmukaisena sitä että tuolla käytöserolla ja samalla koenumerolla tulee pahimmillaan 2 numeron ero todistukseen. Varsinkin kun se sama ero on vielä käytösnumerossakin.

En puhunutkaan lukiosta, vaan peruskoulusta. Lukiossa meillä ainakin tuli numerot suoraan kokeesta, kun ne tulivat joka kurssista erikseen. Ja lukiossa ei todellakaan annettu enää mitään käytösnumeroita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosii tyttöjä? Kuulkaa pojat, miten olisi sellainen kuin "opiskelu."

No kun se ei ole opiskelusta tai edes osaamisesta vaan persoonasta. Ysipuolikkaita kokeista vetävälle voi antaa todistukseen kasin, jos naama ei miellytä. Perusteluna vaikka "tuntiaktiivisuus" eikä siihen voi kukaan sanoa mitään. Lukiossa (ainakin mulla) oli paljon läpinäkyvämpää

Näytä nyt minulle yksikin poika, joka vetelee kaikista kokeista ysipuolikkaita, mutta todistukseen tulee kasi. Se, että saat yhden kerran sanakokeessa ysipuolen ei vielä nosta koko numeroa.

Voi kuule niitä on vaikka kuinka paljon. Omista entisistä luokkakavereistakin niitä löytyy. Yhtä epäiltiin lunttaamisesta, kun tuli kokeesta 9. Luokalla oli parikin poikaa, jolla koenumero pyöristettiin säännöllisesti numerolla alaspäin todistukseen. Itse kun tämän pärstäkertoimen vaikutuksen tajusin, niin muutin käytöstäni. Siksi sainkin lukiossa ysin todistukseen myös kasin koetuloksella ja ysi kokeesta tiesi kymppiä todistukseen.Oma poika ei vielä alakoulussa numeroita saa, mutta kaikessa arvostelussa ja palautteessa näkyy se, ettei vilkkaan ja haasteen puutteeseen tylsistyneen pojan koemenestys riitä. Mielenkiintoista on myös se miten eri tavalla perinteisiin tyttöjen ja poikien ongelmiin suhtaudutaan. Pojalla oli viime talvena miesopettaja, joka oli ensimmäinen joka tajusi mistä on kyse. Eli poika tylsistyy kun ei ole haastetta ja ei vilkkaana malta istua ja odottaa niin keksii ajankuluksi jotain joka häiritsee muiden keskittymistä. Kaikki naisopettajat vain ihmettelivät huonoja käytöstapoja. Mitään tukea ei pojalle silti tarjota, ei edes haastavampia tai toiminnallisempia tehtäviä voitu järjestää.Tytölläni taas ongelma on liiallinenkin kiltteys ja ujous sekä täydellisyyden tavoittelu. Johan löytyy ymmärrystä. Opettajat osaavat erikseen kysyä tytön kuulumisia, kun ei itse saa kerrottua. Ja ryhmätöihin ja projekteihin järjestyy aina lisäaikaa, jotta meidän tyttökin ehtii saada hommansa valmiiksi. Molemmilla on koenumerot ysin luokkaa, mutta opettajien suhtautumisessa on hurja ero. En tiedä onko selityksenä suoraan sukupuoli vai (sukupuolille ominainen) erilainen temperamentti. Todellisuus on kuitenkin karu. Toinen saa kiitosta osaamisesta ja tarkkuudesta sekä myöhässä palauttamisen aina anteeksi. Toinen moitteita omiensa puuhailusta vaikka se olisi tapahtunut vasta tehtävien valmiiksi tekemisen jälkeen eikä osaamisesta ei juuri kehuja kuulu.

Miksi ketään, joka vetelee jatkuvasti ysejä kokeista, epäiltäisiin lunttaamisesta? Eiköhän tuossa ole ollut kyse siitä, että muuten on tullut seiskoja ja sitten yhtäkkiä ysi. Ja tuo alaspäin pyöristäminen on eri juttu, kuin mitä tuossa sanoin. Ysi puoli tai kymppi miinus, voidaan pyöristää alaspäin ysiin ihan hyvin. Mutta pyöristettiinkö näitä ysipuolikkaita suoraan kasiin? Ja joka kerta?Ja totta kai sen käytöksenkin tulee vaikuttaa, miksei vaikuttaisi. Jos asiallisella käytöksellä saa parempia numeroita, ei ole kyse mistään pärstäkertoimesta, vaan tuntiaktiivisuudesta, johon huono käytös luonnollisesti vaikuttaa negatiivisesti. Kaikilla on mahdollisuus siihen hyvään käytökseen. Pärstäkerroin tarkoittaisi sitä, että sukunimesi ja vanhempiesi ammatti tai se sukupuoli vaikuttaisi numeroon.

Nimenomaan oli tuo esimerkissä oli kyse siitä, että normaalisti kaveri sai lukematta seiskoja ja kerrankin lukiessaan 9. Lopputulos oli se, että opettaja epäili lunttaamisesta ja todistukseen siksi 7.
Nuo muut pyöristykset oli sitä, että pojilla 9- tarkoitti todistukseen pääsääntöisesti kasia, tytöillä ysiä. 9 1/2 kokeesta tarkoitti pojalle todistukseen 8 tai 9, tytöllä 9 tai 10. Ymmärrän tuntiaktiivisuudella voi olla vaikutuksen, mutta eikö osaamisen pitäisi ratkaista? Onko kovasti yrittäminen tärkeämpää kuin osaaminen? Ja käytökseen ja huolellisuuteen oli ainakin meidän aikana ihan oma numero todistuksessa. Miksi sitä arvostellaan erikseen, jos se vaikuttaa numeron tai kaksi myös joka aineessa? Pitäisiköhän kaikkiin kouluihin jatkossa hakea vain pääsykokeella, jos nykyjärjestelmässä 8 ja 10 oppilaan osaaminen voi olla samalla tasolla. Tähän kun laitetaan päälle ero koulujen arvostelujen erot, niin eihän tuo todistus kerro oikeastaan yhtään mitään oppilaan varsinaisesta osaamisesta.

Miten niin tärkeämpää kuin osaaminen? Jos tyttö ja poika molemmat saavat 9 kokeesta, mutta tyttö on myös tunnilla mukana ja läksyt tehtynä ja pojalla on läksyt tekemättä ja tunnillakaan ei hirveästi kiinnosta, niin totta kai on reilua, että tunnilla kiinnostunut saa paremman numeron. Osaaminenhan on kokeessa ollut ihan samalla tasolla ja yrittämisestä tuli lisäpisteitä. On kyllä vähän vaikeaa uskoa, että pojalla toistuva ysi puolen saaminen ja tehtävien hoitaminen johtaisi arvosanaan 8.

Miksi se on reilua? Miksi osaaminen pitää osoittaa tunnilla, jos sen osoittaa kokeessa? 

Tottakai koulussa pitää antaa osaamisestaan jatkuvaa näyttöä. Siksi pidetään pistokokeita, sanakokeita ja tarkistetaan läksyjä. Ihan oikeastiko sinä antaisit ihan saman numeron sille, joka ei koskaan ole tehnyt läksyjään tai osaa pistokokeissa mitään ja sille, joka on aina tehnyt läksynsä ja osaa pistokokeissa kaiken, jos vain isossa kokeessa pärjää.

Siellä Japanissa, Koreassa jne. taitaa olla edelleen käytössä sellainen aika perinteinen koulu, missä istutaan pulpeteissa suorissa riveissä ja viitataan, ja jos häiriköi, niin en hämmästyisi jos karttakeppikin viuhuisi. Onhan monissa noista maista käytössä rikollisillekin raipparangaistukset.

Semmoinen todella perinteinen koulu sopii pojille oppimistulosten kannalta. Tehdään töitä, kun on pakko. Vähän kuten armeijassa. Se on sitten toinen juttu, että kouluviihtyvyydestä tulee matalat pisteet.

Suomessahan taannoin juuri olikin korkeat oppimistulokset mutta matala kouluviihtyvyys noin kansainvälisesti vertaillen. Nyt on viihtyvyyttä parannettu, ja oppimistulokset laskevat heti, eniten pojilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosii tyttöjä? Kuulkaa pojat, miten olisi sellainen kuin "opiskelu."

Kuulkaas naiset, miten olisi sellainen asia kuin työnteko. (Palkkaukseen liittyen).

Opiskelut suijuivat aikoinaan hyvin ja samoin sujuu nyt työ.

t. DI nainen