Lue keskustelun säännöt.
Lukioiden keskiarvorajat suosivat tyttöjä
15.06.2017 |
Koska tytöt saavat osaamistasoaan parempia numeroita todistukseen.
Kommentit (164)
Kouluissa jo nyt pojat saavat opettajalta paljon enemmän henkilökohtaista huomiota kuin tytöt (ajassa mitattuna). Suurin osa tukitoimista kohdistuu nimenomaan poikiin. Silti poikien tulokset ovat heikkoja. Ei kai tyttöjä voi kokonaan kouluissa heitteille jättää ns. "tasa-arvon nimissä"?
Miksi miehet ja etenkin isät eivät halua panostaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, jossa poikia kannustetaan ahkeraan opiskeluun? Miksi isät tukevat poikiaan niin vähän opinnoissa? Mallinhan pojat saavat yleensä nimenomaan isältään. Miksi isät haluavat ulkoistaa vastuun poikiensa koulumenestyksestä vain koululle? Haluavatko miehet päästä jälleen kerran helpolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Kyse ei ole välttämättä siitä, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä, vaan erot saattavat selittyä täysin muilla syillä, kuten: poikien myöhempi kehittyminen, suurempi erityistarpeisten oppilaiden osuus pojista, kulttuuri, koulunkäyntiahkeruuden pitäminen tyttöjen ominaisuutena, poikien odotettavissa olevat tulot alhaisemmalla koulutuksella jne.
Jotta eroja saataisiin kurottua umpeen, muutoksen on tapahduttava koko yhteiskunnassa eikä vain koulussa.
Ainahan voidaan jossitella, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että tyttöjä suositaan ansiotta. Kuten Opetushallituskin huomasi muutama vuosi sitten omassa selvityksessään:
"Tulosten mukaan tytöt ja pojat pärjäsivät matematiikassa lähes samantasoisesti. Heikon matematiikkapään omaavia tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon, mutta hyvin matematiikkaa osaavia poikia oli tyttöjä enemmän. Pojat myös luottivat omaan matematiikan osaamiseensa selvästi enemmän kuin tytöt.
Varsin ristiriitaista oli se, että tytöt saivat kuitenkin parempia matematiikan arvosanoja kuin pojat, vaikka arviointikokessa hyvin tai erinomaisesti pärjäävien poikien osuus oli suurempi."
Tyttäreni on saanuta aina kokeiden keskiarvon mukaisen arvosanan, englannissa jopa yhdellä numerolla huonomman 9 tuli vaikka kokeet olivat 10 ka:lla.
Kiva juttu sun tyttärellesi, mutta kun kokonaiskuva tutkimusten mukaan on jotain ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Onkohan näiden maiden poikien käytöstä koulussa tutkittu? Osa Pisan myötä Suomeen tutustumaan tulleista opettajista olivat hieman hämmentyneitä siitä, miten lapset käyttäytyvät luokassa.
Eikös käyttäytymistä varten ole ihan oma arvosanansa?
Tuntityöskenetely vaikuttaa ihan suoraan ko. aineen arvosanaan, lapsen luokan kolme riehuvaa jääkiekkoilijapoikaa hajautettiin eri luokkiin koulun vaihtuessa. Alkuperäinen luokka rauhoittui ihan silmissä ja sinne tuli oppimisen ilo, kukaan ei nauranut vaikka välillä vastasi väärin :)
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä oikeasti on meneekö joku poika huippulukioon vai ei, jos häntä se koulunkäynti ei niin kauheasti kiinnosta?Suomessa ihan tavislukiostakin pääsee ihan kaikkiin yliopistoihin, jos vaan selvittää pääsykokeet.
Numerot ovat numeroita, mutta ongelma on jos pojat ihan oikeasti osaavat vähemmän kuin tytöt. Eikä haluja oppia ole tai edes kiinnostusta pyrkiä lukioon. Monet pojat eivät halua edes lukioon, vaikka heillä olisi mikä numero tahansa tai sitten he haluasivat paperit käteen ilman vaadittavaa työtä. Kympin tytöt on käsite, mutta kympin pojat ei. Sellaista ryhmää ei ole. On vain yksittäisiä ahkeria poikia. Luulen, että tämä on suht universaali asia. Pojat eivät vaan laajemmin ole hikipinkotyyppisiä, kuten tytöt eivät laajemmin ole poikatyttöjä vaikka.
Numeroerot häviävät heti, kun numerot poistetaan. Mutta muuttuuko erot taidoissa? Ehkä on vain hyväksyttävä, että tulevaisuudessa kaiken tasoista osaamista löytyy. Eikä edes linkittää sitä sukupuoleen, joka muutenkin pitäisi työtä hakiessa olla epäolennaista. Toisaalta kun työt vähenevät, niin toisaalta hyvähän se on, että heillä joilla oikeasti on haluja tehdä töitä, ne saa ne tehdä. Sukupuolesta riippumatta. Koska onhan pojat aina löytäneet mieleistä tekemistä, vaikkei se koulu kovin kummoisesti mennytkään.
Ehkäpä muuttuukin, sillä hyvät arvosanat motivoivat ja huonot arvosanat latistavat opiskeluintoa. Näinhän Keltikagas-Järvinenkin totesi. Ja ilman muuta asia on linkitettävä sukupuoleen, kun kerran voidaan osoittaa, että vallitseva tilanne suosii tyttöjä poikien kustannuksella. Herramunjee, mietipä kun samaa logiikkaa sovellettaisiin niissä asioissa, joissa naisia syrjitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Kyse ei ole välttämättä siitä, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä, vaan erot saattavat selittyä täysin muilla syillä, kuten: poikien myöhempi kehittyminen, suurempi erityistarpeisten oppilaiden osuus pojista, kulttuuri, koulunkäyntiahkeruuden pitäminen tyttöjen ominaisuutena, poikien odotettavissa olevat tulot alhaisemmalla koulutuksella jne.
Jotta eroja saataisiin kurottua umpeen, muutoksen on tapahduttava koko yhteiskunnassa eikä vain koulussa.
Ainahan voidaan jossitella, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että tyttöjä suositaan ansiotta. Kuten Opetushallituskin huomasi muutama vuosi sitten omassa selvityksessään:
"Tulosten mukaan tytöt ja pojat pärjäsivät matematiikassa lähes samantasoisesti. Heikon matematiikkapään omaavia tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon, mutta hyvin matematiikkaa osaavia poikia oli tyttöjä enemmän. Pojat myös luottivat omaan matematiikan osaamiseensa selvästi enemmän kuin tytöt.
Varsin ristiriitaista oli se, että tytöt saivat kuitenkin parempia matematiikan arvosanoja kuin pojat, vaikka arviointikokessa hyvin tai erinomaisesti pärjäävien poikien osuus oli suurempi."
Tyttäreni on saanuta aina kokeiden keskiarvon mukaisen arvosanan, englannissa jopa yhdellä numerolla huonomman 9 tuli vaikka kokeet olivat 10 ka:lla.
Kiva juttu sun tyttärellesi, mutta kun kokonaiskuva tutkimusten mukaan on jotain ihan muuta.
Väitätkö, ettei ujojen tyttöjen arvosanat yleisesti putoa pelkän ujouden vuoksi? Sehän on ihan normikäytäntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Onkohan näiden maiden poikien käytöstä koulussa tutkittu? Osa Pisan myötä Suomeen tutustumaan tulleista opettajista olivat hieman hämmentyneitä siitä, miten lapset käyttäytyvät luokassa.
Eikös käyttäytymistä varten ole ihan oma arvosanansa?
Tuntityöskenetely vaikuttaa ihan suoraan ko. aineen arvosanaan, lapsen luokan kolme riehuvaa jääkiekkoilijapoikaa hajautettiin eri luokkiin koulun vaihtuessa. Alkuperäinen luokka rauhoittui ihan silmissä ja sinne tuli oppimisen ilo, kukaan ei nauranut vaikka välillä vastasi väärin :)
"Poikien ja tyttöjen erilainen kohtelu on ongelma siinäkin mielessä, että opettajien asenteet vaikuttavat myös arvosanoihin ja sitä kautta nuoren tulevaisuuteen. Nykyään opettajia ohjeistetaan antamaan oppilaille arvosanoja puhtaasti osaamisen mukaan. [Opetusneuvos] Hellströmin mukaan monet edelleen sisällyttävät arvioonsa myös muita asioita, kuten käyttäytymisen ja tuntiaktiivisuuden.
Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi arvioida vain käyttäytymisnumerossa.
– Kyllä siellä se kiltteyskerroin varmaan on. Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi kuitenkin arvioida vain käyttäytymisnumerossa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Kyse ei ole välttämättä siitä, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä, vaan erot saattavat selittyä täysin muilla syillä, kuten: poikien myöhempi kehittyminen, suurempi erityistarpeisten oppilaiden osuus pojista, kulttuuri, koulunkäyntiahkeruuden pitäminen tyttöjen ominaisuutena, poikien odotettavissa olevat tulot alhaisemmalla koulutuksella jne.
Jotta eroja saataisiin kurottua umpeen, muutoksen on tapahduttava koko yhteiskunnassa eikä vain koulussa.
Ainahan voidaan jossitella, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että tyttöjä suositaan ansiotta. Kuten Opetushallituskin huomasi muutama vuosi sitten omassa selvityksessään:
"Tulosten mukaan tytöt ja pojat pärjäsivät matematiikassa lähes samantasoisesti. Heikon matematiikkapään omaavia tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon, mutta hyvin matematiikkaa osaavia poikia oli tyttöjä enemmän. Pojat myös luottivat omaan matematiikan osaamiseensa selvästi enemmän kuin tytöt.
Varsin ristiriitaista oli se, että tytöt saivat kuitenkin parempia matematiikan arvosanoja kuin pojat, vaikka arviointikokessa hyvin tai erinomaisesti pärjäävien poikien osuus oli suurempi."
Tyttäreni on saanuta aina kokeiden keskiarvon mukaisen arvosanan, englannissa jopa yhdellä numerolla huonomman 9 tuli vaikka kokeet olivat 10 ka:lla.
Kiva juttu sun tyttärellesi, mutta kun kokonaiskuva tutkimusten mukaan on jotain ihan muuta.
Väitätkö, ettei ujojen tyttöjen arvosanat yleisesti putoa pelkän ujouden vuoksi? Sehän on ihan normikäytäntö.
Väitän, että ujous laskee tytön arvosanaa vähemmän kuin pojan.
"Tästä on tehty suomalaista tutkimusta. Tytöillä iloisuus, positiivinen mieli ja joustavuus nostavat arvosanoja jopa yhdellä numerolla. Pojilla vaikutus ei ole yhtä suuri.
Vastaavasti alakuloisuus, ujous, syrjään vetäytyminen ja ärsykeherkkyys pudottavat helposti pojan arvosanan jopa yhdellä alaspäin. Itse temperamenttipiirteissä ei ole eroja sukupuolten välillä. Pojat eivät ole sen negatiivisempia kuin tytötkään, vaan ero on erilaisessa suhtautumisessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ja etenkin isät eivät halua panostaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, jossa poikia kannustetaan ahkeraan opiskeluun? Miksi isät tukevat poikiaan niin vähän opinnoissa? Mallinhan pojat saavat yleensä nimenomaan isältään. Miksi isät haluavat ulkoistaa vastuun poikiensa koulumenestyksestä vain koululle? Haluavatko miehet päästä jälleen kerran helpolla?
Tähän on helppo vastata. Ahkera opiskelijapoika on ns. hikkepoika, josta tytöt eivät kiinnostu. Lisäksi nykyään kortistot ovat täynnä fiksua ja koulutettua porukkaa, kun töitä ei vain ole tarpeeksi. En halua motivoida valehtelemalla, joten mitä sitten tekisin? Oikeastaan pallo on tytöillä tässä. Jos he kiinnostuisivat hikkepojista (eikä niistä urheilijoista tai raggareista), olisi siinä motivaatiota monelle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Onkohan näiden maiden poikien käytöstä koulussa tutkittu? Osa Pisan myötä Suomeen tutustumaan tulleista opettajista olivat hieman hämmentyneitä siitä, miten lapset käyttäytyvät luokassa.
Eikös käyttäytymistä varten ole ihan oma arvosanansa?
Tuntityöskenetely vaikuttaa ihan suoraan ko. aineen arvosanaan, lapsen luokan kolme riehuvaa jääkiekkoilijapoikaa hajautettiin eri luokkiin koulun vaihtuessa. Alkuperäinen luokka rauhoittui ihan silmissä ja sinne tuli oppimisen ilo, kukaan ei nauranut vaikka välillä vastasi väärin :)
"Poikien ja tyttöjen erilainen kohtelu on ongelma siinäkin mielessä, että opettajien asenteet vaikuttavat myös arvosanoihin ja sitä kautta nuoren tulevaisuuteen. Nykyään opettajia ohjeistetaan antamaan oppilaille arvosanoja puhtaasti osaamisen mukaan. [Opetusneuvos] Hellströmin mukaan monet edelleen sisällyttävät arvioonsa myös muita asioita, kuten käyttäytymisen ja tuntiaktiivisuuden.
Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi arvioida vain käyttäytymisnumerossa.
– Kyllä siellä se kiltteyskerroin varmaan on. Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi kuitenkin arvioida vain käyttäytymisnumerossa."
Nyt kun olet esitellyt näitä tarkoin valikoimiasi tutkimuksia, niin voisitko esittää myös ideoita poikien oppimismyönteisyyden kehittämiseen? Itse olen esittänyt isiltä tulevan mallioppimisen ja kannustuksen ahkeraa opiskelua kohtaan. Tuleeko sinulta kehittäviä ideoita, joita vanhemmat voisivat toteuttaa kasvatustyössään? Ajallisestihan jo nyt pojat saavat enemmän huomiota koulussa ja enemmän tukitoimia kuin tytöt. Ehkä muutoksen avain voi olla jossain muualla kuin koulussa itsessään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ja etenkin isät eivät halua panostaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, jossa poikia kannustetaan ahkeraan opiskeluun? Miksi isät tukevat poikiaan niin vähän opinnoissa? Mallinhan pojat saavat yleensä nimenomaan isältään. Miksi isät haluavat ulkoistaa vastuun poikiensa koulumenestyksestä vain koululle? Haluavatko miehet päästä jälleen kerran helpolla?
Tähän on helppo vastata. Ahkera opiskelijapoika on ns. hikkepoika, josta tytöt eivät kiinnostu. Lisäksi nykyään kortistot ovat täynnä fiksua ja koulutettua porukkaa, kun töitä ei vain ole tarpeeksi. En halua motivoida valehtelemalla, joten mitä sitten tekisin? Oikeastaan pallo on tytöillä tässä. Jos he kiinnostuisivat hikkepojista (eikä niistä urheilijoista tai raggareista), olisi siinä motivaatiota monelle
Oma poika on ollut kympin poika, aina luokkansa parhaita. Tyttökavereita hänellä on riittänyt rippikoulusta asti. Poika on luonteeltaan iloinen, seurallinen ja tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Ei ihme, että kaikki tykkäävät hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ja etenkin isät eivät halua panostaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, jossa poikia kannustetaan ahkeraan opiskeluun? Miksi isät tukevat poikiaan niin vähän opinnoissa? Mallinhan pojat saavat yleensä nimenomaan isältään. Miksi isät haluavat ulkoistaa vastuun poikiensa koulumenestyksestä vain koululle? Haluavatko miehet päästä jälleen kerran helpolla?
Tähän on helppo vastata. Ahkera opiskelijapoika on ns. hikkepoika, josta tytöt eivät kiinnostu. Lisäksi nykyään kortistot ovat täynnä fiksua ja koulutettua porukkaa, kun töitä ei vain ole tarpeeksi. En halua motivoida valehtelemalla, joten mitä sitten tekisin? Oikeastaan pallo on tytöillä tässä. Jos he kiinnostuisivat hikkepojista (eikä niistä urheilijoista tai raggareista), olisi siinä motivaatiota monelle
Opiskelu ja sivistys eivät ole mitään välinearvoja. Pallo on sinulla tulla sieltä puusta alas, luolaihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Onkohan näiden maiden poikien käytöstä koulussa tutkittu? Osa Pisan myötä Suomeen tutustumaan tulleista opettajista olivat hieman hämmentyneitä siitä, miten lapset käyttäytyvät luokassa.
Eikös käyttäytymistä varten ole ihan oma arvosanansa?
Tuntityöskenetely vaikuttaa ihan suoraan ko. aineen arvosanaan, lapsen luokan kolme riehuvaa jääkiekkoilijapoikaa hajautettiin eri luokkiin koulun vaihtuessa. Alkuperäinen luokka rauhoittui ihan silmissä ja sinne tuli oppimisen ilo, kukaan ei nauranut vaikka välillä vastasi väärin :)
"Poikien ja tyttöjen erilainen kohtelu on ongelma siinäkin mielessä, että opettajien asenteet vaikuttavat myös arvosanoihin ja sitä kautta nuoren tulevaisuuteen. Nykyään opettajia ohjeistetaan antamaan oppilaille arvosanoja puhtaasti osaamisen mukaan. [Opetusneuvos] Hellströmin mukaan monet edelleen sisällyttävät arvioonsa myös muita asioita, kuten käyttäytymisen ja tuntiaktiivisuuden.
Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi arvioida vain käyttäytymisnumerossa.
– Kyllä siellä se kiltteyskerroin varmaan on. Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi kuitenkin arvioida vain käyttäytymisnumerossa."
Nyt kun olet esitellyt näitä tarkoin valikoimiasi tutkimuksia, niin voisitko esittää myös ideoita poikien oppimismyönteisyyden kehittämiseen? Itse olen esittänyt isiltä tulevan mallioppimisen ja kannustuksen ahkeraa opiskelua kohtaan. Tuleeko sinulta kehittäviä ideoita, joita vanhemmat voisivat toteuttaa kasvatustyössään? Ajallisestihan jo nyt pojat saavat enemmän huomiota koulussa ja enemmän tukitoimia kuin tytöt. Ehkä muutoksen avain voi olla jossain muualla kuin koulussa itsessään?
Jos ihan ensiksi lähdettäisiin liikkeelle siitä, että tyttöjä ei enää suosittaisi arvosanoissa. Tämä lisäisi poikien opiskeluintoa, kun he saisivat osaamistasoaan vastaavia arvosanoja.
Ehkä voitaisiin kokeilla osallistuvampaa ja käytännönläheismpää opetusmallia. Esimerkiksi luonnontieteiden opetuksessa voitaisiin lisätä apuvälineiden käyttöä oppimisessa (tabletit, kännykät, kemian labravälineet, fysiikan opettaminen käytännössä), jotta saataisiin opettajan luennoinnista tehokkaampaa (pojat eivät ehkä jaksa kuunnella kovin kauaa kerrallaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Onkohan näiden maiden poikien käytöstä koulussa tutkittu? Osa Pisan myötä Suomeen tutustumaan tulleista opettajista olivat hieman hämmentyneitä siitä, miten lapset käyttäytyvät luokassa.
Eikös käyttäytymistä varten ole ihan oma arvosanansa?
Tuntityöskenetely vaikuttaa ihan suoraan ko. aineen arvosanaan, lapsen luokan kolme riehuvaa jääkiekkoilijapoikaa hajautettiin eri luokkiin koulun vaihtuessa. Alkuperäinen luokka rauhoittui ihan silmissä ja sinne tuli oppimisen ilo, kukaan ei nauranut vaikka välillä vastasi väärin :)
"Poikien ja tyttöjen erilainen kohtelu on ongelma siinäkin mielessä, että opettajien asenteet vaikuttavat myös arvosanoihin ja sitä kautta nuoren tulevaisuuteen. Nykyään opettajia ohjeistetaan antamaan oppilaille arvosanoja puhtaasti osaamisen mukaan. [Opetusneuvos] Hellströmin mukaan monet edelleen sisällyttävät arvioonsa myös muita asioita, kuten käyttäytymisen ja tuntiaktiivisuuden.
Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi arvioida vain käyttäytymisnumerossa.
– Kyllä siellä se kiltteyskerroin varmaan on. Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi kuitenkin arvioida vain käyttäytymisnumerossa."
9 tulee kun 10:n oppilas ei viittaa 10:n edestä, kyseessä tyttö ja rauhaton luokka, jossa kolmen pojan poppoo häiriköi koko luokkaa. Eli pojat haittasivat omien opiskeluidensa lisäksi myös muiden opiskelua. Pojat hajautettiin eri luokkiin ja alkuperäinen luokka rauhottui, lapsen keskiarvo nousi edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ja etenkin isät eivät halua panostaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, jossa poikia kannustetaan ahkeraan opiskeluun? Miksi isät tukevat poikiaan niin vähän opinnoissa? Mallinhan pojat saavat yleensä nimenomaan isältään. Miksi isät haluavat ulkoistaa vastuun poikiensa koulumenestyksestä vain koululle? Haluavatko miehet päästä jälleen kerran helpolla?
Tähän on helppo vastata. Ahkera opiskelijapoika on ns. hikkepoika, josta tytöt eivät kiinnostu. Lisäksi nykyään kortistot ovat täynnä fiksua ja koulutettua porukkaa, kun töitä ei vain ole tarpeeksi. En halua motivoida valehtelemalla, joten mitä sitten tekisin? Oikeastaan pallo on tytöillä tässä. Jos he kiinnostuisivat hikkepojista (eikä niistä urheilijoista tai raggareista), olisi siinä motivaatiota monelle
Oma poika on ollut kympin poika, aina luokkansa parhaita. Tyttökavereita hänellä on riittänyt rippikoulusta asti. Poika on luonteeltaan iloinen, seurallinen ja tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Ei ihme, että kaikki tykkäävät hänestä.
Entä pojan hyvin pärjäävät nörttikaverit? Ovatko hekin suosittuja tyttöjen keskuudessa? Tietysti sisäinen motivaatio on kaikkein paras, mutta harvalla sitä on kaikkiin lukuaineisiin ja niistähän se keskiarvo muodostuu. Jostain siis pitäisi saada motivaatio turhalta ja hyödyttömältä tuntuviin aineisiin.
Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, mutta monella (varsinkin ulkoisesti epäviehättävällä) pojalla/miehellä opiskelun ja työelämän perimmäinen päämäärä on naisen ja ehkä myös perheen saaminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Onkohan näiden maiden poikien käytöstä koulussa tutkittu? Osa Pisan myötä Suomeen tutustumaan tulleista opettajista olivat hieman hämmentyneitä siitä, miten lapset käyttäytyvät luokassa.
Eikös käyttäytymistä varten ole ihan oma arvosanansa?
Tuntityöskenetely vaikuttaa ihan suoraan ko. aineen arvosanaan, lapsen luokan kolme riehuvaa jääkiekkoilijapoikaa hajautettiin eri luokkiin koulun vaihtuessa. Alkuperäinen luokka rauhoittui ihan silmissä ja sinne tuli oppimisen ilo, kukaan ei nauranut vaikka välillä vastasi väärin :)
"Poikien ja tyttöjen erilainen kohtelu on ongelma siinäkin mielessä, että opettajien asenteet vaikuttavat myös arvosanoihin ja sitä kautta nuoren tulevaisuuteen. Nykyään opettajia ohjeistetaan antamaan oppilaille arvosanoja puhtaasti osaamisen mukaan. [Opetusneuvos] Hellströmin mukaan monet edelleen sisällyttävät arvioonsa myös muita asioita, kuten käyttäytymisen ja tuntiaktiivisuuden.
Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi arvioida vain käyttäytymisnumerossa.
– Kyllä siellä se kiltteyskerroin varmaan on. Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi kuitenkin arvioida vain käyttäytymisnumerossa."
Nyt kun olet esitellyt näitä tarkoin valikoimiasi tutkimuksia, niin voisitko esittää myös ideoita poikien oppimismyönteisyyden kehittämiseen? Itse olen esittänyt isiltä tulevan mallioppimisen ja kannustuksen ahkeraa opiskelua kohtaan. Tuleeko sinulta kehittäviä ideoita, joita vanhemmat voisivat toteuttaa kasvatustyössään? Ajallisestihan jo nyt pojat saavat enemmän huomiota koulussa ja enemmän tukitoimia kuin tytöt. Ehkä muutoksen avain voi olla jossain muualla kuin koulussa itsessään?
Jos ihan ensiksi lähdettäisiin liikkeelle siitä, että tyttöjä ei enää suosittaisi arvosanoissa. Tämä lisäisi poikien opiskeluintoa, kun he saisivat osaamistasoaan vastaavia arvosanoja.
Ehkä voitaisiin kokeilla osallistuvampaa ja käytännönläheismpää opetusmallia. Esimerkiksi luonnontieteiden opetuksessa voitaisiin lisätä apuvälineiden käyttöä oppimisessa (tabletit, kännykät, kemian labravälineet, fysiikan opettaminen käytännössä), jotta saataisiin opettajan luennoinnista tehokkaampaa (pojat eivät ehkä jaksa kuunnella kovin kauaa kerrallaan).
Yliopistossa alkoivat aikoinaan vihdoin kemian labrat, sielläkin löytyi kurssilta pari poikaa jotka saivat tulipalon aikaan vetokaapissa... ou-jee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ja etenkin isät eivät halua panostaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, jossa poikia kannustetaan ahkeraan opiskeluun? Miksi isät tukevat poikiaan niin vähän opinnoissa? Mallinhan pojat saavat yleensä nimenomaan isältään. Miksi isät haluavat ulkoistaa vastuun poikiensa koulumenestyksestä vain koululle? Haluavatko miehet päästä jälleen kerran helpolla?
Tähän on helppo vastata. Ahkera opiskelijapoika on ns. hikkepoika, josta tytöt eivät kiinnostu. Lisäksi nykyään kortistot ovat täynnä fiksua ja koulutettua porukkaa, kun töitä ei vain ole tarpeeksi. En halua motivoida valehtelemalla, joten mitä sitten tekisin? Oikeastaan pallo on tytöillä tässä. Jos he kiinnostuisivat hikkepojista (eikä niistä urheilijoista tai raggareista), olisi siinä motivaatiota monelle
Opiskelu ja sivistys eivät ole mitään välinearvoja. Pallo on sinulla tulla sieltä puusta alas, luolaihminen.
Ovat ne, myös akateemisille ihmisille. Monet ottavat epäkiinnostavan sivuaineen vain siksi, että tietävät sen auttavan työllistymisessä. Ehkei työllistymisen pohdinta sovi puhtaan akateemikon ajatusmaailmaan, mutta en menisi toisin ajattelevia luolaihmisiksi sanomaan
Hauska ketju. Kokeilkaapa sellaista ajatusleikkiä, että vaihdatte "tytön" tilalle "valkoinen" ja "pojan" tilalle "musta" ja pohtikaa kuinka moni tähän ketjuun kirjoitetuista mielipiteistä kuulostaa sen jälkeen asialliselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Onkohan näiden maiden poikien käytöstä koulussa tutkittu? Osa Pisan myötä Suomeen tutustumaan tulleista opettajista olivat hieman hämmentyneitä siitä, miten lapset käyttäytyvät luokassa.
luin jostain että Itä-Suomen ja Lapin pojat heikentävät Pisa tuloksia. Oma poika ei ainakaan heikentänyt, ka peruskoulusta lukioon aina yli 9.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis peruskoulustahan tuli kamala ongelmalaitos joka suosii tyttöjä sillä sekunnilla kun tyttöjä ei enää pystytty pitämään väen vängällä sinä heikommin osaavana sukupuolena.
Ei, vaan koska tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suurempi kuin muissa maissa, on loogista olettaa, että koulutusjärjestelmämme suosii tyttöjä.
"Pojat uhkaavat jäädä tytöistä jälkeen koulussa, kertoo OECD:n raportti. Raportin mukaan monissa maissa koulujärjestelmä ja opetustavat suosivat tyttöjä.
Pojat jäävät koulussa tyttöjä todennäköisemmin alisuorittajiksi, kertoo maaliskuun alussa julkaistu OECD-raportti. Ilmiö on nähtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin.
Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 60 prosenttia heikosti kokeissa pärjänneistä oli poikia. Suomessa tilanne oli vielä OECD:n keskiarvoa huonompi: meillä 70 prosenttia huonosti menestyneistä oppilaista oli poikia."
Onkohan näiden maiden poikien käytöstä koulussa tutkittu? Osa Pisan myötä Suomeen tutustumaan tulleista opettajista olivat hieman hämmentyneitä siitä, miten lapset käyttäytyvät luokassa.
Eikös käyttäytymistä varten ole ihan oma arvosanansa?
Tuntityöskenetely vaikuttaa ihan suoraan ko. aineen arvosanaan, lapsen luokan kolme riehuvaa jääkiekkoilijapoikaa hajautettiin eri luokkiin koulun vaihtuessa. Alkuperäinen luokka rauhoittui ihan silmissä ja sinne tuli oppimisen ilo, kukaan ei nauranut vaikka välillä vastasi väärin :)
"Poikien ja tyttöjen erilainen kohtelu on ongelma siinäkin mielessä, että opettajien asenteet vaikuttavat myös arvosanoihin ja sitä kautta nuoren tulevaisuuteen. Nykyään opettajia ohjeistetaan antamaan oppilaille arvosanoja puhtaasti osaamisen mukaan. [Opetusneuvos] Hellströmin mukaan monet edelleen sisällyttävät arvioonsa myös muita asioita, kuten käyttäytymisen ja tuntiaktiivisuuden.
Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi arvioida vain käyttäytymisnumerossa.
– Kyllä siellä se kiltteyskerroin varmaan on. Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi kuitenkin arvioida vain käyttäytymisnumerossa."
Nyt kun olet esitellyt näitä tarkoin valikoimiasi tutkimuksia, niin voisitko esittää myös ideoita poikien oppimismyönteisyyden kehittämiseen? Itse olen esittänyt isiltä tulevan mallioppimisen ja kannustuksen ahkeraa opiskelua kohtaan. Tuleeko sinulta kehittäviä ideoita, joita vanhemmat voisivat toteuttaa kasvatustyössään? Ajallisestihan jo nyt pojat saavat enemmän huomiota koulussa ja enemmän tukitoimia kuin tytöt. Ehkä muutoksen avain voi olla jossain muualla kuin koulussa itsessään?
Jos ihan ensiksi lähdettäisiin liikkeelle siitä, että tyttöjä ei enää suosittaisi arvosanoissa. Tämä lisäisi poikien opiskeluintoa, kun he saisivat osaamistasoaan vastaavia arvosanoja.
Ehkä voitaisiin kokeilla osallistuvampaa ja käytännönläheismpää opetusmallia. Esimerkiksi luonnontieteiden opetuksessa voitaisiin lisätä apuvälineiden käyttöä oppimisessa (tabletit, kännykät, kemian labravälineet, fysiikan opettaminen käytännössä), jotta saataisiin opettajan luennoinnista tehokkaampaa (pojat eivät ehkä jaksa kuunnella kovin kauaa kerrallaan).
Jälleen kerran lähdet liikkeelle koululaitoksesta ja itsestäänselvyytenä oletat, että syy poikien huonoon koulumenestykseen on koulussa eikä yhteiskunnassamme. Avarra mieltäsi jo hieman äläkä toista samaa nauhaa. Esittämäsi käytännön muutokset ovat niitä vanhoja tuttuja neuvoja, joilla ei tähänkään mennessä ole saatu muutosta aikaan (käytännönläheisemmästä opetuksesta on puhuttu ja sitä on toteutettu jo ainakin 30 vuotta).
Väitätkö, etteivät poikien isät voisi lisätä omaa panostustaan poikiensa hyväksi olemalla itse esimerkkinä opiskelumyönteisyydestä ja kannustamalla poikiaan opiskelemaan? Tuskin voit kiistää sitä tosiasiaa, että samaa sukupuolta oleva vanhempi on tärkein roolimalli kasvavalle lapselle?
Olisiko syy jatkuvaan poikien suhteellisen koulumenestyksen laskuun se, että nykyisten koululaisten vanhemmista naiset ovat selvästi miehiä koulutetumpia (eli naisten koulutuksen taso on suhteellisesti jatkuvasti noussut miehiin verrattuna)?
Mitä väliä sillä oikeasti on meneekö joku poika huippulukioon vai ei, jos häntä se koulunkäynti ei niin kauheasti kiinnosta?Suomessa ihan tavislukiostakin pääsee ihan kaikkiin yliopistoihin, jos vaan selvittää pääsykokeet.
Numerot ovat numeroita, mutta ongelma on jos pojat ihan oikeasti osaavat vähemmän kuin tytöt. Eikä haluja oppia ole tai edes kiinnostusta pyrkiä lukioon. Monet pojat eivät halua edes lukioon, vaikka heillä olisi mikä numero tahansa tai sitten he haluasivat paperit käteen ilman vaadittavaa työtä. Kympin tytöt on käsite, mutta kympin pojat ei. Sellaista ryhmää ei ole. On vain yksittäisiä ahkeria poikia. Luulen, että tämä on suht universaali asia. Pojat eivät vaan laajemmin ole hikipinkotyyppisiä, kuten tytöt eivät laajemmin ole poikatyttöjä vaikka.
Numeroerot häviävät heti, kun numerot poistetaan. Mutta muuttuuko erot taidoissa? Ehkä on vain hyväksyttävä, että tulevaisuudessa kaiken tasoista osaamista löytyy. Eikä edes linkittää sitä sukupuoleen, joka muutenkin pitäisi työtä hakiessa olla epäolennaista. Toisaalta kun työt vähenevät, niin toisaalta hyvähän se on, että heillä joilla oikeasti on haluja tehdä töitä, ne saa ne tehdä. Sukupuolesta riippumatta. Koska onhan pojat aina löytäneet mieleistä tekemistä, vaikkei se koulu kovin kummoisesti mennytkään.